Suomen kielen kummallisuuksia
Oletteko huomanneet ilmauksia, jotka ovat järjettömiä tai vähintäänkin outoja. Itse voin luetella muutamia:
1. "Tulla äidiksi toista kertaa, tai isäksi toista kertaa". Käsittääkseni henkilöstä tulee äiti tai isä vain kerran ja toisen lapsen syntymän aikoihin hän on tätä jo valmiiksi.
2. "Puolet enemmän tai kaksi kertaa enemmän." Henkilö siis tarkoittaa tuplamäärää eli yhden kerran enemmän alkuperäiseen nähden (200-prosenttinen määrä). Puolet enemmän olisi 150- ja kaksi kertaa enemmän 300-prosenttinen määrä.
3. "Harrastaa seksiä." Onko seksi jokin harrastus? Tulee mieleen, että joku henkilö voisi ilmoittaa harrastavansa puutarhanhoitoa, pianonsoittoa ja seksiä.
Kommentit (360)
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 15:36"]
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 15:00"]
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 13:39"]
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 13:28"]Maailma on hieno yhdyssana, maa ja ilma.[/quote]
Joo, toisin kuin äitini käyttämä maalima...
[/quote]
Mun mies kirjottaa mulle aina (silloin kun se siis hempeäksi ryhtyy) tekstiviesteihin "Olet mailman rakkain". Söpöähän tuo on ja ihanaa, mutta oon silti yrittänyt opettaa sille, että se sana ei ole mailma vaan maailma. Sitten, kun se joskus muistaa vielä oikeinkirjotuksenkin, niin viestin koko sanomakin tuntuu herttaisemmalta <3 se osoittaa mulle, että se rakastaa niin paljon, että on koittanu ottaa mun opit tosissaan :)
[/quote]
Onko miehesi vajaamielinen?
[/quote]
Viimeinen kommentti aika ala-arvoinen? Ei oikeinkirjoitus ole aina niin itsestään selvä asia. Maailma-sana kuulostaa puhuttaessa usein siltä kuin siinä olisi vain yksi a.
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 20:00"]
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 19:37"]
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 18:53"]
Ei tässä ole kysymys e-vartalosta ja eri taivutusparadigmoista. Tässä on kysymys siitä, että partitiivin pääte on -ta/tä ja inessiivin -ssa/ssä. Kun sanojen veri ja meri konsonantti- ja vokaalivartaloissa on molemmissa pelkkää e:tä, niin eikö olisi luontevaa, että a tai ä kulkee taivutusmuodoissa kautta linjan? Veri-vertA-veressA tai veri-vertÄ-veressÄ.
[/quote]
Ahaa. Loogistahan se olisi -ja helpompaa. Mutta partitiivihan muodostetaan sanan konsonanttivartalosta, inessiivi taas genetiivimuodon pohjalta eli vokaalivartalosta.
[/quote]
Edelleenkään eri vartaloilla ei ole tässä asiassa mitään merkitystä. Suomen kielessä taivutusvokaalina on ä, jos sanavartalossa on ainoastaan vokaaleja e tai i. Sanojen meri ja veri partitiivit ovat ilmeisesti ainoat poikkeukset tästä säännöstä. Konsonanttivartalothan ovat mer ja ver, eli jos säännön mukaan mentäisiin, niin partitiivien pitäisi olla merta ja vertä.
[/quote]
Nimenomaan, nuo ovat tiettävästi ainoat sanat, joissa _partitiivin_ taivutuspäätteessä ei ole vokaaliharmonian mukaista vokaalia, vaikka muissa muodoissa ko. sanat (meri ja veri) noudattavat vokaaliharmoniaa säännönmukaisesti. Ja toki kielessä on aina poikkeuksia, mutta tuo on siitä jännä poikkeus, ettei sille tiedetä kielihistoriallistakaan selitystä. Usein poikkeukset kuitenkin ovat kielihistoriallisesti selitettävissä. Ja tässä on se kohta 'poikkeus vahvistaa säännön', jota ahkerasti käytetään kielenopetuksessa.
Ja kyllä ulkomaalaiset tämän tietävät ja S2-opettajat, mutta äidinkielenään suomea puhuvat eivät tule ajatelleeksi, että tuossa on jotain erikoista - ennen kuin se heille kerrotaan. Ja mikään nominityyppi-selitys ei selitä tuota vokaaliharmonian erikoisuutta, kuten joku täällä jo hyvin korosti.
[quote author="Vierailija" time="28.10.2013 klo 14:42"]
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 20:00"]
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 19:37"]
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 18:53"]
Ei tässä ole kysymys e-vartalosta ja eri taivutusparadigmoista. Tässä on kysymys siitä, että partitiivin pääte on -ta/tä ja inessiivin -ssa/ssä. Kun sanojen veri ja meri konsonantti- ja vokaalivartaloissa on molemmissa pelkkää e:tä, niin eikö olisi luontevaa, että a tai ä kulkee taivutusmuodoissa kautta linjan? Veri-vertA-veressA tai veri-vertÄ-veressÄ.
[/quote]
Ahaa. Loogistahan se olisi -ja helpompaa. Mutta partitiivihan muodostetaan sanan konsonanttivartalosta, inessiivi taas genetiivimuodon pohjalta eli vokaalivartalosta.
[/quote]
Edelleenkään eri vartaloilla ei ole tässä asiassa mitään merkitystä. Suomen kielessä taivutusvokaalina on ä, jos sanavartalossa on ainoastaan vokaaleja e tai i. Sanojen meri ja veri partitiivit ovat ilmeisesti ainoat poikkeukset tästä säännöstä. Konsonanttivartalothan ovat mer ja ver, eli jos säännön mukaan mentäisiin, niin partitiivien pitäisi olla merta ja vertä.
[/quote]
kyse on etu- ja takavokaaleista. lukekaa ääneen. suu taipuuu hassusti, kun sanoo sieni - sienta - sienessa.
[/quote]
Lukekaa rakkaat ihmiset nämä viestit ja yrittäkää ymmärtää. Kyse tosiaan on etu- ja takavokaaleista, tarkemmin sanottuna taivutuspäätteen valintaan liittyvästä säännöstä. Suomessa on sääntö, jonka mukaan taivutuspääte päättyy ä:hän, jos sanavartalossa on ainoastaan i:tä ja/tai e:tä. Ainoat poikkeukset tästä säännöstä ovat partitiivimuodot merta ja verta, ja toisin kuin monille poikkeuksille, näille ei löydy selitystä.
Sienta muuten kuullostaa hassulta ainoastaan siksi, että emme ole siihen tottuneet. Kuitenkin puhumme sujuvasti pientareesta. Äsken mainittu sääntö koskeekin ainoastaan taivutuspäätteitä, sanavartalossa e:n ja i:n seurana voi olla sekä etu- että takavokaaleita.
Isäni kutsui minua lapsena aina likaksi. Kerran hän sanoi minulle kuulepalikka. Rupesin miettimään sanoiko hän kuulepa likka vai kuule palikka.
Onkiva rovasti on kiva rovasti kun onki varovasti.
Talonpoika sai maata, lähellä Saimaata, siellä hän sai maata ja poltella Saimaata (ihmisille jotka eivät ymmärrä, Saimaa oli ennen tupakkamerkki)
Ja se on hassua, kun suomen kielessä on kaksi toista. Siis tämä kirja on toinen ja tuo kirja on toinen.
Kummallista on se, että sanotaan "nenä on tukossa" vaikka siis se tukos on tosiasiassa nenässä. Sama jutu kun "kenkä on jalassa"
Tulepas Kalle Kustaan ikkunan alle!
Lukioilta kysyttiin tai lukijoilta kysyttiin, merkitys muuttuu.
Pitkäkarvainen kissa tai pitkä, karvainen kissa, eli on niillä yhdyssanoillakin merkitys.
Ei ole ihme etta suomalaisilla on niin paljon kahvikuppineuroosia ja tarvetta rauhoittaviin kun maan tapa on kutsua tupa tayteen vieraita (strangers). Helpommalla paasisi jos kutsuisi tuttuja ja voisi olla pajon mukavampaa.
[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 13:42"]
Mun suosikki on sana POKAMIESTYTTÖ. Ei välttämättä avaudu ihan heti ulkomaalaiselle.
[/quote]
Sana pokamiestyttö ei kyllä avaudu ihan heti suomalaisellekaan :D
[quote author="Vierailija" time="20.10.2013 klo 21:52"]
Tuo "puolet enemmän" ei ole kummallisuus, vaan ilmaus jota ajattelemattomat käyttävät väärin. Itse sanon puolet enemmän vain silloin kun tarkoitan puolet enemmän. Kaksi kertaa enemmän tosiaan sanotaan silloin kun tarkoitetaan kaksinkertaista määrää, hyvä huomio.
[/quote]
Tuo voi tosiaan aiheuttaa sekaannuksia. Yritän itse sanoa kaksinkertaisesti, tuplasti enemmän tms., mutta puolet enemmän lipsahtaa joskus. Muistan, kuinka matematiikan opettajamme oli närkästynyt, kun puhuttiin keskivertoihmisestä, kun oikeasti olisi kyse keskiarvoihmisestä. Kuulostaisi tosi kummalta, vaikka sitten totta olisikin.
Sitten mä hämmästelen mitä ympäri suomen opetetaan kouluissa?Varmaan ihan kirjakieltä,vai onko opiskelu kirjat eri murteilla?
Miksi monet kirjoittavat viesteihin murteella esim. mithään.
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 09:29"]
Miksi monet kirjoittavat viesteihin murteella esim. mithään.
[/quote]
Monet kirjoittavat niin kuin ajattelevat, ei niin kuin ovat joskus lukeneet. Suomessa itse asiassa vähemmän koska kieltä kirjoitetaan niin kuin puhutaan. Katsopa vaikka miten englanninkielisillä palstoilla raadellaan englannin kieltä.
[quote author="Vierailija" time="18.10.2013 klo 09:13"]
Kuusi (puu), kuusen, kuusella
kuusi (lukusana), kuuden, kuudella
Vuori (maaston muodostelma), vuoren, vuorella
vuori (vaatteen sisäkangas), vuorin, vuorilla
[/quote]
Tähän jatkona:
viini (juoma), viinin, viiniä
viini (nuolikotelo), viinen, viintä
Minua ottaa usein päähän termi kunnianhimoinen. Se ikäänkuin olettaa, että henkilö ei voi pyrkiä poikkeavaan kyvykkyyteen tai saavutuksiin asioissa muutoin kuin ulkopuolisen ylistyksen motivoimana, mikä saa eksellenssiin pyrkimisen kuulostamaan todellisuutta (psykologisen tutkimuksen tulosten mukaan) raadollisemmalta. Tämä on kylläkin ongelmana monessa muussakin eurooppalaisessa latinaan pohjautuvassa kielessä mutta esim. kiinassa ja japanissa samaan tarkoitukseen käytettävät termit korostavat selvästi motivaation sisäsyntyisyyttä huolimatta kulttuurin korostuneemmasta yhteisöllisyydestä.
Politiikka on politiikkaa, mutta miksi poliitikko ei ole politiikko?
Maailma on hieno yhdyssana, maa ja ilma.
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 12:47"]Politiikka on politiikkaa, mutta miksi poliitikko ei ole politiikko? [/quote]
Pitäiskö olla myös musiikki->musiikko?
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 13:28"]Maailma on hieno yhdyssana, maa ja ilma.[/quote]
Joo, toisin kuin äitini käyttämä maalima...
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 13:39"]
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 13:28"]Maailma on hieno yhdyssana, maa ja ilma.[/quote]
Joo, toisin kuin äitini käyttämä maalima...
[/quote]
Mun mies kirjottaa mulle aina (silloin kun se siis hempeäksi ryhtyy) tekstiviesteihin "Olet mailman rakkain". Söpöähän tuo on ja ihanaa, mutta oon silti yrittänyt opettaa sille, että se sana ei ole mailma vaan maailma. Sitten, kun se joskus muistaa vielä oikeinkirjotuksenkin, niin viestin koko sanomakin tuntuu herttaisemmalta <3 se osoittaa mulle, että se rakastaa niin paljon, että on koittanu ottaa mun opit tosissaan :)
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 13:34"]
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 12:47"]Politiikka on politiikkaa, mutta miksi poliitikko ei ole politiikko? [/quote]
Pitäiskö olla myös musiikki->musiikko?
[/quote]
Mä muistelisin kuulleeni, että noissa molemmissa esimerkeissä pitkien vokaalien paikat tulevat ruotsin vastaavien sanojen vokaalipainotusten mukaan.
(musik - musiker / politik - politiker)