Lue keskustelun säännöt.
Suomen kielen kummallisuuksia
Oletteko huomanneet ilmauksia, jotka ovat järjettömiä tai vähintäänkin outoja. Itse voin luetella muutamia:
1. "Tulla äidiksi toista kertaa, tai isäksi toista kertaa". Käsittääkseni henkilöstä tulee äiti tai isä vain kerran ja toisen lapsen syntymän aikoihin hän on tätä jo valmiiksi.
2. "Puolet enemmän tai kaksi kertaa enemmän." Henkilö siis tarkoittaa tuplamäärää eli yhden kerran enemmän alkuperäiseen nähden (200-prosenttinen määrä). Puolet enemmän olisi 150- ja kaksi kertaa enemmän 300-prosenttinen määrä.
3. "Harrastaa seksiä." Onko seksi jokin harrastus? Tulee mieleen, että joku henkilö voisi ilmoittaa harrastavansa puutarhanhoitoa, pianonsoittoa ja seksiä.
Kommentit (360)
[quote author="Vierailija" time="20.10.2013 klo 18:27"]
Ja folijo-sanaa ei todellakaan ole olemassa!! :D Kyllä se on ihan vain folio (esim. googlettamalla ei löydy sanaa folijo, vaikka Googleen nyt ei aina luottamista olekaan...). Tässä ei päde siis sama sääntö kuin esimerkiksi sanoissa tekijä ja haltija, joista j sieltä välistä löytyypi.
t. suomen kielen opiskelija
[/quote]
no shit sherlock? onko suomen kielen taitajalle trollit tuttuja? sanakirjaan voisi lisätä uuden merkityksen, maailma muuttuu, kieli muuttuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.10.2013 klo 14:30"]
[quote author="Vierailija" time="20.10.2013 klo 18:27"]
Ja folijo-sanaa ei todellakaan ole olemassa!! :D Kyllä se on ihan vain folio (esim. googlettamalla ei löydy sanaa folijo, vaikka Googleen nyt ei aina luottamista olekaan...). Tässä ei päde siis sama sääntö kuin esimerkiksi sanoissa tekijä ja haltija, joista j sieltä välistä löytyypi.
t. suomen kielen opiskelija
[/quote]
no shit sherlock? onko suomen kielen taitajalle trollit tuttuja? sanakirjaan voisi lisätä uuden merkityksen, maailma muuttuu, kieli muuttuu.
[/quote]
hyvä verrata folijota tekijään kun eivät liity millään lailla toisiinsa. murteet, ne murteet..
[quote author="Vierailija" time="28.10.2013 klo 14:05"]
Lisää näitä paikannimikummallisuuksia. Tornio ja Ylitornio ovat naapureita. Silti sanotaan Tornioon/Torniossa/Torniosta jne. ja Ylitorniolle/Ylitorniolla/Ylitorniolta jne.
Ja näitähän riittää lisääkin: Kempeleessä mutta Simpeleellä (eivät lähekkäin mutta samankaltaiset nimet) jne.
[/quote]
Ja Raumalla/-lta/-lle, mutta kaupunginosat Merirauma ja Syvärauma taipuvat molemmat -ssa/-sta/-aan.
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 20:00"]
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 19:37"]
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 18:53"]
Ei tässä ole kysymys e-vartalosta ja eri taivutusparadigmoista. Tässä on kysymys siitä, että partitiivin pääte on -ta/tä ja inessiivin -ssa/ssä. Kun sanojen veri ja meri konsonantti- ja vokaalivartaloissa on molemmissa pelkkää e:tä, niin eikö olisi luontevaa, että a tai ä kulkee taivutusmuodoissa kautta linjan? Veri-vertA-veressA tai veri-vertÄ-veressÄ.
[/quote]
Ahaa. Loogistahan se olisi -ja helpompaa. Mutta partitiivihan muodostetaan sanan konsonanttivartalosta, inessiivi taas genetiivimuodon pohjalta eli vokaalivartalosta.
[/quote]
Edelleenkään eri vartaloilla ei ole tässä asiassa mitään merkitystä. Suomen kielessä taivutusvokaalina on ä, jos sanavartalossa on ainoastaan vokaaleja e tai i. Sanojen meri ja veri partitiivit ovat ilmeisesti ainoat poikkeukset tästä säännöstä. Konsonanttivartalothan ovat mer ja ver, eli jos säännön mukaan mentäisiin, niin partitiivien pitäisi olla merta ja vertä.
[/quote]
kyse on etu- ja takavokaaleista. lukekaa ääneen. suu taipuuu hassusti, kun sanoo sieni - sienta - sienessa.
[quote author="Vierailija" time="28.10.2013 klo 14:35"]
[quote author="Vierailija" time="28.10.2013 klo 14:05"]
Lisää näitä paikannimikummallisuuksia. Tornio ja Ylitornio ovat naapureita. Silti sanotaan Tornioon/Torniossa/Torniosta jne. ja Ylitorniolle/Ylitorniolla/Ylitorniolta jne.
Ja näitähän riittää lisääkin: Kempeleessä mutta Simpeleellä (eivät lähekkäin mutta samankaltaiset nimet) jne.
[/quote]
Ja Raumalla/-lta/-lle, mutta kaupunginosat Merirauma ja Syvärauma taipuvat molemmat -ssa/-sta/-aan.
[/quote]
Lisää:
Parainen - Paraisilla / Huittinen - Huittisissa
Luvia - Luvialla / Lavia - Laviassa
Alistaro - Alistarolla / Ylistaro - Ylistarossa
Ja sitten vielä kirsikkana: Kangasala - Kangasalla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.10.2013 klo 12:15"]
hääyöaie
Riiuuyöaie lyö tämän!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.10.2013 klo 17:33"]
Ruotsalainen kummisetäni ihmetteli, kun suomalaiset saattavat sanoa "äläpä muuta sano!" tai "sanopa muuta!" ja tarkoittaa samaa asiaa.[/quote]
Juuri tämä oli itselläkin mielessä nähtyäni otsikon :)
Tämän voisi ehkä laajentaa kattamaan muitakin verbejä silloin kun ollaan oikein tohkeissaan jostain asiasta: "Et kai sä vaan ole nähnyt..." = "Ootko sä jo nähnyt...".
Hmm, nyt juuri tuli mieleeni se vanha ranskalainen biisi, jossa huokaillaan rakastelun lomassa, nimeltään jotain sinnepäin kuin "je t'aime, moi non plus". En ole koskaan käsittänyt tuota nimeä mutta ehkä siinä on tämä sama idea, että négaatio kääntyykin positioksi??
Älä rääkkää sitä kääkkää. No en mä rääkkääkään kääkkää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 15:31"]
meri - merta - meressä ja veri - verta - veressä (eikä mertä tai vertä) vaikka kieli - kieltä - kielessä, sieni - sientä - sienessä
En ole löytänyt kirjallisuudesta selitystä tuohon vokaaliharmonian poikkeukseen noissa kahdessa sanassa.
[/quote]
Kaikista yksinkertaisin selitys tälle on se, että sekä e että i ovat etuvokaaleja (e, i, y, ä, ö), ja kun niitä on jo kaksi yhdessä sanassa, loppuosakin päättyy etuvokaaliin : )
Etu- ja takavokaaleilla voi monia "kummallisuuksia" täältäkin selittää. Lähes kaikissa sanoissa kun on vain toisia - eli siis esimerkiksi miksi sana "yöllä" ei voisi olla "yölla".
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 15:43"]
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 15:31"]
meri - merta - meressä ja veri - verta - veressä (eikä mertä tai vertä) vaikka kieli - kieltä - kielessä, sieni - sientä - sienessä
En ole löytänyt kirjallisuudesta selitystä tuohon vokaaliharmonian poikkeukseen noissa kahdessa sanassa.
[/quote]
Tähän osaisi joku edes hetken suomea opiskellut maahanmuuttaja vastata! :) Suomen kielessä on erilaisia nominityyppejä. Äidinkielinen puhuja ei tätä vain tiedä, sillä muodot opitaan luonnostaan ja ne tulevat automaattisesti. Yllätys tulee vasta, kun ei osaakaan selittää miksi sanotaan meri - meressä, mutta veri - veressä.
http://yle.fi/vintti/yle.fi/supisuomea/03/frame_content_rakenteet_popup_1.shtml
[/quote]
En ymmärtänyt. Mitä selittämistä meri-meressä vs. veri-veressä on...? Kysymys kai oli veri - verta - veressä, mutta sieni - sientä - sienessä.. Toisella i-a-ä, toisella i-ä-ä. Muistan että iin ja een kanssa voi olla sekä etu- että takavokaaleja, joten onkohan siinä myös syy tälle, kun kerran voi olla kumpia vain niin se sitten myös vaihtelee...? Veli, veljiä, veljiltä, ei aata. Side, sidettä, siteessä, ei aata. Onko meri ja veri siitä erilaisia, että taivutuksissa jää vain yksi vokaali (e) ennalleen? Jos ei sanoisikaan vuotaa verta vaan vuotaa vereä, niin se olisi selvästi vereä eikä verea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 17:55"]
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 15:43"]
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 15:31"]
meri - merta - meressä ja veri - verta - veressä (eikä mertä tai vertä) vaikka kieli - kieltä - kielessä, sieni - sientä - sienessä
En ole löytänyt kirjallisuudesta selitystä tuohon vokaaliharmonian poikkeukseen noissa kahdessa sanassa.
[/quote]
Tähän osaisi joku edes hetken suomea opiskellut maahanmuuttaja vastata! :) Suomen kielessä on erilaisia nominityyppejä. Äidinkielinen puhuja ei tätä vain tiedä, sillä muodot opitaan luonnostaan ja ne tulevat automaattisesti. Yllätys tulee vasta, kun ei osaakaan selittää miksi sanotaan meri - meressä, mutta veri - veressä.
http://yle.fi/vintti/yle.fi/supisuomea/03/frame_content_rakenteet_popup_1.shtml
[/quote]
En ymmärtänyt. Mitä selittämistä meri-meressä vs. veri-veressä on...? Kysymys kai oli veri - verta - veressä, mutta sieni - sientä - sienessä.. Toisella i-a-ä, toisella i-ä-ä. Muistan että iin ja een kanssa voi olla sekä etu- että takavokaaleja, joten onkohan siinä myös syy tälle, kun kerran voi olla kumpia vain niin se sitten myös vaihtelee...? Veli, veljiä, veljiltä, ei aata. Side, sidettä, siteessä, ei aata. Onko meri ja veri siitä erilaisia, että taivutuksissa jää vain yksi vokaali (e) ennalleen? Jos ei sanoisikaan vuotaa verta vaan vuotaa vereä, niin se olisi selvästi vereä eikä verea.
[/quote]
Sori, nappasin väärän esimerkkiparin. Mutta lukaisepa linkki, jos vaikka selviäisi. Vokaaliharmonialla ei ole tekemistä tämän asian kanssa. Riippuu sanan vartalosta kuinka se taipuu. veri - veren- verta -veressä.; aasi- aasin- aasia- aasissa. Molemmat on i-loppuisia, mutta veri-sanalla on e-vartalo, jota käytetään taivutuksessa. Tää ei todellakaan ole helppo asia selittää! Ulkomaalaiset kuitenkin joutuu sen opettelemaan näin.
[quote author="Vierailija" time="18.10.2013 klo 00:08"]
Koivu - koivikko
Kuusi - Kuusikko
Mänty - Männikkö
Haapa - Haavikko vai Haapikko?
Tammi - Tammikko
Saarni - Suomessa ei ole kasva saarnia yhdessä paikassa, siis saarnikkoa ei ole ?
Jalava - jalavikko?
Pihlaja - pihlajikko?
Kataja -katajikko?
Leppä -Lepikko
Vaahtera - Vaahterikko?
[/quote]
Haavikko tai haavisto. Tammisto kuulostaa paremmalta kuin tammikko, samoin katajisto paremmalta kuin katajikko. Monista noista sopii niin -kko kuin -stokin. Lepikkö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 18:14"]
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 17:55"]
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 15:43"]
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 15:31"]
meri - merta - meressä ja veri - verta - veressä (eikä mertä tai vertä) vaikka kieli - kieltä - kielessä, sieni - sientä - sienessä
En ole löytänyt kirjallisuudesta selitystä tuohon vokaaliharmonian poikkeukseen noissa kahdessa sanassa.
[/quote]
Tähän osaisi joku edes hetken suomea opiskellut maahanmuuttaja vastata! :) Suomen kielessä on erilaisia nominityyppejä. Äidinkielinen puhuja ei tätä vain tiedä, sillä muodot opitaan luonnostaan ja ne tulevat automaattisesti. Yllätys tulee vasta, kun ei osaakaan selittää miksi sanotaan meri - meressä, mutta veri - veressä.
http://yle.fi/vintti/yle.fi/supisuomea/03/frame_content_rakenteet_popup_1.shtml
[/quote]
En ymmärtänyt. Mitä selittämistä meri-meressä vs. veri-veressä on...? Kysymys kai oli veri - verta - veressä, mutta sieni - sientä - sienessä.. Toisella i-a-ä, toisella i-ä-ä. Muistan että iin ja een kanssa voi olla sekä etu- että takavokaaleja, joten onkohan siinä myös syy tälle, kun kerran voi olla kumpia vain niin se sitten myös vaihtelee...? Veli, veljiä, veljiltä, ei aata. Side, sidettä, siteessä, ei aata. Onko meri ja veri siitä erilaisia, että taivutuksissa jää vain yksi vokaali (e) ennalleen? Jos ei sanoisikaan vuotaa verta vaan vuotaa vereä, niin se olisi selvästi vereä eikä verea.
[/quote]
Sori, nappasin väärän esimerkkiparin. Mutta lukaisepa linkki, jos vaikka selviäisi. Vokaaliharmonialla ei ole tekemistä tämän asian kanssa. Riippuu sanan vartalosta kuinka se taipuu. veri - veren- verta -veressä.; aasi- aasin- aasia- aasissa. Molemmat on i-loppuisia, mutta veri-sanalla on e-vartalo, jota käytetään taivutuksessa. Tää ei todellakaan ole helppo asia selittää! Ulkomaalaiset kuitenkin joutuu sen opettelemaan näin.
[/quote]
Ei tässä ole kysymys e-vartalosta ja eri taivutusparadigmoista. Tässä on kysymys siitä, että partitiivin pääte on -ta/tä ja inessiivin -ssa/ssä. Kun sanojen veri ja meri konsonantti- ja vokaalivartaloissa on molemmissa pelkkää e:tä, niin eikö olisi luontevaa, että a tai ä kulkee taivutusmuodoissa kautta linjan? Veri-vertA-veressA tai veri-vertÄ-veressÄ.
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 18:53"]
Ei tässä ole kysymys e-vartalosta ja eri taivutusparadigmoista. Tässä on kysymys siitä, että partitiivin pääte on -ta/tä ja inessiivin -ssa/ssä. Kun sanojen veri ja meri konsonantti- ja vokaalivartaloissa on molemmissa pelkkää e:tä, niin eikö olisi luontevaa, että a tai ä kulkee taivutusmuodoissa kautta linjan? Veri-vertA-veressA tai veri-vertÄ-veressÄ.
[/quote]
Ahaa. Loogistahan se olisi -ja helpompaa. Mutta partitiivihan muodostetaan sanan konsonanttivartalosta, inessiivi taas genetiivimuodon pohjalta eli vokaalivartalosta.
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 19:37"]
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 18:53"]
Ei tässä ole kysymys e-vartalosta ja eri taivutusparadigmoista. Tässä on kysymys siitä, että partitiivin pääte on -ta/tä ja inessiivin -ssa/ssä. Kun sanojen veri ja meri konsonantti- ja vokaalivartaloissa on molemmissa pelkkää e:tä, niin eikö olisi luontevaa, että a tai ä kulkee taivutusmuodoissa kautta linjan? Veri-vertA-veressA tai veri-vertÄ-veressÄ.
[/quote]
Ahaa. Loogistahan se olisi -ja helpompaa. Mutta partitiivihan muodostetaan sanan konsonanttivartalosta, inessiivi taas genetiivimuodon pohjalta eli vokaalivartalosta.
[/quote]
Edelleenkään eri vartaloilla ei ole tässä asiassa mitään merkitystä. Suomen kielessä taivutusvokaalina on ä, jos sanavartalossa on ainoastaan vokaaleja e tai i. Sanojen meri ja veri partitiivit ovat ilmeisesti ainoat poikkeukset tästä säännöstä. Konsonanttivartalothan ovat mer ja ver, eli jos säännön mukaan mentäisiin, niin partitiivien pitäisi olla merta ja vertä.
Vokaalisointu on suomessa lähes poikkeukseton. Mutta vain lähes. Partitiivit merta ja verta ovat lähes ainoita poikkeuksia, ei kielessä ole kaikelle selitystä.
Terv. ulkomailla työskentelevä suomen opettaja
Suomi on kaunis kieli:
Älä rääkkää mua. En mä rääkkääkkään.
"Suomi on kaunis kieli: Älä rääkkää mua. En mä rääkkääkkään."
Vielä parempi on: Enhän mää rääkkääkkään.
Lisää näitä paikannimikummallisuuksia. Tornio ja Ylitornio ovat naapureita. Silti sanotaan Tornioon/Torniossa/Torniosta jne. ja Ylitorniolle/Ylitorniolla/Ylitorniolta jne.
Ja näitähän riittää lisääkin: Kempeleessä mutta Simpeleellä (eivät lähekkäin mutta samankaltaiset nimet) jne.