Lue keskustelun säännöt.
Suomen kielen kummallisuuksia
Oletteko huomanneet ilmauksia, jotka ovat järjettömiä tai vähintäänkin outoja. Itse voin luetella muutamia:
1. "Tulla äidiksi toista kertaa, tai isäksi toista kertaa". Käsittääkseni henkilöstä tulee äiti tai isä vain kerran ja toisen lapsen syntymän aikoihin hän on tätä jo valmiiksi.
2. "Puolet enemmän tai kaksi kertaa enemmän." Henkilö siis tarkoittaa tuplamäärää eli yhden kerran enemmän alkuperäiseen nähden (200-prosenttinen määrä). Puolet enemmän olisi 150- ja kaksi kertaa enemmän 300-prosenttinen määrä.
3. "Harrastaa seksiä." Onko seksi jokin harrastus? Tulee mieleen, että joku henkilö voisi ilmoittaa harrastavansa puutarhanhoitoa, pianonsoittoa ja seksiä.
Kommentit (360)
[quote author="Vierailija" time="18.10.2013 klo 09:15"]
Sitä en ymmärrä, miksi vanhat sanat ilves ja kirves taipuvat eri tavalla: kukaan ei kerro nähneensä metsässä ilveen tai pilkkoneensa puita kirveksellä.
[/quote]
Suomen kielessä s-loppuiset sanat taipuvat kolmella eri tavalla, joista kaksi on nuo mainitsemasi tavat. (Lisäksi on olemassa muoto esimerkiksi totuus - totuuden). Noiden mainitsemiesi taivutustapojen välillä ei taida olla juuri logiikkaa, vaan ne ilmeisesti opitaan pikku hiljaa kieltä käyttämällä. Esimerkiksi lapset saattavatkin taivuttaa "väärän" muodon mukaisesti.
Mielestäni tässä ilmiössä vielä kummallisempaa on, että osa sanoista on ilmeisesti aikojen saatossa hypännyt taivutustyypistä toiseen: esimerkiksi Aleksis Kivi taivuttaa Seitsemässä veljeksessä nimen Tuomas --> Tuomaan. Olin siitä todella yllättynyt, sillä olen koko elämäni taivuttanut hyvän ystäväni nimen muodossa Tuomas --> Tuomaksen. Myös muut tuttavani taivuttavat nimen tähän tyyliin. Miksi nimen taivutus on muuttunut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tiili – tiilen
hiili – hiilen
siili – siilin
viili – viilin
Kirkua -sanan taivutus: minä kirun, sinä kirut, hän kirkuu, me kirumme, te kirutte, he kirkuvat
Haen lakkaa satamasta, kun lakkaa satamasta.
"Sydämeni osuman sai, nuoli on amorin viinestä kai" Monesti lauletaan "viinistä", vaikka jousiviini taivutetaan erilailla.
Rahka sana on minusta hassu sillä se taivutetaan samanlailla kuin raha. siis söin rahan voi tarkottaa että on syöty raha tai rahka... ei voi aina tietää :)))) no huumoria heh... yleensä syödään kuitenkin rahka eikä raha.... ellei sitten syödä semmosta suklaa rahaa joka on kultasessa folijossa.... :)))
Olet niin väärässä. Rahka taipuu rahka:rahkan. Kirjoitiko folion tahallan väärin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.10.2013 klo 09:13"]
Kuusi (puu), kuusen, kuusella
kuusi (lukusana), kuuden, kuudella
[/quote]
Tämä selittyy sillä, että lukusanassa kuusi ei ole alun perin ollut s:ää vaan t. T on muuttunut s:ksi myöhemmin.
Piilevät piilevät piilevät piilevissä piilevissä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.10.2013 klo 14:49"]
Olet niin väärässä. Rahka taipuu rahka:rahkan. Kirjoitiko folion tahallan väärin?
[/quote]
mun mielestä sen voi taivuttaa kummin vaan mut rahkan kuulostaa kömpelöltä... samalla logiikalla kuin sana rihkama niin se on niin että siihen lisätään vain n perään eli rihkaman ei rihkanman :)))) ei kukaan sano että rihkanman.... folio on vähän niin kuin haltija eli riippuu kirjotusasusta et kummin se kirjotetaan niin se voi tarkottaa kahta eri asiaa jos kirjottaa erinlailla...
[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 01:03"]
Yö - öitä, yhtäkkiä koko sana muuttuu tässä taivutuksessa.
[/quote]
Sana on aiemmin ollut muodossa öö ja muuttunut vasta myöhemmin muotoon yö. Lienee aika selvää, miksi muutos on tapahtunut sanan joissain taivutusmuodoissa (yöllä, yötä) mutta joissain jäänyt tapahtumatta - olisipa aika vaikeaa sanoa yöisin tai yöitä :P
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoitat tahallasi väärin, mutta kerro nyt ihmeessä, mikä ero on foliolla ja folijolla. Siis kun kirjoitat ne erinlailla.
Noista puista sen verran, että ainakin sanotaan pihlajisto ja tammisto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.10.2013 klo 15:00"]
Kirjoitat tahallasi väärin, mutta kerro nyt ihmeessä, mikä ero on foliolla ja folijolla. Siis kun kirjoitat ne erinlailla.
[/quote]
Ei jaksais alkaa selittää itsestään selvyyksiä.... :)))
-Ei millään pahalla,mutta...
Voiko tuon lauseen jälkeen enään kehua tai sanoa kauniisti?Miksi se on:-ei millään pahalla,kun sen jälkeen yleensä sanotaan rumasti/haukkuvasti/tylysti.
Kyllä se on vaan pahalla.
Vai toimiiko nämä:
Ei millään pahalla,mutta sulla on kaunis auto.
Ei millään pahalla,mut sulla on tukka kauniisti tänään.
Ei toimi..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eräs venäjän alkuperää oleva nainen tuli kysymään minulta miksi ei saa sanoa iloinen tyttö. Mie olin ihan, että miksi ei saa sanoa? Tarkoittaa kuulemma huonoa naista. Tarkoitti siis ilotyttöä, kun asiaa tarkemmin purettiin
Vieraat on vieraita, vaikka ei ookaan yhtään vieraita vaan tuttuja.
Pöllö, saduissa vanha viisas pöllö, mutta myös haukkumasana tyhmästä.
Jos kissasi ei enää nau'u, ehkä se on naulakossa. ;)
Mun suosikki on sana POKAMIESTYTTÖ. Ei välttämättä avaudu ihan heti ulkomaalaiselle.
Yötyö vie myöhään työmiehen syömään
Se näyttää valtavalta!