Onko täällä ketään, joka on hankkinut lapsen tarkoituksella yksin?

Up

Mikä tää isäksi huijaamisjuttu oikein on??? Ei kukaan mies ole koskaan tullut huijatuksi. Jos harrastaa suojaamatonta seksiä (tai kondomin kanssakin), niin on mahdollisuus, että tuosta "huvittelusta" tulee aikaiseksi lapsi. Silloin se olisi huijaus, jos nainen saisi miehestä spermaa sisäänsä tämän nukkuessa tai muutoin tiedottomassa tilassa.

Mies on yksinkertaisesti tyhmä, jos kuvittelee, että yhdynnästä ei voisi tulla lasta lopputulokseksi.

Jos mies ei halua lasta, niin sitten ei kannata harrastaa seksiä naisen kanssa, joka on vielä hedelmällisessä iässä. 

Hei! Kaikella kunnioituksella, haluaisin antaa ajattelemisen aihetta. Omakohtaisena kokemuksena sanoisin, että on todella itsekästä naiselta tehdä lapsi, ajattelematta ollenkaan mitä isättömyys voi tehdä lapselle. Joo, minulle on turha sanoa, että erossakin voi esim. käydä niin. Siinä on kyse elämästä, mutta että tarkoituksella tehdään jotain on aivan eri asia. Itse en ole saanut tuntea isääni ja voin todella rehellisesti sanoa, että se on kyllä jättänyt jälkensä minuun. Murrosikäinen etsii itseään, puolet on isää ja puolet äitiä. Entä jos et tiedä isästä mitään. Miten muodostat oman minäkuvasi? Täytyy vielä sanoa, että meille tytöille isän merkitys on todella suuri. Luinpa jostain "jos nainen on jäänyt lapsena ilman isän turvaa ja rakkautta, niin siitä on voinut jäädä tunne, ettei kelpaa eikä ole miehen rakkauden arvoinen" . Kuinka löysinkään itseni noista lauseista. Itsekin äitinä ymmärrän toiveet lapsesta. Kuitenkin toivon, että jokainen lapsi saisi tietää mistä on lähtöisin, niin että voi rakentaa ehjän minäkuvan ja aikanaan oman perheen terveelle pohjalle.

Hedelmöityshoidoilla tein lapsen yksin, hetkeäkään en ole katunut enkä ole kuullut yhtään negatiivista kommenttia keneltäkään ystävältä/sukulaiselta/tutulta/työkaverilta.

Yhdenillan suhteissa on aina tautivaara, sitä keinoa ei voi suositella kellekkään!

Kävin Yhdysvalloissa hedelmöityshoidoissa klinikalla, joka mahdollisti myös tulevan lapsen sukupuolen valitsemisen. Todella hyvä palvelu, isäehdokkaista oli listattu luonteenpiirteet ja erikoislahjakkuudet, esim. onko musikaalinen tai matemaattisesti lahjakas, ja mikä on älykkyysosamäärä. Hoidot olivat rankat, mutta tuloksena syntyi kaunis tyttölapsi. Mielestäni yksi rakastava vanhempi on parempi vaihtoehto kuin kaksi riitelevää ja eroavaa vanhempaa.

Joo, mutta kun aina voi verrata itseään huonompiin. Mikset asettaisi tavoitteitasi kerralla kuntoon ja hankkisi lapselle loistavaa isää? Suurimmalla osalla lapsista on ihan kiva isä ja kivat vanhemmat. On sääli, jos on vain äiti, vaikka niinkin pärjää. Isättömyys on silti käsiteltävä eikä isän puuttumista voi sivuuttaa tai äiti korvata. Jokainen lapsi haluaisi oman isän. Miten voi olla niin hankalaa löytää hyvä mies ja hyvä isä lapselle? Jos kerran olette ihan fiksuja naisia, miten ette sellaista löydä? Ihmettelen...

[quote author="Vierailija" time="13.10.2013 klo 21:38"]Onkohan tällaisissa tapauksissa yleensä naisen oma perhe tai joku ystävänä apuna, vai miten vauvan kanssa pärjää yksin?

Minulla on vauva 8 kk, ja nyt varmaan jo pärjäisin yksin, mutta en osaa ajatella miten olisin selvinnyt ensimmäisistä kuukausista ilman miestäni muuten kuin muuttamalla joksikin aikaa vanhemmille.

 
[/quote]

Ohis mutta mulla on lapset vuoden ikäerolla ja vaikka isä onkin kuvioissa onneksi niin uskon että vallan hyvin olisin pärjännyt yksinkin. Lasten hoidon päävastuu oli nytkin minulla, vaikka tietysti isästä on ollut apua. Itse asiassa sattumien summana synnytin toisen lapsistamme yksin.

En minäkään henk.koht. tekisi tarkoituksella isätöntä lasta mutta kyllä yksinkin pärjää, ja hyviä lapsia tulee rikkonaisistakin perheistä. Jos kaikki muu on elämässä hyvin niin en usko että yksinhuoltajuus on niin valtavan paha asia, kunhan on realistiset ajatukset ja resursseja kasvattaa lapsi kunnialla. Mutta minäkään en kannata yhden illan jutulla kenenkään "huijaamista" isäksi, kyllä isän pitäisi saada tietää ja saada mahdollisuus olla lapsen elämässä. Ja vastaavasti lapsella myöhemmin mahdollisuus saada tietää mistä on tullut. Eli joko yhteisymmärryksessä tehty (pelisäännöt valmiiksi sovittuna) tai sitten keinosiemennyksellä. Kyllähän noissa adoptio-ohjelmissa ja muissakin näkee kuinka tärkeää on saada tietää mistä on tullut vaikka olisi täysin tyytyväinen nykytilanteeseensa, olemassaoloonsa ja kasvuympäristöönsä.

jännä miten miehet leimataa täällä vastuuttomiksi luusereiki jos hylkäävät lapseb.mutta jos nainen varta vasten haluaa isättömän lapsen on sankari ja kannustetaa..älkää sit vaa koskaa menkö myöhemmin itkee rahaa jne ja mitä se lapsi myöhemmin aattelee kun tahallaa veitte isän lapselta.ja ei ile verrattava asia kuolemaan jne.kuolema vaa tulee mutta toi on valinta.

[quote author="Vierailija" time="13.10.2013 klo 23:46"]Teidän mukaanne joka kolmas helsinkiläinen lapsi on yh:n lapsi ja heistä joka neljäs tapaa isää kerran kuussa tai ei lainkaan. Eli näiden lukujen perusteella noin 4% lapsista ei tapaa isäänsä lainkaan, heistä varmasti puolet tietää kuka isä on ja voi ottaa tarvittaessa yhteyttä esim. vanhempana. Siis noin 2% ei tiedä kuka isä on. Hemmetin pieni luku, 30:n lapsen luokassa ei siis ole yhtäkään täysin isätöntä kuin sattuman kaupalla. 30:n lapsen luokassa 20 lasta elää sekä isän että äidin kanssa, selvä enemmistö siis. 
[/quote]
mun ala-asteen luokalla kun ala-aste loppui noin 34 lapsesta tasan minä ja yksi toinen asuttiin ydinperheessä. Me Oltiin ne ns oudot. Ja Espoosta kotoisin.

Onko kellään kokemusta järjestelystä, että hankkiutuisi raskaaksi homomiehelle tai muuten sinkulle? On varmasti sinkkumiehiä, jotka haluaisivat lapsen, mutta eivät naista. Olisi varmasti kätevää ja halvempaa kuin keinohedelmöityis. Tai etsis vaikka homoparin, neuvottelisi huoltajuusasiat etukäteen. Win-win tilanne kaikkien kannalta.Onko jotain sivustoa, josta voisi etsiä potentiaalisia isäehdokkaita Suomesta :D?

Mä sain lapsen hedelmöityshoidoilla sinkkuna. Hienosti kaikki mennyt ja poika on jo pitkällä koulussa, tosi fiksu ja tasapainoinen ja paljon kavereita. Pitää äidin varmistaa hyvät tukiverkostot, jotta pärjää, kuten kaikkien yksinhuoltajien. Mitään negatiivista palautetta en ole saanut eikä tietääkseni lapsikaan. Löysin jopa miehen myöhemmin ja ollaan nyt uusperhe.

Joka toinen pari eroaa ja joka viides lapsi kasvaa yhden vanhemman perheessä. En tekisi tätä uudestaan. T. 100% yh, jonka lapsi sai alkunsa hyvin lyhyestä suhteesta

Yhden yön suhteesta. Päivääkään en ole katunut. Isä halus abortin, joten en vaatinut tunnustustakaan. Oli se jälkeenpäin ajateltuna aika rankkaa yksin vauvan kanssa, mutta ei niin rankkaa ettäkö suosittelisin jollekin jättää väliin.

Minua häiritsee tässä keskustelussa eniten se, että lapsen hankkimista yksin perustellaan sillä että onhan noita muitakin lapsia joilla on vain yksi vanhempi. Joskus olosuhteiden pakosta lapsella on vain yksi vanhempi (avioero, kuolema jne.) ja se on aina lapselle rankka paikka. Ei tätä tilannetta voi käyttää perusteluna sille, että ehdoin tahdoin hankitaan isättömiä tai äidittömiä lapsia. Lapsi tarvitsee molempia vanhempiaan.

[quote author="Vierailija" time="13.10.2013 klo 23:55"]

[quote author="Vierailija" time="13.10.2013 klo 23:43"]

Melko itsekästä, hankin lapsen kun minä haluan. 

[/quote]

Lapsen tietoinen tekeminen on aina itsekästä.

[/quote]

Siispä vahinkoraskaudet eli vahinkolapset ovat parhaita kaikista, koska sellainen lasten hankkiminen ei ole itsekästä :D 

[quote author="Vierailija" time="19.02.2015 klo 22:58"]Kuinka moni tuntee adoptoituja ihmisiä?
Näitä kaikki itse tuntemiani on yhdistänyt eriasteiset juurettomuuden tunteet...

[/quote]

Häh? Miten näitä kahta voi edes verrata? Lapsihan on kasvanut biologisen äidin mahassa ja vanhempi on biologinen. Adoptoiduilla taas on monilla häiriöitä kiintymyssuhteissa, koska monissa maissa laitettu suoraan sairaalasta lastenkotiin, vaihtuvat hoitajat jne.

Mietippä hetki itse vastaustasi, aika julma! Kun et tunne toisen ihmisen tarinaa..

Jos teette lapsen ilman miestä, kannattaa huomioida, että ainakin poikalapsi tarvii elämäänsä miehen mallia. Tuttavapiirissä on muutama poika jotka kasvaneet lapsesta asti ilman isää ja sen kyllä huomaa, ovat aika pihalla elämästään teini-ikäisenä ja moni ajautunut huonoille teille.

[quote author="Vierailija" time="13.10.2013 klo 21:14"][quote author="Vierailija" time="13.10.2013 klo 21:06"]

Mä tiedän kaksi naista, jotka ovat hankkineet lapsen yksin klinikalla lahjasiittiöiden avulla. On mielestäni vastuullisin tapa saada lapset yksin, paljon parempi kuin huijata joku yhden illan tuttu tarkoitusta varten. Kumpikin äiti on kaverini kavereita, eli tiedän heidät vain ulkonäöltä. Ovat hyviä äitejä kaiken kuulemani perusteella eikä elämässä ole mitään vialla. Kumpikin on korkeasti koulutettu ja asuu suuressa kaupungissa. Helsingissä joka neljäs lapsi asuu muutenkin yh-perheessä, joten tuskin herättävät mitään kummastusta.

Minusta on naurettavaa väittää, että lapsen elämä on pilalla yh-äidin takia. Tuolla logiikalla Yhdysvaltain presidenttikin on epäonnistunut ihminen, hän kun on isättä kasvanut. Miten onnellista elämää mahtavat haukkujat itse viettää?

[/quote]

En sano, että lapsen elämä on varmasti pilalla, mutta en silti ITSE ehdoin tahdoin haluaisi saattaa tähän maailmaan isätöntä lasta.

Minusta olisi hirveä ajatus, että en olisi koskaan tuntenut omaa isääni. Käsi sydämelle, kuinka moni tuntee samoin?
[/quote]

NO. Tunnen ihmisiä, jotka olisi mieluiten tuntematta omaa isäänsä. yhden isä on alkoholisti ja aiheuttaa vain murhetta ainoalle lapselleen. Jonka äiti onneksi tajusi erota ajoissa ja kyseinen lapsi on hyvin menestynyt ammatillisesti, korkeassa asemassa ja hyvä aviomies ja isä. Yhden isä taas on veronkiertäjä, ihme tyyppi, joka yrittää saada lastensakin asiat sotkettua ja osallistumaan näihin veronkiertokuvioihin kun oma nimi ja maine mennyt.

Mietipä hetki sitä lasta, joka jää isättömäksi. Vain sinun itsekkyytesi vuoksi.

JULMAA!