Suomalainen lapsiperhe ei ole ollut näin köyhä sitten 70-luvun

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt - 69, peruskoulun kasvatteja siis. 70-luvulla elintasoerot olivat pienempiä kuin nykyisin. Duunarivanhempani pystyivät ostamaan rivitaloasunnon ja perheellämme oli auto. Samassa taloyhtiössä asui myös äidin tehtaan työnjohtaja. Koulussa oli terveydenhoitaja paikalla, hammaslääkäriin pääsi ja siellä oiottiin myös hampaat. Lääkäriin ei ollut jonoja, eikä lääkekuuri kaatanut kenenkään taloutta. Me lapset pääsimme musiikki- ja balettikouluun ja lukioon meno oli itsestäänselvyys.

Nyt asuminen on suhteessa kalliimpaa, kuten kaikki muukin. Työtä on niin vaikea löytää, että toimeentuloasiakkuus periytyy jopa kolmanteen polveen. Ammattikoulu jopa keskeytetään 18-vuotiaana,koska kotiväki kannustaa optimoimaan tuet, kun näköalattomuus on ylisukupolvisesti sisäistetty.

Vaikka ehkä absoluuttisesti katsottuna kaikkien elintaso kännyköineen on korkeampi, kuin 70-luvulla, myös vaatimukset ja suhteellinen ero on kasvanut. Yhteiskunnan toimivuuden kannalta olisi parempi, jos kaikilla olisi toive siitä, että oma ponnistelu johtaa parempaan elämään. Koulutuksen periytyminen on kasvanut, joten tausta vaikuttaa ihmisen lähtökohtiin yhä enemmän, eikä peruskoulu enää kykene tasaamaan eroa, kuten sen tarkoitus oli.

Pieniä virheitä tässäkin asiassa. 70-luvulla lukiosta valmistui 20 000-25 000 ylioppilasta, viime vuonna 29 000. Ei siis todellakaan ole niin, että lukiokoulutus olisi ollut aiemmin suositumpaa tai helpompaa. Työttömyys on käytännössä sama kuin 70-luvulla eli noin 7% luokkaa (viime vuonna vain 6%). 70-luvulla porukka ei jäänyt paikalleen odottamaan työn tippumista syliin vaan esim. töihin mentiin Ruotsiin. Näin myös omassa suvussani. Jos huomioitaisiin kaikki Ruotsiin töitä hakemaan lähteneet, niin työttömyysprosentti olisi ollut 70-luvulla paljon korkeampi.

No nyt ei vpi lähteä sinneköän töihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuonna 1973 oppikoulun ekalla meitä oli 43 oppilasta samalla luokalla ja rinnakkaisluokilla saman verran. Mutta noin muuten olet oikeassa. Meitä on tässä maassa liikaa eikä töitä riitä enää kaikille. 

ja pisapisteillä maailman huippua varmaan silloinkin?  Nythän Suomi on koko ajan valumassa pisassa alaspäin, esimerkiksi Viro on ohittanut Suomen pisassa.

Pisapisteistä en tiedä. Kersojen koulunkäyntimotivaatio oli kuitenkin oppikouluissa toista kuin nykyisin. Kun koulussa oli lukukausimaksut, kirjat ja muut koulutarvikkeet maksoi vanhemmat ja kouluruokakin oli maksullinen, siinä ei hyvä heilunut kodeissa, jos perseili koulussa niin, että erotettiin koulusta tai jäi luokalleen. 

Jos puhutaan lapsiperheiden köyhyydestä, niin on ehkä pikkuisen ot alkaa ylistää jotain oppikoulua, jonne pääsivät vain rikkaiden lapset ja jota oltiin ajamassa alas jo 70-luvun alussa, koska systeemi oli niin toivottomasti ajastaan jäljessä.

Jos puhuttaisiin vaikka 50-luvun luokkajaosta, voisi oppikoulu jotenkin liittyä aiheeseen. Mutta tässä kyllä puhutaan ajanjaksosta, jolloin käytännössä kaikki ovat käyneet peruskoulua, lapsiperheiden elämästä 1970-luvulta nykypäivään.

Koko maassa peruskouluun siirryttiin vasta 1976. Kyllä monellakin on kokemusta oppikoulussa 70-luvulla.

Koulu-uudistuksen valmistelu aloitettiin 1950-luvun lopulla, ja laki peruskoulusta annettiin 1968. Nuo viimeiset vuodet olivat hiljaista viivytystaistelua, kun oikeisto yritti hidastaa uudistusta. Samalla yhä suurempi osa ikäluokista siirrettiin oppikouluihin odottamaan nimen muutosta peruskouluksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuonna 1973 oppikoulun ekalla meitä oli 43 oppilasta samalla luokalla ja rinnakkaisluokilla saman verran. Mutta noin muuten olet oikeassa. Meitä on tässä maassa liikaa eikä töitä riitä enää kaikille. 

ja pisapisteillä maailman huippua varmaan silloinkin?  Nythän Suomi on koko ajan valumassa pisassa alaspäin, esimerkiksi Viro on ohittanut Suomen pisassa.

Pisapisteistä en tiedä. Kersojen koulunkäyntimotivaatio oli kuitenkin oppikouluissa toista kuin nykyisin. Kun koulussa oli lukukausimaksut, kirjat ja muut koulutarvikkeet maksoi vanhemmat ja kouluruokakin oli maksullinen, siinä ei hyvä heilunut kodeissa, jos perseili koulussa niin, että erotettiin koulusta tai jäi luokalleen. 

Jos puhutaan lapsiperheiden köyhyydestä, niin on ehkä pikkuisen ot alkaa ylistää jotain oppikoulua, jonne pääsivät vain rikkaiden lapset ja jota oltiin ajamassa alas jo 70-luvun alussa, koska systeemi oli niin toivottomasti ajastaan jäljessä.

Jos puhuttaisiin vaikka 50-luvun luokkajaosta, voisi oppikoulu jotenkin liittyä aiheeseen. Mutta tässä kyllä puhutaan ajanjaksosta, jolloin käytännössä kaikki ovat käyneet peruskoulua, lapsiperheiden elämästä 1970-luvulta nykypäivään.

Koko maassa peruskouluun siirryttiin vasta 1976. Kyllä monellakin on kokemusta oppikoulussa 70-luvulla.

Ja tässä keskustelussa ei puhuta oppikoulusta 1970-luvun alkupuolella, vaan lapsiperheiden köyhyydestä 1970-luvulta nykypäivään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuonna 1973 oppikoulun ekalla meitä oli 43 oppilasta samalla luokalla ja rinnakkaisluokilla saman verran. Mutta noin muuten olet oikeassa. Meitä on tässä maassa liikaa eikä töitä riitä enää kaikille. 

ja pisapisteillä maailman huippua varmaan silloinkin?  Nythän Suomi on koko ajan valumassa pisassa alaspäin, esimerkiksi Viro on ohittanut Suomen pisassa.

Pisapisteistä en tiedä. Kersojen koulunkäyntimotivaatio oli kuitenkin oppikouluissa toista kuin nykyisin. Kun koulussa oli lukukausimaksut, kirjat ja muut koulutarvikkeet maksoi vanhemmat ja kouluruokakin oli maksullinen, siinä ei hyvä heilunut kodeissa, jos perseili koulussa niin, että erotettiin koulusta tai jäi luokalleen. 

Jos puhutaan lapsiperheiden köyhyydestä, niin on ehkä pikkuisen ot alkaa ylistää jotain oppikoulua, jonne pääsivät vain rikkaiden lapset ja jota oltiin ajamassa alas jo 70-luvun alussa, koska systeemi oli niin toivottomasti ajastaan jäljessä.

Jos puhuttaisiin vaikka 50-luvun luokkajaosta, voisi oppikoulu jotenkin liittyä aiheeseen. Mutta tässä kyllä puhutaan ajanjaksosta, jolloin käytännössä kaikki ovat käyneet peruskoulua, lapsiperheiden elämästä 1970-luvulta nykypäivään.

Koko maassa peruskouluun siirryttiin vasta 1976. Kyllä monellakin on kokemusta oppikoulussa 70-luvulla.

Koulu-uudistuksen valmistelu aloitettiin 1950-luvun lopulla, ja laki peruskoulusta annettiin 1968. Nuo viimeiset vuodet olivat hiljaista viivytystaistelua, kun oikeisto yritti hidastaa uudistusta. Samalla yhä suurempi osa ikäluokista siirrettiin oppikouluihin odottamaan nimen muutosta peruskouluksi.

Se tuli alueittain eli on paljon meitä jotka emme sitä ikinä käyneet.

T teinien äiti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuonna 1973 oppikoulun ekalla meitä oli 43 oppilasta samalla luokalla ja rinnakkaisluokilla saman verran. Mutta noin muuten olet oikeassa. Meitä on tässä maassa liikaa eikä töitä riitä enää kaikille. 

ja pisapisteillä maailman huippua varmaan silloinkin?  Nythän Suomi on koko ajan valumassa pisassa alaspäin, esimerkiksi Viro on ohittanut Suomen pisassa.

Pisapisteistä en tiedä. Kersojen koulunkäyntimotivaatio oli kuitenkin oppikouluissa toista kuin nykyisin. Kun koulussa oli lukukausimaksut, kirjat ja muut koulutarvikkeet maksoi vanhemmat ja kouluruokakin oli maksullinen, siinä ei hyvä heilunut kodeissa, jos perseili koulussa niin, että erotettiin koulusta tai jäi luokalleen. 

Jos puhutaan lapsiperheiden köyhyydestä, niin on ehkä pikkuisen ot alkaa ylistää jotain oppikoulua, jonne pääsivät vain rikkaiden lapset ja jota oltiin ajamassa alas jo 70-luvun alussa, koska systeemi oli niin toivottomasti ajastaan jäljessä.

Jos puhuttaisiin vaikka 50-luvun luokkajaosta, voisi oppikoulu jotenkin liittyä aiheeseen. Mutta tässä kyllä puhutaan ajanjaksosta, jolloin käytännössä kaikki ovat käyneet peruskoulua, lapsiperheiden elämästä 1970-luvulta nykypäivään.

Koko maassa peruskouluun siirryttiin vasta 1976. Kyllä monellakin on kokemusta oppikoulussa 70-luvulla.

Ja tässä keskustelussa ei puhuta oppikoulusta 1970-luvun alkupuolella, vaan lapsiperheiden köyhyydestä 1970-luvulta nykypäivään.

Ja esim minä olin 70-luvulla lapsi/nuori ja nyt lqpsiperheen äiti.

Peruskoulua en käynyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuonna 1973 oppikoulun ekalla meitä oli 43 oppilasta samalla luokalla ja rinnakkaisluokilla saman verran. Mutta noin muuten olet oikeassa. Meitä on tässä maassa liikaa eikä töitä riitä enää kaikille. 

ja pisapisteillä maailman huippua varmaan silloinkin?  Nythän Suomi on koko ajan valumassa pisassa alaspäin, esimerkiksi Viro on ohittanut Suomen pisassa.

Pisapisteistä en tiedä. Kersojen koulunkäyntimotivaatio oli kuitenkin oppikouluissa toista kuin nykyisin. Kun koulussa oli lukukausimaksut, kirjat ja muut koulutarvikkeet maksoi vanhemmat ja kouluruokakin oli maksullinen, siinä ei hyvä heilunut kodeissa, jos perseili koulussa niin, että erotettiin koulusta tai jäi luokalleen. 

Jos puhutaan lapsiperheiden köyhyydestä, niin on ehkä pikkuisen ot alkaa ylistää jotain oppikoulua, jonne pääsivät vain rikkaiden lapset ja jota oltiin ajamassa alas jo 70-luvun alussa, koska systeemi oli niin toivottomasti ajastaan jäljessä.

Jos puhuttaisiin vaikka 50-luvun luokkajaosta, voisi oppikoulu jotenkin liittyä aiheeseen. Mutta tässä kyllä puhutaan ajanjaksosta, jolloin käytännössä kaikki ovat käyneet peruskoulua, lapsiperheiden elämästä 1970-luvulta nykypäivään.

Koko maassa peruskouluun siirryttiin vasta 1976. Kyllä monellakin on kokemusta oppikoulussa 70-luvulla.

Ja tässä keskustelussa ei puhuta oppikoulusta 1970-luvun alkupuolella, vaan lapsiperheiden köyhyydestä 1970-luvulta nykypäivään.

Ja esim minä olin 70-luvulla lapsi/nuori ja nyt lqpsiperheen äiti.

Peruskoulua en käynyt.

Minä olin myös 70-luvulla lapsi, enkä edes tuntenut ketään, joka ei olisi käynyt peruskoulua. Nuorin tuntemani vanhan systeemin käynyt oli kaverin äiti. Sukupolvikokemukset muuttuvat nopeasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuonna 1973 oppikoulun ekalla meitä oli 43 oppilasta samalla luokalla ja rinnakkaisluokilla saman verran. Mutta noin muuten olet oikeassa. Meitä on tässä maassa liikaa eikä töitä riitä enää kaikille. 

ja pisapisteillä maailman huippua varmaan silloinkin?  Nythän Suomi on koko ajan valumassa pisassa alaspäin, esimerkiksi Viro on ohittanut Suomen pisassa.

Pisapisteistä en tiedä. Kersojen koulunkäyntimotivaatio oli kuitenkin oppikouluissa toista kuin nykyisin. Kun koulussa oli lukukausimaksut, kirjat ja muut koulutarvikkeet maksoi vanhemmat ja kouluruokakin oli maksullinen, siinä ei hyvä heilunut kodeissa, jos perseili koulussa niin, että erotettiin koulusta tai jäi luokalleen. 

Jos puhutaan lapsiperheiden köyhyydestä, niin on ehkä pikkuisen ot alkaa ylistää jotain oppikoulua, jonne pääsivät vain rikkaiden lapset ja jota oltiin ajamassa alas jo 70-luvun alussa, koska systeemi oli niin toivottomasti ajastaan jäljessä.

Jos puhuttaisiin vaikka 50-luvun luokkajaosta, voisi oppikoulu jotenkin liittyä aiheeseen. Mutta tässä kyllä puhutaan ajanjaksosta, jolloin käytännössä kaikki ovat käyneet peruskoulua, lapsiperheiden elämästä 1970-luvulta nykypäivään.

Koko maassa peruskouluun siirryttiin vasta 1976. Kyllä monellakin on kokemusta oppikoulussa 70-luvulla.

Ja tässä keskustelussa ei puhuta oppikoulusta 1970-luvun alkupuolella, vaan lapsiperheiden köyhyydestä 1970-luvulta nykypäivään.

Ja esim minä olin 70-luvulla lapsi/nuori ja nyt lqpsiperheen äiti.

Peruskoulua en käynyt.

Minä olin myös 70-luvulla lapsi, enkä edes tuntenut ketään, joka ei olisi käynyt peruskoulua. Nuorin tuntemani vanhan systeemin käynyt oli kaverin äiti. Sukupolvikokemukset muuttuvat nopeasti.

No minä taas tunnen minunlaisiani monta. Se vaan riippuu siitä missä on silloin asunut.

Lapsiperheet eivät olleet läheskään niin hyvin toimeentulevia kuin nyt. Silloin kulutus oli tosi pientä. Ei puhelimia, ei omia huoneita lapsilla, päivähoidon jokainen järjesti itse kalliilla yksityisellä. Ei kännyköitä eikä tietokoneita, läheskään kaikilla ei edes pesukonetta. Äitiyspäiväraha 3 kuukautta. Ei ilmaista joukkoliikennettä lapsen kanssa liikkuville. Nyt rahat ovat tiukilla, kun pitää olla niin paljon kaikkea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuonna 1973 oppikoulun ekalla meitä oli 43 oppilasta samalla luokalla ja rinnakkaisluokilla saman verran. Mutta noin muuten olet oikeassa. Meitä on tässä maassa liikaa eikä töitä riitä enää kaikille. 

ja pisapisteillä maailman huippua varmaan silloinkin?  Nythän Suomi on koko ajan valumassa pisassa alaspäin, esimerkiksi Viro on ohittanut Suomen pisassa.

Pisapisteistä en tiedä. Kersojen koulunkäyntimotivaatio oli kuitenkin oppikouluissa toista kuin nykyisin. Kun koulussa oli lukukausimaksut, kirjat ja muut koulutarvikkeet maksoi vanhemmat ja kouluruokakin oli maksullinen, siinä ei hyvä heilunut kodeissa, jos perseili koulussa niin, että erotettiin koulusta tai jäi luokalleen. 

Jos puhutaan lapsiperheiden köyhyydestä, niin on ehkä pikkuisen ot alkaa ylistää jotain oppikoulua, jonne pääsivät vain rikkaiden lapset ja jota oltiin ajamassa alas jo 70-luvun alussa, koska systeemi oli niin toivottomasti ajastaan jäljessä.

Jos puhuttaisiin vaikka 50-luvun luokkajaosta, voisi oppikoulu jotenkin liittyä aiheeseen. Mutta tässä kyllä puhutaan ajanjaksosta, jolloin käytännössä kaikki ovat käyneet peruskoulua, lapsiperheiden elämästä 1970-luvulta nykypäivään.

Koko maassa peruskouluun siirryttiin vasta 1976. Kyllä monellakin on kokemusta oppikoulussa 70-luvulla.

Ja tässä keskustelussa ei puhuta oppikoulusta 1970-luvun alkupuolella, vaan lapsiperheiden köyhyydestä 1970-luvulta nykypäivään.

Ja esim minä olin 70-luvulla lapsi/nuori ja nyt lqpsiperheen äiti.

Peruskoulua en käynyt.

Minä olin myös 70-luvulla lapsi, enkä edes tuntenut ketään, joka ei olisi käynyt peruskoulua. Nuorin tuntemani vanhan systeemin käynyt oli kaverin äiti. Sukupolvikokemukset muuttuvat nopeasti.

No minä taas tunnen minunlaisiani monta. Se vaan riippuu siitä missä on silloin asunut.

Ihan mielenkiinnosta: kuinka suuri osa kansakoululuokastasi pyrki/pääsi keskikouluun? Ja miten isoja olivat koulumaksut?

Vierailija kirjoitti:

Lapsiperheet eivät olleet läheskään niin hyvin toimeentulevia kuin nyt. Silloin kulutus oli tosi pientä. Ei puhelimia, ei omia huoneita lapsilla, päivähoidon jokainen järjesti itse kalliilla yksityisellä. Ei kännyköitä eikä tietokoneita, läheskään kaikilla ei edes pesukonetta. Äitiyspäiväraha 3 kuukautta. Ei ilmaista joukkoliikennettä lapsen kanssa liikkuville. Nyt rahat ovat tiukilla, kun pitää olla niin paljon kaikkea.

Perheverotus.

Inflaatio maksoi asuntolainan.

Opiskelut lyhyitä.

Vakituiset työpaikat.

Ja lastenhoito halpaa ja helppoa.

Monilla oma äiti tai anoppi piikoi ilmaiseksi, hoiti esim koko kesän koululaisia.

Kotirouvaksi jäi lapsettomiakin, kukaan ei paheksinut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuonna 1973 oppikoulun ekalla meitä oli 43 oppilasta samalla luokalla ja rinnakkaisluokilla saman verran. Mutta noin muuten olet oikeassa. Meitä on tässä maassa liikaa eikä töitä riitä enää kaikille. 

ja pisapisteillä maailman huippua varmaan silloinkin?  Nythän Suomi on koko ajan valumassa pisassa alaspäin, esimerkiksi Viro on ohittanut Suomen pisassa.

Pisapisteistä en tiedä. Kersojen koulunkäyntimotivaatio oli kuitenkin oppikouluissa toista kuin nykyisin. Kun koulussa oli lukukausimaksut, kirjat ja muut koulutarvikkeet maksoi vanhemmat ja kouluruokakin oli maksullinen, siinä ei hyvä heilunut kodeissa, jos perseili koulussa niin, että erotettiin koulusta tai jäi luokalleen. 

Jos puhutaan lapsiperheiden köyhyydestä, niin on ehkä pikkuisen ot alkaa ylistää jotain oppikoulua, jonne pääsivät vain rikkaiden lapset ja jota oltiin ajamassa alas jo 70-luvun alussa, koska systeemi oli niin toivottomasti ajastaan jäljessä.

Jos puhuttaisiin vaikka 50-luvun luokkajaosta, voisi oppikoulu jotenkin liittyä aiheeseen. Mutta tässä kyllä puhutaan ajanjaksosta, jolloin käytännössä kaikki ovat käyneet peruskoulua, lapsiperheiden elämästä 1970-luvulta nykypäivään.

Koko maassa peruskouluun siirryttiin vasta 1976. Kyllä monellakin on kokemusta oppikoulussa 70-luvulla.

Ja tässä keskustelussa ei puhuta oppikoulusta 1970-luvun alkupuolella, vaan lapsiperheiden köyhyydestä 1970-luvulta nykypäivään.

Ja esim minä olin 70-luvulla lapsi/nuori ja nyt lqpsiperheen äiti.

Peruskoulua en käynyt.

Minä olin myös 70-luvulla lapsi, enkä edes tuntenut ketään, joka ei olisi käynyt peruskoulua. Nuorin tuntemani vanhan systeemin käynyt oli kaverin äiti. Sukupolvikokemukset muuttuvat nopeasti.

No minä taas tunnen minunlaisiani monta. Se vaan riippuu siitä missä on silloin asunut.

Ihan mielenkiinnosta: kuinka suuri osa kansakoululuokastasi pyrki/pääsi keskikouluun? Ja miten isoja olivat koulumaksut?

Meillä keskikoulu oli kaikille. Se oli ilmainen.

Sitten oli naapurikaupungissa lyseo. Siellä piit maksaa kirjat, matkat ja ruoka.

Jälkimmäiseen 19 oppilaasta meni kolme. Luku olisi varmasti ollut isompi jos koulumatka ei olisi ollit niin työläs.

Loput meni sinne keskikouluun.

Olin itse ns. "parempiosaisessa" perheessä 70- ja 80-luvulla. Käytiin mm. talvella laskettelemassa Itävallassa. Kesät olivat vastaavasti ankeita. Olimme koko kesän perheen kanssa mökillä, siellä oli vain aikuisia sukulaisia, eikä sieltä saanut lähteä mihinkään. Mökki ei ollut järven rannalla ja pääsin harvoin uimaan. Aikuisena olen sitä mieltä, että paras lahja vanhemmilta kesäisin olisi ollut jotain ohjattua yhteistä tekemistä muiden lasten kanssa. Yritin kyllä puhua heille siitä, mutta sitä ei otettu kuuleviin korviin. Oli varsinasta juhlaa, kun käytiin serkkujen mökillä kylässä. Serkkujen mökki oli järven rannalla, ja siellä uitiin monta kertaa päivässä. Lapsille ei tarvitse aina olla kallista tekemistä. Nyt on kesä jo loppu, mutta Suomessa on vaikka kuinka paljon ilmaisia uimarantoja, kirjasto, nuorisotoimintaa j.n.e.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuonna 1973 oppikoulun ekalla meitä oli 43 oppilasta samalla luokalla ja rinnakkaisluokilla saman verran. Mutta noin muuten olet oikeassa. Meitä on tässä maassa liikaa eikä töitä riitä enää kaikille. 

ja pisapisteillä maailman huippua varmaan silloinkin?  Nythän Suomi on koko ajan valumassa pisassa alaspäin, esimerkiksi Viro on ohittanut Suomen pisassa.

Pisapisteistä en tiedä. Kersojen koulunkäyntimotivaatio oli kuitenkin oppikouluissa toista kuin nykyisin. Kun koulussa oli lukukausimaksut, kirjat ja muut koulutarvikkeet maksoi vanhemmat ja kouluruokakin oli maksullinen, siinä ei hyvä heilunut kodeissa, jos perseili koulussa niin, että erotettiin koulusta tai jäi luokalleen. 

Jos puhutaan lapsiperheiden köyhyydestä, niin on ehkä pikkuisen ot alkaa ylistää jotain oppikoulua, jonne pääsivät vain rikkaiden lapset ja jota oltiin ajamassa alas jo 70-luvun alussa, koska systeemi oli niin toivottomasti ajastaan jäljessä.

Jos puhuttaisiin vaikka 50-luvun luokkajaosta, voisi oppikoulu jotenkin liittyä aiheeseen. Mutta tässä kyllä puhutaan ajanjaksosta, jolloin käytännössä kaikki ovat käyneet peruskoulua, lapsiperheiden elämästä 1970-luvulta nykypäivään.

Koko maassa peruskouluun siirryttiin vasta 1976. Kyllä monellakin on kokemusta oppikoulussa 70-luvulla.

Ja tässä keskustelussa ei puhuta oppikoulusta 1970-luvun alkupuolella, vaan lapsiperheiden köyhyydestä 1970-luvulta nykypäivään.

Ja esim minä olin 70-luvulla lapsi/nuori ja nyt lqpsiperheen äiti.

Peruskoulua en käynyt.

Minä olin myös 70-luvulla lapsi, enkä edes tuntenut ketään, joka ei olisi käynyt peruskoulua. Nuorin tuntemani vanhan systeemin käynyt oli kaverin äiti. Sukupolvikokemukset muuttuvat nopeasti.

No minä taas tunnen minunlaisiani monta. Se vaan riippuu siitä missä on silloin asunut.

Ihan mielenkiinnosta: kuinka suuri osa kansakoululuokastasi pyrki/pääsi keskikouluun? Ja miten isoja olivat koulumaksut?

Meillä keskikoulu oli kaikille. Se oli ilmainen.

Sitten oli naapurikaupungissa lyseo. Siellä piit maksaa kirjat, matkat ja ruoka.

Jälkimmäiseen 19 oppilaasta meni kolme. Luku olisi varmasti ollut isompi jos koulumatka ei olisi ollit niin työläs.

Loput meni sinne keskikouluun.

Tuota juuri ajoin takaa. Peruskoulua kuitenkin oli tuossa vaiheessa suunniteltu jo parikymmentä vuotta. Kokeilukunnissa se oli ollut käytössä jo pitkään, toisaalla taas kaikki pääsivät ilmaiseen kunnalliseen keskikouluun. Eihän siinä ollut loppuvaiheessa muuta eroa kuin nimi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuonna 1973 oppikoulun ekalla meitä oli 43 oppilasta samalla luokalla ja rinnakkaisluokilla saman verran. Mutta noin muuten olet oikeassa. Meitä on tässä maassa liikaa eikä töitä riitä enää kaikille. 

ja pisapisteillä maailman huippua varmaan silloinkin?  Nythän Suomi on koko ajan valumassa pisassa alaspäin, esimerkiksi Viro on ohittanut Suomen pisassa.

Pisapisteistä en tiedä. Kersojen koulunkäyntimotivaatio oli kuitenkin oppikouluissa toista kuin nykyisin. Kun koulussa oli lukukausimaksut, kirjat ja muut koulutarvikkeet maksoi vanhemmat ja kouluruokakin oli maksullinen, siinä ei hyvä heilunut kodeissa, jos perseili koulussa niin, että erotettiin koulusta tai jäi luokalleen. 

Jos puhutaan lapsiperheiden köyhyydestä, niin on ehkä pikkuisen ot alkaa ylistää jotain oppikoulua, jonne pääsivät vain rikkaiden lapset ja jota oltiin ajamassa alas jo 70-luvun alussa, koska systeemi oli niin toivottomasti ajastaan jäljessä.

Jos puhuttaisiin vaikka 50-luvun luokkajaosta, voisi oppikoulu jotenkin liittyä aiheeseen. Mutta tässä kyllä puhutaan ajanjaksosta, jolloin käytännössä kaikki ovat käyneet peruskoulua, lapsiperheiden elämästä 1970-luvulta nykypäivään.

Koko maassa peruskouluun siirryttiin vasta 1976. Kyllä monellakin on kokemusta oppikoulussa 70-luvulla.

Ja tässä keskustelussa ei puhuta oppikoulusta 1970-luvun alkupuolella, vaan lapsiperheiden köyhyydestä 1970-luvulta nykypäivään.

Ja esim minä olin 70-luvulla lapsi/nuori ja nyt lqpsiperheen äiti.

Peruskoulua en käynyt.

Minä olin myös 70-luvulla lapsi, enkä edes tuntenut ketään, joka ei olisi käynyt peruskoulua. Nuorin tuntemani vanhan systeemin käynyt oli kaverin äiti. Sukupolvikokemukset muuttuvat nopeasti.

No minä taas tunnen minunlaisiani monta. Se vaan riippuu siitä missä on silloin asunut.

Ihan mielenkiinnosta: kuinka suuri osa kansakoululuokastasi pyrki/pääsi keskikouluun? Ja miten isoja olivat koulumaksut?

Meillä keskikoulu oli kaikille. Se oli ilmainen.

Sitten oli naapurikaupungissa lyseo. Siellä piit maksaa kirjat, matkat ja ruoka.

Jälkimmäiseen 19 oppilaasta meni kolme. Luku olisi varmasti ollut isompi jos koulumatka ei olisi ollit niin työläs.

Loput meni sinne keskikouluun.

Tuota juuri ajoin takaa. Peruskoulua kuitenkin oli tuossa vaiheessa suunniteltu jo parikymmentä vuotta. Kokeilukunnissa se oli ollut käytössä jo pitkään, toisaalla taas kaikki pääsivät ilmaiseen kunnalliseen keskikouluun. Eihän siinä ollut loppuvaiheessa muuta eroa kuin nimi.

Keskikoulu alkoi 4. luokan jälkeen. Sitä en tiedä kauanko se oli ollut olemassa, mutta ainakin 10 vuotta vanhempi veljenikin kävi jo sitä, paitsi että silloin se kyllä oli maksullinen. 5 vuotta vanhemmalle siskolleni ei enää ollut.

Lyseo muuttui jossain vaiheessa sitten yläkouluosuudeksi ja koko keskikoulu kuoli pois lasten puutteeseen.

Vielä 1970-luvulla sai verotuksessa lapsivähennyksen, joka oli keskituloisessa perheessä ihan mukavansuuruinen. Samoin terveydenhuoltomenot (lääkkeet, silmälasit jne.) sai vähentää verotuksessa.

Tästä luovuttiin kun huomattiin, että kaikki eivät maksakaan veroja ja siten voi tehdä vähennyksiä.

Tässä olisi ihan hyvä malli nykypäiväänkin eli veronmaksajat saisivat helpotuksia, ei pelkät toimeentulotukiasiakkaat.

PS. Menin oppikouluun vuonna 1973, luokallani oli 19 oppilasta ja 7 lähti oppikouluun, loput jatkoivat kansalaiskouluun. Mitään maksutonta keskikoulua ei ollut. Tämä Varsinais-Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuonna 1973 oppikoulun ekalla meitä oli 43 oppilasta samalla luokalla ja rinnakkaisluokilla saman verran. Mutta noin muuten olet oikeassa. Meitä on tässä maassa liikaa eikä töitä riitä enää kaikille. 

ja pisapisteillä maailman huippua varmaan silloinkin?  Nythän Suomi on koko ajan valumassa pisassa alaspäin, esimerkiksi Viro on ohittanut Suomen pisassa.

Pisapisteistä en tiedä. Kersojen koulunkäyntimotivaatio oli kuitenkin oppikouluissa toista kuin nykyisin. Kun koulussa oli lukukausimaksut, kirjat ja muut koulutarvikkeet maksoi vanhemmat ja kouluruokakin oli maksullinen, siinä ei hyvä heilunut kodeissa, jos perseili koulussa niin, että erotettiin koulusta tai jäi luokalleen. 

Jos puhutaan lapsiperheiden köyhyydestä, niin on ehkä pikkuisen ot alkaa ylistää jotain oppikoulua, jonne pääsivät vain rikkaiden lapset ja jota oltiin ajamassa alas jo 70-luvun alussa, koska systeemi oli niin toivottomasti ajastaan jäljessä.

Jos puhuttaisiin vaikka 50-luvun luokkajaosta, voisi oppikoulu jotenkin liittyä aiheeseen. Mutta tässä kyllä puhutaan ajanjaksosta, jolloin käytännössä kaikki ovat käyneet peruskoulua, lapsiperheiden elämästä 1970-luvulta nykypäivään.

Koko maassa peruskouluun siirryttiin vasta 1976. Kyllä monellakin on kokemusta oppikoulussa 70-luvulla.

Ja tässä keskustelussa ei puhuta oppikoulusta 1970-luvun alkupuolella, vaan lapsiperheiden köyhyydestä 1970-luvulta nykypäivään.

Lapsiperheiden köyhyyteen se oppikoulu nimenomaan liittyy! Peruskouluun mentiin, koska uskottiin siihen, että tarjoamalla kaikille maksuton tasalaatuinen koulutus poistetaan koulutuserot. Yllätyksenä onkin ollut se, että maksuttomuus ei tuonut mukanaan osaamista. Vielä 1970-luvulla lapsiperheissä arvostettiin koulutusta, mutta ei enää, koska kaiken saa tekemättä mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuonna 1973 oppikoulun ekalla meitä oli 43 oppilasta samalla luokalla ja rinnakkaisluokilla saman verran. Mutta noin muuten olet oikeassa. Meitä on tässä maassa liikaa eikä töitä riitä enää kaikille. 

ja pisapisteillä maailman huippua varmaan silloinkin?  Nythän Suomi on koko ajan valumassa pisassa alaspäin, esimerkiksi Viro on ohittanut Suomen pisassa.

Pisapisteistä en tiedä. Kersojen koulunkäyntimotivaatio oli kuitenkin oppikouluissa toista kuin nykyisin. Kun koulussa oli lukukausimaksut, kirjat ja muut koulutarvikkeet maksoi vanhemmat ja kouluruokakin oli maksullinen, siinä ei hyvä heilunut kodeissa, jos perseili koulussa niin, että erotettiin koulusta tai jäi luokalleen. 

Jos puhutaan lapsiperheiden köyhyydestä, niin on ehkä pikkuisen ot alkaa ylistää jotain oppikoulua, jonne pääsivät vain rikkaiden lapset ja jota oltiin ajamassa alas jo 70-luvun alussa, koska systeemi oli niin toivottomasti ajastaan jäljessä.

Jos puhuttaisiin vaikka 50-luvun luokkajaosta, voisi oppikoulu jotenkin liittyä aiheeseen. Mutta tässä kyllä puhutaan ajanjaksosta, jolloin käytännössä kaikki ovat käyneet peruskoulua, lapsiperheiden elämästä 1970-luvulta nykypäivään.

Koko maassa peruskouluun siirryttiin vasta 1976. Kyllä monellakin on kokemusta oppikoulussa 70-luvulla.

Ja tässä keskustelussa ei puhuta oppikoulusta 1970-luvun alkupuolella, vaan lapsiperheiden köyhyydestä 1970-luvulta nykypäivään.

Lapsiperheiden köyhyyteen se oppikoulu nimenomaan liittyy! Peruskouluun mentiin, koska uskottiin siihen, että tarjoamalla kaikille maksuton tasalaatuinen koulutus poistetaan koulutuserot. Yllätyksenä onkin ollut se, että maksuttomuus ei tuonut mukanaan osaamista. Vielä 1970-luvulla lapsiperheissä arvostettiin koulutusta, mutta ei enää, koska kaiken saa tekemättä mitään.

Kyllä se poistikin.

Paljon.

Ja nykyäänhän koulut ovat jo taas eriytyneet. Ja valveutuneet ja ahkerat vanhemmat vie ja kuskaa ja ponnistelee paremman koulun eteen.

Minä menin kansakoulun neljännen luokan jälkeen oppikouluun v. 1971.  Ei oltu rikkaita, mutta olin niin hyvä oppilas, että sinne piti päästä ja pärjäsinkin oikein hyvin pääsykokeissa. Noin puolet luokaltani meni oppikouluun, toinen puoli jatkoi kansakoulussa pari vuotta ja sieltä sitten kansalaiskouluun. Olin menossa oppikoulun 3. luokalle, kun koulu vaihtui peruskouluksi ja olinkin peruskoulun 7. luokalla. Silti minulla on keskikoulun päästötodistus. Itse muuten sain kansakouluaikoina koulusta maksusitoumuksia esim. monoihin ja luistimiin. Hävetti aina hakea se opettajalta, joka niitä jakoi meille köyhille. Serkkujen vanhoissa vaatteissa kuljin ja sain kuulla siitä, miten mulla on aina samat vaatteet päällä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuonna 1973 oppikoulun ekalla meitä oli 43 oppilasta samalla luokalla ja rinnakkaisluokilla saman verran. Mutta noin muuten olet oikeassa. Meitä on tässä maassa liikaa eikä töitä riitä enää kaikille. 

ja pisapisteillä maailman huippua varmaan silloinkin?  Nythän Suomi on koko ajan valumassa pisassa alaspäin, esimerkiksi Viro on ohittanut Suomen pisassa.

Pisapisteistä en tiedä. Kersojen koulunkäyntimotivaatio oli kuitenkin oppikouluissa toista kuin nykyisin. Kun koulussa oli lukukausimaksut, kirjat ja muut koulutarvikkeet maksoi vanhemmat ja kouluruokakin oli maksullinen, siinä ei hyvä heilunut kodeissa, jos perseili koulussa niin, että erotettiin koulusta tai jäi luokalleen. 

Jos puhutaan lapsiperheiden köyhyydestä, niin on ehkä pikkuisen ot alkaa ylistää jotain oppikoulua, jonne pääsivät vain rikkaiden lapset ja jota oltiin ajamassa alas jo 70-luvun alussa, koska systeemi oli niin toivottomasti ajastaan jäljessä.

Jos puhuttaisiin vaikka 50-luvun luokkajaosta, voisi oppikoulu jotenkin liittyä aiheeseen. Mutta tässä kyllä puhutaan ajanjaksosta, jolloin käytännössä kaikki ovat käyneet peruskoulua, lapsiperheiden elämästä 1970-luvulta nykypäivään.

Koko maassa peruskouluun siirryttiin vasta 1976. Kyllä monellakin on kokemusta oppikoulussa 70-luvulla.

Ja tässä keskustelussa ei puhuta oppikoulusta 1970-luvun alkupuolella, vaan lapsiperheiden köyhyydestä 1970-luvulta nykypäivään.

Lapsiperheiden köyhyyteen se oppikoulu nimenomaan liittyy! Peruskouluun mentiin, koska uskottiin siihen, että tarjoamalla kaikille maksuton tasalaatuinen koulutus poistetaan koulutuserot. Yllätyksenä onkin ollut se, että maksuttomuus ei tuonut mukanaan osaamista. Vielä 1970-luvulla lapsiperheissä arvostettiin koulutusta, mutta ei enää, koska kaiken saa tekemättä mitään.

Suomi oli tuossa vaiheessa Euroopan suunnilleen viimeinen maa, jossa oli kaksi rinnakkaista systeemiä, joista vain sen maksullisen kautta pääsi ylempiin opintoihin.

Ei kai kukaan ihannoi tällaista tilannetta.

Ap valehtelee. Olen seurannut lapsiperhearkea 1970-luvulla jolloin se oli omaani ja vuonna 2020 se on lapsenlapseni. Tilanne on juuri päinvastoin mitä ap yrittää esittää.