Suomalainen lapsiperhe ei ole ollut näin köyhä sitten 70-luvun

70-luvulla äiiysloma oli 3 kk, myöhemmin peräti puoli vuotta, hoitovapaata ja kotihoidon tukea ei ollut. Kunnallista päivähoitoa oli hyvin vähän tarjolla ja hoitopaikoista oli valtava pula.

Yksityisiä perhepäivähoitajia etsittiin kaupan ilmoitustauluilla ja hoito piti maksaa täysin omasta pussista, mitään yksityisen hoidon tukea ei ollut.

Vierailija kirjoitti:

Suomesta on luotu lapsiperheiden helvetti.

Lapsivihamielinen ja äitivihamielinen kyttäävä ja lyttäävä Stasi-yhteiskunta.

Voitko vähän avata tätä?

Mielestäni Suomessa arvostetaan äitiyttä todella paljon, ehkä juuri siksi, kun lapsia syntyy vähemmän.

Minun lapsuudessa äitiysloma oli 3 kk.

Nykyään lähes kaikki ovat kotona jopa 2-3 -vuotiaiden lasten kanssa. Aikamoista ylellisyyttä.

Kakkahattutäti kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomesta on luotu lapsiperheiden helvetti.

Lapsivihamielinen ja äitivihamielinen kyttäävä ja lyttäävä Stasi-yhteiskunta.

Voitko vähän avata tätä?

Mielestäni Suomessa arvostetaan äitiyttä todella paljon, ehkä juuri siksi, kun lapsia syntyy vähemmän.

Minun lapsuudessa äitiysloma oli 3 kk.

Nykyään lähes kaikki ovat kotona jopa 2-3 -vuotiaiden lasten kanssa. Aikamoista ylellisyyttä.

Arvostetaanko heitä? Kiitetäänkö? Kannustetaanko?

Ei.

Joka helvetin paikassa 24/7 kytätään, arvostellaan, päsmäröidään, haukutaan, halveksitaan, uhkaillaan, solvataan, herjataan ja vaaditaan aina lisää.

Sinun aikamasi on voinut jäädä vaikka loppuiäkseen kotiin.

Voi juma. Ikinä aiemmin ei ole köyhä lapsiperhe elänyt Suomessa näin leveästi. Saunallisen kolmion vuokrat kuittaa veronmaksajat.

Vierailija kirjoitti:

Kakkahattutäti kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomesta on luotu lapsiperheiden helvetti.

Lapsivihamielinen ja äitivihamielinen kyttäävä ja lyttäävä Stasi-yhteiskunta.

Voitko vähän avata tätä?

Mielestäni Suomessa arvostetaan äitiyttä todella paljon, ehkä juuri siksi, kun lapsia syntyy vähemmän.

Minun lapsuudessa äitiysloma oli 3 kk.

Nykyään lähes kaikki ovat kotona jopa 2-3 -vuotiaiden lasten kanssa. Aikamoista ylellisyyttä.

Arvostetaanko heitä? Kiitetäänkö? Kannustetaanko?

Ei.

Joka helvetin paikassa 24/7 kytätään, arvostellaan, päsmäröidään, haukutaan, halveksitaan, uhkaillaan, solvataan, herjataan ja vaaditaan aina lisää.

Sinun aikamasi on voinut jäädä vaikka loppuiäkseen kotiin.

Ei todellakaan voinut. Ymmärrätkö, että sillon ei maksettu kotona oleville tukia ja pyhällä hengellä ei silloinkaan eletty.

Vierailija kirjoitti:

Kakkahattutäti kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomesta on luotu lapsiperheiden helvetti.

Lapsivihamielinen ja äitivihamielinen kyttäävä ja lyttäävä Stasi-yhteiskunta.

Voitko vähän avata tätä?

Mielestäni Suomessa arvostetaan äitiyttä todella paljon, ehkä juuri siksi, kun lapsia syntyy vähemmän.

Minun lapsuudessa äitiysloma oli 3 kk.

Nykyään lähes kaikki ovat kotona jopa 2-3 -vuotiaiden lasten kanssa. Aikamoista ylellisyyttä.

Arvostetaanko heitä? Kiitetäänkö? Kannustetaanko?

Ei.

Joka helvetin paikassa 24/7 kytätään, arvostellaan, päsmäröidään, haukutaan, halveksitaan, uhkaillaan, solvataan, herjataan ja vaaditaan aina lisää.

Sinun aikamasi on voinut jäädä vaikka loppuiäkseen kotiin.

Minä olen viisivuotiaan äiti. Olin kotona kunnes lapsi täytti kolme. Sen jälkeen hän on ollut aivan ihanassa päiväkodissa, jossa on erinomainen hoito ja varhaiskavatus. Päiväkoti on vielä näppärästi työmatkani varrella. Uhkailua tai solvailua ei ole tullut ikinä mistään. En jaa kokemustasi lainkaan.

Vierailija kirjoitti:

Kakkahattutäti kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomesta on luotu lapsiperheiden helvetti.

Lapsivihamielinen ja äitivihamielinen kyttäävä ja lyttäävä Stasi-yhteiskunta.

Voitko vähän avata tätä?

Mielestäni Suomessa arvostetaan äitiyttä todella paljon, ehkä juuri siksi, kun lapsia syntyy vähemmän.

Minun lapsuudessa äitiysloma oli 3 kk.

Nykyään lähes kaikki ovat kotona jopa 2-3 -vuotiaiden lasten kanssa. Aikamoista ylellisyyttä.

Arvostetaanko heitä? Kiitetäänkö? Kannustetaanko?

Ei.

Joka helvetin paikassa 24/7 kytätään, arvostellaan, päsmäröidään, haukutaan, halveksitaan, uhkaillaan, solvataan, herjataan ja vaaditaan aina lisää.

Sinun aikamasi on voinut jäädä vaikka loppuiäkseen kotiin.

Tämä.

Ja käsittämätön viha suurperheitä kohtaan. Olemme lääkäriperhe, kumpikin maksaa veroja yli 45ke vuodessa. Meillä on useita lapsia. Ei ole kuulkaa yksi eikä kaksi kertaa vaan kymmeniä kertoja kun meille on kaupassa tai ostarilla huudeltu että saakelin sossulokit lopettakaa kersanteko, tai että me elätämme nuo teidän kersat. (Huutelijat 50+ syrjäytyneitä miehiä).

Totuus on että elätämme lapsemme itse JA LISÄKSI nuo surkeat huutelijatkin siinä ohessa.

Kannattaisi kannustaa varakkaita tekemään paljon lapsia, he kun elättävät ne itse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kakkahattutäti kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomesta on luotu lapsiperheiden helvetti.

Lapsivihamielinen ja äitivihamielinen kyttäävä ja lyttäävä Stasi-yhteiskunta.

Voitko vähän avata tätä?

Mielestäni Suomessa arvostetaan äitiyttä todella paljon, ehkä juuri siksi, kun lapsia syntyy vähemmän.

Minun lapsuudessa äitiysloma oli 3 kk.

Nykyään lähes kaikki ovat kotona jopa 2-3 -vuotiaiden lasten kanssa. Aikamoista ylellisyyttä.

Arvostetaanko heitä? Kiitetäänkö? Kannustetaanko?

Ei.

Joka helvetin paikassa 24/7 kytätään, arvostellaan, päsmäröidään, haukutaan, halveksitaan, uhkaillaan, solvataan, herjataan ja vaaditaan aina lisää.

Sinun aikamasi on voinut jäädä vaikka loppuiäkseen kotiin.

Ei todellakaan voinut. Ymmärrätkö, että sillon ei maksettu kotona oleville tukia ja pyhällä hengellä ei silloinkaan eletty.

Kyllä voi. Oli perheverotus. Nykyään ei voi tehdä edes sitä. Ja inflaatio muuten maksoi omistusasunnonkin. Ja työpaikat oli pysyviä.

Sen jälkeen kun korkeakoulututkinnonkin hutaisi 1,5-2 vuodessa.

Ja sen lisäksi että yhden palkalla ei nykyään voi elää, haukutaan suut silmät täyteen ”kotona makaamisesta, laiskottelusta, elättinä olemisesta” jne.

Ja päivääkään ei mene ettei joku julkaise juttua paskavanhemmista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kakkahattutäti kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomesta on luotu lapsiperheiden helvetti.

Lapsivihamielinen ja äitivihamielinen kyttäävä ja lyttäävä Stasi-yhteiskunta.

Voitko vähän avata tätä?

Mielestäni Suomessa arvostetaan äitiyttä todella paljon, ehkä juuri siksi, kun lapsia syntyy vähemmän.

Minun lapsuudessa äitiysloma oli 3 kk.

Nykyään lähes kaikki ovat kotona jopa 2-3 -vuotiaiden lasten kanssa. Aikamoista ylellisyyttä.

Arvostetaanko heitä? Kiitetäänkö? Kannustetaanko?

Ei.

Joka helvetin paikassa 24/7 kytätään, arvostellaan, päsmäröidään, haukutaan, halveksitaan, uhkaillaan, solvataan, herjataan ja vaaditaan aina lisää.

Sinun aikamasi on voinut jäädä vaikka loppuiäkseen kotiin.

Ei todellakaan voinut. Ymmärrätkö, että sillon ei maksettu kotona oleville tukia ja pyhällä hengellä ei silloinkaan eletty.

Kyllä voi. Oli perheverotus. Nykyään ei voi tehdä edes sitä. Ja inflaatio muuten maksoi omistusasunnonkin. Ja työpaikat oli pysyviä.

Sen jälkeen kun korkeakoulututkinnonkin hutaisi 1,5-2 vuodessa.

Ja sen lisäksi että yhden palkalla ei nykyään voi elää, haukutaan suut silmät täyteen ”kotona makaamisesta, laiskottelusta, elättinä olemisesta” jne.

Ja päivääkään ei mene ettei joku julkaise juttua paskavanhemmista.

Olen vaativassa työssä, akateeminen jatkotutkinto, paljon stressiä ja vastuua. Työ on helppoa kuin heinänteko siihen että olen ollut kotona neljän lapsen kanssa jossa vauva ja taapero, se oli 24/7 orjuutta ilman että vessataukoa oli, ruokakin piti hotkia seisaaltaan, koko ajan juoksin pää kolmantena jalkana. Se kotona oli oli niin kaukana makoilusta ja laiskuudesta kun vaan voi olla. Oli helpotus palata stressaavaan työhön lepäämään!

Ja varmasti oli 70-luvullakin näitä 50+ ihmisiä, jotka sodasta traumatisoituneina huutelivat ties mitä. Ei voi sanoa, että se olisi vain nykypäivän ongelma. 70-luvulla nuoriso vielä tuomitsi sotaveteraanit melko julmasti murhaajiksi, joten siinä oli sitten palkkio siitä, että uhrasit nuoruutesi Karjalan kannaksella, jotta seuraava sukupolvi voisi elää rauhassa. Ja Neuvostoliittoa oli kumarrettava ja nuoleskeltava ihan joka käänteessä. 5

Vierailija kirjoitti:

Lasten palvelut on nykyään olemattomat.

Meillä ei toimi terveydenhuolto, ei hammashuolto, kouluun olen ostanut kirjoja jo vuosikausia, digipäiviin kerjätään koneet kotoa, valtaosa koulurakennuksista epäterveellisiä ja vaarallisia, kaikki koulut on ylitäynnä, kouluruoka on sanoinkuvaamatonta moskaa...

Vierailija kirjoitti:

Ja varmasti oli 70-luvullakin näitä 50+ ihmisiä, jotka sodasta traumatisoituneina huutelivat ties mitä. Ei voi sanoa, että se olisi vain nykypäivän ongelma. 70-luvulla nuoriso vielä tuomitsi sotaveteraanit melko julmasti murhaajiksi, joten siinä oli sitten palkkio siitä, että uhrasit nuoruutesi Karjalan kannaksella, jotta seuraava sukupolvi voisi elää rauhassa. Ja Neuvostoliittoa oli kumarrettava ja nuoleskeltava ihan joka käänteessä. 5

Äitejä ei solvattu, herjattu, uhkailtu, arvosteltu, kytätty ja lytätty kuten nykyään.

Aina on jotain vialla. Aina on joku toimittaja, kolumnisti, psykologi, erityisasiantuntija tai eläkkeelle jäänyt sossu nähnyt jonkun äidin ravintolassa/ratikassa/urheilukentän laidalla ja aina hänellä on pakottava tarve haukkua joku äiti lyttyyn.

Minkä jälkeen tuhannet jauhaa taad sen saman mantran nykyäitien surkeudesta ja nykylasten kauheudesta jne jne

Maan hallitus selitttää vakavissaan että Suomen lapset pitää pelastaa kodeistaan.

Ja Hgin sosiaalivirasto kampanjoi että musts lintu vie lapset pahoilta äideiltä.

Haloo!

Vierailija kirjoitti:

Ja varmasti oli 70-luvullakin näitä 50+ ihmisiä, jotka sodasta traumatisoituneina huutelivat ties mitä. Ei voi sanoa, että se olisi vain nykypäivän ongelma. 70-luvulla nuoriso vielä tuomitsi sotaveteraanit melko julmasti murhaajiksi, joten siinä oli sitten palkkio siitä, että uhrasit nuoruutesi Karjalan kannaksella, jotta seuraava sukupolvi voisi elää rauhassa. Ja Neuvostoliittoa oli kumarrettava ja nuoleskeltava ihan joka käänteessä. 5

Nykyään itään kumartelusta pitää huolen persut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuonna 1973 oppikoulun ekalla meitä oli 43 oppilasta samalla luokalla ja rinnakkaisluokilla saman verran. Mutta noin muuten olet oikeassa. Meitä on tässä maassa liikaa eikä töitä riitä enää kaikille. 

ja pisapisteillä maailman huippua varmaan silloinkin?  Nythän Suomi on koko ajan valumassa pisassa alaspäin, esimerkiksi Viro on ohittanut Suomen pisassa.

Pisapisteistä en tiedä. Kersojen koulunkäyntimotivaatio oli kuitenkin oppikouluissa toista kuin nykyisin. Kun koulussa oli lukukausimaksut, kirjat ja muut koulutarvikkeet maksoi vanhemmat ja kouluruokakin oli maksullinen, siinä ei hyvä heilunut kodeissa, jos perseili koulussa niin, että erotettiin koulusta tai jäi luokalleen. 

Tässä oli kyse 70-luvusta eikä 50-luvusta.

Olen syntynyt - 69, peruskoulun kasvatteja siis. 70-luvulla elintasoerot olivat pienempiä kuin nykyisin. Duunarivanhempani pystyivät ostamaan rivitaloasunnon ja perheellämme oli auto. Samassa taloyhtiössä asui myös äidin tehtaan työnjohtaja. Koulussa oli terveydenhoitaja paikalla, hammaslääkäriin pääsi ja siellä oiottiin myös hampaat. Lääkäriin ei ollut jonoja, eikä lääkekuuri kaatanut kenenkään taloutta. Me lapset pääsimme musiikki- ja balettikouluun ja lukioon meno oli itsestäänselvyys.

Nyt asuminen on suhteessa kalliimpaa, kuten kaikki muukin. Työtä on niin vaikea löytää, että toimeentuloasiakkuus periytyy jopa kolmanteen polveen. Ammattikoulu jopa keskeytetään 18-vuotiaana,koska kotiväki kannustaa optimoimaan tuet, kun näköalattomuus on ylisukupolvisesti sisäistetty.

Vaikka ehkä absoluuttisesti katsottuna kaikkien elintaso kännyköineen on korkeampi, kuin 70-luvulla, myös vaatimukset ja suhteellinen ero on kasvanut. Yhteiskunnan toimivuuden kannalta olisi parempi, jos kaikilla olisi toive siitä, että oma ponnistelu johtaa parempaan elämään. Koulutuksen periytyminen on kasvanut, joten tausta vaikuttaa ihmisen lähtökohtiin yhä enemmän, eikä peruskoulu enää kykene tasaamaan eroa, kuten sen tarkoitus oli.

Kyllä muistelen lämmöllä lapsuuttani ja monesti mietin kuinka nykypäivän lapsilla ja nuorilla on älyttömän vaikeaa näitten somejen kanssa.

Me leikittiin pihoilla, pelattiin 10 tikkua laudalla, pesistä läheisellä kentällä, talvisin käytiin luistelemassa monta tuntia ja käveltiin sieltä jalat tohjoja ja varpaat jäässä vielä pari kilsaa kotiin illan hämärässä. Ei ollut mitään mihin omia juttuja verrata, ei kännyjä ei oikein vaatteitakaan kun ei ne kenelläkään niin kummoiset olleet. Monien äidit ompeli vaatteet. Jos kaverille kotoa soitettiin, isä naputteli kelloa, että tulee kalliiksi. Välkällä mentiin twistiä tai vaihdeltiin kiiltokuvia ja kirjoiteltiin Ystävä-kirjoja. Meillä oli puukoulu, kamiina nurkassa. Pulpeteillä syötiin, soppa tuotiin ämpärillä keittiöstä luokkaan. Opettaja annosteli ja lautaset oli syötävä tyhjäksi.

Oppikoulussa opettajat oli jumalia. Opettaja saattoi repiä vihon (sen vanhempien ostaman), jos matikanlasku oli väärin. Vanhemmat ei tietenkään tehneet mitään, ei siihen aikaan vanhemmat olleet kouluun yhteydessä, päin vastoin ajattelivat että lapsi joutuu sitten ihan silmätikuksi jos jotain aletaan valittamaan. Ei tullut mieleenkään sanoa opettajalle mitään vastaan, siitä olisi tullut käytöksen alennus tokariin ja tupenrapinat kotona. Vieläkin saisi kyllä olla tuo käytösnumero todistuksessa. Se torppaisi monen kesätöihin menon.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä muistelen lämmöllä lapsuuttani ja monesti mietin kuinka nykypäivän lapsilla ja nuorilla on älyttömän vaikeaa näitten somejen kanssa.

Me leikittiin pihoilla, pelattiin 10 tikkua laudalla, pesistä läheisellä kentällä, talvisin käytiin luistelemassa monta tuntia ja käveltiin sieltä jalat tohjoja ja varpaat jäässä vielä pari kilsaa kotiin illan hämärässä. Ei ollut mitään mihin omia juttuja verrata, ei kännyjä ei oikein vaatteitakaan kun ei ne kenelläkään niin kummoiset olleet. Monien äidit ompeli vaatteet. Jos kaverille kotoa soitettiin, isä naputteli kelloa, että tulee kalliiksi. Välkällä mentiin twistiä tai vaihdeltiin kiiltokuvia ja kirjoiteltiin Ystävä-kirjoja. Meillä oli puukoulu, kamiina nurkassa. Pulpeteillä syötiin, soppa tuotiin ämpärillä keittiöstä luokkaan. Opettaja annosteli ja lautaset oli syötävä tyhjäksi.

Oppikoulussa opettajat oli jumalia. Opettaja saattoi repiä vihon (sen vanhempien ostaman), jos matikanlasku oli väärin. Vanhemmat ei tietenkään tehneet mitään, ei siihen aikaan vanhemmat olleet kouluun yhteydessä, päin vastoin ajattelivat että lapsi joutuu sitten ihan silmätikuksi jos jotain aletaan valittamaan. Ei tullut mieleenkään sanoa opettajalle mitään vastaan, siitä olisi tullut käytöksen alennus tokariin ja tupenrapinat kotona. Vieläkin saisi kyllä olla tuo käytösnumero todistuksessa. Se torppaisi monen kesätöihin menon.

On nykyäänkin käytösnumero.

Mutta myös opettajien odotetaam nykyään osaavat käyttäytyä kuin aikuinen .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuonna 1973 oppikoulun ekalla meitä oli 43 oppilasta samalla luokalla ja rinnakkaisluokilla saman verran. Mutta noin muuten olet oikeassa. Meitä on tässä maassa liikaa eikä töitä riitä enää kaikille. 

ja pisapisteillä maailman huippua varmaan silloinkin?  Nythän Suomi on koko ajan valumassa pisassa alaspäin, esimerkiksi Viro on ohittanut Suomen pisassa.

Pisapisteistä en tiedä. Kersojen koulunkäyntimotivaatio oli kuitenkin oppikouluissa toista kuin nykyisin. Kun koulussa oli lukukausimaksut, kirjat ja muut koulutarvikkeet maksoi vanhemmat ja kouluruokakin oli maksullinen, siinä ei hyvä heilunut kodeissa, jos perseili koulussa niin, että erotettiin koulusta tai jäi luokalleen. 

Jos puhutaan lapsiperheiden köyhyydestä, niin on ehkä pikkuisen ot alkaa ylistää jotain oppikoulua, jonne pääsivät vain rikkaiden lapset ja jota oltiin ajamassa alas jo 70-luvun alussa, koska systeemi oli niin toivottomasti ajastaan jäljessä.

Jos puhuttaisiin vaikka 50-luvun luokkajaosta, voisi oppikoulu jotenkin liittyä aiheeseen. Mutta tässä kyllä puhutaan ajanjaksosta, jolloin käytännössä kaikki ovat käyneet peruskoulua, lapsiperheiden elämästä 1970-luvulta nykypäivään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuonna 1973 oppikoulun ekalla meitä oli 43 oppilasta samalla luokalla ja rinnakkaisluokilla saman verran. Mutta noin muuten olet oikeassa. Meitä on tässä maassa liikaa eikä töitä riitä enää kaikille. 

ja pisapisteillä maailman huippua varmaan silloinkin?  Nythän Suomi on koko ajan valumassa pisassa alaspäin, esimerkiksi Viro on ohittanut Suomen pisassa.

Pisapisteistä en tiedä. Kersojen koulunkäyntimotivaatio oli kuitenkin oppikouluissa toista kuin nykyisin. Kun koulussa oli lukukausimaksut, kirjat ja muut koulutarvikkeet maksoi vanhemmat ja kouluruokakin oli maksullinen, siinä ei hyvä heilunut kodeissa, jos perseili koulussa niin, että erotettiin koulusta tai jäi luokalleen. 

Jos puhutaan lapsiperheiden köyhyydestä, niin on ehkä pikkuisen ot alkaa ylistää jotain oppikoulua, jonne pääsivät vain rikkaiden lapset ja jota oltiin ajamassa alas jo 70-luvun alussa, koska systeemi oli niin toivottomasti ajastaan jäljessä.

Jos puhuttaisiin vaikka 50-luvun luokkajaosta, voisi oppikoulu jotenkin liittyä aiheeseen. Mutta tässä kyllä puhutaan ajanjaksosta, jolloin käytännössä kaikki ovat käyneet peruskoulua, lapsiperheiden elämästä 1970-luvulta nykypäivään.

Koko maassa peruskouluun siirryttiin vasta 1976. Kyllä monellakin on kokemusta oppikoulussa 70-luvulla.

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt - 69, peruskoulun kasvatteja siis. 70-luvulla elintasoerot olivat pienempiä kuin nykyisin. Duunarivanhempani pystyivät ostamaan rivitaloasunnon ja perheellämme oli auto. Samassa taloyhtiössä asui myös äidin tehtaan työnjohtaja. Koulussa oli terveydenhoitaja paikalla, hammaslääkäriin pääsi ja siellä oiottiin myös hampaat. Lääkäriin ei ollut jonoja, eikä lääkekuuri kaatanut kenenkään taloutta. Me lapset pääsimme musiikki- ja balettikouluun ja lukioon meno oli itsestäänselvyys.

Nyt asuminen on suhteessa kalliimpaa, kuten kaikki muukin. Työtä on niin vaikea löytää, että toimeentuloasiakkuus periytyy jopa kolmanteen polveen. Ammattikoulu jopa keskeytetään 18-vuotiaana,koska kotiväki kannustaa optimoimaan tuet, kun näköalattomuus on ylisukupolvisesti sisäistetty.

Vaikka ehkä absoluuttisesti katsottuna kaikkien elintaso kännyköineen on korkeampi, kuin 70-luvulla, myös vaatimukset ja suhteellinen ero on kasvanut. Yhteiskunnan toimivuuden kannalta olisi parempi, jos kaikilla olisi toive siitä, että oma ponnistelu johtaa parempaan elämään. Koulutuksen periytyminen on kasvanut, joten tausta vaikuttaa ihmisen lähtökohtiin yhä enemmän, eikä peruskoulu enää kykene tasaamaan eroa, kuten sen tarkoitus oli.

Pieniä virheitä tässäkin asiassa. 70-luvulla lukiosta valmistui 20 000-25 000 ylioppilasta, viime vuonna 29 000. Ei siis todellakaan ole niin, että lukiokoulutus olisi ollut aiemmin suositumpaa tai helpompaa. Työttömyys on käytännössä sama kuin 70-luvulla eli noin 7% luokkaa (viime vuonna vain 6%). 70-luvulla porukka ei jäänyt paikalleen odottamaan työn tippumista syliin vaan esim. töihin mentiin Ruotsiin. Näin myös omassa suvussani. Jos huomioitaisiin kaikki Ruotsiin töitä hakemaan lähteneet, niin työttömyysprosentti olisi ollut 70-luvulla paljon korkeampi.