Suomalainen lapsiperhe ei ole ollut näin köyhä sitten 70-luvun

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lastenhoito ei ollut 70-luvulla halpaa. Kunnallinen päivähoito oli vain harvoille ja loput maksoivat kaiken omasta pussistaan.

Päivähoitopaikoista oli hirveä pula ja yksityisten hoitajien laatu mitä sattuu. Esim. kaverini oli perhepäivähoitajalla, jolla ei ollut yhtään leluja. Lapsilla ei ollut mitään tekemistä, odottivat vaan vanhempien tulevan hakemaan.

Päivähoito olikin iso poliittinen riidanaihe koko 70-luvun kun vasemmisto halusi lisätä kunnallista päivähoitoa ja keskusta halusi äidit ja lapset kotiin.

Oli.

Maalta sai lapsenhoitajan tarjoamalla ruuan ja asunnon.

Ja mummot hoiti ilmaiseksi ja huushollasi samalla.

Muutimme pikkupaikkakunnalta pääkaupunkiseudulle vuonna 1979 ja vanhemmille oli suuri shokki, kun minä ja siskoni emme saaneetkaan päiväkotipaikkaa. Piti etsiä hoitaja ja maksaa tälle ihan kunnolla kahdesta lapsesta. Äiti kertoi, että hänen palkkansa meni käytänössä siihen, mutta sinnittelivät, koska isä oli saanut hyvän työn ja minä menin kouluun jo vuonna 1981. Maaseudulla päivähoitopaikkoja riitti, mutta kaupungeissa vain ne köyhimmät saivat ne. Me emme olleet rikkaita, alle keskituloisia.

Vanhemmillani ei muuten ollut mitään pysyviä ja ikuisia työpaikkoja, molemmat vaihoivat työpaikkaa kolmesti 70-luvulla ja isäni jatkoi tätä vielä 80-luvullakin. 90-luvulla jäi sitten työttömäksi.

Emme matkustaneet kesälomisin juurikaan (80-luvulla tehtiin autoreissuja Lappiin pari kertaa), muistan, että muutama luokkakaveri matkusti ja kehui niillä matkoilla, suurin osa pysytteli ihan vaan kotona. Harrastukset olivat aina ilmaisia, koulun kuoro, seurakunnan tyttökerho. Ei ollut varaa maksaa ratsastustunteja eikä pianotunteja, vaikka kuinka niitä toivoin. Eräs luokkakaveri tanssi balettia mutta muuten ei kenelläkään ollut mitään maksettuja harrastuksia.

Vierailija kirjoitti:

Ei, koska palkkojen ostovoima on pudonnut 70-luvun tasolle.

Kiitos jokahetkisen vaatimuksen pudottaa palkkoja. Jo 90-luvulta alkaen.

Vaikka talous ja tuotanto nousivat 70-luvusta, se ei ole näkynyt kovinkaan paljoa keskiluokan ostovoimassa/tuloissa/kuluissa.

Sen todistaa se, ettei inflaatiota ole ollut pitkiin aikoihin enää.

Tämä on puppua. Katso vaikka inflaatiolaskuri.

Synnyin lama-aikana ja vain toisella vanhemmallani oli duunaritöitä. Maksoivat silti opintolainat pois, pitivät autoa, tekivät kaksi lasta lisää ja saivat säästettyä niin että saivat 2000-luvun alussa omakotitalon.

Ei puhettakaan että onnistuisi minun ja mieheni tuloilla nykyään vaikka molemmat on töissä. Toinen duunari ja toinen maisteri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lastenhoito ei ollut 70-luvulla halpaa. Kunnallinen päivähoito oli vain harvoille ja loput maksoivat kaiken omasta pussistaan.

Päivähoitopaikoista oli hirveä pula ja yksityisten hoitajien laatu mitä sattuu. Esim. kaverini oli perhepäivähoitajalla, jolla ei ollut yhtään leluja. Lapsilla ei ollut mitään tekemistä, odottivat vaan vanhempien tulevan hakemaan.

Päivähoito olikin iso poliittinen riidanaihe koko 70-luvun kun vasemmisto halusi lisätä kunnallista päivähoitoa ja keskusta halusi äidit ja lapset kotiin.

Oli.

Maalta sai lapsenhoitajan tarjoamalla ruuan ja asunnon.

Ja mummot hoiti ilmaiseksi ja huushollasi samalla.

Eikä saanut. Ei 70-luvulla enää ollut ahtaissa kaupunkiasunnossa piikoja. Silloin oli maalta muuttaville oikeitakin töitä. Eikä mummot hoitaneet sen enempää kuin nytkään.

Yhtä hyvin voi väittää, että nykyään mummot voi hoitaa, mihin niitä hoitopaikkoja tarvitaan.

Kyllä sai.

70-luvulla mummot oli entisiä kotiäitejä.

Nykyään mummot on töissä.

Täyttä pötyä. Suomesss kotiäitiys ei ikinä ole ollut yleistä, maalla äidit hoiti tilaa ja kaupungissa käytiin palkkatöissä.

Höpö höpö.

Höpö höpö vaan sinun väitteillesi.

Älä viitsi valehdella. Kaiken olette saaneet ja sekään ei riitä. Ällöttävää käytöstä.

Kuka on saanut kaiken? Olen 70-luvun lapsi eikä yksikään kaverini ollut mummolassa hoidossa eikä kenenkään kaveroni äiti ollut kotiäiti. Itse menin perhepäivähoitoon puolivuotiaana kun äidin äitiysloma loppui.

Muutamaa vuotta aiemmin syntynyt ystäväni meni hoitoon 3 kk iässä. Se oli 70-luvulla normaalia. Kerrotko mitä olen saanut enemmän kuin sinä?

70-luvulla kaikki olivat suurinpiirtein samassa veneessä, myös peruskoulun suhteen ainakin jo v 1975, kun aloitin kouluni. Meitä oli luokalla 19 ja elintaso vaihteli hyvin vähän, vaikka vanhemmissa oli niin juristeja, duunareita kuin yrittäjiäkin. Melkein kaikki asuivat omistusasunnoissa, me tosin aluksi vuokralla, kunnes vanhemmat saivat lainan omaan asuntoon. Kaikkien elintaso oli vaatimattomampi nykyiseen verrattuna, mutta palvelut toimivat paremmin ja joka koulusta löytyi terveydenhoitaja, kirjasto ja koululääkäri. Kesällä oli mahdollisuus päästä kesäsiirtolaan, luistinradalla kopissa oli palkattu kentänhoitaja-lämmittäjä ja iltapäivähoitoon pääsi koulun jälkeen.

Jos nyt elintaso kaikilla mittareilla on korkeampi, miksi eriarvoistuminen kasvaa, hyvinvointi vähenee ja palvelujen saatavuus huononee?

Ap on oikeassa...70 luku oli korkean inflaation aikaa, nykyinen aikakausi vastaa 60-lukua....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei, koska palkkojen ostovoima on pudonnut 70-luvun tasolle.

Kiitos jokahetkisen vaatimuksen pudottaa palkkoja. Jo 90-luvulta alkaen.

Vaikka talous ja tuotanto nousivat 70-luvusta, se ei ole näkynyt kovinkaan paljoa keskiluokan ostovoimassa/tuloissa/kuluissa.

Sen todistaa se, ettei inflaatiota ole ollut pitkiin aikoihin enää.

Tämä on puppua. Katso vaikka inflaatiolaskuri.

Kuis inflaatiolaskuri sen sulle keroo?

Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei, koska palkkojen ostovoima on pudonnut 70-luvun tasolle.

Kiitos jokahetkisen vaatimuksen pudottaa palkkoja. Jo 90-luvulta alkaen.

Vaikka talous ja tuotanto nousivat 70-luvusta, se ei ole näkynyt kovinkaan paljoa keskiluokan ostovoimassa/tuloissa/kuluissa.

Sen todistaa se, ettei inflaatiota ole ollut pitkiin aikoihin enää.

Tämä on puppua. Katso vaikka inflaatiolaskuri.

Kuis inflaatiolaskuri sen sulle keroo?

Eri

Kertoo sen, että väite inflaation pysähtymisestä ei ole totta. Palkkojen reaaliarvo on myös kasvanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei, koska palkkojen ostovoima on pudonnut 70-luvun tasolle.

Kiitos jokahetkisen vaatimuksen pudottaa palkkoja. Jo 90-luvulta alkaen.

Vaikka talous ja tuotanto nousivat 70-luvusta, se ei ole näkynyt kovinkaan paljoa keskiluokan ostovoimassa/tuloissa/kuluissa.

Sen todistaa se, ettei inflaatiota ole ollut pitkiin aikoihin enää.

Tämä on puppua. Katso vaikka inflaatiolaskuri.

Kuis inflaatiolaskuri sen sulle keroo?

Eri

Kertoo sen, että väite inflaation pysähtymisestä ei ole totta. Palkkojen reaaliarvo on myös kasvanut.

Historiallisesti on. 70 luvulla inflaatio lähenteli 20%

Vierailija kirjoitti:

Vielä 1970-luvulla sai verotuksessa lapsivähennyksen, joka oli keskituloisessa perheessä ihan mukavansuuruinen. Samoin terveydenhuoltomenot (lääkkeet, silmälasit jne.) sai vähentää verotuksessa.

Tästä luovuttiin kun huomattiin, että kaikki eivät maksakaan veroja ja siten voi tehdä vähennyksiä.

Tässä olisi ihan hyvä malli nykypäiväänkin eli veronmaksajat saisivat helpotuksia, ei pelkät toimeentulotukiasiakkaat.

Eritttäin hyvä pointti. Työntekoon pitäisi kannustaa, eikä rangaista työnteosta.

Nykyään Suomessa kannattaa olla vain todella rikas, tai sitten toimeentulotuella. Välimuodot eivät kannata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuonna 1973 oppikoulun ekalla meitä oli 43 oppilasta samalla luokalla ja rinnakkaisluokilla saman verran. Mutta noin muuten olet oikeassa. Meitä on tässä maassa liikaa eikä töitä riitä enää kaikille. 

ja pisapisteillä maailman huippua varmaan silloinkin?  Nythän Suomi on koko ajan valumassa pisassa alaspäin, esimerkiksi Viro on ohittanut Suomen pisassa.

Pisapisteistä en tiedä. Kersojen koulunkäyntimotivaatio oli kuitenkin oppikouluissa toista kuin nykyisin. Kun koulussa oli lukukausimaksut, kirjat ja muut koulutarvikkeet maksoi vanhemmat ja kouluruokakin oli maksullinen, siinä ei hyvä heilunut kodeissa, jos perseili koulussa niin, että erotettiin koulusta tai jäi luokalleen. 

Koskas tällainen oppikoulu oli? 60-luvulla? Minun aikanani ei ole koskaan mikään noista maksanut, 70-luvun lapsi olen.

Helsingissä mentiin oppikouluun vielä vuonna 1976. Peruskouluun siirryttiin pääkaupunkiseudulla viimeisenä eli vuonna 1977.

Vierailija kirjoitti:

Niinpä. Mitä muuta voimme odottaa oikeistohallituksen raunioilla. 

Tämä!

Kiitos Kokoomukselle.

Kakkahattutäti kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vielä 1970-luvulla sai verotuksessa lapsivähennyksen, joka oli keskituloisessa perheessä ihan mukavansuuruinen. Samoin terveydenhuoltomenot (lääkkeet, silmälasit jne.) sai vähentää verotuksessa.

Tästä luovuttiin kun huomattiin, että kaikki eivät maksakaan veroja ja siten voi tehdä vähennyksiä.

Tässä olisi ihan hyvä malli nykypäiväänkin eli veronmaksajat saisivat helpotuksia, ei pelkät toimeentulotukiasiakkaat.

Eritttäin hyvä pointti. Työntekoon pitäisi kannustaa, eikä rangaista työnteosta.

Nykyään Suomessa kannattaa olla vain todella rikas, tai sitten toimeentulotuella. Välimuodot eivät kannata.

Nykyisin on keskituloiselle valtavasti palveluja, joita 70-luvulla ei ollut alkaen kunnallisesta päivähoidosta julkiseen terveydenhoitoon. Lapsivähennystä ei tosin ole kompensoitu mitenkään, siinä on suuri puute.

Kokonaisuudessaan perheiden elintaso on nyt korkeampi ja melkein kaikilla on sisävessat ja juokseva vesikin kun 70-luvulla näin ei varsinkaan kaupunkien ulkopuolella aina ollut.

Vierailija kirjoitti:

Synnyin lama-aikana ja vain toisella vanhemmallani oli duunaritöitä. Maksoivat silti opintolainat pois, pitivät autoa, tekivät kaksi lasta lisää ja saivat säästettyä niin että saivat 2000-luvun alussa omakotitalon.

Ei puhettakaan että onnistuisi minun ja mieheni tuloilla nykyään vaikka molemmat on töissä. Toinen duunari ja toinen maisteri.

Riippuu missä asutte. Jos asutte Helsingissä, ymmärrän ahdinkonne. Helsingin asuntojen hinnat on yksi asia, joka oikeasti on muuttunut, ja vain huonompaan, suuntaan eli helvetin kalliiksi.

Jos asutte jossain pikkupaikkakunnalla, teillä on ihan heittämällä varaa kahteen autoon ja omakotitaloon.

Vierailija kirjoitti:

Kakkahattutäti kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vielä 1970-luvulla sai verotuksessa lapsivähennyksen, joka oli keskituloisessa perheessä ihan mukavansuuruinen. Samoin terveydenhuoltomenot (lääkkeet, silmälasit jne.) sai vähentää verotuksessa.

Tästä luovuttiin kun huomattiin, että kaikki eivät maksakaan veroja ja siten voi tehdä vähennyksiä.

Tässä olisi ihan hyvä malli nykypäiväänkin eli veronmaksajat saisivat helpotuksia, ei pelkät toimeentulotukiasiakkaat.

Eritttäin hyvä pointti. Työntekoon pitäisi kannustaa, eikä rangaista työnteosta.

Nykyään Suomessa kannattaa olla vain todella rikas, tai sitten toimeentulotuella. Välimuodot eivät kannata.

Nykyisin on keskituloiselle valtavasti palveluja, joita 70-luvulla ei ollut alkaen kunnallisesta päivähoidosta julkiseen terveydenhoitoon. Lapsivähennystä ei tosin ole kompensoitu mitenkään, siinä on suuri puute.

Kokonaisuudessaan perheiden elintaso on nyt korkeampi ja melkein kaikilla on sisävessat ja juokseva vesikin kun 70-luvulla näin ei varsinkaan kaupunkien ulkopuolella aina ollut.

Täällä on jo kerrottu että se julkinen terveydenhoito ei toimi. Ja 70-luvulla sai lapsensa kyllä hoidattua halvemmalla. Mummot auttoivat ihan eri tasolla kuin nykyään.

70-luvulla oli kyllä jo sisävessat maallakin. Tietenkin poikkeuksia on aina.

Suomessa on nyt turvallisempaa kuin ikinä, ihmisillä on enemmän ruokaa, tavaraa ja valinnanvaraa kuin koskaan, entiset luksukset ovat nykyään arkea jopa työttömille ja opiskelijoille, koulutuksen ja päivähoidon taso on kasvanut tasaisesti ym. Ihan tajutonta ruveta päivittelemään kansan "köyhyyttä". Vilkaiskaapa muualle maailmaan, vaikka dokumentin kautta, jos haluatte saada vähän ymmärrystä köyhyydestä. 

70-luvulla se julkinen terveydenhoito toimi. Lääkäriin pääsi, myös erikoislääkäriin, tutkimuksiin pääsi. 

Terveydenhoitajan saattoi soittaa kotiin 24/7. 

Nykyään ei lääkäriin pääse millään. Jos joskus pääsee, siellä on "lääkärinä" joku 15-vuotiaan näköinen venäläispoika tai afrikkalainen tai virolainen, jotka ei edes osaa suomea. Hoitovirheet räjähtäneet käsiin!

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on nyt turvallisempaa kuin ikinä, ihmisillä on enemmän ruokaa, tavaraa ja valinnanvaraa kuin koskaan, entiset luksukset ovat nykyään arkea jopa työttömille ja opiskelijoille, koulutuksen ja päivähoidon taso on kasvanut tasaisesti ym. Ihan tajutonta ruveta päivittelemään kansan "köyhyyttä". Vilkaiskaapa muualle maailmaan, vaikka dokumentin kautta, jos haluatte saada vähän ymmärrystä köyhyydestä. 

Ai missä on turvallisempaa? Juuri eilen kerrottiin että lukiolaisille jaetaan tappouhkauksia keskellä päivää.

Koulutuksen taso on romahtanut, päivähoito on surkealla tasolla. Ryhmät valtavia, hengenvaarallisia.

Tässä on nykyisen kouluruoan taso:

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/raakaa-lihaa-vetisia-makaroneja-mul…

Ei 70-luvulla ollut kotiäitejä, ei ainakaan minun tuttavapiirissäni. Suvun naiset, kolme äitini siskoa ja kaksi isäni siskoa sekä molempien veljen vaimot kävivät töissä, lapset olivat päiväkodissa jo puolen vuoden iästä alkaen (ja 70-luvun alussa 3 kk:n iästä alkaen). Myöhemmin koulussa (eri paikkakunnalla) luokkatovereistani kaksi oli kotihoidettu, toisen äiti meni töihin, kun lapsensa meni kouluun, toinen pysyi kotirouvana, vaikka lapset kasvoivatkin. 28 muun lapsen äidit olivat olleet töissä ja lapset päiväkodissa ja sen jälkeen koulussa.

E-pillerin ansiosta 70-luvulla ei tehty paljon lapsia ja naiset menivät töihin. 50-luvun kotirouvakulttuuria ei enää ollut. Maaseudulla on tilanne voinut olla toisenlainen, mutta ei pikkukaupungissa eikä pääkaupunkiseudulla. Mistä termi avainkaulalapsi tulisi, jos siellä kotona olisi ollut äiti odottamassa?