Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kasvaako iso lapsi 6v jotenkin "vinoon", jos saa nukkua yöt äidin vieressä
02.09.2020 |
6-vuotias lapsi nukkui jo monta vuotta omassa sängyssä, josta kuitenkin tuli lähes joka yö viereen. Muutimme toiseen kotiin (sama paikkakunta) jolloin lapsi haki turvaa haluamalla tulla jo illalla äidin sänkyyn nukahtamaan. Huomasin että nukumme molemmat paremmin kun yöllisiä siirtymisiä ei tapahtunut ja niin jäimme perhepetiin.
Nyt kuitenkin terapeuttini sanoi että lapsi kannattaisi hänen oman kehityksensä vuoksi siirtää omaan sänkyyn ja huoneeseen. Että hän saattaa kehittää itselleen ajatuksen siitä että on jotenkin perheen/äidin "pikku mies" (olen yh), kun nukkuu ns miehen paikalla sängyssä.
Ajatus tuntui tosi häiritsevältä ja hämmentävältä. Olin ajatellut että lapsi tankkaa vieressä läheisyyttä ja turvaa illalla ja yöllä, ja siitä on hyvä lähteä sitten aamulla eskariin ja omiin seikkailuihin.
No, viime yönä laitoin lapsen sitten pitkästä aikaa omaan sänkyyn. Nukahtaminen oli vaikeaa, ja tuli yön aikana 3 kertaa viereen. Aivan katkonainen yö siis takana molemmilla.
Mitä tässä nyt pitäisi tehdä? Oon ymmärtänyt että on normaalia että lapset nukkuu vanhempien vieressä turvassa niin kuin eläimilläkin, mutta nytkö pilaankik tällä lapsen kehityksen??
Kommentit (297)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei sitten ihme, jos edellinenkin mies lähteny lätkimään, jos ap nukkuu mieluumin oman lapsensa kanssa kuin miehen.
Tämäkin on niin vinksahtanutta että kaikenmaailman miesten pitäisi olla äitien elämässä tärkeämpää kuin omien lasten! Mistä tallainen ajatusmalli tulee?
Ne on ihan luonnollisia rooleja. Omaa lasta ei pitäs pitää puolisona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En suosittele tekemään niin, että mies muuttaa joskus teille ja syrjäyttää sen lapsen äidin viereltä. Siinä on lapsella sellainen viha ja toivottomuus sitten päällä ja tulee purkamaan sen siihen mieheen, joka vei "äidin" lapselta.
Miten sitten suosittelisit tekemään? Koska on kyllä vakava suhde ja naimisiin meno ja yhteen muutto saattaa olla edessä jo vuoden sisällä. Ap
Kyllä voi minun mielestäni nukkua, jos itse haluaa. Jos ei itse kuitenkaan ala siirtymään omaan sänkyyn esim. 10-vuotiaana, alkaisin siirtämään. Itse kuitenkin äitinä tiedät varmasti parhaiten ja kaikilla on omat tapansa asioissa.
Mutta jos lapsi ei osoita mitään merkkejä siirtymisestä, sinun pitää tehdä se. Ei ole hyväksi lapselle ikuisuuksia nukkua vanhempien vieressä, voi tulla muuten hyvin vaikea esim. yökyläilyt, leirit, omilleen muutto, armeija jne. Ja jos koulukaverit saavat tietää, saattaa joutua kiusatuksi asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei sitten ihme, jos edellinenkin mies lähteny lätkimään, jos ap nukkuu mieluumin oman lapsensa kanssa kuin miehen.
Pitäisikö tästä vetää se johtopäätös, että aikuiset miehet mielestäsi eivät keskimäärin uskalla nukkua yksin?
Varmaan jollain ÄO 50 tuolleen vois päätellä.
Jos mies lähtee lätkimään nimenomaan siksi, ettei saa nukkua naisen vieressä, hänellä täytyy olla jotakin vakavia ongelmia yksin nukkumisen suhteen. Turvattomuuden tunnetta veikkaisin.
Ja oma lapsi sitten pitää opettaa siihen, että vieressä pitää nukkua. :D
Kun lapsi saa nukkua lapsena vieressä, hän ehkä uskaltaa nukkua aikuisena yksin.
Vai ajattelitko sinä niin päin, että kun lapsuuden kituuttaa pelokkaana omassa huoneessa yksin, voi sitten isona miehenä ansaitusti vaatia vaimolta sänkypaikkaa lätkimään lähdöllä uhaten?
Ai nekö lapset ei uskalla nukkua aikuisena yksin, jotka ovat jo lapsena nukkuneet omissa sängyissään?
Ne lapset, jotka on PAKOTETTU nukkumaan yksin pienenä, kärsivät todennäköisemmin unihäiriöistä ja peloista aikuisinakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin on niin vinksahtanutta että kaikenmaailman miesten pitäisi olla äitien elämässä tärkeämpää kuin omien lasten! Mistä tallainen ajatusmalli tulee?
Ne on ihan luonnollisia rooleja. Omaa lasta ei pitäs pitää puolisona.
En pidä lasta puolisona, hän on lapsi ja teen parhaani että olisin hänelle hyvä äiti. Mutta suhteesta tulee väkisin tiivis, kun oon hoitanut häntä käytännössä yksin vauvasta asti. Kullakin on omat haasteensa, ja on helppo arvostella muita. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En suosittele tekemään niin, että mies muuttaa joskus teille ja syrjäyttää sen lapsen äidin viereltä. Siinä on lapsella sellainen viha ja toivottomuus sitten päällä ja tulee purkamaan sen siihen mieheen, joka vei "äidin" lapselta.
Miten sitten suosittelisit tekemään? Koska on kyllä vakava suhde ja naimisiin meno ja yhteen muutto saattaa olla edessä jo vuoden sisällä. Ap
Hankitte yhteisen asunnon, jossa miehellä on oma hyvin äänieristetty huoneensa parivuoteella. Siellä voitte harrastaa seksiä ja miehen kuorsaus ei häiritse sinun tai lapsesi unia omassa huoneessasi.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voi minun mielestäni nukkua, jos itse haluaa. Jos ei itse kuitenkaan ala siirtymään omaan sänkyyn esim. 10-vuotiaana, alkaisin siirtämään. Itse kuitenkin äitinä tiedät varmasti parhaiten ja kaikilla on omat tapansa asioissa.
Mutta jos lapsi ei osoita mitään merkkejä siirtymisestä, sinun pitää tehdä se. Ei ole hyväksi lapselle ikuisuuksia nukkua vanhempien vieressä, voi tulla muuten hyvin vaikea esim. yökyläilyt, leirit, omilleen muutto, armeija jne. Ja jos koulukaverit saavat tietää, saattaa joutua kiusatuksi asiasta.
Tuo koulukiusauskortti aina kummastuttaa minua, kun sitä käytetään niin oudoissa tilanteissa.
Itse pelkäsin hirveästi lapsena, että minua kiusattaisiin nukkumisjärjestelyistä, siksi pakotin itseni omaan huoneeseen. No ei kiusattu, ainoastaan nimestä, vaatteista ja puheviasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten hoidatte jokapäiväisen seksin.
Onko lapset mukana toiminnassa vai... miten?Minä en luopuisi suhteessa parhaasta asiasta mistään syystä.
N. 47
paneeko miehesi sua kun nukut vai miten nukkuminen ja seksi liittyy toisiinsa?
Ei pane kun nukun.
Yleensä hän tyydyttää minut suulla tai muin tavoin ennen yhdyntää, tämä ennen nukkumaanmenoa.
En onnistuisi jos lapsemme olisi silloin samassa sängyssä.N. 47
Ei tietenkään. Siksi te voittekin olla jossain toisessa sängyssä. Tai sohvalla, vuodesohvalla, lattiapatjalla, villamatolla, kylppärissä, saunassa, keittiössä... Vai siis, onko teidän mahdollista harrastaa seksiä vain ja ainoastaan siinä yhdessä sängyssä? Melko rajoittunutta.
Ei eläimilläkään ne pennut enää kuusivuotiaina samassa pedissä nuku. Kasvatan koiria ja eläinten vaisto ohjaa tökkimään niitä poikasia/pentuja pesästä, ei käpertymään sinne.
Ettekö te näe joka kevät mm lintuemojen opettavan poikasiaan lentämään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei eläimilläkään ne pennut enää kuusivuotiaina samassa pedissä nuku. Kasvatan koiria ja eläinten vaisto ohjaa tökkimään niitä poikasia/pentuja pesästä, ei käpertymään sinne.
Ettekö te näe joka kevät mm lintuemojen opettavan poikasiaan lentämään?
Kuusivuotias koira on ihmisen iässä jo keski-ikäinen. Tuskin ap:n lapsikaan viisikymppisenä äidin vieressä koisaa.
Meilläkin muuten kasvatettiin koiria, enkä kyllä ikinä muista emon tökkineen nukkuvia pentuja kauemmaksi. Sen sijaan kyllä ärähti, kun isommat pennut hereillä ollessaan kiusasivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voi minun mielestäni nukkua, jos itse haluaa. Jos ei itse kuitenkaan ala siirtymään omaan sänkyyn esim. 10-vuotiaana, alkaisin siirtämään. Itse kuitenkin äitinä tiedät varmasti parhaiten ja kaikilla on omat tapansa asioissa.
Mutta jos lapsi ei osoita mitään merkkejä siirtymisestä, sinun pitää tehdä se. Ei ole hyväksi lapselle ikuisuuksia nukkua vanhempien vieressä, voi tulla muuten hyvin vaikea esim. yökyläilyt, leirit, omilleen muutto, armeija jne. Ja jos koulukaverit saavat tietää, saattaa joutua kiusatuksi asiasta.
Tuo koulukiusauskortti aina kummastuttaa minua, kun sitä käytetään niin oudoissa tilanteissa.
Itse pelkäsin hirveästi lapsena, että minua kiusattaisiin nukkumisjärjestelyistä, siksi pakotin itseni omaan huoneeseen. No ei kiusattu, ainoastaan nimestä, vaatteista ja puheviasta.
No tuo on sellainen asia, josta todellakin lapset voisivat kiusata. Yhteiskunnallinen normi kuitenkin on se, että lapset nukkuvat omissa vuoteissaan, eivätkä vanhemman vieressä, eivät ainakaan enää kouluiässä. Lapselle kannattaa ainakin sanoa, ettei sano miten nukkuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En suosittele tekemään niin, että mies muuttaa joskus teille ja syrjäyttää sen lapsen äidin viereltä. Siinä on lapsella sellainen viha ja toivottomuus sitten päällä ja tulee purkamaan sen siihen mieheen, joka vei "äidin" lapselta.
Miten sitten suosittelisit tekemään? Koska on kyllä vakava suhde ja naimisiin meno ja yhteen muutto saattaa olla edessä jo vuoden sisällä. Ap
En ole tuo kenelle vastasit, mutta olisiko aivan mahdoton ajatus, että teillä olisi oikeasti erilliset makuuhuoneet jatkossakin, vaikka yhdessä asuisitte? Mies kuorsaa ja sinun lapsesi on vielä pieni. Muutaman vuoden päästä lapsi jo varmasti mielellään nukkuu omassa sängyssä. Lapselle vaikka mieluisat lakanat ja mukava patja, niin oma sänky voisi olla houkuttelevampi? Voisitte kuitenkin joustavasti vaihdella nukkumajärjestystä välillä, jos lapselle tulee lisäläheisyyden tarvetta tai haluatte nukkua miehen kanssa yhdessä tai kaikki rinnakkain? ps. terapeutti puhui ihan höpöjä nukkumisasiassa, kannattaa keskittyä keskusteluissa vain niihin asioihin, joiden vuoksi käyt terapiassa
Vierailija kirjoitti:
Ei eläimilläkään ne pennut enää kuusivuotiaina samassa pedissä nuku. Kasvatan koiria ja eläinten vaisto ohjaa tökkimään niitä poikasia/pentuja pesästä, ei käpertymään sinne.
Ettekö te näe joka kevät mm lintuemojen opettavan poikasiaan lentämään?
Eläimillä poikaset nukkuvat emonsa vieressä itsenäistymiseensä saakka eli siihen saakka, kun lähtevät pesästä.
Miksi ihminen ei saisi toimia samoin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei eläimilläkään ne pennut enää kuusivuotiaina samassa pedissä nuku. Kasvatan koiria ja eläinten vaisto ohjaa tökkimään niitä poikasia/pentuja pesästä, ei käpertymään sinne.
Ettekö te näe joka kevät mm lintuemojen opettavan poikasiaan lentämään?
Lintuemot tuuppivat joo poikaset pesästä, siinä itsenäisen elämän kynnyksellä, eivät rakenna pesään lisäsiipeä hyvissä ajoin ennen sitä ja ala itsenäistää poikasia sinne kauan ennen kuin poikasilla on edellytyksiä nousta omille siivilleen. 6-vuotias ihmislapsi ei ole vielä itsenäisen elämän kynnyksellä, eikä yksin nukkuminen ole välttämätöntä oppia 6-vuotiaana jotta 18-vuotiaana osaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei eläimilläkään ne pennut enää kuusivuotiaina samassa pedissä nuku. Kasvatan koiria ja eläinten vaisto ohjaa tökkimään niitä poikasia/pentuja pesästä, ei käpertymään sinne.
Ettekö te näe joka kevät mm lintuemojen opettavan poikasiaan lentämään?
Lintuemot tuuppivat joo poikaset pesästä, siinä itsenäisen elämän kynnyksellä, eivät rakenna pesään lisäsiipeä hyvissä ajoin ennen sitä ja ala itsenäistää poikasia sinne kauan ennen kuin poikasilla on edellytyksiä nousta omille siivilleen. 6-vuotias ihmislapsi ei ole vielä itsenäisen elämän kynnyksellä, eikä yksin nukkuminen ole välttämätöntä oppia 6-vuotiaana jotta 18-vuotiaana osaa.
Linnut jättävät ne poikaset yksin jo hyvin pieninä.
Eikä se että lapsi nukkuu siellä omassa huoneessaan joka on jo olemassa vaadi lisäsiiven rakentamista.
Ja kyllä se sen oman tilan vaatii ja oman paikan perheessä, jotta se lapsi on 18-vuotiaana tervepäinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voi minun mielestäni nukkua, jos itse haluaa. Jos ei itse kuitenkaan ala siirtymään omaan sänkyyn esim. 10-vuotiaana, alkaisin siirtämään. Itse kuitenkin äitinä tiedät varmasti parhaiten ja kaikilla on omat tapansa asioissa.
Mutta jos lapsi ei osoita mitään merkkejä siirtymisestä, sinun pitää tehdä se. Ei ole hyväksi lapselle ikuisuuksia nukkua vanhempien vieressä, voi tulla muuten hyvin vaikea esim. yökyläilyt, leirit, omilleen muutto, armeija jne. Ja jos koulukaverit saavat tietää, saattaa joutua kiusatuksi asiasta.
Tuo koulukiusauskortti aina kummastuttaa minua, kun sitä käytetään niin oudoissa tilanteissa.
Itse pelkäsin hirveästi lapsena, että minua kiusattaisiin nukkumisjärjestelyistä, siksi pakotin itseni omaan huoneeseen. No ei kiusattu, ainoastaan nimestä, vaatteista ja puheviasta.
No tuo on sellainen asia, josta todellakin lapset voisivat kiusata. Yhteiskunnallinen normi kuitenkin on se, että lapset nukkuvat omissa vuoteissaan, eivätkä vanhemman vieressä, eivät ainakaan enää kouluiässä. Lapselle kannattaa ainakin sanoa, ettei sano miten nukkuu.
En ikinä sanoisi lapselle että häpeä, piilottele ja salaa. Toki lapsen kanssa voi jutella siitä, että joidenkin mielestä on hassua tai epätavallista jos pojalla on pinkit lenkkarit tai 6-vuotiaalla yövaippa, ja saat itse päättää kummat kengät laitat ja haluatko kertoa kaverille uusista Spiderman-vaipoistasi, mutta en missään tilanteessa antaisi lapsen ymmärtää että piilota ja häpeä, ettet vaan joudu kiusatuksi, koska siis vikahan on sinussa koska et ole sellainen kun muut odottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voi minun mielestäni nukkua, jos itse haluaa. Jos ei itse kuitenkaan ala siirtymään omaan sänkyyn esim. 10-vuotiaana, alkaisin siirtämään. Itse kuitenkin äitinä tiedät varmasti parhaiten ja kaikilla on omat tapansa asioissa.
Mutta jos lapsi ei osoita mitään merkkejä siirtymisestä, sinun pitää tehdä se. Ei ole hyväksi lapselle ikuisuuksia nukkua vanhempien vieressä, voi tulla muuten hyvin vaikea esim. yökyläilyt, leirit, omilleen muutto, armeija jne. Ja jos koulukaverit saavat tietää, saattaa joutua kiusatuksi asiasta.
Tuo koulukiusauskortti aina kummastuttaa minua, kun sitä käytetään niin oudoissa tilanteissa.
Itse pelkäsin hirveästi lapsena, että minua kiusattaisiin nukkumisjärjestelyistä, siksi pakotin itseni omaan huoneeseen. No ei kiusattu, ainoastaan nimestä, vaatteista ja puheviasta.
No tuo on sellainen asia, josta todellakin lapset voisivat kiusata. Yhteiskunnallinen normi kuitenkin on se, että lapset nukkuvat omissa vuoteissaan, eivätkä vanhemman vieressä, eivät ainakaan enää kouluiässä. Lapselle kannattaa ainakin sanoa, ettei sano miten nukkuu.
Minäkin ajattelin lapsena, että se on jokin iso yhteiskunnallinen normi. Aikuisena olen sitten huomannut, että yksi jos toinenkin on nukkunut vanhempansa vieressä, esimerkiksi oma serkkuni, muttei siitä paljon huudeltu.
Äitini muutti isän vierestä pois, ei minun vuokseni, vaan koska isä kuorsasi. Hän pelkäsi hirveästi, että joku kaverini näkee erilliset sängyt ja kertoo kotonaan. Siksi en saanut tuoda kavereita kylään. Näin jälkikäteen mietittynä; hei, ketä kiinnostaa? Tuskin enää nykypäivänä ketään.
Miten ikinä teetkin niin älä ainakaan lapsen syyksi laita sitä että nukkuu vieressä.
Mun äitini aikoinaan (ja edelleen) syyllisti minua siitä, että nukuin hänen vierellään tosi pitkään. Olen kyllä sitä mieltä että vastuu on vanhemmalla oli lapsi sitten kuinka hankala tahansa. Tottakai tulee levoton ja ahdistunut olo kun ei pääse ruutininomaisesti äidin viereen enää.
Itse olen kokenut tämän vieressä nukkumiseni todella häpeälliseksi riippuvuudeksi. Tiesin että pitäisi nukkua jo omassa sängyssä mutta en pystynyt. Äiti siirsi kaiken vastuun minulle.
Varmasti vaikutti omaan itsenäistymiseeni. Tunnen että aikuistumiseni tapahtui muita selkeästi myöhemmin.
Alue: Aihe vapaa
No niin, löytyi sieltäkin psykologisen ymmärryksen pilkahdus. Hienoa.