Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
"Enään" ja "siittä". Muita ärsyttäviä vikasanoja?
Harvinaisen yleisiä, ensimmäistä käytetään paljon näissä viesteissä, jälkimmäistä yllättävän paljon telkkarihaastatteluissa.
Särähtääkö joku muu korvaan?
Kommentit (2464)
Puuseppä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teetättää.
Per.ke.le!
”Minä teetän itselleni uuden ruokapöydän”
”Sinä teetät ...”
”Hän teettää...”
”Me teetämme...”
”Te teetätte...”
”He teettävät...”Kenenkään EI tarvitse teetättää.
Kun sanon miehelle, että teetätkö meille uuden ruokapöydän ja mies menee tekemään tilauksen puusepältä, mies teettää ja minä teetätän.
Näin se meillä menee, ja näin se suomen kielessä menee.
Ja jos mies uskaltaa palata teetätytetyttä ruokapöydättä, niin pääsee piru irti.
Mitä sä yrität siis sanoa?
Teetätytettyään sen pöydän vai jätettyään teetättämättä?
Ei tossa sun tekstissä oo oikein järkeä. Tai tarkenna, mitä se tarkoittaa, jos siinä on jokin äly.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kauanko tämäkin keskustelu on täällä pyörinyt...joitai ärsyttää siihen asti kunnes puhekielikin muuttuu kirjakieleksi ja murteista luovutaan.
Näin hesalaisena (kyllä, mekin sanomme niin) ihailen suomen monia paikallisia murteita. Jätetään virkakieli virka-asioihin ja hyvöksytään että kieli vaihtelee ja muuttuu ja puhekielessä saa jopa rikkoa kielioppia.
Katedri (=katetri). Hei baby -podcastissa Kirsikka viljeli tätä katedria kertoessaan synnytystarinaansa. Tai ainakin äänsi sen noin.
Muita ärsyttäviä sanoja: gluteiini, vanilija, ThaimaaSEEN, "jotain tehtiin jonkun toimesta".
Vierailija kirjoitti:
Puuseppä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teetättää.
Per.ke.le!
”Minä teetän itselleni uuden ruokapöydän”
”Sinä teetät ...”
”Hän teettää...”
”Me teetämme...”
”Te teetätte...”
”He teettävät...”Kenenkään EI tarvitse teetättää.
Kun sanon miehelle, että teetätkö meille uuden ruokapöydän ja mies menee tekemään tilauksen puusepältä, mies teettää ja minä teetätän.
Näin se meillä menee, ja näin se suomen kielessä menee.
Ja jos mies uskaltaa palata teetätytetyttä ruokapöydättä, niin pääsee piru irti.
Mitä sä yrität siis sanoa?
Teetätytettyään sen pöydän vai jätettyään teetättämättä?
Ei tossa sun tekstissä oo oikein järkeä. Tai tarkenna, mitä se tarkoittaa, jos siinä on jokin äly.
Tarkoittanet kysyä, että teetätytettyään sen pöydän vai jätettyään _teetätyttämättä_?
Tarkoitan, että riippumatta saiko pöydän teetätytettyä vai jäikö teetätytettämättä, palaaminen teetätytetyttä pöydättä saa vaimon suuttumaan.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi suomalaiset eivät osaa kirjoittaa kellonaikaa oikein. Se on 10.00 eikä 10:00
Mä tunnustan kirjoittavani kellonajat juuri noin, vaikka muutoin pyrinkin huolelliseen kieliasuun töissä ja muissa virallisemmissa yhteyksissä. Tuo kaksoispiste mun mielestä alleviivaa sitä, että kyseessä on kellonaika eikä päivämäärä. Joudun välillä kirjoittelemaan sähköposteihin erilaisia aikavälejä. 12.10. klo 12:11 - 13.10. klo 12:12 on mun mielestä piirun selkeämpi kuin 12.10. klo 12.11 - 13.10. klo 12.12. Kieliopillisesti olet tietenkin oikeassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi suomalaiset eivät osaa kirjoittaa kellonaikaa oikein. Se on 10.00 eikä 10:00
Ööö... Eikös sen voi noinkin kirjoittaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Menkää nyt jo roskiin tuon ketä-sananne kanssa. Se on sanottu jo 100 kertaa tässäkin keskustelussa. Toki ymmärrän, että se on ainoa väärässä yhteydessä käytetty sana, jonka nämä ketää suu vaahdossa huutelijat tietävät.
Ketä sanan käyttö kuka sanan tilalla. Hyi!!!
Vierailija kirjoitti:
Kauanko tämäkin keskustelu on täällä pyörinyt...joitai ärsyttää siihen asti kunnes puhekielikin muuttuu kirjakieleksi ja murteista luovutaan.
Näin hesalaisena (kyllä, mekin sanomme niin) ihailen suomen monia paikallisia murteita. Jätetään virkakieli virka-asioihin ja hyvöksytään että kieli vaihtelee ja muuttuu ja puhekielessä saa jopa rikkoa kielioppia.
26.8.2020 aloitettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lotata.
Lottaan koska on kiva sitten lauantaina saunan jälkeen jännittää että kannattiko lotata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raitiotielinja
Raitiotieliikenne
Se on raitiolinja/raitioliikenne; turha niitä sanoja on pidentää. Puhekielellä voi toki puhua myös ratikkalinjasta ja ratikkaliikenteestä. Tämä huipentui siihen, että joku meni muuttamaan Wikipediassa lähes kaikkien eri kaupunkien raitioliikenteistä kertovien artikkelien otsikot muotoon "Paikan X raitiotieliikenne" eikä nimiä pysty palauttamaan ilman ylläpidon apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan noita inhokki-sanoja paljon: kaikki junttimaiset sanojen vääntelyt ja muka-söpöt lempinimet arkisille asioille ja ruoallle. Ja sitten jostskin syystä oon aina inhonnut sanaa darra, ihan niin kuin se olisi muka coolimpi mutta ei se kyllä ole. Ja jooh, se matafakin darra nyt ainakin aiheutti jotain traumoja kun edes tekstinä näin.
Mutta viimeisimät joista yritän päästä tällä hetkellä yli: Ylen vanhustenhoitoa käsittelevä artikkeli jossa lainatussa tekstissä luki kyllä oikein mutta journalismin ammattilainen jankutti koko artikkelin läpi "psyykenlääkkeistä".
Mikä psyyken? Miksi se "n" pitää tunkea sinne?
Ja se kun apteekissa farmaseutti eli ammattilainen jankuttaa monta kertaa asioinnin aikana lääkenimen Panacod mukahauskalla väännöksellä "Niin ja nyt sitten sitä Panakoodia..." Siis, PanaKOODIA.
Hyi yök.
Ja onneksi on kipulääke just vaihtumassa toiseen, enää viimeinen pienehkö pakkaus täytyy hakea ja kohta on ohi.
(Niin ja sille joka ihmetteli jollekkin toiselle kommentoijalle että puhuuko hän useinkin ihmisten kanssa Subutexista niin ehkä hän joka sitä käyttää niin puhuu? Itselläni ei ole juuri Subutexista kokemusta mutta mitä olen lukenut niin sehän on lääke alunperin, ja myös narkkareiden väärinkäyttämä huumausaine. Itse olen nivelsairas ja koviin kipuihin joutuut käyttämään Panacodia ja ihan pikkasen olen joutunut kärsimään kaikenlaisten junttien möläyttelyistä ja ennakkoluulojen levittelyistä, kiitos vaan kaikille terveille lääkkeiden väärinkäyttäjille.)
Sitten lopuksi toi "enään"-jankutus:
Minua tympii ja ärsyttää ihmiset jotka valittaa sanoista "enään" ja "tekeen".
Koska näin täällä Tampereella puhutaan ja moni on tottunut kirjoittamaan tuttavilleen näin tai esimerkiksi omissa some-postauksissaan. Täällä nyt on tapana puhua ja kirjoittaa noin. (Lista muuten jatkuu: tuleen, nukkuun, sanoon, oleen, meneen...you get the point.) On muyte jännää toi "enään"-danan muka vihaaminen, koska se on levinnyt pitkin nettiä samoin kuin memet, paitsi että "enään"-sanan "vihaamisessa" ei loppujen lopuksi suurin osa edes tiedä miksi sitä kuuluu vihata mutta internet suosiota sillä yritetään tavoitella, tai kuten tässä tapauksessa, tehdään vihattujen sanojen ketju mikä on aina yhtä viihdyttävää mutta ap olisi voinut keksiä itselleen jotain vähän omaperäisempää kuin "enään"-sanan muka vihaamisen.
Toki on niitäkin jotka ei oikeasti tykkää mutta sen verran puhki kulunutta ja joka paikassa toitotettua tuo "enään" muka vihaaminen on että on siitä kyllä hyvin iso osa niitä jotka tuskin edes arkisin ko. sanaa kuulee/lukee mutta pakko leikkiä mukana kun kerran muutkin.
Itse inhoan yli kaiken Itä-Suomen murretta mutta en silti jaksa jankuttaa siitä pitkin nettiä koska se ei tule muuttamaan koko Itä-Suomen puhetyyliä mihinkään.
Murteet ja paikalliset puhetavat opitaan kotoa ja omasta ympäristöstä, minkäs sille mahtaa. Samoin inhoan "ketä"-sanan väärinkäytön koska joudun itse aina lukemaan lauseen kymmenen kertaa uudelleen jotta edes tajuaisin mitä siinä sanotaan, mutta ymmärrän että se on murresana enkä vaahtoa sen ihmeemmin.
"omaa" eli ominaisuuden omistusana. Joskus se on onnistuneesti käytetty. Yleensä päin p:tä.
Eli miksi sanoa kapulasti "Pekka omaa hyvän ruotsin kielen taidon", kun voisi sanoa normaalisti "Pekka on hyvä ruotsissa". Toinen esimerkki "Pirkko omaa hyvän käyttäytymisen", kun se on ihan vaan, että "Pirkko osaa käyttäytyä".
Päällihousut.
Päällipeitto (SE ON PÄIVÄPEITTO)!
En tiiä mistä noi on revitty mutta mieheni käyttää noita aina
Elikkäs nytten kuullostaa juurikin senmooselta et ei oo äitte antaanu mantsikka limpskaa piennenä, ku on naamakiriassaki pärtsä vänkyrällään. Sielä vasite selvieitä otatutetaan peiket varkut jalakas josaki Porttukalis tahi Lissaponis, nuinikkään ollaa sitte erinlaista olevinnaa sosiaalises meedias.
Vaik ketä siittä ennään perjaatteessa jaksoo kinostella, nyttei o mittää rinsessaa hakusessa ja
alkomahoolia tuloo teranssilla naatittua mialummi. Tai tul ennenku kaatusin ales porttait ja vartia saatto mun professoorille vaik sannoin ettei mul mittää herppestä oo. Sieltä tul sitte diangoosi että viirus ja karantteeniin pisti viellä.
Nytte on parise viikoa taakke päin ihan kotoont, teeppari ja golitzi päällihousut vaa. Legginsiä en jalakaa vejä, net o tamppooniväjelle. Pelekkää jauhenlihaa ja makaroonia vetänt, avokaadot ja vesimeloonitki loppusi.
Muttei täsä ropleemaa, fooliohattu vaa piähän ja isämmaata puollustamaa, on tiä semmone kamppanja et vois iha tradiittion tehä.
Matafakin kielletyt sanat ei ole murresanoja kirjoitti:
Ylen vanhustenhoitoa käsittelevä artikkeli jossa lainatussa tekstissä luki kyllä oikein mutta journalismin ammattilainen jankutti koko artikkelin läpi "psyykenlääkkeistä".
Mikä psyyken? Miksi se "n" pitää tunkea sinne?
Koska se n-kirjain kuuluu tuohon sanaan. 🤦♂️
Vierailija kirjoitti:
Teetättää.
Per.ke.le!
”Minä teetän itselleni uuden ruokapöydän”
”Sinä teetät ...”
”Hän teettää...”
”Me teetämme...”
”Te teetätte...”
”He teettävät...”Kenenkään EI tarvitse teetättää.
Ehkä ei tarvitse, mutta kovin yleistä on nykyään firmoilla aliurakoitsijoiden käyttö.
Alue: Aihe vapaa
Päivämäärät:
1.6. on ensimmäinen kuudetta.
1.6 on yksi piste kuusi.