Lue keskustelun säännöt.
Ystävä järkyttyi vauvauutisesta - mitä tehdä?
26.08.2020 |
Ensimmäinen kolmas on nyt takana ja kerroin raskaudesta viestitse ystävilleni. Ajattelin laittaa viestiä, koska korona-ajan vuoksi emme ole livenä nähneet.
Raskaus on ollut minulle ja miehelleni hyvin toivottu asia. Olemme miehen kanssa hieman yli kolmekymppisiä, olleet yhdessä muutaman vuoden ja asumme avoliitossa. Elämämme on tasaista, on vakityöt jne. Olen puhunut ystäville, että lapset kuuluvat tulevaisuuden suunnitelmiin. Eli ei ole kyse mistään "yllätysraskaudesta". Olin varautunut raskauden yrittämisen kestävän kauankin, mutta raskaus alkoi iloksemme muutamassa kuukaudessa.
Muuten ystävät ovat ottaneet raskausuutisen hyvin, iloinneet kanssamme ja kyselleet kaikkea, mutta yksi ystävä ei osannut suhtautua asiaan. Olen tuntenut tämän ystävän kanssa yli vuosikymmenen. Tiedän, että hän on lapsirakas ja haluaa perheen joskus. Hän on kuitenkin sanonut tänä vuonna, ettei vielä ole ajankohtaista/pohtii, koska olisi tai uskaltaisi yrittää. Kun kerroin raskaudesta, hän vastasi "Onneksi olkoon, onpa yllätys. Minä en muuten ole raskaana. Nyt täytyy sulatella tätä raskausuutistasi."
Ihmettelin ystävän vastausta, sillä en ole kysynyt mitään siihen viittaavaakaan, onko hän raskaana. En koskaan kysele, onko joku raskaana. Ihmettelin myös, miksi hieman yli kolmekymppisen, lapsia halunneen ystävän raskautuminen on yllätys ja sulateltava asia? Jäin myös miettimään, onko ystäväni oikeasti yrittänyt lasta, mutta lasta ei ole kuulunut ja raskauteni on siksi sulateltava asia? Miten tällaisen tilanteen kanssa kannattaisi edetä, jotta huomioisin hänet mahdollisimman hyvin? Ystävästä ei ole kuulunut mitään sen jälkeen, kun kerroin raskaudesta (yleensä hän viestittelee).
Ap
Kommentit (215)
Nykyään on meno tällaista että lasta pukataan vaikka moraalitottomasti avoliitossa. Ei enää perinteisiä arvoja kunnioiteta. Ovessakin varmaan kaksi nimeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri tämän takia en jaksa naisia ystävänä. Kaikkeen täytyy suhtautua niin tunteella. Jos minä tulisin raskaaksi, haluaisin kavereideni kommentoivan, okei, kiva juttu, ja sitten voisimme jatkaa juttua niistä asioista mistä nyt muutenkin puhumme.
Koko tämä ketju on pelkkää ystävän tunteiden spekulointia ja niissä vellomista. Sietämätöntä. Vellokoot jokainen itsekseen omissa tunteissaan ja jos ei niiden kanssa pärjää, on hyvä ja menee terapiaan. Ystäviä ei pidä niillä kuormittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystäväsi on luisumassa siihen kuiluun, jota lapsettomuudeksi sanotaan. Se on kaiken salliva ja suojaava kuilu, joten tästä lähtien mitä tahansa teet tai et tee, se on väärin lapsettomuudesta kärsivän ihmisen mielestä.
Varaudu siihen, että hän ei siedä sinulta mitään vauvajuttuja, eikä mitään lapsijuttuja. Varaudu, että hänestä tulee katkera, ja hän sulkee sinut elämänsä ulkopuolelle. Varaudu varsinkin siihen, että muiden mielestä ystäväsi tekee oikein.
Minulle kävi näin oman siskon kanssa. Loppu tulema vuosikymmenen jälkeen on, että minun pitää varoa edelleen sanojani, ja emme voi olla samaan aikaan lapsuudenkodissa koko perheeni kanssa kylässä. Sisko varaa vanhemmat itselleen joka joulu ja juhannus, ja katkerana vetää vanhempiamme puolelleen koska HÄN kärsii. Toinen veljeni on ottanut kannan, että ei ole kenenkään puolella ja toinen taas on sitä mieltä, että minun pitäisi vaan ymmärtää. Sisko on siis saanut koko perheemme varpailleen toistemme kanssa, ja vain siksi, että ei saanut lapsia ja minä sain.
Ihmettelen tuota "vanhempien varaamista".
Sinulla on oma perheesi, joiden kanssa viettää juhlapyhiä. Pitäisikö mielestäsi siskosi olla yksin?En ole tervetullut silloin sinne, siskon mielestä. Hän myös aiheuttaa käytöksellään ikävän ilmapiirin, ja sen vuoksi minulle alussa vihjailtiinkin, että voisin vauvan ja miehen kanssa viettää joulun miehen vanhempien luona tai keskenämme. "Ettei ole sitten niin hankalaa kaikki, ymmärrät varmaan".
Oletko edes yrittänyt ottaa huomioon siskon tilannetta, vai odottanut vain onnitteluja?
Monesti noissa tilanteissa pääsee pitkälle jo sillä, että hyväksyy sen tahattomasti lapsettoman oikeuden omiin tunteisiinsa ja ottaa niitä myös huomioon.
Vähän liian usein törmää asetelmaan, että tahattomasti lapsettomalta odotetaan vilpittömiä onnitteluita ja mukanahehkutusta, mutta ollaan valmiita katkaisemaan välit jos tämä mitenkään tuo ilmi oman lapsettomuutensa tuomaa mielipahaa.Itse entisenä tahattomasti lapsettomana törmäsin tilanteisiin, joissa käytös oli oikeasti jo todella törkeää, mutta mielipahani kuitattiin aina sillä kuuluisalla lauseella "ei ole teiltä pois".
Esimerkki törkeästä tilanteesta: lapsettomuudesta tiennyt läheinen tuli kesken työpäivän työpaikalleni kertomaan raskaudestaan. Odotti vilpittömiä onnitteluita ja vaikka mitä, muttei ollut vaivautunut miettimään yhtään, miltä tuo tilanne itsestäni tuntui. Suuttui, kun kerroin ettei tuo nyt vaan ole ok tulla työpaikalleni hehkuttamaan asiaa.
Vastaavasti tilanteesta tietävä ystäväni kertoi raskaudestaan tekstiviestillä, samalla kertoen toivovansa kovasti meillekin pian samaa ja ymmärtävänsä, jos en heti halua asiasta puhua.
Ystävää pystyin heti onnitella vilpittömästi.No, tässä tapauksessa mistä kirjoitin, hyysätään nimenomaan sitä lapsetonta. Itse en saa olla vanhempieni luona viettämässä esim. joulua. Se on sinusta ihan ok? Minun lapsilleni reilua?
Mikä sinusta olisi kaikille sopiva, ja kaikkien mieltä pahoittamaton tilannejärjestely?
En ole alkuperäinen kirjoittaja, mutta ehkäpä niin että aikuinen ihminen ottaa vastuuta itsestään ja lopettaa tuollaisen naurettavan pelleilyn. Miksi lapsettomuus on asia jonka vuoksi aikuinen ihminen saa perseillä, saako esimerkiksi vähemmän tienaava sisarus myös kieltää paremmin tienaavia tulemasta vanhempien luo, entä saako kauniimpia tai laajempia sisaruksia myös kieltää tulemasta? Tuo lapseton sisko aiheuttaa hallaa koko perheelle, vanhemmat eivät saa nähdä lapsenlapsiaan ja sisarukset joutuvat varomaan.
Olen itse tahattomasti lapseton ja samaa mieltä. Mutta itse toivoisin sitten ystävyyssuhteita joissa on ok että ei nähdä tai pidetä yhteyttä.. tai että sen ihmettely lopetettaisiin miksi en käy missään jne. Kun ei kiinnosta. V*tuttaa kun ystävät pyytää joka paikkaan ja luulevat että nautin siitä että saan kokoontua kymmenen ihmisen kesken puhumaan perhejuttuja.
Lapsettomuus muuttaa ihmistä. Minä en ole enää hauska tai iloinen ihminen , ja mua ei kiinnosta enää kovin usein nähdä ketään ihmisiä.
Ne on parhaita ystäviä jotka kohtaa ihmisenä, ja voi jutella syvällisiä. Muita en tarvitse. Mutta törkeä en kellekään ole tai tyly ikinä.
Kaverin kommentti vauvauutiseen oli täysin epäkypsä ja sopimaton. "Onnea odotuksen johdosta" olisi riittänyt. Lapsettomuudesta kärsivällä on oikeus toki tunteisiinsa mutta ei oikeutta kommenteillaan ja käytöksellään loukata toisia ihmisiä.
Itsekin vaikeasti raskautuneena tunnistan näitä lapsettomien kateuden, vihan ja epäoikeudenmukaisuuden tunteita. Mutta eivät ne oikeuta aikuista ihmistä käyttäytymään ilkeästi toisia kohtaan. Lapsellisena yritän toimia aina hienotunteisesti lapsettomia kohtaan, en lesoile lapsellani facess ja tapaamisissa jne. Samaa hienotunteisuutta ja aikuisuutta edellytän myös ystäviltäni.
Minkälainen ystävä sinä olet?
Ystävälläsi on selvästi jotain surua. Hän vieläpä
näytti haavoittuvuutensa sulle. Hän oli
rehellinen ja avoin.
Pyöritkö täysin oman napasi ympärillä ja
oletat koko maailman pyörivän myös, vai
osaatko yhä olla ystävä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minkälainen ystävä sinä olet?
Ystävälläsi on selvästi jotain surua. Hän vieläpä
näytti haavoittuvuutensa sulle. Hän oli
rehellinen ja avoin.
Pyöritkö täysin oman napasi ympärillä ja
oletat koko maailman pyörivän myös, vai
osaatko yhä olla ystävä?
Ap on sellainen ystävä, joka kuvittele, että ystäville voi kertoa hyvät uutiset. Jos hänen ystävällä olisi surua, hän olisi voinut kertoa asiasta ja siitä olisi voitu keskustella. Nyt tämä ystävyys oli lähinnä sitä ettei kumpikaan puhu mitään, ettei kumpikaan vaan tiedä tai pahoita mieltä. Eikä se ole kummoista ystävyyttä.
Tämä ap:n ystävä ei ollut rehellinen ja avoin, vaan lyhytsanainen ja tyly, joka ei osannut iloita ystävän hyvänä hetkenä vaan velloi mielummin omissa tunteissaan. Jos joku oletti, että maailma pyörii hänen tunteidensa ympärillä se oli tämä ystävä ei ap. Mitä hän odotti, että ap olisi solidaarisuudesta jäänyt lapsettomaksi? Ettei hän olisi kertonut raskaudesta ja leikkinyt velaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälainen ystävä sinä olet?
Ystävälläsi on selvästi jotain surua. Hän vieläpä
näytti haavoittuvuutensa sulle. Hän oli
rehellinen ja avoin.
Pyöritkö täysin oman napasi ympärillä ja
oletat koko maailman pyörivän myös, vai
osaatko yhä olla ystävä?Ap on sellainen ystävä, joka kuvittele, että ystäville voi kertoa hyvät uutiset. Jos hänen ystävällä olisi surua, hän olisi voinut kertoa asiasta ja siitä olisi voitu keskustella. Nyt tämä ystävyys oli lähinnä sitä ettei kumpikaan puhu mitään, ettei kumpikaan vaan tiedä tai pahoita mieltä. Eikä se ole kummoista ystävyyttä.
Tämä ap:n ystävä ei ollut rehellinen ja avoin, vaan lyhytsanainen ja tyly, joka ei osannut iloita ystävän hyvänä hetkenä vaan velloi mielummin omissa tunteissaan. Jos joku oletti, että maailma pyörii hänen tunteidensa ympärillä se oli tämä ystävä ei ap. Mitä hän odotti, että ap olisi solidaarisuudesta jäänyt lapsettomaksi? Ettei hän olisi kertonut raskaudesta ja leikkinyt velaa?
Mitä sä nyt draamaiket. Se ystävä onnitteli siinä viestissä. Ja sit sano et se on vaikee asia ja ite ei oo raskaana niin pitää vähän sulatella. Eli sille ei ehkä kannata heti huomenna laittaa viestiä että ”lähetkö mukaan ostamaan vauvanvaatteitta hihihiii, meille tulee varmaan niiiin söpö tytteliini!!”. Nyt kannattaa antaa aikaa sille ystävälle. Se viestihän ei ollut edes mitenkään loukkaava, ainoastaan yllättävä, koska ei ole kaikkein tyypillisin ja geneerinen ”jee, onnee!”.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:n tapauksessa nyt ei ole näin, mutta minulle tulee myös mieleen tuosta yllättyneestä reaktiosta mieleen joidenkin jääneen teini-iän ystävyyssuhteen tasolle. Kaikki pitäisi tehdä symbioosissa ja kaikesta kertoa samantien. Itselläni oli tälläinen "ystävä" ja hän suuttui monesti, jos en heti raportoinut jotakin. Minulla ei saanut olla mitään omaa ja mieheni tulo kuvioihin oli jo shokki. Hän jakoi kaiken heti jo siksikin, että tarvitsi apua muiden käytöksen analysointiin. Tuntui ettei pystynyt tekemään mitään päätöksiä itse ja pienetkin asiat saivat pois tolaltaan.
Minun muista kavereista ja tutuista oli mustasukkainen, mutta hänellä sai olla vaikka sata kaveria, joiden tekemisistä piti jauhaa. Siksikään en kaikkea kertonut, koska tiesin, että levittää sen eteenpäin. "Kerroin muuten sitten "Sannallekin" ei varmaan haittaa? Ei se kuitenkaan kenellekään kerro"...
vauva kun tuli, niin helvetti oli irti. Häntä ei enää huomioida, en lähde kuitenkaan mihinkään, minulle ei voi enää soittaa milloin vaan jne. Huhhuh.
Kaikki ymmärtää, että tahaton lapsettomuus on monelle tosi kova paikka. Mutta eikö voisi vaikka opetella ennalta onnittelurepliikin, jonka voi sitten autopilotilla laukaista, kun joku tuttu tai ystävä kertoo raskaudestaan? Se tilanne on kuitenkin ennemmin tai myöhemmin edessä. Niin ei tarvitse tökerösti sanoa.
Jokaisen ihmisen kannattaa opetella valmiit sanat tiettyihin tilanteisiin, esim. osanotto, raskausonnittelut, jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä jopa arvostaisin hyvältä ystävältä noin avointa viestiä. Ja sit tietäisin etten laita sille ultrasta kuvaa tai muuten floodaa vauvajutuilla.
Avoin viesti ehkä, mutta asiaton. Asian kääntäminen itseensä ei kyllä kieli siitä, että ystävä osaa ajatella ap:ta aidosti. Tietenkin asia on monille arka, mutta tuosta voisi puhua myöhemminkin omalla ajallaan.
Keskustelulla asia hoituu.
Minäkin olen joutunut kertomaan kaverilleni todella huonoja uutisia ja hän päätyi kääntämään kaiken itseensä. Tajusi kyllä tuolloin, ettei tehnyt oikein, mutta käytös ei koskaan muuttunut. Jokaisen iloisen tai surullisen uutisen kohdalla asia kääntyi häneen. Jos sain opiskelupaikan, hän alkoi valittamaan siitä, kuinka hänellä ei ole elämässään mitään suunnitelmia tms. Oli vakityössä ja muutenkin elämä näennäisesti reilassa.
En koskaan voinut iloita asioista hänen kanssaan, koska aina oli jokin ongelma asiaan liittyen. Se, että kaveri ei ole tyytyväinen elämäänsä ei saisi estää sinua olemasta onnellinen omassasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomiohakuista ja itsekästä ”ystävältä”. Alakoululaisen kypsyydellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystäväsi on luisumassa siihen kuiluun, jota lapsettomuudeksi sanotaan. Se on kaiken salliva ja suojaava kuilu, joten tästä lähtien mitä tahansa teet tai et tee, se on väärin lapsettomuudesta kärsivän ihmisen mielestä.
Varaudu siihen, että hän ei siedä sinulta mitään vauvajuttuja, eikä mitään lapsijuttuja. Varaudu, että hänestä tulee katkera, ja hän sulkee sinut elämänsä ulkopuolelle. Varaudu varsinkin siihen, että muiden mielestä ystäväsi tekee oikein.
Minulle kävi näin oman siskon kanssa. Loppu tulema vuosikymmenen jälkeen on, että minun pitää varoa edelleen sanojani, ja emme voi olla samaan aikaan lapsuudenkodissa koko perheeni kanssa kylässä. Sisko varaa vanhemmat itselleen joka joulu ja juhannus, ja katkerana vetää vanhempiamme puolelleen koska HÄN kärsii. Toinen veljeni on ottanut kannan, että ei ole kenenkään puolella ja toinen taas on sitä mieltä, että minun pitäisi vaan ymmärtää. Sisko on siis saanut koko perheemme varpailleen toistemme kanssa, ja vain siksi, että ei saanut lapsia ja minä sain.
Ihmettelen tuota "vanhempien varaamista".
Sinulla on oma perheesi, joiden kanssa viettää juhlapyhiä. Pitäisikö mielestäsi siskosi olla yksin?En ole tervetullut silloin sinne, siskon mielestä. Hän myös aiheuttaa käytöksellään ikävän ilmapiirin, ja sen vuoksi minulle alussa vihjailtiinkin, että voisin vauvan ja miehen kanssa viettää joulun miehen vanhempien luona tai keskenämme. "Ettei ole sitten niin hankalaa kaikki, ymmärrät varmaan".
Oletko edes yrittänyt ottaa huomioon siskon tilannetta, vai odottanut vain onnitteluja?
Monesti noissa tilanteissa pääsee pitkälle jo sillä, että hyväksyy sen tahattomasti lapsettoman oikeuden omiin tunteisiinsa ja ottaa niitä myös huomioon.
Vähän liian usein törmää asetelmaan, että tahattomasti lapsettomalta odotetaan vilpittömiä onnitteluita ja mukanahehkutusta, mutta ollaan valmiita katkaisemaan välit jos tämä mitenkään tuo ilmi oman lapsettomuutensa tuomaa mielipahaa.Itse entisenä tahattomasti lapsettomana törmäsin tilanteisiin, joissa käytös oli oikeasti jo todella törkeää, mutta mielipahani kuitattiin aina sillä kuuluisalla lauseella "ei ole teiltä pois".
Esimerkki törkeästä tilanteesta: lapsettomuudesta tiennyt läheinen tuli kesken työpäivän työpaikalleni kertomaan raskaudestaan. Odotti vilpittömiä onnitteluita ja vaikka mitä, muttei ollut vaivautunut miettimään yhtään, miltä tuo tilanne itsestäni tuntui. Suuttui, kun kerroin ettei tuo nyt vaan ole ok tulla työpaikalleni hehkuttamaan asiaa.
Vastaavasti tilanteesta tietävä ystäväni kertoi raskaudestaan tekstiviestillä, samalla kertoen toivovansa kovasti meillekin pian samaa ja ymmärtävänsä, jos en heti halua asiasta puhua.
Ystävää pystyin heti onnitella vilpittömästi.No, tässä tapauksessa mistä kirjoitin, hyysätään nimenomaan sitä lapsetonta. Itse en saa olla vanhempieni luona viettämässä esim. joulua. Se on sinusta ihan ok? Minun lapsilleni reilua?
Ei ole OK, on tosi kummallista. Mutta ihmissuhteet ovat aina kahden kauppa. Miksi ihmeessä haluaisit viedä lapsesi viettämään joulua ihmisten luo, jotka eivät halua nähdä heitä? Uskon että tekee tosi kipeää, mutta pakkohan tuossa on vain myöntää, että sinä ja perheesi ette ole vanhemmillesi tärkeitä. Kannattaa panostaa toisiin läheisiin suhteisiin ja rakentaa omat traditiot. Vanhempia voi tavata sitten kun molemmille sopii eikä odottaa suhteelta sen kummempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse sain samanlaisen viestin päivää oman keskenmenoni jälkeen ja myös vastasin ihan yhtä sekavasti.
Myöhemmin sitten juteltiin, surtiin ja iloittiin yhdessä.
Viesteissä ei ikinä tiedä mitä sanavalintojen takana on. Totuus lähtee purkautumaan kun tapaa kasvokkain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystäväsi on luisumassa siihen kuiluun, jota lapsettomuudeksi sanotaan. Se on kaiken salliva ja suojaava kuilu, joten tästä lähtien mitä tahansa teet tai et tee, se on väärin lapsettomuudesta kärsivän ihmisen mielestä.
Varaudu siihen, että hän ei siedä sinulta mitään vauvajuttuja, eikä mitään lapsijuttuja. Varaudu, että hänestä tulee katkera, ja hän sulkee sinut elämänsä ulkopuolelle. Varaudu varsinkin siihen, että muiden mielestä ystäväsi tekee oikein.
Minulle kävi näin oman siskon kanssa. Loppu tulema vuosikymmenen jälkeen on, että minun pitää varoa edelleen sanojani, ja emme voi olla samaan aikaan lapsuudenkodissa koko perheeni kanssa kylässä. Sisko varaa vanhemmat itselleen joka joulu ja juhannus, ja katkerana vetää vanhempiamme puolelleen koska HÄN kärsii. Toinen veljeni on ottanut kannan, että ei ole kenenkään puolella ja toinen taas on sitä mieltä, että minun pitäisi vaan ymmärtää. Sisko on siis saanut koko perheemme varpailleen toistemme kanssa, ja vain siksi, että ei saanut lapsia ja minä sain.
Ihmettelen tuota "vanhempien varaamista".
Sinulla on oma perheesi, joiden kanssa viettää juhlapyhiä. Pitäisikö mielestäsi siskosi olla yksin?En ole tervetullut silloin sinne, siskon mielestä. Hän myös aiheuttaa käytöksellään ikävän ilmapiirin, ja sen vuoksi minulle alussa vihjailtiinkin, että voisin vauvan ja miehen kanssa viettää joulun miehen vanhempien luona tai keskenämme. "Ettei ole sitten niin hankalaa kaikki, ymmärrät varmaan".
Oletko edes yrittänyt ottaa huomioon siskon tilannetta, vai odottanut vain onnitteluja?
Monesti noissa tilanteissa pääsee pitkälle jo sillä, että hyväksyy sen tahattomasti lapsettoman oikeuden omiin tunteisiinsa ja ottaa niitä myös huomioon.
Vähän liian usein törmää asetelmaan, että tahattomasti lapsettomalta odotetaan vilpittömiä onnitteluita ja mukanahehkutusta, mutta ollaan valmiita katkaisemaan välit jos tämä mitenkään tuo ilmi oman lapsettomuutensa tuomaa mielipahaa.Itse entisenä tahattomasti lapsettomana törmäsin tilanteisiin, joissa käytös oli oikeasti jo todella törkeää, mutta mielipahani kuitattiin aina sillä kuuluisalla lauseella "ei ole teiltä pois".
Esimerkki törkeästä tilanteesta: lapsettomuudesta tiennyt läheinen tuli kesken työpäivän työpaikalleni kertomaan raskaudestaan. Odotti vilpittömiä onnitteluita ja vaikka mitä, muttei ollut vaivautunut miettimään yhtään, miltä tuo tilanne itsestäni tuntui. Suuttui, kun kerroin ettei tuo nyt vaan ole ok tulla työpaikalleni hehkuttamaan asiaa.
Vastaavasti tilanteesta tietävä ystäväni kertoi raskaudestaan tekstiviestillä, samalla kertoen toivovansa kovasti meillekin pian samaa ja ymmärtävänsä, jos en heti halua asiasta puhua.
Ystävää pystyin heti onnitella vilpittömästi.No, tässä tapauksessa mistä kirjoitin, hyysätään nimenomaan sitä lapsetonta. Itse en saa olla vanhempieni luona viettämässä esim. joulua. Se on sinusta ihan ok? Minun lapsilleni reilua?
Mikä sinusta olisi kaikille sopiva, ja kaikkien mieltä pahoittamaton tilannejärjestely?
Ne jotka eivät kestä olla samassa tilassa, ovat siellä missä kestävät.
-ohisEli jälleen tullaan tilanteeseen, että lapsettoman tunteita ei pitäisi ottaa huomioon mitenkään, vaan eristää.
Tasapaino asian kanssa varmasti löytyisi, mutta se edellyttäisi tähän halua molemmilta puolilta ja myös ymmärrystä. Kun nythän lapsettomien odotetaan vain olevan hiljaa ja riemuitsevan kaikkien raskauksista. Kun sanallakaan tuovat julki omaa tilannettaan ja tunteitaan, niin ollaan heti katkaisemassa välit.
Kaikelle on aikansa ja paikkansa. Lapsettomuudesta tai muusta surusta kärsivää voidaan ottaa huomioon monin tavoin keskustelemalla, tukemalla, kuuntelemalla - kahden kesken tai pienemmässä porukassa. Toki myös muiden raskausuutiset pitää kertoa suurella hienotunteisuudella ja varautua siihen, että reaktio on esim. itku.
Kuitenkin ymmärtämämisellä on rajansa. Jos lapseton ei kestä esimerkiksi vauvojen tai lasten läsnäoloa tai heistä puhumista, silloin täytyy vetäytyä seurasta pois. Muille nämä ovat niin isoja asioita elämässä, että yhden surevan takia ei niitä valitettavasti voi häivyttää olemattomiin. Muilla on oikeus järjestää esimerkiksi iloisia perhejuhlia. Sureva voi tietenkin osallistua omien voimavarojen mukaan, mutta ei ole oikein kääntää jokaista perhejuhlaa omaksi tukiryhmäksi.
Itsekkyydellä ja epäkohteliaisuudella lapsettomuudesta kärsivä saattaa karkoittaa ympäriltään sen empatian ja tuen, mitä muut olisivat valmiita ja halukkaita antamaan.
Vierailija kirjoitti:
Ystäväsi on luisumassa siihen kuiluun, jota lapsettomuudeksi sanotaan. Se on kaiken salliva ja suojaava kuilu, joten tästä lähtien mitä tahansa teet tai et tee, se on väärin lapsettomuudesta kärsivän ihmisen mielestä.
Varaudu siihen, että hän ei siedä sinulta mitään vauvajuttuja, eikä mitään lapsijuttuja. Varaudu, että hänestä tulee katkera, ja hän sulkee sinut elämänsä ulkopuolelle. Varaudu varsinkin siihen, että muiden mielestä ystäväsi tekee oikein.
Minulle kävi näin oman siskon kanssa. Loppu tulema vuosikymmenen jälkeen on, että minun pitää varoa edelleen sanojani, ja emme voi olla samaan aikaan lapsuudenkodissa koko perheeni kanssa kylässä. Sisko varaa vanhemmat itselleen joka joulu ja juhannus, ja katkerana vetää vanhempiamme puolelleen koska HÄN kärsii. Toinen veljeni on ottanut kannan, että ei ole kenenkään puolella ja toinen taas on sitä mieltä, että minun pitäisi vaan ymmärtää. Sisko on siis saanut koko perheemme varpailleen toistemme kanssa, ja vain siksi, että ei saanut lapsia ja minä sain.
Eipä voi sinunkaan empatiaa siskoasi kohtaan kehua. Pystytkö yhtään eläytymään siihen kun ei voisi saada lapsia, vaikka haluaisi? Oletko ihan ymmärtämätön siihen, että hän haluaa olla vanhempiensa kanssa jouluna ja juhannuksena? Lapsuudenperhe on hänen ainoa perheensä kun omia lapsia ei tullut. Kuulostat tosi kylmältä ihmiseltä, vaikka sinulle ne lapsetkin suotiin. Toivoyttavasti et ole yhtä kylmä äitinä kuin siskona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystäväsi on luisumassa siihen kuiluun, jota lapsettomuudeksi sanotaan. Se on kaiken salliva ja suojaava kuilu, joten tästä lähtien mitä tahansa teet tai et tee, se on väärin lapsettomuudesta kärsivän ihmisen mielestä.
Varaudu siihen, että hän ei siedä sinulta mitään vauvajuttuja, eikä mitään lapsijuttuja. Varaudu, että hänestä tulee katkera, ja hän sulkee sinut elämänsä ulkopuolelle. Varaudu varsinkin siihen, että muiden mielestä ystäväsi tekee oikein.
Minulle kävi näin oman siskon kanssa. Loppu tulema vuosikymmenen jälkeen on, että minun pitää varoa edelleen sanojani, ja emme voi olla samaan aikaan lapsuudenkodissa koko perheeni kanssa kylässä. Sisko varaa vanhemmat itselleen joka joulu ja juhannus, ja katkerana vetää vanhempiamme puolelleen koska HÄN kärsii. Toinen veljeni on ottanut kannan, että ei ole kenenkään puolella ja toinen taas on sitä mieltä, että minun pitäisi vaan ymmärtää. Sisko on siis saanut koko perheemme varpailleen toistemme kanssa, ja vain siksi, että ei saanut lapsia ja minä sain.
Ihmettelen tuota "vanhempien varaamista".
Sinulla on oma perheesi, joiden kanssa viettää juhlapyhiä. Pitäisikö mielestäsi siskosi olla yksin?En ole tervetullut silloin sinne, siskon mielestä. Hän myös aiheuttaa käytöksellään ikävän ilmapiirin, ja sen vuoksi minulle alussa vihjailtiinkin, että voisin vauvan ja miehen kanssa viettää joulun miehen vanhempien luona tai keskenämme. "Ettei ole sitten niin hankalaa kaikki, ymmärrät varmaan".
Oletko edes yrittänyt ottaa huomioon siskon tilannetta, vai odottanut vain onnitteluja?
Monesti noissa tilanteissa pääsee pitkälle jo sillä, että hyväksyy sen tahattomasti lapsettoman oikeuden omiin tunteisiinsa ja ottaa niitä myös huomioon.
Vähän liian usein törmää asetelmaan, että tahattomasti lapsettomalta odotetaan vilpittömiä onnitteluita ja mukanahehkutusta, mutta ollaan valmiita katkaisemaan välit jos tämä mitenkään tuo ilmi oman lapsettomuutensa tuomaa mielipahaa.Itse entisenä tahattomasti lapsettomana törmäsin tilanteisiin, joissa käytös oli oikeasti jo todella törkeää, mutta mielipahani kuitattiin aina sillä kuuluisalla lauseella "ei ole teiltä pois".
Esimerkki törkeästä tilanteesta: lapsettomuudesta tiennyt läheinen tuli kesken työpäivän työpaikalleni kertomaan raskaudestaan. Odotti vilpittömiä onnitteluita ja vaikka mitä, muttei ollut vaivautunut miettimään yhtään, miltä tuo tilanne itsestäni tuntui. Suuttui, kun kerroin ettei tuo nyt vaan ole ok tulla työpaikalleni hehkuttamaan asiaa.
Vastaavasti tilanteesta tietävä ystäväni kertoi raskaudestaan tekstiviestillä, samalla kertoen toivovansa kovasti meillekin pian samaa ja ymmärtävänsä, jos en heti halua asiasta puhua.
Ystävää pystyin heti onnitella vilpittömästi.No, tässä tapauksessa mistä kirjoitin, hyysätään nimenomaan sitä lapsetonta. Itse en saa olla vanhempieni luona viettämässä esim. joulua. Se on sinusta ihan ok? Minun lapsilleni reilua?
Olet kauhea. Sinun lapsillasi on sinut ja ilmeisesti lasten isä. Siskollasi on omat vanhempansa. Sinulla on muuta ja hänellä ei. Miksi haluaisit ottaa joulunkin siskoltasi pois?
Musta ystävän reaktio oli aivan normaali.
Hän on yllättynyt ja sulattelee uutista.
Sopimattomia kommentteja:
- kävikö vahinko?
- aiotko pitää sen?
- otan osaa.
Itse törmäsin yllättäen vanhaan koulukaveriin kaupan kassalla. Hän työnteli taitamattoman näköisesti ostoskärryn sijasta kaksosrattaita. Ensimmäinen ajatus oli, "hoitolapsia siinä kärrätään".
En tiennyt että hänellä oli edes miestä.
Olimme silloin 45.
En tosiaan muista mitä sanoin. Poistuin paikalta mahdollisimman ripeästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystäväsi on luisumassa siihen kuiluun, jota lapsettomuudeksi sanotaan. Se on kaiken salliva ja suojaava kuilu, joten tästä lähtien mitä tahansa teet tai et tee, se on väärin lapsettomuudesta kärsivän ihmisen mielestä.
Varaudu siihen, että hän ei siedä sinulta mitään vauvajuttuja, eikä mitään lapsijuttuja. Varaudu, että hänestä tulee katkera, ja hän sulkee sinut elämänsä ulkopuolelle. Varaudu varsinkin siihen, että muiden mielestä ystäväsi tekee oikein.
Minulle kävi näin oman siskon kanssa. Loppu tulema vuosikymmenen jälkeen on, että minun pitää varoa edelleen sanojani, ja emme voi olla samaan aikaan lapsuudenkodissa koko perheeni kanssa kylässä. Sisko varaa vanhemmat itselleen joka joulu ja juhannus, ja katkerana vetää vanhempiamme puolelleen koska HÄN kärsii. Toinen veljeni on ottanut kannan, että ei ole kenenkään puolella ja toinen taas on sitä mieltä, että minun pitäisi vaan ymmärtää. Sisko on siis saanut koko perheemme varpailleen toistemme kanssa, ja vain siksi, että ei saanut lapsia ja minä sain.
Ihmettelen tuota "vanhempien varaamista".
Sinulla on oma perheesi, joiden kanssa viettää juhlapyhiä. Pitäisikö mielestäsi siskosi olla yksin?En ole tervetullut silloin sinne, siskon mielestä. Hän myös aiheuttaa käytöksellään ikävän ilmapiirin, ja sen vuoksi minulle alussa vihjailtiinkin, että voisin vauvan ja miehen kanssa viettää joulun miehen vanhempien luona tai keskenämme. "Ettei ole sitten niin hankalaa kaikki, ymmärrät varmaan".
Oletko edes yrittänyt ottaa huomioon siskon tilannetta, vai odottanut vain onnitteluja?
Monesti noissa tilanteissa pääsee pitkälle jo sillä, että hyväksyy sen tahattomasti lapsettoman oikeuden omiin tunteisiinsa ja ottaa niitä myös huomioon.
Vähän liian usein törmää asetelmaan, että tahattomasti lapsettomalta odotetaan vilpittömiä onnitteluita ja mukanahehkutusta, mutta ollaan valmiita katkaisemaan välit jos tämä mitenkään tuo ilmi oman lapsettomuutensa tuomaa mielipahaa.Itse entisenä tahattomasti lapsettomana törmäsin tilanteisiin, joissa käytös oli oikeasti jo todella törkeää, mutta mielipahani kuitattiin aina sillä kuuluisalla lauseella "ei ole teiltä pois".
Esimerkki törkeästä tilanteesta: lapsettomuudesta tiennyt läheinen tuli kesken työpäivän työpaikalleni kertomaan raskaudestaan. Odotti vilpittömiä onnitteluita ja vaikka mitä, muttei ollut vaivautunut miettimään yhtään, miltä tuo tilanne itsestäni tuntui. Suuttui, kun kerroin ettei tuo nyt vaan ole ok tulla työpaikalleni hehkuttamaan asiaa.
Vastaavasti tilanteesta tietävä ystäväni kertoi raskaudestaan tekstiviestillä, samalla kertoen toivovansa kovasti meillekin pian samaa ja ymmärtävänsä, jos en heti halua asiasta puhua.
Ystävää pystyin heti onnitella vilpittömästi.No, tässä tapauksessa mistä kirjoitin, hyysätään nimenomaan sitä lapsetonta. Itse en saa olla vanhempieni luona viettämässä esim. joulua. Se on sinusta ihan ok? Minun lapsilleni reilua?
Mikä sinusta olisi kaikille sopiva, ja kaikkien mieltä pahoittamaton tilannejärjestely?
Ne jotka eivät kestä olla samassa tilassa, ovat siellä missä kestävät.
-ohisEli jälleen tullaan tilanteeseen, että lapsettoman tunteita ei pitäisi ottaa huomioon mitenkään, vaan eristää.
Tasapaino asian kanssa varmasti löytyisi, mutta se edellyttäisi tähän halua molemmilta puolilta ja myös ymmärrystä. Kun nythän lapsettomien odotetaan vain olevan hiljaa ja riemuitsevan kaikkien raskauksista. Kun sanallakaan tuovat julki omaa tilannettaan ja tunteitaan, niin ollaan heti katkaisemassa välit.
Keskity iloisiin ja hyviin asioihin elämässäsi. Itsesäälissä vellominen ei edistä raskautumistasi tai mitään muutakaan asiaa elämässäsi.
Minulla on lapsi. Mutta osaan yhä miettiä asioita myös toisesta näkökulmasta.
Ja minulla on takana 4 vuotta lapsen yritystä ja lapsettomuushoitoja. Itsesäälissä vellominen ei auta ketään.
Ei, et sinä ole se pyhä ja valittu lapseton, joka saa kertoa miltä muista lapsettomista saa tuntua.
Täällä tylytetään ja haukutaan tota ystävää ihan liikaa. Joo se ei ollut maailman paras viesti, mutta kyllä hyvälle ystävälle saa näyttää myös haavoittuvaisuuttaan!
Ja se onnitteli kyllä, varmaan ihan vilpittömästi. Ja sit avas omaa tilannettaan, mikä kuulostaa surulliselta. Varmaan ajatteli että "suhun voin luottaa niin tiedoksi vaan että tää on vaikeeta ja itse en oo raskaana" eli selvästi haluaa olla, yrittää raskautta.
Eikö täällä ole muita tahattomasti lapsettomia, jotka tietäis niitä kivun tunteita? Antakaa anteeksi toisen vähän törppö viesti, tukekaa ystävät toisianne, niin lapsiuutisissa kuin lapsettomuudessa.