Tunnetteko supervanhuksia? Jotka käyvät marjassa, siivoavat kotinsa itse, leipovat, hoitavat sairasta puolisoaan, ajavat pyörällä jne.

En tunne. 

77v tuttu tekee tuota kaikkea ja päälle, mutta en koe häntä vielä vanhukseksi. Appiukko kylläkin 85v hoitaa vaimoa ja on sirpsakka kuin mikä. Menisi kyllä marjaan jos voisi anopin jättää itekseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on ikäraja supervanhukselle?

50v

Huutonaurua

Mummoni on 94-vuotias ja asuu omassa maatalossaan, jonka huoltaa itse, lämmittää sen 99% puilla, myös puuhella ja leivinuuni löytyvät. Hakee puut puuvajasta, nyt viime vuosina puut on sentään hänelle ruvettu pilkkomaan kun aiemmin isoista haloista itse kirveellä hakkasi klapit. Lumet kolaa isolta pihalta itse siten että on reitit puuvajalle ja pihasaunalle.  Kasvimaalla hän kasvattaa perunaa ja mansikkaa, muutakin. Ja hoitaa kukkapenkit, leikkaa nurmikon edelleen itse, ja talon takaa niittää viikatteella ja sirpillä, kun siellä ei ole nurmikkoa vaan niittyä. Puusaunan lämmittää kerran viikossa kesät talvet. 

Ja on hyvin nokkela, eikä säikähdä. Hänen naapurissaan asuu 75-vuotias leskirouva, joka on paljon avuttomampi. Kylällä jossa he asuvat, asuu yksi ns. kylähullu, joka saattaa joskus riehua ja häiriköidä. Syksyllä tämä mies oli tullut huutamaan pihalle, kuistin ovi oli ollut lukossa ja oli tosta vaan pistänyt kuistin ikkunan säpäleiksi (kuisti on siis kylmä kuisti, ohuet vanhanaikaiset ikkunat) ja tunkenut pienikokoisena ja hoikkana siitä sisään. Mummu ja leskirouva olivat olleet kamarissa ja säikähtäneet räminää, leskirouva oli jäänyt vain voivottelemaan mut mummu oli juoksujalkaa mennyt tuvan ovelle, kurkannut ovesta ja nähnyt kylähullun tulevan verissäpäin kohti. Mummu oli napannut oven vieressä olevan harjan ja sen varrella tökännyt miestä täysillä mahaan niin että tämä oli mennyt ihan kasaan ja sitten vetänyt oven kiinni, lukinnut oven ja mennyt soittamaan vanhimmalle pojalleen, joka asuu kilometrin päässä. 

Isoäitini eli 98-vuotiaaksi varsin hyvässä kunnossa, vaikka aivan kaikkea tuota ei tehnytkään, kunnes yllättäen kuoli saatuaan sairaskohtauksen ollessaan shoppailemassa.

Mun äiti ainakin polkupyöräilee siksi, kun ei pysty oikeen kävelemään. Polkupyörä ajaa myös rollaattorin virkaa ulkona ja sillä on kätevämpi saada ostokset kotiin, kuin ilman.

Moni työtön ei saavuta läheskään tuota elinikää.  -Myös lähestyvän sukupuuttokehityksen vaikutus alkaa  lähiaikoina

Miksi toimintakykyisille vanhuksille pitää maksaa eläkettä, kun tekevät töitäkin ja energiaa ja resursseja riittää vaikka mihin? Vanhuuseläke on alunperin tarkoitettu siihen, että on jo niin vanha ettei kykene töihin. Eläkkeet ovat kuitenkin sosiaalietuuksia, jotka veronmaksajat maksavat ja lasku on kallis.

Tunnen itseni supervanhukseksi kun 54-vuotiaana käyn salilla ja festareilla. Hölkätä jaksan 5 kilometriä pysähtymättä. Aika monelta nuorelta jää tekemättä.

Ajavat pyörällä? Nykyään ei tarvitse luopua edes linja-autokortista eikä muistakaan ajoluvista, vaikka olisi satavuotias. Lentolupakirjasta en tiedä, mutta ainakin maata pitkin saa liikkua ihan millä vehkeellä tahansa.

Mun isä.

Vierailija kirjoitti:

Tunnen itseni supervanhukseksi kun 54-vuotiaana käyn salilla ja festareilla. Hölkätä jaksan 5 kilometriä pysähtymättä. Aika monelta nuorelta jää tekemättä.

Minä "vasta" 66 ja hölkkään kevyesti yli 3 km. Nyt keväällä aikomus pidentää kuuteen kilometriin. 

Äitini on tosin vasta 72 mutta asuu omakotitalossa ja hoitelee siellä kaiken.

Hänen äitinsä on 99 ja asuu edelleen omassa kämpässä ja kävelee pieniä lenkkejä, soittelee kuulumisia ja skypettää, näkö ja jalat alkaa olla huonot mutta päässä ei ole vikaa.

Toivon että olen saanut nuo geenit. Isäni suvussa kuollaan viisikymppisinä sydäreihin.

Vielähän tässä käppästään. Viime viikolla vaihdoin lonkkanivelen, kun vanha oli kulunut. Tallista lyötyi kaikki tarpeelliset osat, rälläkällä vähän käsittelin vanhaa Leylandin kardaaniniveltä, siitähän tuli kuin uusi. Sitten vaan humautin potaattinuijalla ohimoon, ettei tehnyt niin kipeetä, kun leikkasin. Siinä oli taas se rälläkkä tarpeen, kun sahasin vanhan lonkkanivelen pois. Naapurin soitin avuksi käynnistämään kompuran, että sain uuden nivelen kiinni pulttipistoolilla. -onneksi oli naapuri kotona ja saattoi tulla avuksi, kun en ollut huomannut laittaa sitä kompuran virtakatkaisijaa kädenulottuville. Naapuri toi mukanaan myös kaasuhitsin, että sai verenvuodon tyrehtymään; itsellä kun oli vain tohotin.

Semmosta se on elämä täällä sydänmailla. Sydänmaista puheenollen, sitä en usko,että voisin itse vaihtaa, Leylandissakin oli dieselkone, ja pitäis olla kaasari pumppua varten. Eikä siinä mikään pyöränpumppu kelpaa.

Vierailija kirjoitti:

Tasan ei käy onnenlahjat. Inhoan tuota parempi kuntoisten ylistämistä, jotkut vaan ovat heikompia fysiikaltaan. Työelämässä sama.

Geeneillä on merkitystä, mutta ehkä noin 50 % voi vaikuttaa omalla toiminnallaan. Syödä järkevästi, liikkua, vaivata aivojaan sopivasti, elää sosiaalisesti rikasta ja positiivista elämää. Ja tämä koskee joka ikäistä, ei vain keski-iän ylittäneitä. Minulla menee 1,5-2 i tuntia päivässä liikuntaan ja ruoanlaittoon, mutta uskon, että näillä on merkitystä, joten työpäivän päätteeksi ei mennä sohvalle, ennen kuin on hommat hoidettu.

Vierailija kirjoitti:

Isäni yli 80 v käy melkein jokapäivä metsätöissä raivaussahan kanssa useamman tunnin. Hoitaa kotihommat äitini kanssa joka vasta 78v.

Käykö hän siellä siis tosiaan melkein joka päivä? Yleensä tietyille töille on olemassa tietyt vuodenajat tai muut ratkaisevat ajankohdat. Mutta kivahan se on jos touhuaa..

Isäni 89v. harrastaa kuorolaulua, hiihtää ja raivasi metsää vielä toissa kesänä. Ulkoilevat ja pelaavat korttia tms. äitini kanssa joka päivä, jotta saavat aivojumppaa. Äitini 80v.

En osaa ajatella mitään super-etuliitettä tuntemiini vanhuksiin. Äitini 80 v ja hänen bestiksensä 85 ja 82 v reissaavat keskenään ulkomaita myöten, yksi heistä jopa osallistuu pyöräilytapahtumiin, käyvät konserteissa, teatterissa, hoitavat puutarhaa ja kasvimaata, mökkeilevät, hoitavat lapsenlapsiaan ja: AUTTAVAT MUUTOSSA. Kyllä, kantavat tavaroita reippaana edes takaisin vieläpä rappuja pitkin. Auttavat toisiaan, jos joku on kipeänä. Yhdeltä leikattiin lonkka ja marjametsään takaisin vaan.

Heillä on kalenterit aivan täynnä 😃

Anoppini käy auttamassa lehmien hoidossa lapsensa maatilalla, kuokkii perunamaalla, poimii marjat, keittää hillot jne.

Reippaampia nuo kasikymppiset tuntuvat olevan kuin meikäläinen, jonka tekisi mieli työpäivän jälkeen vain nukkua.

Vierailija kirjoitti:

Isäni 89v. harrastaa kuorolaulua, hiihtää ja raivasi metsää vielä toissa kesänä. Ulkoilevat ja pelaavat korttia tms. äitini kanssa joka päivä, jotta saavat aivojumppaa. Äitini 80v.

Siis kesällä raivasi metsää?

No toki raivausta on monenlaista..

Eläkkeet pois sitten tuollaisilta jotka jaksavat kaiken tuon. Meidän suvussa ovat olleet sairaita ja huonokuntoisia kun on joutuneet tekemään raskaita töitä.

Vanhuus on mennyt hitaasti hommaillessa, ovat kyllä eläneet lähes 90vuotiaiksi, juuri lähti yksi 99-vuotiaana.