Lue keskustelun säännöt.
Olen todella kyllästynyt päiväkodin "väsyneeseen" henkilökuntaan.
24.08.2020 |
Provosoiva otsikko, pahoittelut siitä. Mutta päiväkotimme on ollut vasta 3 viikkoa auki, henkilökuntaa on paljon. Myös harjoittelijoita lisänä/apuna. Ymmärrän täysin hoitajien ja lto:iden työn rankkuuden, olen itsekkin aikanaan tätä työtä tehnyt.
Homma on nyt kuitenkin se että he ovat itse työnsä valinneet ja siinä pysyneet->se työ on siis vain kestettävä ja tehtävä niin hyvin kuin osaa. Niin me muutkin töissämme teemme vaikka olisi kuinka per###stä. Kyse on nyt lapsista. Ja minun lapseni ei voi hyvin. Lapsi on rohkea ja reipas missä tahansa paitsi päiväkodissa. Henkilökuntaa ei kiinnosta eikä ilmeisesti johtajaakaan.
Olen kyllästynyt. Minua ei kiinnosta jos olet väsynyt. Tee työsi. Siitä sinulle maksetaan.
Kommentit (230)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut avustajana eri päiväkodeissa ja vähissä ovat mukavat ja työstään tykkäävät hoitajat (vakihenkilökunta)
Monet ovat usein saikulla ja töissä ollessaan marisevat kuinka raskasta työ on.
Ja onhan se tietyllä tapaa, mutta jos lapsista oikeasti tykkää, tykkää työstäkin.
Kauhulla olen seurannut kuinka omaa ärsyyntymistä puretaan jopa ihan pienten ryhmissä.
Jos pieni tekee jotain kiellettyä saatetaan käsistä repimällä lähteä siirtämään tätä toiseen tilaan.
Kun pää kolahtaa matkalla oveen ym. on se lapsen vika.
Ja pieni lapsi ei osaa näistä tilanteista kertoa kotona.
Jos pieni vähän temppuilee (esim. työntää tuolia) ennen kuin saa ruuan eteensä tämä nostetaan kylmästi ruokapöydästä pois eikä hän saa syödä (vaikka tiedetään että kyseinen lapsi on pitkän päivän hoidossa)
Yhdessä pienten ryhmässä heränneet 1-vuotiaat nostettiin samantien ylös vaikka olivat nukkuneet kuinka vähän tahansa. Ei jaksettu alkaa nukuttamaan uudelleen.
Kun itse olin nukkarissa kaikki lapset nukkuivat sen koko 2 tuntia kun silittelin heräävät aina takaisin uneen.
Minuun monet lapset takertuvat ensin ja sitten rohkaistuvat touhuamaan muiden mukana kun olen oikeasti lapsista välittävä, empaattinen ja rauhallinen aikuinen.
Harmittaa että avustajien palkkaamisessa säästetään (auttaisi paljon jos joka ryhmässä olisi avustaja)
Itsekin olen tällä hetkellä työttömänä.
Mitä sitten itse tekisit, jos lapsi tekee kiellettyä? Katsoisit vaan sormien välistä? Sanoittaisit tunteita?
Pienen lapsen voi ohjata "pahanteosta" pois myös väkivallattomasti.
Ei tarvi repiä käsistä ja kolhia päätä "vahingossa" .
Ihan pienten kanssa saatan kiinnittää huomion muualle (tulepas katsomaan tätä kirjaa.. ) tai selittää että kaveria sattuu jos toista tönii ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos puhut lto:ista niin ilmeisesti olet joskus päivähoidon aikaan ollut töissä siellä. Nykyään päiväkodeissa varhaiskasvatetaan eikä enää päivähoideta. Koko toiminnan luonne ja tarkoitus on muuttunut, eikä sitä enää voi mitata niillä vanhoilla mittareilla kuten työntekijöiden läsnäololla. Tänä päivänä keskiössä on varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen, ihan niin kuin kouluissa on opetussuunnitelman toteutuminen.
Lapset eivät ole muuttuneet miksikään. Heidän hyvinvointiinsa vaikuttaa 90-prosenttisesti OPETTAJIEN ja HOITAJIEN hyväntuulisuus ja myönteinen asenne.
Kun lapsesi aloittaa koulun, niin pidätkö kaikista tärkeimpänä sitä, että opettaja on hyväntuulinen ja hänellä on myönteinen asenne? Vai olisiko jokin muu sittenkin tärkempää?
Varhaiskasvatus on osa lapsen koulutuspolkua ihan siinä missä alku- ja perusopetuskin. Monessa mielessä varhaiskasvatus on jopa se tärkein osa, sillä perusta kaikelle muulle tulevalle oppimiselle luodaan varhaiskasvatuksessa.
En ole se jolta kysyit, mutta viiden lapsen äitinä ja yläkoulun opettajana sanoisin että juu, ehdottomasti opettajan on oltava hyväntuulinen ja myönteinen. Hyvänen aika - kiukkuinen ja virheisiin keskittyvä alakoulun ope voi pilata pikkukoululaisen koko koulumotivaation ja sitä myötä pahimmassa tapauksessa koko loppuelämän. Korkeakoulutettu ope osaa kyllä seurata opetussuunnitelmaa ja opettaa ne lukemiset ja laskemiset, mutta maksimaalista oppimista ei tapahdu, ellei ilmapiiri ole myönteinen.
Vierailija kirjoitti:
em. syistä entinen lto kirjoitti:
Siis ihanko tosissaan, joku kysyy, että olisko työolot paremmat jos työntekijöitä olisi enemmän??
KYLLÄ olisi! Tämähän on varhaiskasvatuksen suurin ongelma. Liikaa lapsia henkilökuntaan nähden. Tämä kuormittaa aikuisia ja lapsia. Aikuiset eivät pysty vastaamaan lasten tarpeisiin. Tiedät, mitä kukin lapsi tarvitsee, mutta et pysty vastaamaan siihen, koska ei ole aikaa. Et saa työstäsi tyydytystä koska et pysty tekemään sitä lähellekään niin hyvin kuin haluaisit.
Lapset kuormittuvat samaisesta asiasta ja sen lisäksi liian suurista ryhmäkooista (meteli, levottomuus, vaikeaa keskittyä jne.) Lisäksi lapsilla alkaa uusi rumpa päiväkodin jälkeen kun kotona kuskataan harrastuksiin ja vanhemmat juoksevat tuli perseen alla ympäriinsä.
Ei käy kateeksi nykylasten elämä. Huippu tilanne Ap:n lasten päiväkodissa, että henkilökuntaa on paljon. Itse olen ollut lto työurani aikana töissä ryhmissä lähinnä sellaisissa päiväkodeissa, että suurimman osan päivää koko ryhmän lapsista huolehtii vain kaksi aikuista. Tokihan tämä on ammatinvalintakysymys, ei surkeat työolot saisi näkyä lapsille. Vanhemmille en ainakaan itse viitsinyt hoka, että "hyvä päivä " jos lapsen päivä ei ole sellainen ollut .
Se on priorisointikysymys. Nykyään panostetaan laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja palkataan töihin maistereita siitäkin huolimatta, että maisteri maksaa tuplasti sen kuin mitä kouluttamaton avustaja tai perhepäivähoitaja.
Mutta tuo on kyllä ihan silkkaa jargonia. Käytännössä luultavasti 70-luvun lapset saivat laadukkaampaa varhaiskasvatusta kuin nykyajan kersat, jotka toimivat häirikkölasten nyrkkeilysäkkeinä sillä aikaa kun lto:t kirjaavat papereihin että mitä kaikkea he eivät vielä osaa. Valittaakseen sitten vanhemmille, että ton Liina-Petterin pitää ehdottomasti treenata kotona saksien käyttöä kun ei se niin kun suju...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
em. syistä entinen lto kirjoitti:
Siis ihanko tosissaan, joku kysyy, että olisko työolot paremmat jos työntekijöitä olisi enemmän??
KYLLÄ olisi! Tämähän on varhaiskasvatuksen suurin ongelma. Liikaa lapsia henkilökuntaan nähden. Tämä kuormittaa aikuisia ja lapsia. Aikuiset eivät pysty vastaamaan lasten tarpeisiin. Tiedät, mitä kukin lapsi tarvitsee, mutta et pysty vastaamaan siihen, koska ei ole aikaa. Et saa työstäsi tyydytystä koska et pysty tekemään sitä lähellekään niin hyvin kuin haluaisit.
Lapset kuormittuvat samaisesta asiasta ja sen lisäksi liian suurista ryhmäkooista (meteli, levottomuus, vaikeaa keskittyä jne.) Lisäksi lapsilla alkaa uusi rumpa päiväkodin jälkeen kun kotona kuskataan harrastuksiin ja vanhemmat juoksevat tuli perseen alla ympäriinsä.
Ei käy kateeksi nykylasten elämä. Huippu tilanne Ap:n lasten päiväkodissa, että henkilökuntaa on paljon. Itse olen ollut lto työurani aikana töissä ryhmissä lähinnä sellaisissa päiväkodeissa, että suurimman osan päivää koko ryhmän lapsista huolehtii vain kaksi aikuista. Tokihan tämä on ammatinvalintakysymys, ei surkeat työolot saisi näkyä lapsille. Vanhemmille en ainakaan itse viitsinyt hoka, että "hyvä päivä " jos lapsen päivä ei ole sellainen ollut .
Se on priorisointikysymys. Nykyään panostetaan laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja palkataan töihin maistereita siitäkin huolimatta, että maisteri maksaa tuplasti sen kuin mitä kouluttamaton avustaja tai perhepäivähoitaja.
Mutta tuo on kyllä ihan silkkaa jargonia. Käytännössä luultavasti 70-luvun lapset saivat laadukkaampaa varhaiskasvatusta kuin nykyajan kersat, jotka toimivat häirikkölasten nyrkkeilysäkkeinä sillä aikaa kun lto:t kirjaavat papereihin että mitä kaikkea he eivät vielä osaa. Valittaakseen sitten vanhemmille, että ton Liina-Petterin pitää ehdottomasti treenata kotona saksien käyttöä kun ei se niin kun suju...
Jargoni on muuten ihan hauska Podcast. Suosittelen kuuntelemaan :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomasitko ap, että sun mieliala ja fiilis on tasan sama kuin mistä valitat? Ne tunteet ja paikan mieliala on voinut tarttua mistä vaan, henkilökunnasta, korona lannistanut vanhemmat, kaikki stressaa. Kaikki kuitenkin ylläpidätte sitä, jokainen voi vaikuttaa siihen, ettei ainakaan pahenna tilannetta. Aamulla jo itse heijastat lapsellesi viestiä, onko odotettavissa mukavan hoitopaikan mukava päivä, vai odotatko kohtaavasi nyrpeää ja tympeää henkilökuntaa ja näin käydessä lapsesi voi lukea sinusta reaktion. Varmasti lukee sinua, kun kerta henkilökunnankin mieliala vaikuttaa. Vanhempien positiivinen palaute, kannustus, osallistuminen jonkun mukavan suunnitteluun auttaa paljon. Etenkin vaikeina aikoina. Jos siellä on työyhteisössä jotain ongelmaa, niin he tarvitsevat tukea, työnohjausta tms. sinne.
Mä teen asiakkaalta suoraan laskutettavaa työtä ja tasan tarkkaan asiakkaan ensimmäinen ilme palaverissa ei ole oikeutus omalle asiattomalle käytökselle. Jos mulla on ongelmia työnantajan kanssa, sitä ei näytetä asiakkaalle.
En ymmärrä, miten julkisiin palveluihin on voinut päästä valloilleen kulttuuri, jossa on oikeus näyttää maksavalle asiakkaalle pitkää naamaa työpaikan ongelmien takia. Ja se että yhteiskunta maksaa osan maksusta, ei ole mikään syy käyttäytyä huonosti. Aika moni vanhempi maksaa kuussa aivan varmasti veroja kattaakseen koko maksun.
Lapsi ei ole maksava asiakas, vaan varhaiskasvatuksessa oleva lapsi. Heidän kohdallaan vastuu kohtaamisesta on hieman suurempi, kuin sinun työssäsi asiakkaita kohtaan. Olisi surullista, jos se jäisi siihen maksavan asiakkaan kohtaamiseen tai vanhempien maksukyky vaikuttaa siihen, ansaitseeko lapsi hyvää kohtaamista ja kasvatusta. Tuolla lainaamassasi tekstissäni en ole oikeuttanut pitkää naamaa. Tuleepahan kuitenkin tämäkin puoli esiin, että kyseessä on vanhemman ja varhaiskasvattajan kasvatuskumppanuus, joka on kaksisuuntainen suhde. Ei maksavan asiakkaan ja palveluntarjoajan asiakaspalvelijan kohtaaminen. Voit vapaasti ostaa lapsesi hoidon ja varhaiskasvatuksen ja edellyttää haluamaasi asennetta. En ole eri mieltä siitä, että lapsi ansaitsee tulla turvalliseen ja positiiviseen ilmapiiriin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen itsekin hoitaja, ja musta tää on ihan kauhea ajattelumalli. Että se isompi tilipussi auttaisi siinä, että voisit joka päivä vaan jatkaa sitä työsi huonosti tekemistä, on hel vet til li nen kiire kun ei saada sijaisia, asioita unohtuu kiireessä, asiakkaita on ihan liikaa... Mutta ei, tämä ei haittaisi yhtään kunhan vaan saisit isomman palkan jonka avulla tuntisit että sinua ja sinun työpanostasi arvostettaisiin. Ja sama päikyissä; viis siitä että ne lapset joutuu edelleen pärjäämään siellä laumassa keskenään kun henkilökuntaa on liian vähän, kunhan vaan palkkapussi on kohdallaan.
Ihme, kun maan 400.000 työttömälle ei kelpaa sijaisen työt. Ja edelleen ihme, että valtio pitää hyvänä, että ihmiset vaan makavat kotonaan sen sijaan, että olisivat hyödyksi esim. päiväkodeissa.
Päiväkoteihin olisi helppo järjestää työttömien keskuudesta vaikka 10 hoitajaa joka ryhmään jos haluja olisi.
Ei siitä sijaisesta siellä paljon apua ole , jos sitä ei saa jättää hetkeksikään yksinään lasten kanssa.
Ilman koulutusta olevaa henkilöä ei lakien mukaan saa jättää näin. Ja enpä ainakaan itse tahtoisi, että lapsiani hoitaisi joku henkilö jolla ei ole mitään kiinnostusta työtään kohtaan.
Sijaisen saa jättää yksinään lasten kanssa. Ainoita joita ei saa jättää yksin lasten kanssa ovat opiskelijat ja työkkärin ilmaistyöntekijät.
Saako siis silloinkin, vaikka olisi ihan kuka tahansa random. Pitääkö sijaisten esim. toimittaa rikosrekisteriote päiväkoteihin ?
Australiassa päiväkoti maksaa 80 euroa päivässä eli 1600 euroa kuussa. Sillä saa iloiset hoitajat, kolme lasta per hoitaja. Pienimmille on oma ryhmänsä jossa saa nukkua päiväunia silloin kun huvittaa. Ruoka on parempaa kuin kotona.
Ehkä Suomessakin pitäisi miettiä jotain yksityisiä päiväkoteja jos ei kerta kunnallisella puolella taso kelpaa kaikille. Rahalla saa ja hevosella pääsee, vai miten se meni?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomasitko ap, että sun mieliala ja fiilis on tasan sama kuin mistä valitat? Ne tunteet ja paikan mieliala on voinut tarttua mistä vaan, henkilökunnasta, korona lannistanut vanhemmat, kaikki stressaa. Kaikki kuitenkin ylläpidätte sitä, jokainen voi vaikuttaa siihen, ettei ainakaan pahenna tilannetta. Aamulla jo itse heijastat lapsellesi viestiä, onko odotettavissa mukavan hoitopaikan mukava päivä, vai odotatko kohtaavasi nyrpeää ja tympeää henkilökuntaa ja näin käydessä lapsesi voi lukea sinusta reaktion. Varmasti lukee sinua, kun kerta henkilökunnankin mieliala vaikuttaa. Vanhempien positiivinen palaute, kannustus, osallistuminen jonkun mukavan suunnitteluun auttaa paljon. Etenkin vaikeina aikoina. Jos siellä on työyhteisössä jotain ongelmaa, niin he tarvitsevat tukea, työnohjausta tms. sinne.
Mä teen asiakkaalta suoraan laskutettavaa työtä ja tasan tarkkaan asiakkaan ensimmäinen ilme palaverissa ei ole oikeutus omalle asiattomalle käytökselle. Jos mulla on ongelmia työnantajan kanssa, sitä ei näytetä asiakkaalle.
En ymmärrä, miten julkisiin palveluihin on voinut päästä valloilleen kulttuuri, jossa on oikeus näyttää maksavalle asiakkaalle pitkää naamaa työpaikan ongelmien takia. Ja se että yhteiskunta maksaa osan maksusta, ei ole mikään syy käyttäytyä huonosti. Aika moni vanhempi maksaa kuussa aivan varmasti veroja kattaakseen koko maksun.
Lapsi ei ole maksava asiakas, vaan varhaiskasvatuksessa oleva lapsi. Heidän kohdallaan vastuu kohtaamisesta on hieman suurempi, kuin sinun työssäsi asiakkaita kohtaan. Olisi surullista, jos se jäisi siihen maksavan asiakkaan kohtaamiseen tai vanhempien maksukyky vaikuttaa siihen, ansaitseeko lapsi hyvää kohtaamista ja kasvatusta. Tuolla lainaamassasi tekstissäni en ole oikeuttanut pitkää naamaa. Tuleepahan kuitenkin tämäkin puoli esiin, että kyseessä on vanhemman ja varhaiskasvattajan kasvatuskumppanuus, joka on kaksisuuntainen suhde. Ei maksavan asiakkaan ja palveluntarjoajan asiakaspalvelijan kohtaaminen. Voit vapaasti ostaa lapsesi hoidon ja varhaiskasvatuksen ja edellyttää haluamaasi asennetta. En ole eri mieltä siitä, että lapsi ansaitsee tulla turvalliseen ja positiiviseen ilmapiiriin.
Kyllä se lapsi vanhempineen on maksava asiakas. Vai mistä taikaseinästä sinä luulet palkkasi tulevan?
Ja tuo kasvatuskumppanuus on vain sitä pöyhkeilevää sanahelinää. Siellä päiväkodissahan se asiakas päivänsä viettää teidän kanssanne. Ei se alle kouluikäinen tai hänen vanhempansa paskan vertaa pystyy siellä kumppanoimaan. Kyllä se on ihan kokonaan teidän vastuullanne.
Vierailija kirjoitti:
Australiassa päiväkoti maksaa 80 euroa päivässä eli 1600 euroa kuussa. Sillä saa iloiset hoitajat, kolme lasta per hoitaja. Pienimmille on oma ryhmänsä jossa saa nukkua päiväunia silloin kun huvittaa. Ruoka on parempaa kuin kotona.
Ehkä Suomessakin pitäisi miettiä jotain yksityisiä päiväkoteja jos ei kerta kunnallisella puolella taso kelpaa kaikille. Rahalla saa ja hevosella pääsee, vai miten se meni?
Sopii vallan mainiosti, jos sitten ei tarvitse maksaa niitä suojatyöpaikkoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Palkankorotus toisi lisää motivaatiota.
Palkankorotuksen motivoiva vaikutus kestää tutkitusti 3 kk, joten ?
Vierailija kirjoitti:
Australiassa päiväkoti maksaa 80 euroa päivässä eli 1600 euroa kuussa. Sillä saa iloiset hoitajat, kolme lasta per hoitaja. Pienimmille on oma ryhmänsä jossa saa nukkua päiväunia silloin kun huvittaa. Ruoka on parempaa kuin kotona.
Ehkä Suomessakin pitäisi miettiä jotain yksityisiä päiväkoteja jos ei kerta kunnallisella puolella taso kelpaa kaikille. Rahalla saa ja hevosella pääsee, vai miten se meni?
Tämä pointti oli unohtua:) muualla maailmassa päivähoito maksaa aika paljon enemmän kuin Suomessa. Tai siis Suomessa vanhemmat joutuvat maksamaan aika pienen summan koko hoidosta. Miksi? Ei tule hoitopäivälle paljoa hintaa ja sisältää täyden ylläpidon. Entä jos hoito maksaisi hiukan enemmän ja sillä voiSi palkata lisäkäsiä/avustajia joka ryhmään? Olisiko työ mielekkäämpää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaihtakaa tarhaa. Meillä hoitajat ja "lto:t" tosi mukavia. Mutta en nyt vaan tän koronan takia uskalla viedä. Just tässä mietin, että vähennänkö ensi kuulle tunteja vai mitä teen.
Ap on oikeassa. Olen itse lto, nyt opintovapaalla syksyn. Olen ollut töissä vasta pari vuotta mutta järkyttunyt ja väsynyt muiden asenteisiin. Olen itse valinnut lto työn, se on ihanaa ja nautin lasten kanssa tekemisestä. Mutta henkilökunnasta suurin osa ei tee muuta kuin valittaa ja haukkuu lasten vanhempia ja jopa lapsia.Vanhanpolven ltot ovat pahimpia, ajattelevat työn olevan vain komentamista. Eniten järkyttää se ettei moni juttele lapsille, ovat vain hiljaa. Olenkin suoraan kysynyt valittajilta, oletko harkinnut alanvaihtoa? Eivät kuulemma tiedä mihin muualle menisivät töihin...
Itse ajattelen tekeväni maailman tärkeintä työtä, ja pidän kunniana saada kasvattaa ja huolehtia lapsista päivisin. Omakin lapseni on aarteeni, ja ajattelen että saan huolehtia ihmisten kallisarvoisimmista ( ja yhteiskunnan tärkeimmistä) koko päivän, opettaa ja kasvattaa heitä. Ja lapsista saa uskomattomasti energiaa ja voimaa vaikka olisi ns huono päivä itsellä. Mutta valittaminen on alalla ammattitauti, esim sairaanhoitajilla on voimakas ammatti- identiteetti joka puuttuu päiväkotityöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut avustajana eri päiväkodeissa ja vähissä ovat mukavat ja työstään tykkäävät hoitajat (vakihenkilökunta)
Monet ovat usein saikulla ja töissä ollessaan marisevat kuinka raskasta työ on.
Ja onhan se tietyllä tapaa, mutta jos lapsista oikeasti tykkää, tykkää työstäkin.
Kauhulla olen seurannut kuinka omaa ärsyyntymistä puretaan jopa ihan pienten ryhmissä.
Jos pieni tekee jotain kiellettyä saatetaan käsistä repimällä lähteä siirtämään tätä toiseen tilaan.
Kun pää kolahtaa matkalla oveen ym. on se lapsen vika.
Ja pieni lapsi ei osaa näistä tilanteista kertoa kotona.
Jos pieni vähän temppuilee (esim. työntää tuolia) ennen kuin saa ruuan eteensä tämä nostetaan kylmästi ruokapöydästä pois eikä hän saa syödä (vaikka tiedetään että kyseinen lapsi on pitkän päivän hoidossa)
Yhdessä pienten ryhmässä heränneet 1-vuotiaat nostettiin samantien ylös vaikka olivat nukkuneet kuinka vähän tahansa. Ei jaksettu alkaa nukuttamaan uudelleen.
Kun itse olin nukkarissa kaikki lapset nukkuivat sen koko 2 tuntia kun silittelin heräävät aina takaisin uneen.
Minuun monet lapset takertuvat ensin ja sitten rohkaistuvat touhuamaan muiden mukana kun olen oikeasti lapsista välittävä, empaattinen ja rauhallinen aikuinen.
Harmittaa että avustajien palkkaamisessa säästetään (auttaisi paljon jos joka ryhmässä olisi avustaja)
Itsekin olen tällä hetkellä työttömänä.
Hyi kamala:/ tuli kyyneleet silmiin... Voi pieniä:/ olen itse lto ja kiinnyn kaikkiin ryhmäni lapsiin ja teen kaikkeni että heillä olisi kiva olla päiväkodissa. Kai veit asian eteenåäin ja kerroit kohtelusta johtajalle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kysynyt tätä kymmeniä kertoja myös täällä:
Olisiko työolot paremmat, jos työntekijöitä olisi enemmän?
En kuitenkaan ole saanut tähän vastausta. Halutaan lisää palkkaa, ja haukutaan sekä lapset että vanhemmat surkeiksi, huonoiksi ja syytetään heitä omista työoloista.
Mä olen kysellyt samaa, ja myös muutenkin hoitoalaa koskevissa ketjuissa joissa hoitajille penätään isompaa palkkaa olen kysellyt samaa. Jos vastaus tulee, se on sitä samaa mantraa "kyllä työstä pitää saada sen raskauden mukainen korvaus" "kyllä jaksaisi paremmin jos palkka olisi isompi, kuvaa sitä että meitä arvostettaisiin paremmin".
Mä olen itsekin hoitaja, ja musta tää on ihan kauhea ajattelumalli. Että se isompi tilipussi auttaisi siinä, että voisit joka päivä vaan jatkaa sitä työsi huonosti tekemistä, on hel vet til li nen kiire kun ei saada sijaisia, asioita unohtuu kiireessä, asiakkaita on ihan liikaa... Mutta ei, tämä ei haittaisi yhtään kunhan vaan saisit isomman palkan jonka avulla tuntisit että sinua ja sinun työpanostasi arvostettaisiin. Ja sama päikyissä; viis siitä että ne lapset joutuu edelleen pärjäämään siellä laumassa keskenään kun henkilökuntaa on liian vähän, kunhan vaan palkkapussi on kohdallaan.
Mä itse näkisin että vain ja ainoastaan henkilökunnan lisääminen auttaa kaikkiin näihin ongelmiin, mitä on nyt vaikka päikyissä, hoitoalalla, kouluissa, ym. Silloin se työ kevenee niin että palkka vastaa työn vaativuutta, työssä jaksaa, siellä viihtyy, alalle tulee uusia ja vanhat pysyy ja mikä tärkeintä, ne hoidettavat asiakkaat, oli ne lapsia tai aikuisia, saavat asianmukaiset palvelut/hoivan/kasvatuksen.
Olisihan se palkankorotus kiva joo. Mutta kun ei se raha tipu kunnillekaan mistään taikaseinästä niin tässäkin asiassa se on joko tai. Joko lisää rahaa olemassaolevalle henkilökunnalle jaettavaksi TAI lisää rahaa lisähenkilöstön palkkaukseen.
Ja hoito/kasvatusalan henkilökunta tuntuu ku se van omaan nilkkaansa tämän asian kanssa kun vaan rummutetaan aina että lisää palkkaa, lisää palkkaa, me ansaitaan lisää palkkaa, vaikka kaikki tietää, miten surkealla tolalla se näiden palvelujen laatu on. Kyllä alkaa väkisin vaikuttamaan ihmisten mielikuviin että mimmoinen porukka siellä on töissä kun se oma tilipussi vaan kiinnostaa.
Joku tässä oli ristiriitaista. Palkka ei ratkaise kaikkia ongelmia. Mutta jostain syystä alalle on vaikea saada työntekijöitä. Taatusti tulisi hakijoita lisää jos palkalla eläisi pääkaupungissa. Työolot tulevat seuraavaksi. Lapsia on liikaa tiloihin nähden. Etenkin Koronan aikana pitäisi olla väljää. Ei välttämättä porrastuskaan kaikkea ratkaise. Niin haastavaa työskennellä että vaihdoin alaa. Hatun nosto niille jotka jaksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomasitko ap, että sun mieliala ja fiilis on tasan sama kuin mistä valitat? Ne tunteet ja paikan mieliala on voinut tarttua mistä vaan, henkilökunnasta, korona lannistanut vanhemmat, kaikki stressaa. Kaikki kuitenkin ylläpidätte sitä, jokainen voi vaikuttaa siihen, ettei ainakaan pahenna tilannetta. Aamulla jo itse heijastat lapsellesi viestiä, onko odotettavissa mukavan hoitopaikan mukava päivä, vai odotatko kohtaavasi nyrpeää ja tympeää henkilökuntaa ja näin käydessä lapsesi voi lukea sinusta reaktion. Varmasti lukee sinua, kun kerta henkilökunnankin mieliala vaikuttaa. Vanhempien positiivinen palaute, kannustus, osallistuminen jonkun mukavan suunnitteluun auttaa paljon. Etenkin vaikeina aikoina. Jos siellä on työyhteisössä jotain ongelmaa, niin he tarvitsevat tukea, työnohjausta tms. sinne.
Mä teen asiakkaalta suoraan laskutettavaa työtä ja tasan tarkkaan asiakkaan ensimmäinen ilme palaverissa ei ole oikeutus omalle asiattomalle käytökselle. Jos mulla on ongelmia työnantajan kanssa, sitä ei näytetä asiakkaalle.
En ymmärrä, miten julkisiin palveluihin on voinut päästä valloilleen kulttuuri, jossa on oikeus näyttää maksavalle asiakkaalle pitkää naamaa työpaikan ongelmien takia. Ja se että yhteiskunta maksaa osan maksusta, ei ole mikään syy käyttäytyä huonosti. Aika moni vanhempi maksaa kuussa aivan varmasti veroja kattaakseen koko maksun.
Lapsi ei ole maksava asiakas, vaan varhaiskasvatuksessa oleva lapsi. Heidän kohdallaan vastuu kohtaamisesta on hieman suurempi, kuin sinun työssäsi asiakkaita kohtaan. Olisi surullista, jos se jäisi siihen maksavan asiakkaan kohtaamiseen tai vanhempien maksukyky vaikuttaa siihen, ansaitseeko lapsi hyvää kohtaamista ja kasvatusta. Tuolla lainaamassasi tekstissäni en ole oikeuttanut pitkää naamaa. Tuleepahan kuitenkin tämäkin puoli esiin, että kyseessä on vanhemman ja varhaiskasvattajan kasvatuskumppanuus, joka on kaksisuuntainen suhde. Ei maksavan asiakkaan ja palveluntarjoajan asiakaspalvelijan kohtaaminen. Voit vapaasti ostaa lapsesi hoidon ja varhaiskasvatuksen ja edellyttää haluamaasi asennetta. En ole eri mieltä siitä, että lapsi ansaitsee tulla turvalliseen ja positiiviseen ilmapiiriin.
Kyllä se lapsi vanhempineen on maksava asiakas. Vai mistä taikaseinästä sinä luulet palkkasi tulevan?
Ja tuo kasvatuskumppanuus on vain sitä pöyhkeilevää sanahelinää. Siellä päiväkodissahan se asiakas päivänsä viettää teidän kanssanne. Ei se alle kouluikäinen tai hänen vanhempansa paskan vertaa pystyy siellä kumppanoimaan. Kyllä se on ihan kokonaan teidän vastuullanne.
Anteeksi nyt vaan, mutta minä en ole päiväkodissa tai julkisissa palveluissa töissä. Aika paljon oletat. Ne varhaiskasvatussuunnitelmat ym. sanahelinät ovat sitten toisaalta sellaisia toimintaa ohjaavia sopimuksia ja ohjeistuksia, joiden taustalla on lopulta lainsäädäntö. Niihin voi esimerkiksi vedota, mikäli epäkohtia toiminnassa ilmenee. Miten näkyy esim. päiväkodin toimintakulttuurissa. Omien lasten päiväkotiin tuli alalle soveltumaton muuntokoulutettu, joka ei osannut ohjata kasvatuksellisesti lapsiryhmää, vaan nihkeästi nalkutti, valitti ja moitti lapsia. Mitään selviä yksittäisiä väärinkäytöksiä ei ollut, mutta yleinen negatiivisuus ja taitojen puute oli yhdistelmä, jonka vuoksi hän sai potkut. Yhden ikävästi käyttäytyvän työntekijän vaikutus oli huomattava ennen, aikana ja jälkeen. Onneksi terve työyhteisö ei lähtenyt mukaan tuohon. Myös meitä vanhempia kuunniteltiin ja asiasta sai keskustella johtajan kanssa. Tällaisista kokemuksista käsin kirjoittelen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomasitko ap, että sun mieliala ja fiilis on tasan sama kuin mistä valitat? Ne tunteet ja paikan mieliala on voinut tarttua mistä vaan, henkilökunnasta, korona lannistanut vanhemmat, kaikki stressaa. Kaikki kuitenkin ylläpidätte sitä, jokainen voi vaikuttaa siihen, ettei ainakaan pahenna tilannetta. Aamulla jo itse heijastat lapsellesi viestiä, onko odotettavissa mukavan hoitopaikan mukava päivä, vai odotatko kohtaavasi nyrpeää ja tympeää henkilökuntaa ja näin käydessä lapsesi voi lukea sinusta reaktion. Varmasti lukee sinua, kun kerta henkilökunnankin mieliala vaikuttaa. Vanhempien positiivinen palaute, kannustus, osallistuminen jonkun mukavan suunnitteluun auttaa paljon. Etenkin vaikeina aikoina. Jos siellä on työyhteisössä jotain ongelmaa, niin he tarvitsevat tukea, työnohjausta tms. sinne.
Mä teen asiakkaalta suoraan laskutettavaa työtä ja tasan tarkkaan asiakkaan ensimmäinen ilme palaverissa ei ole oikeutus omalle asiattomalle käytökselle. Jos mulla on ongelmia työnantajan kanssa, sitä ei näytetä asiakkaalle.
En ymmärrä, miten julkisiin palveluihin on voinut päästä valloilleen kulttuuri, jossa on oikeus näyttää maksavalle asiakkaalle pitkää naamaa työpaikan ongelmien takia. Ja se että yhteiskunta maksaa osan maksusta, ei ole mikään syy käyttäytyä huonosti. Aika moni vanhempi maksaa kuussa aivan varmasti veroja kattaakseen koko maksun.
Lapsi ei ole maksava asiakas, vaan varhaiskasvatuksessa oleva lapsi. Heidän kohdallaan vastuu kohtaamisesta on hieman suurempi, kuin sinun työssäsi asiakkaita kohtaan. Olisi surullista, jos se jäisi siihen maksavan asiakkaan kohtaamiseen tai vanhempien maksukyky vaikuttaa siihen, ansaitseeko lapsi hyvää kohtaamista ja kasvatusta. Tuolla lainaamassasi tekstissäni en ole oikeuttanut pitkää naamaa. Tuleepahan kuitenkin tämäkin puoli esiin, että kyseessä on vanhemman ja varhaiskasvattajan kasvatuskumppanuus, joka on kaksisuuntainen suhde. Ei maksavan asiakkaan ja palveluntarjoajan asiakaspalvelijan kohtaaminen. Voit vapaasti ostaa lapsesi hoidon ja varhaiskasvatuksen ja edellyttää haluamaasi asennetta. En ole eri mieltä siitä, että lapsi ansaitsee tulla turvalliseen ja positiiviseen ilmapiiriin.
Kyllä se lapsi vanhempineen on maksava asiakas. Vai mistä taikaseinästä sinä luulet palkkasi tulevan?
Ja tuo kasvatuskumppanuus on vain sitä pöyhkeilevää sanahelinää. Siellä päiväkodissahan se asiakas päivänsä viettää teidän kanssanne. Ei se alle kouluikäinen tai hänen vanhempansa paskan vertaa pystyy siellä kumppanoimaan. Kyllä se on ihan kokonaan teidän vastuullanne.
Anteeksi nyt vaan, mutta minä en ole päiväkodissa tai julkisissa palveluissa töissä. Aika paljon oletat. Ne varhaiskasvatussuunnitelmat ym. sanahelinät ovat sitten toisaalta sellaisia toimintaa ohjaavia sopimuksia ja ohjeistuksia, joiden taustalla on lopulta lainsäädäntö. Niihin voi esimerkiksi vedota, mikäli epäkohtia toiminnassa ilmenee. Miten näkyy esim. päiväkodin toimintakulttuurissa. Omien lasten päiväkotiin tuli alalle soveltumaton muuntokoulutettu, joka ei osannut ohjata kasvatuksellisesti lapsiryhmää, vaan nihkeästi nalkutti, valitti ja moitti lapsia. Mitään selviä yksittäisiä väärinkäytöksiä ei ollut, mutta yleinen negatiivisuus ja taitojen puute oli yhdistelmä, jonka vuoksi hän sai potkut. Yhden ikävästi käyttäytyvän työntekijän vaikutus oli huomattava ennen, aikana ja jälkeen. Onneksi terve työyhteisö ei lähtenyt mukaan tuohon. Myös meitä vanhempia kuunniteltiin ja asiasta sai keskustella johtajan kanssa. Tällaisista kokemuksista käsin kirjoittelen.
Sinä sotket nyt lahjakkaasti aivan kaiken mössöksi.
Päiväkoti ja sen henkilöstö kustannetaan verovaroin. Samaten verovaroin kustannetaan ne lainsäätäjät ja ihan kaikki muukin.
Jos et halua nähdä lasta ja perhettään asiakkaina, sanotaan sitten että he on esimiehiä.
Kuinka paljon vanhemmat maksaa lapsen hoitopäivästä? Kiinnostuneena kyselen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ihmettelen sinänsä palkkatoiveita, että miten palkankorotus helpottaa niitä työssä olevia ongelmia? Käsittääkseni ongelmia ovat liian vähäinen henkilökunta, ylisuuret lapsiryhmät, sijaisten puute kun joku sairastuu ja liika kiire suunnitella jokaiselle yksilöllistä suunnitelmaa, jota pitäisi vielä ehtiä toteuttaakin. Eihän palkankorotus ratko näitä ongelmia. Kaikki nämä ongelmat lähtevät esimiestasolta ja myös laista. Toki lakia voi tulkita monella tavalla ja sitäkin voisi tarkastella uudelleen.
Minun lapseni ehti olla päivähoidossa 4,5 vuotta. Kävin vasukeskustelussa todennäköisesti 9 kertaa. Siellä keksittiin väkisin kehityskohteita ja vahvoja puolia. Kyseessä lapsi, joka pärjäsi kaikessa erinomaisesti, myös sosiaalisesti.
Ei minulle ikinä selvinnyt, miten niitä vasun kehityskohteita (tyyliin tuetaan Mirkkua hienomotoriikassa) kukaan käytännössä toteutti. Eihän se ole mahdollista, jos lapsia on 20 ja aikuisia 3. Ja koko ajan on kiire seuraavaan hommaan: aamupiiriltä aamupalalle, vessaan, käsipesulle, pukemaan, ulos, sisälle, käsipesulle, ryhmiin leikkimään, syömään, vessaan, päiväunille... Oman lapsen lempparihetki oli se, kun muut nukkuivat ja nämä, jotka eivät nukkuneet, saivat leikkiä kaikessa rauhassa pitkään. Ei ohjattuja leikkejä tai mitään toimintaa.
No eihän sitä palkkaa vaadita siksi, että työ helpottuu, vaan siksi että palkka vastaa koulutustasoa ja työn vaatimuksia. Tuolla logiikalla lääkärille voi antaa kolmen tonnin palkkaa, kun ei saa palkka vaikuta hänen työn vaativuuteen. Sehän on vain palkka. Ei ja en väitä että varhaiskasvatuksen opettajan tai hoitajan pitää saada lääkärin palkkaa, koska joku kuitenkin tästä tahallaan ymmärtää niin.
Ihan joka alalla pätee perussääntö, että jos alalle ei löydy tekijöitä niin palkkaa pitää nostaa. Jostain syystä vain matalapalkkaisilla naisvaltaisilla aloilla tätä ei noudateta, vaan tehdään vajeella töitä ja otetaan sijaiseksi kuka tahansa.
T. Vaka ope
Harva maisteri haluaa olla vaipanvaihtaja edes vaikka siitä vaipanvaihdosta saisi kolme tonnia kuussa. Yliopistokoulutettu haluaa tehdä asiantuntijatyötä eikä perustason suorittavaa työtä. Tämä lienee se tärkein syy sille, miksi "vaka opeiksi" ei saada niitä maistereita vaan joudutaan tyytymään kouluttamattomiin.
Kyllä minunkin työ on enimmäkseen suorittavaa työtä ja nautin siitä. Voin yhdistää teoriaa ja käytäntöä, sekä soveltaa niitä oman asiantuntijuuteni avulla. Käyn myös päiväkodeissa töissä (en nyt korona-aikana), ja näen kyllä siellä aikuisten toimivan ihan samalla tavalla kuin minä.
Kaikki eivät halua elämältä toimistotyötä, vaikka olisi kuinka maisterin paperit.
T. Puheterapeutti
Puheterapeutin työssä on älyllistä haastetta jossa juurikin pitää tietää paljon teoriasta voidakseen tehdä käytännön työtä.
Jokin kurahousujen pukeminen ei vastaavaa haastetta tarjoa, ja siitä voikin suoriutua hyvin myös aivan kouluttamaton henkilö (mistä syystä niitä kouluttamattomia henkilöitä palkataan runsaasti päiväkoteihin).
Luulenpa että minä tiedän enemmän varhaiskasvatuksen opettajan työstä kuin sinä, jos käsität kyseisen työn noin. Luulen että olen enemmän nähnyt työtä siellä päiväkodin sisällä ja ihan palavereissa kuullut heidän asiantuntijuuden. Sinä sen sijaan tiedät vain sen mitä näet kun viet lapsesi sinne tai haet hänet kotiin.
En ymmärrä miksi joillakin on hirveä tarve vähätellä yhtä kokonaista ammattiryhmää. Johtuuko se siitä, että esimerkiksi niissä hakutilanteissa ja vasuissa joutuu myös kuulemaan palautetta lapsen käytöksestä ja sen voi kokea myös kritiikkinsä omaa vanhemmuutta kohtaan? Tiedän nimittäin omasta kokemuksesta kyllä sen tunteen, ja se voi olla vaikeaa käsitellä.
Ihan kaikella ystävyydellä yritän ymmärtää, mistä tuollainen väheksyntä ja jopa vihamielisyys johtuu. Minä en näe varhaiskasvatuksen opettajan työtä lainkaan noin. Ja tuolla logiikalla esimerkiksi toimintaterapeutin työ olisi yhtä lailla jotain pientä jumppaa tai leikkiä. Ihan samalla tavalla se opettaja käyttää asiantuntijuutta päiväkodissa kuin me terapeutit työssämme.
T. Puheterapeutti
Miksi sitten varhaiskasvatuksen opettajaksi voidaan palkata kouluttamaton, mutta puheterapeutiksi ei voida?
Ei "varhaiskasvatuksen opettajan" virkaan voida valita epäpätevää.
Kyllä voidaan, mikäli työsopimus tehdään vain vuoden mittaiseksi. Vuoden kuluttua tehdään sitten uusi vuoden mittainen työsopimus.
Viran sijaisuuteen voidaan ylipäätään valita ketään ellei pätevää henkilöä ole valittavaksi virkaan.
Hyvä.