Lue keskustelun säännöt.
Olen todella kyllästynyt päiväkodin "väsyneeseen" henkilökuntaan.
24.08.2020 |
Provosoiva otsikko, pahoittelut siitä. Mutta päiväkotimme on ollut vasta 3 viikkoa auki, henkilökuntaa on paljon. Myös harjoittelijoita lisänä/apuna. Ymmärrän täysin hoitajien ja lto:iden työn rankkuuden, olen itsekkin aikanaan tätä työtä tehnyt.
Homma on nyt kuitenkin se että he ovat itse työnsä valinneet ja siinä pysyneet->se työ on siis vain kestettävä ja tehtävä niin hyvin kuin osaa. Niin me muutkin töissämme teemme vaikka olisi kuinka per###stä. Kyse on nyt lapsista. Ja minun lapseni ei voi hyvin. Lapsi on rohkea ja reipas missä tahansa paitsi päiväkodissa. Henkilökuntaa ei kiinnosta eikä ilmeisesti johtajaakaan.
Olen kyllästynyt. Minua ei kiinnosta jos olet väsynyt. Tee työsi. Siitä sinulle maksetaan.
Kommentit (230)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ihmettelen sinänsä palkkatoiveita, että miten palkankorotus helpottaa niitä työssä olevia ongelmia? Käsittääkseni ongelmia ovat liian vähäinen henkilökunta, ylisuuret lapsiryhmät, sijaisten puute kun joku sairastuu ja liika kiire suunnitella jokaiselle yksilöllistä suunnitelmaa, jota pitäisi vielä ehtiä toteuttaakin. Eihän palkankorotus ratko näitä ongelmia. Kaikki nämä ongelmat lähtevät esimiestasolta ja myös laista. Toki lakia voi tulkita monella tavalla ja sitäkin voisi tarkastella uudelleen.
Minun lapseni ehti olla päivähoidossa 4,5 vuotta. Kävin vasukeskustelussa todennäköisesti 9 kertaa. Siellä keksittiin väkisin kehityskohteita ja vahvoja puolia. Kyseessä lapsi, joka pärjäsi kaikessa erinomaisesti, myös sosiaalisesti.
Ei minulle ikinä selvinnyt, miten niitä vasun kehityskohteita (tyyliin tuetaan Mirkkua hienomotoriikassa) kukaan käytännössä toteutti. Eihän se ole mahdollista, jos lapsia on 20 ja aikuisia 3. Ja koko ajan on kiire seuraavaan hommaan: aamupiiriltä aamupalalle, vessaan, käsipesulle, pukemaan, ulos, sisälle, käsipesulle, ryhmiin leikkimään, syömään, vessaan, päiväunille... Oman lapsen lempparihetki oli se, kun muut nukkuivat ja nämä, jotka eivät nukkuneet, saivat leikkiä kaikessa rauhassa pitkään. Ei ohjattuja leikkejä tai mitään toimintaa.
Miten voit tietää, miten niitä lapsia on tuettu vasun mukaisesti ryhmässä, jos et ole itse ollut paikalla kuin hakutilanteet? Tätä itse aina ihmettelen näissä keskusteluissa, ja minä olen vanhempi itsekin.
Hienoa että sinun lapsi on täydellinen, eikä ole koskaan tarvinnut tukea mihinkään ja ilman mitään mutkia on myös sopeutunut ryhmässä oppimisen tilanteisiin yms. Ota huomioon kuitenkin, että meillä muilla on ihan tavallisia lapsia, joilla on myös niitä kehittämisen kohteita, varsinkin kun harjoittelevat ikätovereiden kanssa ryhmässä oloa ja valmistautuvat koulunkäyntiin.
Minä olen todella iloinen, ettemme elä sellaisessa maassa missä kuka tahansa keittäjä voi päättää lapsesi saamasta tuesta päiväkodissa, ja kuka tahansa teini voi mennä hoitamaan lapsiasi päivittäin ja sitten kirjoittaa lapsesta mitä mieleen juolahtaa erilaisiin tietokantoihin. Olemme todella etuoikeutettuja Suomessa. En ymmärrä miksi vanhemmat eivät vaadi pienempiä ryhmiä ja tunnusta lastensa hoitajien ja opettajien koulutuksen ja ammattitaidon merkitystä.
Minulle riittää normaali tervejärkinen iloinen ihminen joka huolehtii lapsen perustarpeista. En halua tympeää kaikesta rasittuvaa yrmeää superkasvattajaa, jonka pääpaino on siinä omassa tärkeydessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ihmettelen sinänsä palkkatoiveita, että miten palkankorotus helpottaa niitä työssä olevia ongelmia? Käsittääkseni ongelmia ovat liian vähäinen henkilökunta, ylisuuret lapsiryhmät, sijaisten puute kun joku sairastuu ja liika kiire suunnitella jokaiselle yksilöllistä suunnitelmaa, jota pitäisi vielä ehtiä toteuttaakin. Eihän palkankorotus ratko näitä ongelmia. Kaikki nämä ongelmat lähtevät esimiestasolta ja myös laista. Toki lakia voi tulkita monella tavalla ja sitäkin voisi tarkastella uudelleen.
Minun lapseni ehti olla päivähoidossa 4,5 vuotta. Kävin vasukeskustelussa todennäköisesti 9 kertaa. Siellä keksittiin väkisin kehityskohteita ja vahvoja puolia. Kyseessä lapsi, joka pärjäsi kaikessa erinomaisesti, myös sosiaalisesti.
Ei minulle ikinä selvinnyt, miten niitä vasun kehityskohteita (tyyliin tuetaan Mirkkua hienomotoriikassa) kukaan käytännössä toteutti. Eihän se ole mahdollista, jos lapsia on 20 ja aikuisia 3. Ja koko ajan on kiire seuraavaan hommaan: aamupiiriltä aamupalalle, vessaan, käsipesulle, pukemaan, ulos, sisälle, käsipesulle, ryhmiin leikkimään, syömään, vessaan, päiväunille... Oman lapsen lempparihetki oli se, kun muut nukkuivat ja nämä, jotka eivät nukkuneet, saivat leikkiä kaikessa rauhassa pitkään. Ei ohjattuja leikkejä tai mitään toimintaa.
No eihän sitä palkkaa vaadita siksi, että työ helpottuu, vaan siksi että palkka vastaa koulutustasoa ja työn vaatimuksia. Tuolla logiikalla lääkärille voi antaa kolmen tonnin palkkaa, kun ei saa palkka vaikuta hänen työn vaativuuteen. Sehän on vain palkka. Ei ja en väitä että varhaiskasvatuksen opettajan tai hoitajan pitää saada lääkärin palkkaa, koska joku kuitenkin tästä tahallaan ymmärtää niin.
Ihan joka alalla pätee perussääntö, että jos alalle ei löydy tekijöitä niin palkkaa pitää nostaa. Jostain syystä vain matalapalkkaisilla naisvaltaisilla aloilla tätä ei noudateta, vaan tehdään vajeella töitä ja otetaan sijaiseksi kuka tahansa.
T. Vaka ope
Harva maisteri haluaa olla vaipanvaihtaja edes vaikka siitä vaipanvaihdosta saisi kolme tonnia kuussa. Yliopistokoulutettu haluaa tehdä asiantuntijatyötä eikä perustason suorittavaa työtä. Tämä lienee se tärkein syy sille, miksi "vaka opeiksi" ei saada niitä maistereita vaan joudutaan tyytymään kouluttamattomiin.
Minä olen maisteri. Olen töissä päiväkodissa ja en vaihda vaippoja.
Miksi te vanhemmat halveksutte omien lastenne hoitamista, kasvattamista ja opettamista noin paljon? Jos minulla olisi lapsia, niin toivoisin omalle parasta mahdollista hoitoa ja opetusta ihan taaperosta saakka.
Annosteletko ruokaa? Katatko pöytää? Syötätkö? Puetko lapsia? Huuhteletko kurahousuja? Tyhjennätkö kuivauskaappia? Pyyhitkö takapuolia? Pesetkö lasten käsiä? Annatko keinussa vauhtia? Siivoatko leluja? Pyyhitkö tahroja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ihmettelen sinänsä palkkatoiveita, että miten palkankorotus helpottaa niitä työssä olevia ongelmia? Käsittääkseni ongelmia ovat liian vähäinen henkilökunta, ylisuuret lapsiryhmät, sijaisten puute kun joku sairastuu ja liika kiire suunnitella jokaiselle yksilöllistä suunnitelmaa, jota pitäisi vielä ehtiä toteuttaakin. Eihän palkankorotus ratko näitä ongelmia. Kaikki nämä ongelmat lähtevät esimiestasolta ja myös laista. Toki lakia voi tulkita monella tavalla ja sitäkin voisi tarkastella uudelleen.
Minun lapseni ehti olla päivähoidossa 4,5 vuotta. Kävin vasukeskustelussa todennäköisesti 9 kertaa. Siellä keksittiin väkisin kehityskohteita ja vahvoja puolia. Kyseessä lapsi, joka pärjäsi kaikessa erinomaisesti, myös sosiaalisesti.
Ei minulle ikinä selvinnyt, miten niitä vasun kehityskohteita (tyyliin tuetaan Mirkkua hienomotoriikassa) kukaan käytännössä toteutti. Eihän se ole mahdollista, jos lapsia on 20 ja aikuisia 3. Ja koko ajan on kiire seuraavaan hommaan: aamupiiriltä aamupalalle, vessaan, käsipesulle, pukemaan, ulos, sisälle, käsipesulle, ryhmiin leikkimään, syömään, vessaan, päiväunille... Oman lapsen lempparihetki oli se, kun muut nukkuivat ja nämä, jotka eivät nukkuneet, saivat leikkiä kaikessa rauhassa pitkään. Ei ohjattuja leikkejä tai mitään toimintaa.
No eihän sitä palkkaa vaadita siksi, että työ helpottuu, vaan siksi että palkka vastaa koulutustasoa ja työn vaatimuksia. Tuolla logiikalla lääkärille voi antaa kolmen tonnin palkkaa, kun ei saa palkka vaikuta hänen työn vaativuuteen. Sehän on vain palkka. Ei ja en väitä että varhaiskasvatuksen opettajan tai hoitajan pitää saada lääkärin palkkaa, koska joku kuitenkin tästä tahallaan ymmärtää niin.
Ihan joka alalla pätee perussääntö, että jos alalle ei löydy tekijöitä niin palkkaa pitää nostaa. Jostain syystä vain matalapalkkaisilla naisvaltaisilla aloilla tätä ei noudateta, vaan tehdään vajeella töitä ja otetaan sijaiseksi kuka tahansa.
T. Vaka ope
Harva maisteri haluaa olla vaipanvaihtaja edes vaikka siitä vaipanvaihdosta saisi kolme tonnia kuussa. Yliopistokoulutettu haluaa tehdä asiantuntijatyötä eikä perustason suorittavaa työtä. Tämä lienee se tärkein syy sille, miksi "vaka opeiksi" ei saada niitä maistereita vaan joudutaan tyytymään kouluttamattomiin.
Kyllä minunkin työ on enimmäkseen suorittavaa työtä ja nautin siitä. Voin yhdistää teoriaa ja käytäntöä, sekä soveltaa niitä oman asiantuntijuuteni avulla. Käyn myös päiväkodeissa töissä (en nyt korona-aikana), ja näen kyllä siellä aikuisten toimivan ihan samalla tavalla kuin minä.
Kaikki eivät halua elämältä toimistotyötä, vaikka olisi kuinka maisterin paperit.
T. Puheterapeutti
Puheterapeutin työssä on älyllistä haastetta jossa juurikin pitää tietää paljon teoriasta voidakseen tehdä käytännön työtä.
Jokin kurahousujen pukeminen ei vastaavaa haastetta tarjoa, ja siitä voikin suoriutua hyvin myös aivan kouluttamaton henkilö (mistä syystä niitä kouluttamattomia henkilöitä palkataan runsaasti päiväkoteihin).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ihmettelen sinänsä palkkatoiveita, että miten palkankorotus helpottaa niitä työssä olevia ongelmia? Käsittääkseni ongelmia ovat liian vähäinen henkilökunta, ylisuuret lapsiryhmät, sijaisten puute kun joku sairastuu ja liika kiire suunnitella jokaiselle yksilöllistä suunnitelmaa, jota pitäisi vielä ehtiä toteuttaakin. Eihän palkankorotus ratko näitä ongelmia. Kaikki nämä ongelmat lähtevät esimiestasolta ja myös laista. Toki lakia voi tulkita monella tavalla ja sitäkin voisi tarkastella uudelleen.
Minun lapseni ehti olla päivähoidossa 4,5 vuotta. Kävin vasukeskustelussa todennäköisesti 9 kertaa. Siellä keksittiin väkisin kehityskohteita ja vahvoja puolia. Kyseessä lapsi, joka pärjäsi kaikessa erinomaisesti, myös sosiaalisesti.
Ei minulle ikinä selvinnyt, miten niitä vasun kehityskohteita (tyyliin tuetaan Mirkkua hienomotoriikassa) kukaan käytännössä toteutti. Eihän se ole mahdollista, jos lapsia on 20 ja aikuisia 3. Ja koko ajan on kiire seuraavaan hommaan: aamupiiriltä aamupalalle, vessaan, käsipesulle, pukemaan, ulos, sisälle, käsipesulle, ryhmiin leikkimään, syömään, vessaan, päiväunille... Oman lapsen lempparihetki oli se, kun muut nukkuivat ja nämä, jotka eivät nukkuneet, saivat leikkiä kaikessa rauhassa pitkään. Ei ohjattuja leikkejä tai mitään toimintaa.
No eihän sitä palkkaa vaadita siksi, että työ helpottuu, vaan siksi että palkka vastaa koulutustasoa ja työn vaatimuksia. Tuolla logiikalla lääkärille voi antaa kolmen tonnin palkkaa, kun ei saa palkka vaikuta hänen työn vaativuuteen. Sehän on vain palkka. Ei ja en väitä että varhaiskasvatuksen opettajan tai hoitajan pitää saada lääkärin palkkaa, koska joku kuitenkin tästä tahallaan ymmärtää niin.
Ihan joka alalla pätee perussääntö, että jos alalle ei löydy tekijöitä niin palkkaa pitää nostaa. Jostain syystä vain matalapalkkaisilla naisvaltaisilla aloilla tätä ei noudateta, vaan tehdään vajeella töitä ja otetaan sijaiseksi kuka tahansa.
T. Vaka ope
Harva maisteri haluaa olla vaipanvaihtaja edes vaikka siitä vaipanvaihdosta saisi kolme tonnia kuussa. Yliopistokoulutettu haluaa tehdä asiantuntijatyötä eikä perustason suorittavaa työtä. Tämä lienee se tärkein syy sille, miksi "vaka opeiksi" ei saada niitä maistereita vaan joudutaan tyytymään kouluttamattomiin.
Kyllä minunkin työ on enimmäkseen suorittavaa työtä ja nautin siitä. Voin yhdistää teoriaa ja käytäntöä, sekä soveltaa niitä oman asiantuntijuuteni avulla. Käyn myös päiväkodeissa töissä (en nyt korona-aikana), ja näen kyllä siellä aikuisten toimivan ihan samalla tavalla kuin minä.
Kaikki eivät halua elämältä toimistotyötä, vaikka olisi kuinka maisterin paperit.
T. Puheterapeutti
Puheterapeutin työssä on älyllistä haastetta jossa juurikin pitää tietää paljon teoriasta voidakseen tehdä käytännön työtä.
Jokin kurahousujen pukeminen ei vastaavaa haastetta tarjoa, ja siitä voikin suoriutua hyvin myös aivan kouluttamaton henkilö (mistä syystä niitä kouluttamattomia henkilöitä palkataan runsaasti päiväkoteihin).
Luulenpa että minä tiedän enemmän varhaiskasvatuksen opettajan työstä kuin sinä, jos käsität kyseisen työn noin. Luulen että olen enemmän nähnyt työtä siellä päiväkodin sisällä ja ihan palavereissa kuullut heidän asiantuntijuuden. Sinä sen sijaan tiedät vain sen mitä näet kun viet lapsesi sinne tai haet hänet kotiin.
En ymmärrä miksi joillakin on hirveä tarve vähätellä yhtä kokonaista ammattiryhmää. Johtuuko se siitä, että esimerkiksi niissä hakutilanteissa ja vasuissa joutuu myös kuulemaan palautetta lapsen käytöksestä ja sen voi kokea myös kritiikkinsä omaa vanhemmuutta kohtaan? Tiedän nimittäin omasta kokemuksesta kyllä sen tunteen, ja se voi olla vaikeaa käsitellä.
Ihan kaikella ystävyydellä yritän ymmärtää, mistä tuollainen väheksyntä ja jopa vihamielisyys johtuu. Minä en näe varhaiskasvatuksen opettajan työtä lainkaan noin. Ja tuolla logiikalla esimerkiksi toimintaterapeutin työ olisi yhtä lailla jotain pientä jumppaa tai leikkiä. Ihan samalla tavalla se opettaja käyttää asiantuntijuutta päiväkodissa kuin me terapeutit työssämme.
T. Puheterapeutti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ihmettelen sinänsä palkkatoiveita, että miten palkankorotus helpottaa niitä työssä olevia ongelmia? Käsittääkseni ongelmia ovat liian vähäinen henkilökunta, ylisuuret lapsiryhmät, sijaisten puute kun joku sairastuu ja liika kiire suunnitella jokaiselle yksilöllistä suunnitelmaa, jota pitäisi vielä ehtiä toteuttaakin. Eihän palkankorotus ratko näitä ongelmia. Kaikki nämä ongelmat lähtevät esimiestasolta ja myös laista. Toki lakia voi tulkita monella tavalla ja sitäkin voisi tarkastella uudelleen.
Minun lapseni ehti olla päivähoidossa 4,5 vuotta. Kävin vasukeskustelussa todennäköisesti 9 kertaa. Siellä keksittiin väkisin kehityskohteita ja vahvoja puolia. Kyseessä lapsi, joka pärjäsi kaikessa erinomaisesti, myös sosiaalisesti.
Ei minulle ikinä selvinnyt, miten niitä vasun kehityskohteita (tyyliin tuetaan Mirkkua hienomotoriikassa) kukaan käytännössä toteutti. Eihän se ole mahdollista, jos lapsia on 20 ja aikuisia 3. Ja koko ajan on kiire seuraavaan hommaan: aamupiiriltä aamupalalle, vessaan, käsipesulle, pukemaan, ulos, sisälle, käsipesulle, ryhmiin leikkimään, syömään, vessaan, päiväunille... Oman lapsen lempparihetki oli se, kun muut nukkuivat ja nämä, jotka eivät nukkuneet, saivat leikkiä kaikessa rauhassa pitkään. Ei ohjattuja leikkejä tai mitään toimintaa.
No eihän sitä palkkaa vaadita siksi, että työ helpottuu, vaan siksi että palkka vastaa koulutustasoa ja työn vaatimuksia. Tuolla logiikalla lääkärille voi antaa kolmen tonnin palkkaa, kun ei saa palkka vaikuta hänen työn vaativuuteen. Sehän on vain palkka. Ei ja en väitä että varhaiskasvatuksen opettajan tai hoitajan pitää saada lääkärin palkkaa, koska joku kuitenkin tästä tahallaan ymmärtää niin.
Ihan joka alalla pätee perussääntö, että jos alalle ei löydy tekijöitä niin palkkaa pitää nostaa. Jostain syystä vain matalapalkkaisilla naisvaltaisilla aloilla tätä ei noudateta, vaan tehdään vajeella töitä ja otetaan sijaiseksi kuka tahansa.
T. Vaka ope
Harva maisteri haluaa olla vaipanvaihtaja edes vaikka siitä vaipanvaihdosta saisi kolme tonnia kuussa. Yliopistokoulutettu haluaa tehdä asiantuntijatyötä eikä perustason suorittavaa työtä. Tämä lienee se tärkein syy sille, miksi "vaka opeiksi" ei saada niitä maistereita vaan joudutaan tyytymään kouluttamattomiin.
Kyllä minunkin työ on enimmäkseen suorittavaa työtä ja nautin siitä. Voin yhdistää teoriaa ja käytäntöä, sekä soveltaa niitä oman asiantuntijuuteni avulla. Käyn myös päiväkodeissa töissä (en nyt korona-aikana), ja näen kyllä siellä aikuisten toimivan ihan samalla tavalla kuin minä.
Kaikki eivät halua elämältä toimistotyötä, vaikka olisi kuinka maisterin paperit.
T. Puheterapeutti
Puheterapeutin työssä on älyllistä haastetta jossa juurikin pitää tietää paljon teoriasta voidakseen tehdä käytännön työtä.
Jokin kurahousujen pukeminen ei vastaavaa haastetta tarjoa, ja siitä voikin suoriutua hyvin myös aivan kouluttamaton henkilö (mistä syystä niitä kouluttamattomia henkilöitä palkataan runsaasti päiväkoteihin).
Luulenpa että minä tiedän enemmän varhaiskasvatuksen opettajan työstä kuin sinä, jos käsität kyseisen työn noin. Luulen että olen enemmän nähnyt työtä siellä päiväkodin sisällä ja ihan palavereissa kuullut heidän asiantuntijuuden. Sinä sen sijaan tiedät vain sen mitä näet kun viet lapsesi sinne tai haet hänet kotiin.
En ymmärrä miksi joillakin on hirveä tarve vähätellä yhtä kokonaista ammattiryhmää. Johtuuko se siitä, että esimerkiksi niissä hakutilanteissa ja vasuissa joutuu myös kuulemaan palautetta lapsen käytöksestä ja sen voi kokea myös kritiikkinsä omaa vanhemmuutta kohtaan? Tiedän nimittäin omasta kokemuksesta kyllä sen tunteen, ja se voi olla vaikeaa käsitellä.
Ihan kaikella ystävyydellä yritän ymmärtää, mistä tuollainen väheksyntä ja jopa vihamielisyys johtuu. Minä en näe varhaiskasvatuksen opettajan työtä lainkaan noin. Ja tuolla logiikalla esimerkiksi toimintaterapeutin työ olisi yhtä lailla jotain pientä jumppaa tai leikkiä. Ihan samalla tavalla se opettaja käyttää asiantuntijuutta päiväkodissa kuin me terapeutit työssämme.
T. Puheterapeutti
Miksi sitten varhaiskasvatuksen opettajaksi voidaan palkata kouluttamaton, mutta puheterapeutiksi ei voida?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ihmettelen sinänsä palkkatoiveita, että miten palkankorotus helpottaa niitä työssä olevia ongelmia? Käsittääkseni ongelmia ovat liian vähäinen henkilökunta, ylisuuret lapsiryhmät, sijaisten puute kun joku sairastuu ja liika kiire suunnitella jokaiselle yksilöllistä suunnitelmaa, jota pitäisi vielä ehtiä toteuttaakin. Eihän palkankorotus ratko näitä ongelmia. Kaikki nämä ongelmat lähtevät esimiestasolta ja myös laista. Toki lakia voi tulkita monella tavalla ja sitäkin voisi tarkastella uudelleen.
Minun lapseni ehti olla päivähoidossa 4,5 vuotta. Kävin vasukeskustelussa todennäköisesti 9 kertaa. Siellä keksittiin väkisin kehityskohteita ja vahvoja puolia. Kyseessä lapsi, joka pärjäsi kaikessa erinomaisesti, myös sosiaalisesti.
Ei minulle ikinä selvinnyt, miten niitä vasun kehityskohteita (tyyliin tuetaan Mirkkua hienomotoriikassa) kukaan käytännössä toteutti. Eihän se ole mahdollista, jos lapsia on 20 ja aikuisia 3. Ja koko ajan on kiire seuraavaan hommaan: aamupiiriltä aamupalalle, vessaan, käsipesulle, pukemaan, ulos, sisälle, käsipesulle, ryhmiin leikkimään, syömään, vessaan, päiväunille... Oman lapsen lempparihetki oli se, kun muut nukkuivat ja nämä, jotka eivät nukkuneet, saivat leikkiä kaikessa rauhassa pitkään. Ei ohjattuja leikkejä tai mitään toimintaa.
No eihän sitä palkkaa vaadita siksi, että työ helpottuu, vaan siksi että palkka vastaa koulutustasoa ja työn vaatimuksia. Tuolla logiikalla lääkärille voi antaa kolmen tonnin palkkaa, kun ei saa palkka vaikuta hänen työn vaativuuteen. Sehän on vain palkka. Ei ja en väitä että varhaiskasvatuksen opettajan tai hoitajan pitää saada lääkärin palkkaa, koska joku kuitenkin tästä tahallaan ymmärtää niin.
Ihan joka alalla pätee perussääntö, että jos alalle ei löydy tekijöitä niin palkkaa pitää nostaa. Jostain syystä vain matalapalkkaisilla naisvaltaisilla aloilla tätä ei noudateta, vaan tehdään vajeella töitä ja otetaan sijaiseksi kuka tahansa.
T. Vaka ope
Harva maisteri haluaa olla vaipanvaihtaja edes vaikka siitä vaipanvaihdosta saisi kolme tonnia kuussa. Yliopistokoulutettu haluaa tehdä asiantuntijatyötä eikä perustason suorittavaa työtä. Tämä lienee se tärkein syy sille, miksi "vaka opeiksi" ei saada niitä maistereita vaan joudutaan tyytymään kouluttamattomiin.
Kyllä minunkin työ on enimmäkseen suorittavaa työtä ja nautin siitä. Voin yhdistää teoriaa ja käytäntöä, sekä soveltaa niitä oman asiantuntijuuteni avulla. Käyn myös päiväkodeissa töissä (en nyt korona-aikana), ja näen kyllä siellä aikuisten toimivan ihan samalla tavalla kuin minä.
Kaikki eivät halua elämältä toimistotyötä, vaikka olisi kuinka maisterin paperit.
T. Puheterapeutti
Puheterapeutin työssä on älyllistä haastetta jossa juurikin pitää tietää paljon teoriasta voidakseen tehdä käytännön työtä.
Jokin kurahousujen pukeminen ei vastaavaa haastetta tarjoa, ja siitä voikin suoriutua hyvin myös aivan kouluttamaton henkilö (mistä syystä niitä kouluttamattomia henkilöitä palkataan runsaasti päiväkoteihin).
Luulenpa että minä tiedän enemmän varhaiskasvatuksen opettajan työstä kuin sinä, jos käsität kyseisen työn noin. Luulen että olen enemmän nähnyt työtä siellä päiväkodin sisällä ja ihan palavereissa kuullut heidän asiantuntijuuden. Sinä sen sijaan tiedät vain sen mitä näet kun viet lapsesi sinne tai haet hänet kotiin.
En ymmärrä miksi joillakin on hirveä tarve vähätellä yhtä kokonaista ammattiryhmää. Johtuuko se siitä, että esimerkiksi niissä hakutilanteissa ja vasuissa joutuu myös kuulemaan palautetta lapsen käytöksestä ja sen voi kokea myös kritiikkinsä omaa vanhemmuutta kohtaan? Tiedän nimittäin omasta kokemuksesta kyllä sen tunteen, ja se voi olla vaikeaa käsitellä.
Ihan kaikella ystävyydellä yritän ymmärtää, mistä tuollainen väheksyntä ja jopa vihamielisyys johtuu. Minä en näe varhaiskasvatuksen opettajan työtä lainkaan noin. Ja tuolla logiikalla esimerkiksi toimintaterapeutin työ olisi yhtä lailla jotain pientä jumppaa tai leikkiä. Ihan samalla tavalla se opettaja käyttää asiantuntijuutta päiväkodissa kuin me terapeutit työssämme.
T. Puheterapeutti
Miksi sitten varhaiskasvatuksen opettajaksi voidaan palkata kouluttamaton, mutta puheterapeutiksi ei voida?
Ei "varhaiskasvatuksen opettajan" virkaan voida valita epäpätevää.
Koronaa odotellessa. Palstalaiset ovat tyytyväisiä kun saavat järjestää hoidon kotona. Ei tarvitse katsella väsyneitä työntekijöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut avustajana eri päiväkodeissa ja vähissä ovat mukavat ja työstään tykkäävät hoitajat (vakihenkilökunta)
Monet ovat usein saikulla ja töissä ollessaan marisevat kuinka raskasta työ on.
Ja onhan se tietyllä tapaa, mutta jos lapsista oikeasti tykkää, tykkää työstäkin.
Kauhulla olen seurannut kuinka omaa ärsyyntymistä puretaan jopa ihan pienten ryhmissä.
Jos pieni tekee jotain kiellettyä saatetaan käsistä repimällä lähteä siirtämään tätä toiseen tilaan.
Kun pää kolahtaa matkalla oveen ym. on se lapsen vika.
Ja pieni lapsi ei osaa näistä tilanteista kertoa kotona.
Jos pieni vähän temppuilee (esim. työntää tuolia) ennen kuin saa ruuan eteensä tämä nostetaan kylmästi ruokapöydästä pois eikä hän saa syödä (vaikka tiedetään että kyseinen lapsi on pitkän päivän hoidossa)
Yhdessä pienten ryhmässä heränneet 1-vuotiaat nostettiin samantien ylös vaikka olivat nukkuneet kuinka vähän tahansa. Ei jaksettu alkaa nukuttamaan uudelleen.
Kun itse olin nukkarissa kaikki lapset nukkuivat sen koko 2 tuntia kun silittelin heräävät aina takaisin uneen.
Minuun monet lapset takertuvat ensin ja sitten rohkaistuvat touhuamaan muiden mukana kun olen oikeasti lapsista välittävä, empaattinen ja rauhallinen aikuinen.
Harmittaa että avustajien palkkaamisessa säästetään (auttaisi paljon jos joka ryhmässä olisi avustaja)
Itsekin olen tällä hetkellä työttömänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ihmettelen sinänsä palkkatoiveita, että miten palkankorotus helpottaa niitä työssä olevia ongelmia? Käsittääkseni ongelmia ovat liian vähäinen henkilökunta, ylisuuret lapsiryhmät, sijaisten puute kun joku sairastuu ja liika kiire suunnitella jokaiselle yksilöllistä suunnitelmaa, jota pitäisi vielä ehtiä toteuttaakin. Eihän palkankorotus ratko näitä ongelmia. Kaikki nämä ongelmat lähtevät esimiestasolta ja myös laista. Toki lakia voi tulkita monella tavalla ja sitäkin voisi tarkastella uudelleen.
Minun lapseni ehti olla päivähoidossa 4,5 vuotta. Kävin vasukeskustelussa todennäköisesti 9 kertaa. Siellä keksittiin väkisin kehityskohteita ja vahvoja puolia. Kyseessä lapsi, joka pärjäsi kaikessa erinomaisesti, myös sosiaalisesti.
Ei minulle ikinä selvinnyt, miten niitä vasun kehityskohteita (tyyliin tuetaan Mirkkua hienomotoriikassa) kukaan käytännössä toteutti. Eihän se ole mahdollista, jos lapsia on 20 ja aikuisia 3. Ja koko ajan on kiire seuraavaan hommaan: aamupiiriltä aamupalalle, vessaan, käsipesulle, pukemaan, ulos, sisälle, käsipesulle, ryhmiin leikkimään, syömään, vessaan, päiväunille... Oman lapsen lempparihetki oli se, kun muut nukkuivat ja nämä, jotka eivät nukkuneet, saivat leikkiä kaikessa rauhassa pitkään. Ei ohjattuja leikkejä tai mitään toimintaa.
No eihän sitä palkkaa vaadita siksi, että työ helpottuu, vaan siksi että palkka vastaa koulutustasoa ja työn vaatimuksia. Tuolla logiikalla lääkärille voi antaa kolmen tonnin palkkaa, kun ei saa palkka vaikuta hänen työn vaativuuteen. Sehän on vain palkka. Ei ja en väitä että varhaiskasvatuksen opettajan tai hoitajan pitää saada lääkärin palkkaa, koska joku kuitenkin tästä tahallaan ymmärtää niin.
Ihan joka alalla pätee perussääntö, että jos alalle ei löydy tekijöitä niin palkkaa pitää nostaa. Jostain syystä vain matalapalkkaisilla naisvaltaisilla aloilla tätä ei noudateta, vaan tehdään vajeella töitä ja otetaan sijaiseksi kuka tahansa.
T. Vaka ope
Harva maisteri haluaa olla vaipanvaihtaja edes vaikka siitä vaipanvaihdosta saisi kolme tonnia kuussa. Yliopistokoulutettu haluaa tehdä asiantuntijatyötä eikä perustason suorittavaa työtä. Tämä lienee se tärkein syy sille, miksi "vaka opeiksi" ei saada niitä maistereita vaan joudutaan tyytymään kouluttamattomiin.
Kyllä minunkin työ on enimmäkseen suorittavaa työtä ja nautin siitä. Voin yhdistää teoriaa ja käytäntöä, sekä soveltaa niitä oman asiantuntijuuteni avulla. Käyn myös päiväkodeissa töissä (en nyt korona-aikana), ja näen kyllä siellä aikuisten toimivan ihan samalla tavalla kuin minä.
Kaikki eivät halua elämältä toimistotyötä, vaikka olisi kuinka maisterin paperit.
T. Puheterapeutti
Puheterapeutin työssä on älyllistä haastetta jossa juurikin pitää tietää paljon teoriasta voidakseen tehdä käytännön työtä.
Jokin kurahousujen pukeminen ei vastaavaa haastetta tarjoa, ja siitä voikin suoriutua hyvin myös aivan kouluttamaton henkilö (mistä syystä niitä kouluttamattomia henkilöitä palkataan runsaasti päiväkoteihin).
Luulenpa että minä tiedän enemmän varhaiskasvatuksen opettajan työstä kuin sinä, jos käsität kyseisen työn noin. Luulen että olen enemmän nähnyt työtä siellä päiväkodin sisällä ja ihan palavereissa kuullut heidän asiantuntijuuden. Sinä sen sijaan tiedät vain sen mitä näet kun viet lapsesi sinne tai haet hänet kotiin.
En ymmärrä miksi joillakin on hirveä tarve vähätellä yhtä kokonaista ammattiryhmää. Johtuuko se siitä, että esimerkiksi niissä hakutilanteissa ja vasuissa joutuu myös kuulemaan palautetta lapsen käytöksestä ja sen voi kokea myös kritiikkinsä omaa vanhemmuutta kohtaan? Tiedän nimittäin omasta kokemuksesta kyllä sen tunteen, ja se voi olla vaikeaa käsitellä.
Ihan kaikella ystävyydellä yritän ymmärtää, mistä tuollainen väheksyntä ja jopa vihamielisyys johtuu. Minä en näe varhaiskasvatuksen opettajan työtä lainkaan noin. Ja tuolla logiikalla esimerkiksi toimintaterapeutin työ olisi yhtä lailla jotain pientä jumppaa tai leikkiä. Ihan samalla tavalla se opettaja käyttää asiantuntijuutta päiväkodissa kuin me terapeutit työssämme.
T. Puheterapeutti
Miksi sitten varhaiskasvatuksen opettajaksi voidaan palkata kouluttamaton, mutta puheterapeutiksi ei voida?
Ei "varhaiskasvatuksen opettajan" virkaan voida valita epäpätevää.
Kyllä voidaan, mikäli työsopimus tehdään vain vuoden mittaiseksi. Vuoden kuluttua tehdään sitten uusi vuoden mittainen työsopimus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut avustajana eri päiväkodeissa ja vähissä ovat mukavat ja työstään tykkäävät hoitajat (vakihenkilökunta)
Monet ovat usein saikulla ja töissä ollessaan marisevat kuinka raskasta työ on.
Ja onhan se tietyllä tapaa, mutta jos lapsista oikeasti tykkää, tykkää työstäkin.
Kauhulla olen seurannut kuinka omaa ärsyyntymistä puretaan jopa ihan pienten ryhmissä.
Jos pieni tekee jotain kiellettyä saatetaan käsistä repimällä lähteä siirtämään tätä toiseen tilaan.
Kun pää kolahtaa matkalla oveen ym. on se lapsen vika.
Ja pieni lapsi ei osaa näistä tilanteista kertoa kotona.
Jos pieni vähän temppuilee (esim. työntää tuolia) ennen kuin saa ruuan eteensä tämä nostetaan kylmästi ruokapöydästä pois eikä hän saa syödä (vaikka tiedetään että kyseinen lapsi on pitkän päivän hoidossa)
Yhdessä pienten ryhmässä heränneet 1-vuotiaat nostettiin samantien ylös vaikka olivat nukkuneet kuinka vähän tahansa. Ei jaksettu alkaa nukuttamaan uudelleen.
Kun itse olin nukkarissa kaikki lapset nukkuivat sen koko 2 tuntia kun silittelin heräävät aina takaisin uneen.
Minuun monet lapset takertuvat ensin ja sitten rohkaistuvat touhuamaan muiden mukana kun olen oikeasti lapsista välittävä, empaattinen ja rauhallinen aikuinen.
Harmittaa että avustajien palkkaamisessa säästetään (auttaisi paljon jos joka ryhmässä olisi avustaja)
Itsekin olen tällä hetkellä työttömänä.
Mitä sitten itse tekisit, jos lapsi tekee kiellettyä? Katsoisit vaan sormien välistä? Sanoittaisit tunteita?
Vierailija kirjoitti:
Olen kysynyt tätä kymmeniä kertoja myös täällä:
Olisiko työolot paremmat, jos työntekijöitä olisi enemmän?
En kuitenkaan ole saanut tähän vastausta. Halutaan lisää palkkaa, ja haukutaan sekä lapset että vanhemmat surkeiksi, huonoiksi ja syytetään heitä omista työoloista.
Mä olen kysellyt samaa, ja myös muutenkin hoitoalaa koskevissa ketjuissa joissa hoitajille penätään isompaa palkkaa olen kysellyt samaa. Jos vastaus tulee, se on sitä samaa mantraa "kyllä työstä pitää saada sen raskauden mukainen korvaus" "kyllä jaksaisi paremmin jos palkka olisi isompi, kuvaa sitä että meitä arvostettaisiin paremmin".
Mä olen itsekin hoitaja, ja musta tää on ihan kauhea ajattelumalli. Että se isompi tilipussi auttaisi siinä, että voisit joka päivä vaan jatkaa sitä työsi huonosti tekemistä, on hel vet til li nen kiire kun ei saada sijaisia, asioita unohtuu kiireessä, asiakkaita on ihan liikaa... Mutta ei, tämä ei haittaisi yhtään kunhan vaan saisit isomman palkan jonka avulla tuntisit että sinua ja sinun työpanostasi arvostettaisiin. Ja sama päikyissä; viis siitä että ne lapset joutuu edelleen pärjäämään siellä laumassa keskenään kun henkilökuntaa on liian vähän, kunhan vaan palkkapussi on kohdallaan.
Mä itse näkisin että vain ja ainoastaan henkilökunnan lisääminen auttaa kaikkiin näihin ongelmiin, mitä on nyt vaikka päikyissä, hoitoalalla, kouluissa, ym. Silloin se työ kevenee niin että palkka vastaa työn vaativuutta, työssä jaksaa, siellä viihtyy, alalle tulee uusia ja vanhat pysyy ja mikä tärkeintä, ne hoidettavat asiakkaat, oli ne lapsia tai aikuisia, saavat asianmukaiset palvelut/hoivan/kasvatuksen.
Olisihan se palkankorotus kiva joo. Mutta kun ei se raha tipu kunnillekaan mistään taikaseinästä niin tässäkin asiassa se on joko tai. Joko lisää rahaa olemassaolevalle henkilökunnalle jaettavaksi TAI lisää rahaa lisähenkilöstön palkkaukseen.
Ja hoito/kasvatusalan henkilökunta tuntuu ku se van omaan nilkkaansa tämän asian kanssa kun vaan rummutetaan aina että lisää palkkaa, lisää palkkaa, me ansaitaan lisää palkkaa, vaikka kaikki tietää, miten surkealla tolalla se näiden palvelujen laatu on. Kyllä alkaa väkisin vaikuttamaan ihmisten mielikuviin että mimmoinen porukka siellä on töissä kun se oma tilipussi vaan kiinnostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ihmettelen sinänsä palkkatoiveita, että miten palkankorotus helpottaa niitä työssä olevia ongelmia? Käsittääkseni ongelmia ovat liian vähäinen henkilökunta, ylisuuret lapsiryhmät, sijaisten puute kun joku sairastuu ja liika kiire suunnitella jokaiselle yksilöllistä suunnitelmaa, jota pitäisi vielä ehtiä toteuttaakin. Eihän palkankorotus ratko näitä ongelmia. Kaikki nämä ongelmat lähtevät esimiestasolta ja myös laista. Toki lakia voi tulkita monella tavalla ja sitäkin voisi tarkastella uudelleen.
Minun lapseni ehti olla päivähoidossa 4,5 vuotta. Kävin vasukeskustelussa todennäköisesti 9 kertaa. Siellä keksittiin väkisin kehityskohteita ja vahvoja puolia. Kyseessä lapsi, joka pärjäsi kaikessa erinomaisesti, myös sosiaalisesti.
Ei minulle ikinä selvinnyt, miten niitä vasun kehityskohteita (tyyliin tuetaan Mirkkua hienomotoriikassa) kukaan käytännössä toteutti. Eihän se ole mahdollista, jos lapsia on 20 ja aikuisia 3. Ja koko ajan on kiire seuraavaan hommaan: aamupiiriltä aamupalalle, vessaan, käsipesulle, pukemaan, ulos, sisälle, käsipesulle, ryhmiin leikkimään, syömään, vessaan, päiväunille... Oman lapsen lempparihetki oli se, kun muut nukkuivat ja nämä, jotka eivät nukkuneet, saivat leikkiä kaikessa rauhassa pitkään. Ei ohjattuja leikkejä tai mitään toimintaa.
Miten voit tietää, miten niitä lapsia on tuettu vasun mukaisesti ryhmässä, jos et ole itse ollut paikalla kuin hakutilanteet? Tätä itse aina ihmettelen näissä keskusteluissa, ja minä olen vanhempi itsekin.
Hienoa että sinun lapsi on täydellinen, eikä ole koskaan tarvinnut tukea mihinkään ja ilman mitään mutkia on myös sopeutunut ryhmässä oppimisen tilanteisiin yms. Ota huomioon kuitenkin, että meillä muilla on ihan tavallisia lapsia, joilla on myös niitä kehittämisen kohteita, varsinkin kun harjoittelevat ikätovereiden kanssa ryhmässä oloa ja valmistautuvat koulunkäyntiin.
Minä olen todella iloinen, ettemme elä sellaisessa maassa missä kuka tahansa keittäjä voi päättää lapsesi saamasta tuesta päiväkodissa, ja kuka tahansa teini voi mennä hoitamaan lapsiasi päivittäin ja sitten kirjoittaa lapsesta mitä mieleen juolahtaa erilaisiin tietokantoihin. Olemme todella etuoikeutettuja Suomessa. En ymmärrä miksi vanhemmat eivät vaadi pienempiä ryhmiä ja tunnusta lastensa hoitajien ja opettajien koulutuksen ja ammattitaidon merkitystä.
Sitähän juuri sanoin, että asia ei koskaan selvinnyt minulle. Vasut tuntuvat sanahelinältä ja varsinkin kun seuraa julkista keskustelua, niin tuntuu täysin mahdottomalta, että 20 lapsen ryhmässä voitaisiin huomioida jokaisen kehityskohteet - joita voi yhdellä lapsella olla lukuisia. Jatkuvasti saa lukea resurssipulasta, kiireestä ja siitä, miten ammattilaisia ahdistaa kun he eivät pysty tekemään työtään asianmukaisesti.
Ehkäpä jos lto ei olisi sidottu pitämään vasuja ja muita kehityskeskusteluja harva se päivä, hän pystyisi olemaan ryhmässä paikalla, mikä vähentäisi muiden aikuisten kuormaa. Nykysysteemi kuitenkin arvottaa nämä suunnitelmat niin korkealle, että on täysin ok, että yksi aikuinen on jatkuvasti poissa ryhmästä.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen itsekin hoitaja, ja musta tää on ihan kauhea ajattelumalli. Että se isompi tilipussi auttaisi siinä, että voisit joka päivä vaan jatkaa sitä työsi huonosti tekemistä, on hel vet til li nen kiire kun ei saada sijaisia, asioita unohtuu kiireessä, asiakkaita on ihan liikaa... Mutta ei, tämä ei haittaisi yhtään kunhan vaan saisit isomman palkan jonka avulla tuntisit että sinua ja sinun työpanostasi arvostettaisiin. Ja sama päikyissä; viis siitä että ne lapset joutuu edelleen pärjäämään siellä laumassa keskenään kun henkilökuntaa on liian vähän, kunhan vaan palkkapussi on kohdallaan.
Ihme, kun maan 400.000 työttömälle ei kelpaa sijaisen työt. Ja edelleen ihme, että valtio pitää hyvänä, että ihmiset vaan makavat kotonaan sen sijaan, että olisivat hyödyksi esim. päiväkodeissa.
Päiväkoteihin olisi helppo järjestää työttömien keskuudesta vaikka 10 hoitajaa joka ryhmään jos haluja olisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen itsekin hoitaja, ja musta tää on ihan kauhea ajattelumalli. Että se isompi tilipussi auttaisi siinä, että voisit joka päivä vaan jatkaa sitä työsi huonosti tekemistä, on hel vet til li nen kiire kun ei saada sijaisia, asioita unohtuu kiireessä, asiakkaita on ihan liikaa... Mutta ei, tämä ei haittaisi yhtään kunhan vaan saisit isomman palkan jonka avulla tuntisit että sinua ja sinun työpanostasi arvostettaisiin. Ja sama päikyissä; viis siitä että ne lapset joutuu edelleen pärjäämään siellä laumassa keskenään kun henkilökuntaa on liian vähän, kunhan vaan palkkapussi on kohdallaan.
Ihme, kun maan 400.000 työttömälle ei kelpaa sijaisen työt. Ja edelleen ihme, että valtio pitää hyvänä, että ihmiset vaan makavat kotonaan sen sijaan, että olisivat hyödyksi esim. päiväkodeissa.
Päiväkoteihin olisi helppo järjestää työttömien keskuudesta vaikka 10 hoitajaa joka ryhmään jos haluja olisi.
Ei siitä sijaisesta siellä paljon apua ole , jos sitä ei saa jättää hetkeksikään yksinään lasten kanssa.
Ilman koulutusta olevaa henkilöä ei lakien mukaan saa jättää näin. Ja enpä ainakaan itse tahtoisi, että lapsiani hoitaisi joku henkilö jolla ei ole mitään kiinnostusta työtään kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen itsekin hoitaja, ja musta tää on ihan kauhea ajattelumalli. Että se isompi tilipussi auttaisi siinä, että voisit joka päivä vaan jatkaa sitä työsi huonosti tekemistä, on hel vet til li nen kiire kun ei saada sijaisia, asioita unohtuu kiireessä, asiakkaita on ihan liikaa... Mutta ei, tämä ei haittaisi yhtään kunhan vaan saisit isomman palkan jonka avulla tuntisit että sinua ja sinun työpanostasi arvostettaisiin. Ja sama päikyissä; viis siitä että ne lapset joutuu edelleen pärjäämään siellä laumassa keskenään kun henkilökuntaa on liian vähän, kunhan vaan palkkapussi on kohdallaan.
Ihme, kun maan 400.000 työttömälle ei kelpaa sijaisen työt. Ja edelleen ihme, että valtio pitää hyvänä, että ihmiset vaan makavat kotonaan sen sijaan, että olisivat hyödyksi esim. päiväkodeissa.
Päiväkoteihin olisi helppo järjestää työttömien keskuudesta vaikka 10 hoitajaa joka ryhmään jos haluja olisi.
Ei siitä sijaisesta siellä paljon apua ole , jos sitä ei saa jättää hetkeksikään yksinään lasten kanssa.
Ilman koulutusta olevaa henkilöä ei lakien mukaan saa jättää näin. Ja enpä ainakaan itse tahtoisi, että lapsiani hoitaisi joku henkilö jolla ei ole mitään kiinnostusta työtään kohtaan.
Sijaisen saa jättää yksinään lasten kanssa. Ainoita joita ei saa jättää yksin lasten kanssa ovat opiskelijat ja työkkärin ilmaistyöntekijät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen itsekin hoitaja, ja musta tää on ihan kauhea ajattelumalli. Että se isompi tilipussi auttaisi siinä, että voisit joka päivä vaan jatkaa sitä työsi huonosti tekemistä, on hel vet til li nen kiire kun ei saada sijaisia, asioita unohtuu kiireessä, asiakkaita on ihan liikaa... Mutta ei, tämä ei haittaisi yhtään kunhan vaan saisit isomman palkan jonka avulla tuntisit että sinua ja sinun työpanostasi arvostettaisiin. Ja sama päikyissä; viis siitä että ne lapset joutuu edelleen pärjäämään siellä laumassa keskenään kun henkilökuntaa on liian vähän, kunhan vaan palkkapussi on kohdallaan.
Ihme, kun maan 400.000 työttömälle ei kelpaa sijaisen työt. Ja edelleen ihme, että valtio pitää hyvänä, että ihmiset vaan makavat kotonaan sen sijaan, että olisivat hyödyksi esim. päiväkodeissa.
Päiväkoteihin olisi helppo järjestää työttömien keskuudesta vaikka 10 hoitajaa joka ryhmään jos haluja olisi.
Ei siitä sijaisesta siellä paljon apua ole , jos sitä ei saa jättää hetkeksikään yksinään lasten kanssa.
Ilman koulutusta olevaa henkilöä ei lakien mukaan saa jättää näin. Ja enpä ainakaan itse tahtoisi, että lapsiani hoitaisi joku henkilö jolla ei ole mitään kiinnostusta työtään kohtaan.
MIKSI se yksin pitäisi jättää? Voihan se auttaa esim pukemisessa, riisumisessa, kuravaatteiden huuhtelussa, pottien tyhjentelyssä, astioiden keräämisessä jne.
Ja muuten mun 8-luokkalainen tettiläiseni jätettiin leikkipuistossa yksin vahtimaan koko iltisryhmää. Että se siitä ammattitaidosta. Ei ollut mukava kokemus hänelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen itsekin hoitaja, ja musta tää on ihan kauhea ajattelumalli. Että se isompi tilipussi auttaisi siinä, että voisit joka päivä vaan jatkaa sitä työsi huonosti tekemistä, on hel vet til li nen kiire kun ei saada sijaisia, asioita unohtuu kiireessä, asiakkaita on ihan liikaa... Mutta ei, tämä ei haittaisi yhtään kunhan vaan saisit isomman palkan jonka avulla tuntisit että sinua ja sinun työpanostasi arvostettaisiin. Ja sama päikyissä; viis siitä että ne lapset joutuu edelleen pärjäämään siellä laumassa keskenään kun henkilökuntaa on liian vähän, kunhan vaan palkkapussi on kohdallaan.
Ihme, kun maan 400.000 työttömälle ei kelpaa sijaisen työt. Ja edelleen ihme, että valtio pitää hyvänä, että ihmiset vaan makavat kotonaan sen sijaan, että olisivat hyödyksi esim. päiväkodeissa.
Päiväkoteihin olisi helppo järjestää työttömien keskuudesta vaikka 10 hoitajaa joka ryhmään jos haluja olisi.
Ei siitä sijaisesta siellä paljon apua ole , jos sitä ei saa jättää hetkeksikään yksinään lasten kanssa.
Ilman koulutusta olevaa henkilöä ei lakien mukaan saa jättää näin. Ja enpä ainakaan itse tahtoisi, että lapsiani hoitaisi joku henkilö jolla ei ole mitään kiinnostusta työtään kohtaan.
MIKSI se yksin pitäisi jättää? Voihan se auttaa esim pukemisessa, riisumisessa, kuravaatteiden huuhtelussa, pottien tyhjentelyssä, astioiden keräämisessä jne.
Ja muuten mun 8-luokkalainen tettiläiseni jätettiin leikkipuistossa yksin vahtimaan koko iltisryhmää. Että se siitä ammattitaidosta. Ei ollut mukava kokemus hänelle.
Toivottavasti ilmoititte siitä, räikeää lain rikkomista ja lasten saattamista vaaraan.
Tällä hetkellä on vielä erityisen tärkeää, että työntekijä on sellainen, joka voi esim. tehdä pienryhmän kanssa itsenäisesti työtä, koska on nämä koronarajoitukset voimassa. Myös työvuorojen toimivuuden takia on hyvä, että sijainen on sellainen, joka pystyy tekemään kaikkia vuoroja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen itsekin hoitaja, ja musta tää on ihan kauhea ajattelumalli. Että se isompi tilipussi auttaisi siinä, että voisit joka päivä vaan jatkaa sitä työsi huonosti tekemistä, on hel vet til li nen kiire kun ei saada sijaisia, asioita unohtuu kiireessä, asiakkaita on ihan liikaa... Mutta ei, tämä ei haittaisi yhtään kunhan vaan saisit isomman palkan jonka avulla tuntisit että sinua ja sinun työpanostasi arvostettaisiin. Ja sama päikyissä; viis siitä että ne lapset joutuu edelleen pärjäämään siellä laumassa keskenään kun henkilökuntaa on liian vähän, kunhan vaan palkkapussi on kohdallaan.
Ihme, kun maan 400.000 työttömälle ei kelpaa sijaisen työt. Ja edelleen ihme, että valtio pitää hyvänä, että ihmiset vaan makavat kotonaan sen sijaan, että olisivat hyödyksi esim. päiväkodeissa.
Päiväkoteihin olisi helppo järjestää työttömien keskuudesta vaikka 10 hoitajaa joka ryhmään jos haluja olisi.
Ei siitä sijaisesta siellä paljon apua ole , jos sitä ei saa jättää hetkeksikään yksinään lasten kanssa.
Ilman koulutusta olevaa henkilöä ei lakien mukaan saa jättää näin. Ja enpä ainakaan itse tahtoisi, että lapsiani hoitaisi joku henkilö jolla ei ole mitään kiinnostusta työtään kohtaan.
PK-seudulla on ryhmiä joissa työskentelee pelkkiä sijaisia. Ja kyllä ovat ihan normaalisti lasten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen itsekin hoitaja, ja musta tää on ihan kauhea ajattelumalli. Että se isompi tilipussi auttaisi siinä, että voisit joka päivä vaan jatkaa sitä työsi huonosti tekemistä, on hel vet til li nen kiire kun ei saada sijaisia, asioita unohtuu kiireessä, asiakkaita on ihan liikaa... Mutta ei, tämä ei haittaisi yhtään kunhan vaan saisit isomman palkan jonka avulla tuntisit että sinua ja sinun työpanostasi arvostettaisiin. Ja sama päikyissä; viis siitä että ne lapset joutuu edelleen pärjäämään siellä laumassa keskenään kun henkilökuntaa on liian vähän, kunhan vaan palkkapussi on kohdallaan.
Ihme, kun maan 400.000 työttömälle ei kelpaa sijaisen työt. Ja edelleen ihme, että valtio pitää hyvänä, että ihmiset vaan makavat kotonaan sen sijaan, että olisivat hyödyksi esim. päiväkodeissa.
Päiväkoteihin olisi helppo järjestää työttömien keskuudesta vaikka 10 hoitajaa joka ryhmään jos haluja olisi.
Ei siitä sijaisesta siellä paljon apua ole , jos sitä ei saa jättää hetkeksikään yksinään lasten kanssa.
Ilman koulutusta olevaa henkilöä ei lakien mukaan saa jättää näin. Ja enpä ainakaan itse tahtoisi, että lapsiani hoitaisi joku henkilö jolla ei ole mitään kiinnostusta työtään kohtaan.
MIKSI se yksin pitäisi jättää? Voihan se auttaa esim pukemisessa, riisumisessa, kuravaatteiden huuhtelussa, pottien tyhjentelyssä, astioiden keräämisessä jne.
Ja muuten mun 8-luokkalainen tettiläiseni jätettiin leikkipuistossa yksin vahtimaan koko iltisryhmää. Että se siitä ammattitaidosta. Ei ollut mukava kokemus hänelle.
Toivottavasti ilmoititte siitä, räikeää lain rikkomista ja lasten saattamista vaaraan.
Tällä hetkellä on vielä erityisen tärkeää, että työntekijä on sellainen, joka voi esim. tehdä pienryhmän kanssa itsenäisesti työtä, koska on nämä koronarajoitukset voimassa. Myös työvuorojen toimivuuden takia on hyvä, että sijainen on sellainen, joka pystyy tekemään kaikkia vuoroja.
Juu, kyllä valitimme.
Palkankorotus saisi vanhat työntekijät pysymään työpaikalla. Se hyöty siitä olisi. Nyt ainakin pääkaupungissa huutava pula työntekijöistä ja se lisää myös työntekijöiden väsymistä. Helposti jäädään saikulle tai lähdetään muualle ja tilalle ei tahdo löytää tekijää.