Lue keskustelun säännöt.
Esikoisromaani nostaa esiin lestadiolaisäidin uupumuksen
08.09.2013 |
Hienoa että romaani on näin näkyvästi huomioitu. Hatunnosto Pauliina Rauhalalle.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288597119927.html#comments-anchor
Oululainen Pauliina Rauhala tarttuu esikoisromaanissaanTaivaslaulu arkaan aiheeseen: vanhoillislestadiolaisen perheen äiti väsyy ja sairastuu vakavaan uupumukseen. Raskaus toisensa jälkeen vie voimat.
"Olen vatsani vanki, enkä pysty suunnittelemaan elämää yhdeksää kuukautta edemmäs. Ainoa kalenterini on kuukautiskierto. Minä vuodan verta, minä lakkaan vuotamasta, minä kannan lasta, minä lakkaan kantamasta ja vuodan taas, ja siinä on kaikki, mitä minun on lupa odottaa."
Pauliina Rauhala arvioi, että lestadiolaisliikkeessä naisten uupumus on yhä vaiettu asia.
- Naisilla on lämmin ja lohduttava ymmärrys toinen toistaan kohtaan varsinkin, kun väsymys pysyy jollain tavalla hallinnassa. Sen sijaan totaalinen uupumuksen tila on aika vaativa puheenaihe etenkin, jos sille pitäisi tehdä jotakin, Rauhala sanoo.
Hän itse on kasvanut liikkeen piirissä ja jo pikkutytöstä lähtien miettinyt uskoon, rakkauteen ja äitiyteen liittyviä kysymyksiä.
- Tarkkailin seurapenkissä perheitä ja mietin, miksi toiset perheet ovat iloisia ja miksi toiset näyttävät aina surullisilta. Minua on askarruttanut pitkään, kuinka voimakkaasti usko on naisen kehossa.
Rauhala kertoo, että lestadiolainen liike on hänelle yhä tärkeä. Hän ei kuitenkaan ole enää aktiivisesti sen toiminnassa mukana.
Kritiikille väylä netissä
Taivaslaulu-kirja kertoo lestadiolaisparin Viljan ja Aleksin fiktiivisen tarinan.
Haaveet ja arjen todellisuus eivät kohtaa uskonyhteisön tiukkojen sääntöjen keskellä. Kuudes raskaus on Viljalle liikaa.
Kirjassa lestadiolaisliikkeen kipukohtia käsitellään myös blogikirjoitusten kautta. Niissä tulee esille muun muassa uskonyhteisön hoitokokoukset, ehkäisykielto ja pedofiilikohu.
Rauhala halusi nostaa blogikirjoitukset romaaniin ajankuvana.
- Liikkeen piirissä kriittisen keskustelun mahdollisuus on aika olematon. Väylä on löytynyt netistä.
Vaikka Taivaslaulu tuo esiin vaikeita asioita, se on myös rakkausromaani. Aleksi on osallistuva perheenisä, joka tukee vaimoaan. Hän tekee ratkaisuja, joiden hän toivoo helpottavan perheen arkea.
- Perhekeskeisen ja sitoutuvan rakkauden ideaali on sinänsä kaunis. Vaikka usko vaatii naiselta ja perheeltä paljon, se voi samalla tuoda turvan ja lohdun.
Kommentit (114)
vitonen jatkaa, mullakin on vl-tuttavia ja muutama ystävä. Oma kokemukseni on, että lapset kyllä hoidetaan, puetaan ja ruokaa annetaan mutta se on totta, että huomiota kaipaavat ja kova syliin pääsemisen tarve juuri näillä 2-5vuotiailla, jotka ovat oikeasti vielä pieniä,mutta perheessään jo isoja, siis heitä pidetään jotenkin ikätasoaan isompina
Toki tätä näkee pienemmissäkin perheissä. Ja voi olla että ison perheen äidillä enemmän aikaa lapsille kuin sillä kahden lapsen työssäkäyvällä äidillä, jolla vielä paljon harrastuksia?
Olen huomannut, että vl-perheissä myös lapset ulkoilevat itsekseen hyvin pieninä. Parivuotiaatkin isompien mukana ulkona eikä aikuiset valvo.
Mutta pääsääntöiseti perheissä lapset hoidetaan ihan hyvin, on puhtaat vaatteet, leluja, ruokaa, sitä rakkauttakin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perushoitoon (ruokinta, vaatteet, puhtaus) on aikaa eipä muuhun.
Karmea tulevaisuuskuva lestatytöillä lapsista asti, synntyskone/kotiäiti.
Eipä miesten osassakaan ole kateuteen aihetta.
Sama kuin päivähoidossa olevilla lapsilla, perushoitoon aikaa, ei muuhun
Sääli niitä vl-perheen lapsia, jotka päivät hoidossa äidin ollessa vauvan kanssa kotona ja illalla kotonakaan ei saa sitten aikaa!
Minä aion lukea kirjan, ihan siitä syystä että lv-liike on ollut minulle vieras asia ennen kuin muutin alueelle jossa lähes kaikki naapurit kuuluvat liikkeeseen. Olen täällä nähnyt asioita, jotka tuntuvat järkyttävälle ihan näin taviksesta, ja tunnen suurta myötätuntoa äitejä kohtaan, jotka ovat fyysisesti ja psyykkisesti koko ajan äärirajoilla, jotka ovat koko ajan raskaana tai imettävät tai molempia yhtä aikaa, ja joiden pitäisi pitää huolta niin monesta tarvitsevasta ihmisestä. Vaikka kuinka yrittäisi parhaansa, niin ihminen on vaan ihminen eikä pysty ihmeisiin. Vaikka kuinka rakastaisi.
Itse asiassa aloin harrastaa tätä kaksin jäätelöllä käymistä jo kolmannen synnyttyä. Vaikka lapsia on kaksi niin se kahden keskinen aika vain vanhemman kanssa on todella tärkeää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta on järkyttävää, että luterilainen kirkko Suomessa hyväksyy sisäänsä tällaisen liikkeen. En voi kuulua kirkkoon mm. tämän takia. Taitaa tässäkin olla kirkolle rakkaampia ne veroeurot kuin ihmisten kärsimys, niin tyypillistä!
Mietin että kokevatko koskaan häpeän tunnetta suuresta katraastaan kun liikkuvat ihmisten ilmoilla tai ihan kotioloissaankin.
Kaikki tavikset tietää ettei ole oma valinta pykätä maailmaan kymmentä lasta, joku muu taho päättää naisen kehosta kuin hän itse.
Säälittää vl-naiset samoin kuin kaikki muutkin eristäytyneisiin uskointoihin ja herätysliikkeisiin kuuluvat. Ulkopuolelta tulee arvostelua (minä mukaanlukien) ja yhteisön sisältä painieta koko ajan käyttäytyä ja elää tietyllä tavalla. Sisäinen kuri on armoton. Jos et noudata sääntöjä erotetaan ja eristetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.09.2013 klo 15:51"]
Sama kuin päivähoidossa olevilla lapsilla, perushoitoon aikaa, ei muuhun
Sääli niitä vl-perheen lapsia, jotka päivät hoidossa äidin ollessa vauvan kanssa kotona ja illalla kotonakaan ei saa sitten aikaa!
[/quote]
Eipä sitä ole tavisperheessäkään lapsille hoitopäivän jälkeen aikaa. Isi lähtee harrastuksiinsa, äiti vie lapset lasten harrastuksiin ja käy siinä välissä lenkillä, kotiin, iltapala ja nukkumaan. Viikonloppuna lapset on mummolassa, kun tarvitaan parisuhdeaikaa.
Ikävä kyllä, edes siihen perushoitoon ei useimmissa vl-perheissä ole mitään mahdollisuutta. Meidän lasten koulussa on paljon vl-perheiden lapsia ja ihan jokaisella on selkeästi puutteita perushoidon puutetta. Eli lapset tulevat kouluun likaissa vaatteissa, puutteellisesti pukeutuneena, ei pyöräilykypäriä, likaiset kasvot ja kädet jne. Useimmilla myös selkeästi oppimisvaikeuksia.
Totuus on paljon kamalampi kuin julkisuudessa uskalletaan tuoda esiin. Minusta vl-perheistä useimmat ovat selvästi lastensuojelutapauksia. Eivät siis eroa millään tavalla esim. alkoholistiperheistä, yhtä huonoa hoitoa ja kasvatusta saavat. Lisänä vielä pikkulapsesta asti pelottelu ja yleensäkin täysin kieroutuneen ajatus- ja uskomusmaailman opettaminen. Kaikki vl-ihmiset tarvitsisivat hoitoa, että pääsevät eroon ko. liikkeestä ja sen keulamiehet pitäisi saattaa edesvastuuseen ihmisten elämän tuhoamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.09.2013 klo 16:48"]
[quote author="Vierailija" time="08.09.2013 klo 15:51"]
Sama kuin päivähoidossa olevilla lapsilla, perushoitoon aikaa, ei muuhun
Sääli niitä vl-perheen lapsia, jotka päivät hoidossa äidin ollessa vauvan kanssa kotona ja illalla kotonakaan ei saa sitten aikaa!
[/quote]
Eipä sitä ole tavisperheessäkään lapsille hoitopäivän jälkeen aikaa. Isi lähtee harrastuksiinsa, äiti vie lapset lasten harrastuksiin ja käy siinä välissä lenkillä, kotiin, iltapala ja nukkumaan. Viikonloppuna lapset on mummolassa, kun tarvitaan parisuhdeaikaa.
[/quote]
Ehkä teillä, mutta meillä illat ja vapaat vietetään ihan rauhassa perheen kanssa
[quote author="Vierailija" time="08.09.2013 klo 23:09"]
Ja muutama sana tuosta synnyttämisestä ja omien valintojen tekemisestä..
Jos ei lapsia kuulu eikä näy, ollaan yhteisössä " huolissaan " asiasta. Tilannetta sitten aletaan selvittää.
Tämä ei ole mielikuvitukseni tuotetta, ( valitettavasti ), vaan kahden ystäväni, ex-vl-naisen kertomaa.
Näennäisesti asia on siis yksilön päätettävissä, mutta totuus onkin sitten toinen.
[/quote]
Tässä on ripaus totuutta.
T. Vanhoillislestadiolainen, 22-vuotias naimisissa oleva nuori nainen joka käyttää ehkäisyä miehensä kanssa, ja joka kokee ahdistusta tästä asiasta. Ehkäisy on minun ja mieheni välinen asia josta ei saa vahingossakaan puhua kenellekkään muulle. Jos myönnät käyttäväsi ehkäisyä, sinun katsotaan kieltäneen uskosi etkä kuulu enää yhteisöön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinä 22-vuotias, kyselläänkö sinulta, miksei lapsia tule? Miten päädyitte ehkäisemään?
Olen vl ja haluaisin muistuttaa kaikkia siitä, että yhteisö ei kysele lasten perään. Kukaan ei joudu tekemään selontekoa yhdistykselle intiimielämästään. Ne on mahdollisesti tuttavat, jotka epähienosti utelevat, kuten monelle ei vl:llekin tapahtuu esim naimisiinmenon jälkeen työkavereiden ja sukulaisten taholta.
Ei tulisi mieleenkään ruveta utelemaan lapsiasioita keneltäkään. Kun joku kertoo odotuksesta, onnittelen vilpittömästi.
Moni vl nainen on myös lapseton, käytännön syistä, liikeessä on paljon enemmän naimattomia naisia kuin miehiä.
Ihan kaikkien suomalaisten alle keski-ikäisten naisten uupumus on yleistä. Uskoakseni yli 20 % naisista käy jossain vaiheessa jonkinasteisen burn outin läpi. Monilla tämä johtuu työelämän paineista ja joillain lestadiolaisäideillä heidän työelämästään kotona. Tässä elämässä on niin paljon kaikkea kivaa, mitä me kaikki haluaisimme ehtiä kokea ja hankkia, mutta velvollisuudet vievät ajan ja voimat ja tuntuu että rahakaan ei riitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.09.2013 klo 20:23"]
Sinä 22-vuotias, kyselläänkö sinulta, miksei lapsia tule? Miten päädyitte ehkäisemään?
[/quote]
Ei ole kysytty suoraan päin naamaa että miksi ei tule, mutta vihjailuja ja epäsuoria kysymyksiä kyllä kuulen. Ja keskusteluissa on kyllä hyvin selkeästi esillä se että ehkäisy on kielletty.Piste. Silti jotkut jaksavat väittää että on pariskunnan oma valinta, oma valinta juu mutta yksi ainoa vaihtoehto mistä valita.
Päädyimme ehkäisyyn koska olemme vielä nuoria ja haluamme viettää aikaa kahdestaan tutustuen toisiimme ja rakentaen yhteistä elämäämme. Haluamme elämäämme valmiiksi joitakin "peruspilareita" lapsi vaihetta varten. Otamme sitten myöhemmin vastaan lapsia, jos meille niitä annetaan, kohtuudella. Onnellisen lapsuuden olen saanut viettää suuressa perheessä, ja sellaista toivoisin mahdollisille omille lapsillenikin. Olen erittäin onnellinen elämässäni, tämä ehkäisyasia on ainoa musta pilvi taivaalla.
[quote author="Vierailija" time="08.09.2013 klo 14:14"]
Tällä palstalla on valtava määrä kahden lapsen äitejä, jotka ovat uupuneita arjessaan, jossa isompi on hoidossa ja vauva kotona, mies tekee kotityöt ja anoppi hoitaa lapsia viikonloput. Heidän uupumuksensa on hienoa ja jaloa, turvaverkkoa itketään neuvolasta ja sukulaisista, mutta kun kuuden lapsen äiti uupuu, se on jotenkin eksoottista ja ihmeellistä?
[/quote]
Tuttavani, kahden lapsen äiti (toinen lapsista jo koulussa) on uupunut lapsistaan. Ja sen pitäisi olla ihan ok. Mutta kun minä, jolla neljä lasta viidessä vuodessa joskus sanon, että hieman kiireistä on ja aina en ihan kaikkea jaksaisi, niin tuttavani kommentoi, että omapa oli valintani tehdä monta lasta pienellä ikäerolla.... Eli minulla ei ole mitään oikeutta olla koskaan edes vähän väsynyt. Hänellä on.
22-vuotias, toivon kovasti ettei siitä tulisi kovin musta pilvi. Siihen on kyllä kaikki ainekset. Teiltä voi jommalta kummalta lähteä usko ja sitten koko perhe-elämä muovataan uusille arvoille plus suru omasta tai toisen luopumuksesta. Voi olla, että ette ole yhtä samanmielisiä enää ehkäisyn lopettamisajankohdstakuin helposta aloittamisestia ja mieltä painava omatunto vaikuttaa kaikkeen olemiseen, kuten tiedät. Tulee hetki, kun ei tunnu enää hyvältä laulaa siionin lauluja seurapenkissä eikä voi olla oma itsensä muiden kanssa, alkaa tuntea olevansa erilainen. Uskosta katoaa ilo ja se ihana uskovaisen vapaus ja hyvä olo, joka valtaa mielen kun tietää ja tuntee, että kaikki on hyvin. Siitäkin voi tulla keskinäisiä ristiriitoja, jos toinen haluaa tehdä parannuksen ja toinen ei tai myöhemmin toinen syyttä toista tästä valinnasta.
Kaikkea hyvää sinulle ja miehellesi. Muistattehan, että koska tahansa voitte heittää tuon mustan pilven harteiltanne. Teidän ei tarvitse kantaa sitä mukananne.
Olen viiden lapsen kotiäiti, en kylläkään vl. Aikaa on lapsille, eikä kenenkään tarvitse mennä ennen eskari-ikää päivähoitoon (en laittaisi omiani)
Paljon tehdään ja touhutaan perheenä ja minä lasten kanssa.
Illalla kun olen lukenut lapsille iltasadun ja jokaiselle halit ja hyvät yöt toivotettu sänkyihin niin lähden itsekseni lenkille. Sitten tulen hiljaiseen kotiin ja rakkaat nukkuu sängyissään. Se iltalenkki on mulle voimavara, huolehdin siinä niin henkisestä kuin fyysisestä hyvinvoinnistani.
Päivät tulee oltua lasten kanssa ja aina lauantaisin käyn kaupassa ja jossain kahvilassa jätskillä vain yhden kanssa, no, nuorimmainen 6kk, ei vielä ole mukana ollut.
Mutta jos mulla olisi 12 lasta niin tilanne olisi toki ihan eri.
44 on selkeä vastaus siihen, miksei ehkäisyn käytöstä puhuta. Jos käyttää ehkäisyä, ei ole oikea uskovainen. Synnyttäminen on uskon mitta.
Uskohan on aina henkilökohtainen, ei voi koskaan tietää tuleeko toiselle sellainen elämänvaihe että luopuu uskosta. Ja sellaista on turha murehtia. Elämme tätä päivää ja usko antaa meille iloa ja rauhaa. Jumala tuntee meidät ja kuulee rukouksemme ja vastaa meille rauhalla. Luotamme siihen että Jumala järjestää elämämme niin kuin sen on tarkoittettu. Valitettavasti yhteisössä on tämä ikävä "sääntö" jota me emme usko Jumalan tarkoittavan noudatettavaksi niin että ehkäisy olisi kielletty.
Rakkaus on sitten eri asia. Rakastamme toisiamme koko sydämestä. Ei rakkaus lopu vaikka tapahtuisi mitä. Ihmisinä pysymme samanlaisina ja rakastamme toisiamme ja olemme toistemme tukena aina. Ei ole rakkautta sellainen että alkaa arvostelemaan tai syyttelemään toista.
[quote author="Vierailija" time="08.09.2013 klo 15:05"]
Eiköhän suurin osa vl-perheistä lapsensa hoida ihan hyvin ja äiditkin jaksaa.
[/quote]
VL-perheillä on voimakkaat tukiverkot, isommat lapset ja vanhempien vielä lapsettomat sisaruksethan huolehtivat yleisesti pienemmistä.
Mutta eihän se oikeasti mitenkään poista äidin itsensä ihan konkreettista riittämättömyyden tunnetta, kun rinnoilla on vastasyntynyt, sylissä 1,5-vuotias, ja sille 3-vuotiaalle ei enää yksinkertaisesti ole tilaa.
Oma perheeni ei kuulu eikä ole kuulunut liikkeeseen, mutta olen ollut mukana erinäisissä sukujuhlissa, joissa on ollut paikalla myös VL-perheitä, ja se juuri noiden 3-5 -vuotiaiden lasten tarve "sykylle" on ollut jotenkin todella selvää ja sydäntäriipaisevaa, koska ovat itse minua, itselleen täysin vierasta ihmistä lähestyneet. Peruslapsiperheiden pikkuiset pikemminkin juoksevat sinne äidin taakse piiloon, jos joku aikuinen esim. vaikka vain kyykistyy viereen ja kysyy nimeä.