Lue keskustelun säännöt.
Miksi vanhemman polven mielestä ruoka ei saa maistua millekään?
21.08.2020 |
Miksi vanhemman ikäpolven ihmisten mielestä ruoka ei saa maistua millekään? Heti, jos ruokaan laittaa vähänkään mausteita, tulee kommentti, "ompa mausteista" ja sillä, mitä maustetta laittaa ei ole mitään väliä, sillä heillä on yleensä suu niin tuohesta, ettei eroteta, onko se chiliä, basilikaa, rakunaa, currya vai jotain muuta. Tuskin edes nimenä tuntevat noita, vaan kakki menee samaan mausteet kategoriaan.
Kommentit (104)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoittaa tässä yhteydessä "vanha polvi"? Viisikymppisenä en koe kuuluvani ryhmään.
Isäni nyppi leivistä pois tomaatinviipaleet ja heitti roskiin, oli liian eksoottista.
Tarkoitan sellaisia 70+-henkilöitä. Juuri tuollaisia isäsi tapaisia nirsoilijoita, jotka voivat syödä perunoita ja kastiketta sekä kastiketta ja perunoita, mutta kaikesta muusta valitetaan.
-ap
Onko aivan ylivoimaista asettua sodanjälkeisen elintarvikesäännöstelyn piirissä asuvien ihmisten asemaan? Ruoka oli kortilla, sitä säännösteltiin kun he olivat lapsia ja jolloin ihmisen makutottumukset muodostuvat.
Miten voi tulla ulos suomalaisesta koulutusjärjestelmästä ulos noin tietämätön ihminen?
Se ei estä kokeilemasta uusia makuja. Minunkin lapsuuden ravinto oli hyvin samankaltaista päivästä toiseen. Silti aikuisena kykenin maistelemaan erilaisia asioita ja tekemään uusia ruokia sekä käyttämään uusia ruoka-aineita. Varmasti tuolla ikäpolvella oli jokin tosi harvinainen hippadiheigybergiber-sairaus, joka esti minkä tahansa uuden ruoka-aineen testaamisen ja syömisen 15 ikävuoden jälkeen.
-ap
Älä nyt viitsi. Sinun aikuistuttuasi oli paljon mahdollisuuksia. Näiden vanhusten aikuisuudessa ei ollut.
Mistä mahtaa johtua, että sinä kokeilit ja totuit, he eivät.
Aivan varmasti oli kyllä. Esimerkiksi Amalia Grönbergin kirjoittama kirja Ruokatavaraoppi : keittokouluja ja perheitä varten vuodelta 1907 kertoo sitruunoista ja niiden tuomisesta Suomeen. Jo 1950-luvulla niitä sai koko Suomesta. Silti monelle vanhukselle tuntuu jo pelkkä sitruunakin olevan liian erikoista.
-ap
No höpö höpö.
Ihan vissisti sima tehtiin sitruunoista ämpäriin 40-luvullakin, että kyllä ne sitruunat on tunnettu.
Lämpimien ruokien kohdalla käytettiin wiener-leikkeessä ja kalan päällä.
Itseäni ihmetyttää kun kaikki on suolatonta nykyään, hyvää leipää ei saa, ei voita eikä juustoja.
Ranskassa on ihanaa vanhanajan voita jossa on suolaa ja joka maistuu ihanalta patongin tai jonkun muun leivän päällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitee on kohta 85-v. ja käyttää mausteita hyvinkin taitavasti. Viimeksi oli chili con carnea, tavallista arkiruokaa, mutta tosi hyvää! Kanaruuissa on tuota parjattua currya. Yrttejä käyttää paljon ja osan kasvattaa itse. Hän matkusteli aikanaan aina kun mahdollista ja tuolloin tottui mausteisiin ja makuihin. Meillä syötiin jo 60-luvulla unkarilaista gulassia ja vatkulia, pitsapiirakkaa (näin hän sen kirjoittaa :D), täytettyjä kesäkurpitsoita, sienipihvejä ja vaikka mitä. Isoäitini oli vegaani (tolstoilaisen aatteensa mukaisesti), joten sieltä varmaan tuli myös kasvisten suosiminen ruuanlaitossa eli meillä on aina syöty paljon kasviksia, osa kasvatettu aina itse. Suolaa hän käyttää - ikävä kyllä - vieläkin mielestäni liikaa. :/ Muuten tekee todella hyvää ruokaa, olihan hän jonkun vuoden pää'keittäjän' vakanssilla (heh, tuolloin nainen ei ilmeisesti voinut olla kokki!).
Vierailija kirjoitti:
Ei kai se jos jostain ei tykkää, mutta kun asenne on kuin pikkulapsella, valmiiksi nenä kippurassa jollekkin itselle uudelle ruoalle. Äitini syö omasta mielestään kaikkea, mutta sitten kun alkaa vähän kaivelemaan niin ei syö tomaattia, ei syö kalaa, ei papuja, ei syö yrttejä... tympeä tehdä ruokaa tuollaiselle. Aina vaan sitä möhnäksi keitettyä perunaa ja jotain pannussa paistettua lihaa ja salaatiksi suolakurkkua. Järki lähtee. Tiedän ettei tarkoita olla vaikea, mutta eikö nyt aikuinen ihminen voisi vähän rohkaista mieltään ja kokeilla uusiakin juttuja.
Juuri näin. Ihanaa, että joku muukin ymmärtää. Aina vain sitä samaa pitäisi olla nokittavana. Varsinkin tuo fiksaatio KEITETTYYN perunaan on jotain ihan uskomatonta. Riisi, makaroni, cuscus, mikä tahansa muu, on täysin ei, ei.
-ap
Kaikkein naurettavimipia ovat ihmiset jotka ovat niin sairaalloisen kiinnostuneita muiden syömisistä, tavoista tai seksielämästä, lähinnä siis negatiivisessa mielessä kiinnostuneita.
Vierailija kirjoitti:
Miksi nuorempien pitää yleistää kaikissa asioissa ja aina?
Tämä, mun mummo on 90v ja rakastaa mausteisia ruokia, etenkin intialaistyylistä ja saa olla tulistakin. Hän itse kyllä tekee niitä perinteisiä ruokia ilman eksoottisia mausteita, mutta syö todella mielellään kaikenlaista muutakin. Hänen kanssaan on hauskaa käydä etnisissä ravintoloissa kun mummo on aina ihan haltioissaan, miten herkullista kaikki onkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä ihmeestä tällaista olet saanut päähäsi? 85-vuotias äitini rakastaa Chalupan chilillä ja korianterilla maustettuja tortilloja ja sushin kanssa syö wasabia. Kiinalaisessa käytiin ennen usein, nyt ostetaan hänelle kotiin usein valmisruokia, joista löytyy jo paljon erilaisia itämaisia makuja. Nykypäivän 7- ja 8-kymppiset ovat useimmat matkustelleet paljon ja kansainväluset ruuat ovat ihan arkipäivää. Taidat nyt puhua näitä edeltävistä jo edesmenneistä sukupolvista, joille maustepippuri ja suola olivat tavalliset mausteet.
Olen 58 vuotta vanha nainen. Tulen perheestä, jossa äitini pisti makkarasoppaan yhden mauste- (ei musta) pippurin. Siinä se maustaminen. Muutettuani omilleni aloin maustaa ja tutkia maustamista. Löysin aivan uuden maailman. Sitten löysin chilit. Aloin kasvattaa niitä itse ja hankin siemeniä ensin markettien chileistä, sittemmin Fataliilta ja ulkomailta. Parhaimmillaan olen kasvattanut samalla kaudella 54 eri lajia, ja uskokaa tai älkää chileissä on eri laatuja ja makuja kuten viineissä ja juustoissa vaikka. Chilin polte ei suinkaan peitä sitä ruuan makua, vaan parhaimmillaan täydentää sitä, siihen vain pitää oppia. Tarkoitan vain sanoa, että se kuuluisa suomalainen maku on vähän kuin hokema, mautonta sapuskaa haileille ihmisille, muutakin voi oppia ja opetella. Ei se elämää ainakaan köyhdytä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No eihän nyt mihinkään helvetin karjalanpaistiin 60-luvulla laitettu muuta kuin laakerinlehti, pippuria ja suolaa. Se oli se maustaminen. Kenelläkään ollut mitään rahaa ostaa jotain muuta. Tomaatit maustettiin sokerilla eikä millään basilikalla tms.
?
Ihme vouho.
Karjalanpaisti maustetaan edelleen tuolla lailla.
Vai maustatko sinä ketsupilla?
Vierailija kirjoitti:
Mausteita käytetään peittämään raaka-aineiden omaa makua. Intiassa currya käytetään piilottamaan mätänevän lihan löyhkää, Suomessa ei moista tarvita. Siksi se suomalainen vanhus tunnistaa, syökö hirveä, sikaa vai nautaa. Helsinkiläishipsterille soija ja ankka on samaa makua.
Älä nyt viitsi naurattaa; intialaisista valtaosa in hinduja - jotka eivät periaatteessa syö lihaa lainkaan. Kyllä niillä mausteilla on ihan toinen käyttötarkoitus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkähän ikäisiin nyt yleistetään tämä asia? Mun ysikymppisen äitini suosikkiruokia on mm. meksikolaiset ruuat, tykkää myös yrttimausteista, valkosipulista jne. Tulisista ruuista ei tykkää. Samanikäisen anoppini lempiruokaa on thaimaalainen ja saa olla melko tulistakin.
Minusta maustettu ruoka on eri asia kuin tulinen, monet ajattelee, että ruuan pitää olla tosi mausteista ja siinähän käy sitten niin, että esim. kasvisten hienot aromit peittyy voimakkaisiin mausteisiin. Tuoreesta kalasta tehty ruoka ei pahemmin mausteita kaipaile, harmittaa, kun monet maustaa kalankin voimakkaasti. Tykkään siis mausteisesta ruuasta ja joskus tulisuuskin sopii, mutta on paljon ruokia, jotka eivät pahemmin mausteita kaipaa, koska raaka-aineet ovat ihan itsessään niin maukkaita. Se on myös ikävää, kun sotketaan mausteita miten sattuu ja käytetään samaan ruokaan monia erilaisia yrttimausteita, niin että syntyy pelkkää sekasotkua. Maustaminen on taidetta.
Vierailija kirjoitti:
Olen 58 vuotta vanha nainen. Tulen perheestä, jossa äitini pisti makkarasoppaan yhden mauste- (ei musta) pippurin. Siinä se maustaminen. Muutettuani omilleni aloin maustaa ja tutkia maustamista. Löysin aivan uuden maailman. Sitten löysin chilit. Aloin kasvattaa niitä itse ja hankin siemeniä ensin markettien chileistä, sittemmin Fataliilta ja ulkomailta. Parhaimmillaan olen kasvattanut samalla kaudella 54 eri lajia, ja uskokaa tai älkää chileissä on eri laatuja ja makuja kuten viineissä ja juustoissa vaikka. Chilin polte ei suinkaan peitä sitä ruuan makua, vaan parhaimmillaan täydentää sitä, siihen vain pitää oppia. Tarkoitan vain sanoa, että se kuuluisa suomalainen maku on vähän kuin hokema, mautonta sapuskaa haileille ihmisille, muutakin voi oppia ja opetella. Ei se elämää ainakaan köyhdytä.
Hienoa, että olet löytänyt chilien maailman. Se on paljon muuta kuin kaupan tylsät annuumit tai tunkkaiset chilijauheet. Olen kasvattanut chilejä yli 20 vuotta. Hyvin monessa ruoassani on jotain chiliä, mutta koska makuja ja tulisuuksia on monia, ruoka ei ole välttämättä edes tulista. On sitten chiliä tai ei, niin ruoassa pitää olla maut tasapainossa. Vaatii treeniä, että saa maut ihan oikeasti sellaiseksi, että jokainen lisätty mauste kunnioittaa toista. Näin on parhaissa curryissa, jotka ovat ihan eri juttu kuin se curryjauhepussi Meiralta. Jopa ruskean soosin teko vaatii sitä maistelua ja tasapainoa, jotta siitä saa oikeasti maukkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sipulia, pippuria ja suolaa - siinä tavallisimmat mausteet. Uskoisitko ap, että me ikäihmiset haluamme, että ruoka maistuu niille aineksille, joista se on tehty. Siis peruna perunalle, porkkana porkkanalle, lanttu lantulle, kaali kaalille jne. Suolan määrää on toki vähennetty roimalla kädellä. Ennen vanhaan mausteita lisättiin ruokaan runsaasti, jotta ruokailijat eivät maistaisi jo puoliksi tai kokonaan pilaantuneita aineksia. Kun on hyvät tuoreet ainekset, ei makuja tarvitse peitellä voimakkailla mausteilla. Mausteiden ei ole tarkoitus peittää aitoja makuja, vaan korostaa niitä.
Noista ainoastaan porkkana ja lanttu omaavat tunnistettavan maun. Peruna nyt ei maistu yhtään miltään. Laitan uuniperunoihin aina suolaa, pippuria, timjamia, valkosipulia ja oliviiöljy/voi-seoksen. Paljon parempaa kuin joku nyhjäinen keitetty peruna.
No sä et ole syönyt kunnollista perunaa, jos se ei maistu perunalle. Hae kesän ekat siiklit suoraan pellosta, ei tarvitse kuin hiukan suolaa (ja voita).
Mä kanssa tykkäsin kokkailla mausteiden kanssa parikymppisenä, nyt viiskymppisenä arvostan enemmän luonnollisuutta ja aitoja makuja, mausteitakin voi laittaa vaika jotain yrttiä - yhtä kerrallaan. Chilistä ja tulisuudesta en ole koskaan pitänyt, mitä järkeä syödä ruokaa bosta makuaisti menee tunnottomaksi ja silmät vuotaa vettä?
Mun mummo tekee hyvin perinteistä ruokaa, mutta se on hyvää, eikä mautonta. Kesäkeitossa käytetään tuoreita satokauden kasviksia, mieluiten omasta maasta, eikä niitä keitetö maidossa vaan maito/kerma lisätään lopussa. Muutenkin ruoka tehdään satokauden mukaan. Mummo tietää hyvin mitä kannattaa tehdä talvella ja samasta ruuasta tulee kesällä vetistä. Ja mikä kesällä on maukasta on talvella mautonta ja kuivaa. Yrttejä kuten tilliä ja lipstikkaa käyttää myös. Ja oikeaa voita ja kermaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai se jos jostain ei tykkää, mutta kun asenne on kuin pikkulapsella, valmiiksi nenä kippurassa jollekkin itselle uudelle ruoalle. Äitini syö omasta mielestään kaikkea, mutta sitten kun alkaa vähän kaivelemaan niin ei syö tomaattia, ei syö kalaa, ei papuja, ei syö yrttejä... tympeä tehdä ruokaa tuollaiselle. Aina vaan sitä möhnäksi keitettyä perunaa ja jotain pannussa paistettua lihaa ja salaatiksi suolakurkkua. Järki lähtee. Tiedän ettei tarkoita olla vaikea, mutta eikö nyt aikuinen ihminen voisi vähän rohkaista mieltään ja kokeilla uusiakin juttuja.
Juuri näin. Ihanaa, että joku muukin ymmärtää. Aina vain sitä samaa pitäisi olla nokittavana. Varsinkin tuo fiksaatio KEITETTYYN perunaan on jotain ihan uskomatonta. Riisi, makaroni, cuscus, mikä tahansa muu, on täysin ei, ei.
-ap
No jos on noin suppea lisäkevalikoima, niin sitten sitä perunaa. Se on ylivoimaisesti terveellisin vaihtoehto noista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sipulia, pippuria ja suolaa - siinä tavallisimmat mausteet. Uskoisitko ap, että me ikäihmiset haluamme, että ruoka maistuu niille aineksille, joista se on tehty. Siis peruna perunalle, porkkana porkkanalle, lanttu lantulle, kaali kaalille jne. Suolan määrää on toki vähennetty roimalla kädellä. Ennen vanhaan mausteita lisättiin ruokaan runsaasti, jotta ruokailijat eivät maistaisi jo puoliksi tai kokonaan pilaantuneita aineksia. Kun on hyvät tuoreet ainekset, ei makuja tarvitse peitellä voimakkailla mausteilla. Mausteiden ei ole tarkoitus peittää aitoja makuja, vaan korostaa niitä.
Noista ainoastaan porkkana ja lanttu omaavat tunnistettavan maun. Peruna nyt ei maistu yhtään miltään. Laitan uuniperunoihin aina suolaa, pippuria, timjamia, valkosipulia ja oliviiöljy/voi-seoksen. Paljon parempaa kuin joku nyhjäinen keitetty peruna.
No sä et ole syönyt kunnollista perunaa, jos se ei maistu perunalle. Hae kesän ekat siiklit suoraan pellosta, ei tarvitse kuin hiukan suolaa (ja voita).
Mä kanssa tykkäsin kokkailla mausteiden kanssa parikymppisenä, nyt viiskymppisenä arvostan enemmän luonnollisuutta ja aitoja makuja, mausteitakin voi laittaa vaika jotain yrttiä - yhtä kerrallaan. Chilistä ja tulisuudesta en ole koskaan pitänyt, mitä järkeä syödä ruokaa bosta makuaisti menee tunnottomaksi ja silmät vuotaa vettä?
Uudet perunat muutaman kerran kesässä on hyvää, mutta jos et ole huomannut niin suomessa syödään keitettyjä perunoita ympäri vuoden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai se jos jostain ei tykkää, mutta kun asenne on kuin pikkulapsella, valmiiksi nenä kippurassa jollekkin itselle uudelle ruoalle. Äitini syö omasta mielestään kaikkea, mutta sitten kun alkaa vähän kaivelemaan niin ei syö tomaattia, ei syö kalaa, ei papuja, ei syö yrttejä... tympeä tehdä ruokaa tuollaiselle. Aina vaan sitä möhnäksi keitettyä perunaa ja jotain pannussa paistettua lihaa ja salaatiksi suolakurkkua. Järki lähtee. Tiedän ettei tarkoita olla vaikea, mutta eikö nyt aikuinen ihminen voisi vähän rohkaista mieltään ja kokeilla uusiakin juttuja.
Juuri näin. Ihanaa, että joku muukin ymmärtää. Aina vain sitä samaa pitäisi olla nokittavana. Varsinkin tuo fiksaatio KEITETTYYN perunaan on jotain ihan uskomatonta. Riisi, makaroni, cuscus, mikä tahansa muu, on täysin ei, ei.
-ap
No jos on noin suppea lisäkevalikoima, niin sitten sitä perunaa. Se on ylivoimaisesti terveellisin vaihtoehto noista.
Vanhoissa perunoissa nyt ei paljon ravintoaineita ole jäljellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sipulia, pippuria ja suolaa - siinä tavallisimmat mausteet. Uskoisitko ap, että me ikäihmiset haluamme, että ruoka maistuu niille aineksille, joista se on tehty. Siis peruna perunalle, porkkana porkkanalle, lanttu lantulle, kaali kaalille jne. Suolan määrää on toki vähennetty roimalla kädellä. Ennen vanhaan mausteita lisättiin ruokaan runsaasti, jotta ruokailijat eivät maistaisi jo puoliksi tai kokonaan pilaantuneita aineksia. Kun on hyvät tuoreet ainekset, ei makuja tarvitse peitellä voimakkailla mausteilla. Mausteiden ei ole tarkoitus peittää aitoja makuja, vaan korostaa niitä.
Noista ainoastaan porkkana ja lanttu omaavat tunnistettavan maun. Peruna nyt ei maistu yhtään miltään. Laitan uuniperunoihin aina suolaa, pippuria, timjamia, valkosipulia ja oliviiöljy/voi-seoksen. Paljon parempaa kuin joku nyhjäinen keitetty peruna.
No sä et ole syönyt kunnollista perunaa, jos se ei maistu perunalle. Hae kesän ekat siiklit suoraan pellosta, ei tarvitse kuin hiukan suolaa (ja voita).
Mä kanssa tykkäsin kokkailla mausteiden kanssa parikymppisenä, nyt viiskymppisenä arvostan enemmän luonnollisuutta ja aitoja makuja, mausteitakin voi laittaa vaika jotain yrttiä - yhtä kerrallaan. Chilistä ja tulisuudesta en ole koskaan pitänyt, mitä järkeä syödä ruokaa bosta makuaisti menee tunnottomaksi ja silmät vuotaa vettä?
Kyllä ne yrtit ja mausteet on ihan aitoja makuja nekin. Jos ei käytä mitään mausteita niin ei niitä ”aitoja” makuja kovin montaa sitten ole. Yleensä ne on peruna, peruna, peruna, porkkana, kana, possu, lehmä. Noihin aitoihin makuihin nyt vaan vaihtelunhaluinen ihminen kyllästyy viikossa.
Isoäiti käytti ainakin timjamia, rosmariinia, rakuunaa, salviaa, laakerinlehtiä, musta-, valko- ja maustepippuria, minttua ja mäkimeiramia ruokiin.
Ja joissain omatekoisissa lihamarinadeissa oli valkosipulia.
Mummi taisi olla syntynyt joskus 1910 ja ihan tavalliseen perheeseen.
Peruna ei maistu miltään jollei keitinveteen laita suolaa. Sama on muidenkin vihannesten kanssa.
Suola tuo maun esiin niin vihanneksissa kuin puurossakin.
Suolaton puuro on hirveää.
Näillä ei ole mitään korrelaatiota. Närästys ja refluksitauti johtuvat aina mahanesteen pH:n noususta eli alkalisoitumisesta. Tällöin mahansuun läpät eivät sulkeudu kunnolla, vaan päästävät mahanestettä ruokatorveen. Hoito: hapota maha takaisin normaaliin erittäin alhaiseen pH:n tilaan esim. ottamalla ruokailua ennen omenaviinietikkaa, vetaiinihydrokloridia ja luopumalla happosalpaajista tai vastaavista hetkellistä oiretta hoitavista lääkkeistä.