Lue keskustelun säännöt.
Hienoa että suurten ikäluokkien etuihin ei kosketa taaskaan mitenkään
30.08.2013 |
Hehän ovat muutenkin jo maamme varakkain kansanosa. Hyvä että heidän ostovoimansa ja elintasonsa säilyy ennallaan.
Kommentit (165)
[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 16:09"]
[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 16:07"]
[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 15:53"]
"Syntyvyys on laskenut kaikkineenkin koko ajan, ja 70-luvulta LÄHTIEN syntyvyys on ollut alhaista. Emme me ole sen enempää lapsia tehneet, siis."
Nyt syntyvyys on kuitenkin kahden pinnassa, eli huoltosuhde säilyy.
[/quote]
Syntyvyys ei ole kahdessa pinnassa, vaan alle 1,9. Mutta kaksi pinnaakaan ei muuten riitä huoltosuhteen ylläpitoon, koska osa lapsista kuoleea aina ennen aikuisikään tuloa.
[/quote]
Osa lapsista kuolee ennen aikuisikää? Ihanko Suomessako? Eiköhän täällä ole hyvin alhainen alaikäisten kuolleisuus verrattuna köyhempiin maihin?
[/quote]
Totta kai kuolee, vaikka maailman matalin lapsikuolleisuus onkin. Joten kaksi pojoakaan ei riitä - ja nyt siis ollaan jossain 1,8 tuntumissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 16:07"]
[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 15:53"]
"Syntyvyys on laskenut kaikkineenkin koko ajan, ja 70-luvulta LÄHTIEN syntyvyys on ollut alhaista. Emme me ole sen enempää lapsia tehneet, siis."
Nyt syntyvyys on kuitenkin kahden pinnassa, eli huoltosuhde säilyy.
[/quote]
Syntyvyys ei ole kahdessa pinnassa, vaan alle 1,9. Mutta kaksi pinnaakaan ei muuten riitä huoltosuhteen ylläpitoon, koska osa lapsista kuoleea aina ennen aikuisikään tuloa.
[/quote]
Kokonaishedelmällisyyden ei tarvitse olla täsmälleen väestön uusiutumistasolla, kunhan se ei kovin paljon siitä poikkea.
Kokonaishedelmällisyys voi olla huono kahdella erilaisella tavalla. Joko kokonaishedelmällisyys on väärä tai sitten se vaihtelee liikaa. Ensimmäisessä tapauksessa suuri kokonaishedelmällisyys merkitsee nopeaa väestönkasvua ja se tuottaa omat ongelmansa, kun kasvun rajat tulevat vastaan. Liian pieni kokonaishedelmällisyys taas merkitsee väestön nopeaa vähenemistä, ja sekään ei ole hyvä.
Suomessa ongelma on kokonaishedelmällisyyden nopea muutos 1940-luvulta 1960-luvulle. Sen seurauksena ikäluokat ovat hyvin erikokoisia ja siitä johtuvista ongelmista nyt aletaan kärsiä.
[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 16:12"]
[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 15:05"]
Pieni reality-check nyt tässä: inflaatio periaatteessa söi rahan, myös lainan arvoa. Mutta missään tilanteessa, siis KOSKAAN se inflaatio ei ole ollut suurempi kuin lainan korko.
[/quote]Nyt unohdit ilmeisesti tahallaan korkotuetut lainat ja lainan korkojen verovähennysoikeuden. Mitkä korkeampi korko ja inflaatio, sitä suurempi hyöty noista tuli.
Eipä ole enää korkotuettuja asunto- ja opintolainoja.
[/quote]
Asuntolainojen korkoja voi edelleen vähentää verotuksessa, mitä ihmettä höperehdit? Ja hittolainen, ne ovat todella alhaalla nyt, joten koskaan ei ole asuntolaina ollut niin halpaa ja sitä ole saanut niin helposti kuin nyt. Pikkuisen järkeä, nainen!
Korkotuettuja opintolainoja eivät ehtineet oikeastaan suuret ikäluokat hyödyntää, koska ne tulivat voimaan vasta 1969, eli jolloin nuorimmatkin suurien ikäluokkien edustajat olivat jo 20-vuotiaita. Kun korot nousivat, monet pankit kieltäytyivät myöntämästä opintolainaa, jolloin vasta otettiin käyttöön ensimmäiset ilmaistuet 1977. Mieti - nythän monet opiskelijat eivät joudu ottamaan lainaa ollenkaan!
Valtio tukee opintolainat edelleen, jos niitä joku haluaa ottaa.
[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 16:18"]
[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 16:07"]
[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 15:53"]
"Syntyvyys on laskenut kaikkineenkin koko ajan, ja 70-luvulta LÄHTIEN syntyvyys on ollut alhaista. Emme me ole sen enempää lapsia tehneet, siis."
Nyt syntyvyys on kuitenkin kahden pinnassa, eli huoltosuhde säilyy.
[/quote]
Syntyvyys ei ole kahdessa pinnassa, vaan alle 1,9. Mutta kaksi pinnaakaan ei muuten riitä huoltosuhteen ylläpitoon, koska osa lapsista kuoleea aina ennen aikuisikään tuloa.
[/quote]
Kokonaishedelmällisyyden ei tarvitse olla täsmälleen väestön uusiutumistasolla, kunhan se ei kovin paljon siitä poikkea.
Kokonaishedelmällisyys voi olla huono kahdella erilaisella tavalla. Joko kokonaishedelmällisyys on väärä tai sitten se vaihtelee liikaa. Ensimmäisessä tapauksessa suuri kokonaishedelmällisyys merkitsee nopeaa väestönkasvua ja se tuottaa omat ongelmansa, kun kasvun rajat tulevat vastaan. Liian pieni kokonaishedelmällisyys taas merkitsee väestön nopeaa vähenemistä, ja sekään ei ole hyvä.
Suomessa ongelma on kokonaishedelmällisyyden nopea muutos 1940-luvulta 1960-luvulle. Sen seurauksena ikäluokat ovat hyvin erikokoisia ja siitä johtuvista ongelmista nyt aletaan kärsiä.
[/quote]
Asiaa puhut, tosin siis 1,9 ei riitä huoltosuhteen ylläpidossa.
Syntyvyys joka tapauksessa on 70-luvulta lähtien pysynyt jatkuvasti kaukana 40-luvun lopun syntyvyydestä. Enkä nyt sano, että ketään pitäisi syyttää siitä, milloin on sattunut syntymään tai siitä, että harkitsee perheensä lapsiluvun itsekkäästi eikä kansakunnan "etu" huomioiden... mutta ei siitä siten pidä syytellä myöskään suuria ikäluokkia. Heillä oli ja on tasan sama oikeus tavoitella järkevää, taloudellisesti vaurasta ja mukavaa elämää kuin meillä nuoremmillakin.
[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 16:09"]
[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 16:07"]
[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 15:53"]
"Syntyvyys on laskenut kaikkineenkin koko ajan, ja 70-luvulta LÄHTIEN syntyvyys on ollut alhaista. Emme me ole sen enempää lapsia tehneet, siis."
Nyt syntyvyys on kuitenkin kahden pinnassa, eli huoltosuhde säilyy.
[/quote]
Syntyvyys ei ole kahdessa pinnassa, vaan alle 1,9. Mutta kaksi pinnaakaan ei muuten riitä huoltosuhteen ylläpitoon, koska osa lapsista kuoleea aina ennen aikuisikään tuloa.
[/quote]
Osa lapsista kuolee ennen aikuisikää? Ihanko Suomessako? Eiköhän täällä ole hyvin alhainen alaikäisten kuolleisuus verrattuna köyhempiin maihin?
[/quote]
Lapsikuolleisuus ei ole nolla. Noin 350 lasta sadastatuhannesta kuolee alle 20-vuotiaana. Lisääntymisiässä kuolee vielä hieman lisää ihmisiä.
Väestön uusiutumisen vaatimaa kokonaishedelmällisyyttä laskettaessa merkittävämpi tekijä on poikien osuus syntyneistä. Kokonaishedelmällisyyshän kertoo keskimääräisen lapsimäärän naista kohti, joten väestön pysyminen vakaana edellyttää ensisijaisesti sitä, että naisten määrä pysyy vakaana. Miljoonan naisen on siis synnytettävä miljoona tytärtä, jotta väestön määrä ei muutu. Jos luonnon toimintaan ei puututa, miljoonaa tyttöä kohti syntyy noin 1060000 poikaa. Kuolleisuuden osuus on vain muutama prosentti poikaenemmistön vaikutuksesta. Uusiutumisen vaatima kokonaishedelmällisyys länsimaissa lienee noin 2.07 ja kehitysmaissa suuremman lapsikuolleisuuden takia hieman enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 12:05"]
Millonkas se olikaan lehdessä että -87 syntyneet on tilastoissa eniten syrjäytyneitä? Omaa kouluaikaani muistellessa oltiin aina se säästöluokka, jonka kursseja karsittiin ja luokassa oli yli 30 oppilasta (koulukin homeessa, nyttemmin jo purettu). Tätä ikäluokkaahan nuo säästötoimenpiteetkin taas koskettaa.
Suurten ikäluokkien aikana pääsi töihinkin kun kävi kysymässä ja siellä koulutettiin, nyt pitää olla tutkinto joka paikkaan ja akateemisiä työttömiä joka oksalla
[/quote]
60-luvulla luokkakoko oli 40+ oppilasta/luokka. Tosin järjestys pysyi luokassa erinomaisesti ja kaikki pystyivät keskittymään opiskeluun. Näin kansa-ja oppikoulussa!
Se on kyllä aivan totta, että nykyään on erittäin vähän jäljellä ns. tomppeli-töitä eli semmoisia, joihin pääsee ilman mitään koulutusta.
Mutta toisaalta, onhan keskimääräinen koulutusastekin noussut todella huimasti 60-luvusta.
Ja on yhteiskunta muutenkin muuttunut, teknisemmäksi ja haastavammaksi psyykkisesti, jos fyysisesti onkin käynyt paljon kevyemmäksi.
Töitä ei kyllä suurten ikäluokkien aikaan saanut ihan tosta vaan. Se on totta, että julkinen sektori alkoi palkata työvoimaa, mutta vasta enenevässä määrin 1970-luvulla, jolloin suuret ikäluokat olivat jo 20+. Ja siihen läiskähti energiakriisi ja lama.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älkää unohtako sitä, että nykyään ihminen voi tehdä entisajan jopa 5 ihmisen työt. Ei ihme, ettei sitä odotettua työvoimapulaa ole tullutkaan suurten ikäluokkien eläköidyttyä.
[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 17:36"]
Älkää unohtako sitä, että nykyään ihminen voi tehdä entisajan jopa 5 ihmisen työt. Ei ihme, ettei sitä odotettua työvoimapulaa ole tullutkaan suurten ikäluokkien eläköidyttyä.
[/quote]
Tuo on muuten totta. Täällä maataloudessa tuo asia on helppo mitata. Vielä 90-luvulla, kun suuret ikäluokat olivat työelämässä ja viljelivät itse tilansa, niin näitä meidän viljelysmaita viljeli 6 eri isäntä-emäntä-paria. Nyt kaikkien noiden kuuden tilan maat ovat meidän viljelyksessä. Eikä me olla edes mikään erityisen suuri tila, vaan samanlaisia on täällä meidän kunnassakin ehkä viitisenkymmentä.
Ei siis ole mitään suurentelua, että yksi tekee viiden työt. Vaan niinhän tuo todella onkin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma äitini on kyllä tässä suurten ikäluokkien hyväonnisuudessa rypenyt koko ikänsä. Ok, lapsuus oli köyhää, mutta ruoka oli oman maatilan onnellista porsasta ja tuoreita kananmunia. Koulut käytiin ja metsää myytiin pesämunaksi, kun lähdettiin kaupunkiin opistoon opiskelemaan kolmeksi vuodeksi ammattia. Lainaa ei tarvinnut nostaa, kun tinki asumisesta ja suostui ottamaan kämppiksen.
Työpaikka löytyi heti ensimmäisen opiskeluvuoden kesäksi ja siitä sitten valmistumisen jälkeen samaan valtion duuniin vakipaikalle tasaisista tuloista nauttimaan. Lapsia tehtiin 70-luvun lopulla kaksi kappaletta ja ne laitettiin tarhaan parivuotiaina. Pikkuisen myöhemmin palkattiin kotiin yksityinen hoitaja, joka haki lapset koulusta, syötti ja leikitti kunnes vanhemmat pääsivät töistä. Tämä siis onnistui helposti 80-luvulla kahden keskipalkkaisen tuloilla.
Ostettiin mökki ja loma-asunto ulkomailta. Kivan kaupunkiasunnon velka hoitui näppärästi kymmenessä vuodessa, vaikka samaan aikaan matkusteltiin ulkomailla ja rakennettiin mökkiä. Katkeamaton työura saman työnantajan palveluksessa päättyi kunniakkaasti 35 vuoden jälkeen eläkkeeseen, joka on sama kuin 35-vuotiaan yliopistokoulutetun tyttären palkka pätkätyösuhteesta. Mutta en mä valita, mulla ja veljelläni on muhevat perinnöt tiedossa...
Äänestäkää! Äänestäkää niitä puolueita, jotka ajavat teidän omia etuja, älkäkää niitä jotka ajavat esim eläkeläisten etuja jos ette niistä hyödy. niiltä otetaan, joilla ei ole ihmisiä eduskunnassa ajamassa asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 11:04"]
Kyllä aika suuri osa eläkkeensaajista on pieneläkeläisiä, aika monilla eläke tuhannen euron paikkeilla ja sillä on selvittävä. Miettikäähän jos on vanha ok.talo, ja asuu siinä enää yksin, sen jo kerran maksetun verot, sähköt, öljyt, tie-vesi-jätemaksut, vakuutukset..korjaukset yms. pakolliset kuten puhelin, netti, lääkkeet..ruuasta ja vaatteista autosta puhumattakaan. Itselläni juuri näin..tässä kuussa öljylasku 500e..pannun korjaus 1000e kiinteistövero 300e vanhan auton pieni korjaus 100e vakuutus 100e+80e jne. mitäköhän söin? Mitään avustuksia asumistukia yms en ole koskaan hakenut, oletko kateellinen? Aika moni eläkeläinen on tehnyt 40vuotta töitä, työmoraali oli ennen hieman toista, ei juuri sairasteltu tai sairastettiin mutta työssä! Ylisuuret eläkkeet on ihan eri juttu, niistä suurin osa voi vain haaveilla.
[/quote]
Olisko aika muuttaa pienempään asuntoon?Ei kellään työssä käyvälläkään ole varaa asua sen suuremmin säilyttäen elintaso jos tulot tippuu vaan sillon muutetaan pienempään asuntoon ja karsitaan kuluja!1000e riittää vallan hyvin jos yksin asuu eikä siihen vaadita omakotitaloa..622
Mitä maksoi laina näille suurille iköluokille lainan korot 3kertaiset.Eiväköhän he ole kärsineet ihan liikaa ja nyt kun otetaan teiltä kultalusikkasuussa syntyneiltä jotain pois niin heti on HUUTO!!! mut on hoidettu kotona isä kävi vaan töissä äiti oli kotona niin kauan että vipo viimoinen lähti ekaluokalle.Äitini oli kotona 1965- 1980 ja hänen eläke on 500€ kk.Mitä ottaisit häneltä pois??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 09:42"]
Mitä olisit heiltä valmis ottamaan? Suurille ikäluokille ei ole tarjolla ilmaista päivähoitoa (lapsiperheilläpä on), ei ole neuvolapalveluja (lapsiperheille on), ei ole kouluja (lapsiperheille on), ei ole työttömyyttä ja sen kompensoimiseen tarjottuja korvauksia (lapsiperheille on), ei kotihoidontukea (lapsiperheille on). Eläke on itse tienattu ja valtion aikanaan palkasta ottama, sivuun laittama ja nyt takaisin maksama.
Mitä haluat suurilta ikäluokilta ottaa pois? Mitä erityistä he saavat, siis sellaista, mitä mikään muu ryhmä ei saa? Eläke ei nyt riitä perusteluksi.
[/quote]
Onkin niin, että suuret ikäluokat ovat päässeet jo nauttimaan näistä ilmaisista eduista, joita he ovat itse olleet luomassa. Nyt he ovat itse leikkaamassa näitä etuja pois rankalla kädellä.
Esim. opiskeluoikeus yliopoistossa on heidän aikanaan ollut käytännössä vaikka ikuinen! Opintotukea ei hirveän kauan ole saanut, mutta senkään saamisessa ei aluksi ollut mitään rajoituksia. Suurten ikäluokkien elintaso on koko heidän ikänsä noussut. Heidän lapsillaan se on saattanut olla laskeva. Ne kolmivuorotyötä tehneet duunarit ovat aikanaan saaneet työpaikkansa ilman koulutusta. Samassa työpaikassa sai usein olla loppuelämän, jos halusi. Korkeakoulutetuille koulutus itsessään tiesi jo varmaa suht hyvätasoista työtä.
Kunnalliseen hoitopaikkaan ovat oikeutettuja kaikki vanhukset, joiden ei katsota pärjäävän omillaan. Se toki vie suuren osan säännöllisistä tuloista, mutta on kuitenkin tulosidonnainen. Sillä saa ympärivuorokautista hoitoa.
Koko elämä on ollut tietynlaista putkea. Kysykääpä muutamalta suuren ikäluokan edustajalta monessako työhaastattelussa ovat käyneet, kuinka monta hakemusta lähettäneet ja montako kertaa kouluttautuneet uudestaan.
[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 14:29"]
Työssä käytiin myös lauantaisin, joten emmeköhän me ole eläkkeemme ihan hyvällä omatunnolla ansainneet. Se kuka pystyi käymään kouluja enemmän, sai myös suurempituloisen työpaikan, ja saa myös enemmän eläkettä.
[/quote]
Argh. Juuri tämä! "Kun minä olen töitä tehnyt 40 vuotta niin olen eläkkeeni ansainnut." Juu, olet. Mutta tämän päivän nuori voi vain haaveilla tuollaisesta työurasta! Ylioppilastutkinto on jo ihan vakio. Yliopistotutkintokaan ei takaa töitä, ei vaikka siihen päälle olisi ammatti. Jos hyvin lykästää, saa tehdä pätkän siellä toisen täällä.
Ei ole ahneudella taas rajaa..miksi ihminen joka saa keskimäärin yli 10 000e kk eläkettä, saa jotain helvetin lisäeläkettä?! Ja mihin hän edes tarvitsee sitä?
[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 09:55"]
[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 09:52"]
[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 09:42"]
Mitä olisit heiltä valmis ottamaan? Suurille ikäluokille ei ole tarjolla ilmaista päivähoitoa (lapsiperheilläpä on), ei ole neuvolapalveluja (lapsiperheille on), ei ole kouluja (lapsiperheille on), ei ole työttömyyttä ja sen kompensoimiseen tarjottuja korvauksia (lapsiperheille on), ei kotihoidontukea (lapsiperheille on). Eläke on itse tienattu ja valtion aikanaan palkasta ottama, sivuun laittama ja nyt takaisin maksama.
Mitä haluat suurilta ikäluokilta ottaa pois? Mitä erityistä he saavat, siis sellaista, mitä mikään muu ryhmä ei saa? Eläke ei nyt riitä perusteluksi.
[/quote]
Juu fiksu. Otetaan lapsiperheiltä kaikki pois ja kurjistetaan lasten elämää. Lopputulos näkyy siinä että on paljon hyvinvoivia vanhuksia, mutta vähän nuoria ja lapsia, joista heistäkin suuri osa voi huonosti ja syrjäytyy. Kestävää yhteiskunnallista ja pitkänäköistä toimintaa.
Ehkäpä ne vanhukset sitten hoitavat yhteiskunnan pyörittämisen keskenään;) Tai hoidetaan Suomi maahanmuuttajilla, jota kautta kulttuuri ja päätöksentekokin kyllä muuttuu nopeallakin aikataululla.
[/quote]
Jos haluat ottaa suurilta ikäluokilta jotain pois, niin toki kykenet kertomaan, mitä se on! Tuollainen yleisluonteinen haukkuminen kertoo vain sen, että sinulla ei ole aavistustakaan siitä, että vain sieltä voi ottaa pois, minne on aikaisemminkin annettu. Lapsiperheet ovat saaneet käsittämättömän suuria tulonsiirtoja, josta syystä on syntynyt malli, jossa äiti lomailee kotona ja lapset ovat päivähoidossa. Kun tähän kosketaan, syntyy kamala huuto suurten ikäluokkien eduista, joita ei sitten edes osata luetella.
[/quote]
Heidän eläkkeensä jota he eivät ole ansainneet
[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 11:56"]
No mihinkähän se eläkelaisten ostovoima ja elintaso perustuu? Että ovat sen koko elämänsä tehneet töitä ja säästäneet!! Asunnot ovat heillä velattomia, koska ovat jo aikoinaan maksaneet. Ja harvoin se eläke on niiden hyvätuloisten eläkeläisten ainoa tulonlähde vaan osa tuloista perustuu erilaisiin sijoituksiin, joita ovat joskus aikoinaan tehneet (omalla rahallaan!) Ostovoimaan vaikuttaa tietenkin myös se, että enää siellä kotona ei ole niitä kolmea lasta vaan kaikki tulo tulee suoraan itselle - ja jää jopa säästöön. Painukaa tekin mammat töihin tienaamaan, älkääkä täällä valittako miten väärin on että eläkeläiset elävät leveästi (itse ansaitsemillaan rahoillaan!!)
[/quote]
Paskat ne niitä itse ole tienannut. Eläkkeistä heiltä pitäisi leikata sellaiset 60%
Eläkkeiden verotusta voidaan nostaa ja näin varautua tuleviin haasteisiin vanhusten terveyden- ja sairaanhoidossa.
[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 15:05"]
Pieni reality-check nyt tässä: inflaatio periaatteessa söi rahan, myös lainan arvoa. Mutta missään tilanteessa, siis KOSKAAN se inflaatio ei ole ollut suurempi kuin lainan korko.
[/quote]Nyt unohdit ilmeisesti tahallaan korkotuetut lainat ja lainan korkojen verovähennysoikeuden. Mitkä korkeampi korko ja inflaatio, sitä suurempi hyöty noista tuli.
Eipä ole enää korkotuettuja asunto- ja opintolainoja.