Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Hienoa että suurten ikäluokkien etuihin ei kosketa taaskaan mitenkään

Vierailija
30.08.2013 |

Hehän ovat muutenkin jo maamme varakkain kansanosa. Hyvä että heidän ostovoimansa ja elintasonsa säilyy ennallaan.

Kommentit (165)

Vierailija
81/165 |
30.08.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 11:30"]

Jos se ylimääräinen 3000 leikattaisiin, tulisi 1500 säästöä kuitenkin.

 

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 11:27"]

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 11:12"]

No mutta, sittenhän näitä suurituloisia eläkeläisiä ei niin paljon harmittaisi eläkkeiden leikkaaminen kun verotkin samalla pienenisivät!

 

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 11:10"]

Kukaan ei tunnu huomioivan sitä, että niiden suurten eläkkeiden veroprosentti on 50 % tai yli eli vähintään puolet palautuu takaisin verorahoina. 

 

Jos näitä suuria eläkkeitä, joiden osuus kaikista eläkkeistä on alle 1 %, leikataan, leikkautuisi myös verorahat, koska pienemmästä tulotasosta on pienempi veroprosentti. 

 

 

[/quote]

[/quote]

 

Tyhmä!!! Valtion verotulot vähenisivät enemmän eli taas pitäisi ottaa jostain jotain pois!!!

 

[/quote]

[/quote]

 

Millä laskukaavalla? Suomessa on progressiivinen verotus.

 

Vierailija
82/165 |
30.08.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vuosi 1980:

Lapsilisä 108-186 mk/lapsi/kk.

alle 3-vuotiaasta korotus 53 mk

 

Eli esikoisesta sai 161 mk 3-vuotiaaksi

Vastaa nykyrahassa n. 212 €/kk

yli 3-vuotiaasta esikoisesta 142 €/kk

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
83/165 |
30.08.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täältä myös kannatusta eläkekatolle, max 3000 €/ kk riittää mainiosti.

Vierailija
84/165 |
30.08.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

No mihinkähän se eläkelaisten ostovoima ja elintaso perustuu? Että ovat sen koko elämänsä tehneet töitä ja säästäneet!! Asunnot ovat heillä velattomia, koska ovat jo aikoinaan maksaneet. Ja harvoin se eläke on niiden hyvätuloisten eläkeläisten ainoa tulonlähde vaan osa tuloista perustuu erilaisiin sijoituksiin, joita ovat joskus aikoinaan tehneet (omalla rahallaan!) Ostovoimaan vaikuttaa tietenkin myös se, että enää siellä kotona ei ole niitä kolmea lasta vaan kaikki tulo tulee suoraan itselle - ja jää jopa säästöön. Painukaa tekin mammat töihin tienaamaan, älkääkä täällä valittako miten väärin on että eläkeläiset elävät leveästi (itse ansaitsemillaan rahoillaan!!) 

 

Vierailija
85/165 |
30.08.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 11:56"]

No mihinkähän se eläkelaisten ostovoima ja elintaso perustuu? Että ovat sen koko elämänsä tehneet töitä ja säästäneet!! Asunnot ovat heillä velattomia, koska ovat jo aikoinaan maksaneet. Ja harvoin se eläke on niiden hyvätuloisten eläkeläisten ainoa tulonlähde vaan osa tuloista perustuu erilaisiin sijoituksiin, joita ovat joskus aikoinaan tehneet (omalla rahallaan!) Ostovoimaan vaikuttaa tietenkin myös se, että enää siellä kotona ei ole niitä kolmea lasta vaan kaikki tulo tulee suoraan itselle - ja jää jopa säästöön. Painukaa tekin mammat töihin tienaamaan, älkääkä täällä valittako miten väärin on että eläkeläiset elävät leveästi (itse ansaitsemillaan rahoillaan!!) 

 

[/quote]

3 lasta :D Olisivatkin tehneet, mutta ei, tekivät vain 1-2 lasta.

Ostivat pikkurahalla mm. Suomen parhaimmat mökkirannat 70-luvulla, hyvähän niitä nyt on myydä "sijoituksina" venäläisille.

Vierailija
86/165 |
30.08.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Millonkas se olikaan lehdessä että -87 syntyneet on tilastoissa eniten syrjäytyneitä? Omaa kouluaikaani muistellessa oltiin aina se säästöluokka, jonka kursseja karsittiin ja luokassa oli yli 30 oppilasta (koulukin homeessa, nyttemmin jo purettu). Tätä ikäluokkaahan nuo säästötoimenpiteetkin taas koskettaa.

 

Suurten ikäluokkien aikana pääsi töihinkin kun kävi kysymässä ja siellä koulutettiin, nyt pitää olla tutkinto joka paikkaan ja akateemisiä työttömiä joka oksalla

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
87/165 |
30.08.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 12:01"]

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 11:56"]

No mihinkähän se eläkelaisten ostovoima ja elintaso perustuu? Että ovat sen koko elämänsä tehneet töitä ja säästäneet!! Asunnot ovat heillä velattomia, koska ovat jo aikoinaan maksaneet. Ja harvoin se eläke on niiden hyvätuloisten eläkeläisten ainoa tulonlähde vaan osa tuloista perustuu erilaisiin sijoituksiin, joita ovat joskus aikoinaan tehneet (omalla rahallaan!) Ostovoimaan vaikuttaa tietenkin myös se, että enää siellä kotona ei ole niitä kolmea lasta vaan kaikki tulo tulee suoraan itselle - ja jää jopa säästöön. Painukaa tekin mammat töihin tienaamaan, älkääkä täällä valittako miten väärin on että eläkeläiset elävät leveästi (itse ansaitsemillaan rahoillaan!!) 

 

[/quote]

3 lasta :D Olisivatkin tehneet, mutta ei, tekivät vain 1-2 lasta.

Ostivat pikkurahalla mm. Suomen parhaimmat mökkirannat 70-luvulla, hyvähän niitä nyt on myydä "sijoituksina" venäläisille.

[/quote]

 

Keskimääräinen perhekoko 60-70 luvuilla oli kolme lasta. Ja mites se on eläkeläisten vika, että maailma muuttuu? Hyvähän sinunkin on ollut nauttia ilmaisesta koulutuksesta ja loputtomista valinnanmahdollisuuksia jatko-opinnoissa.

 

Vierailija
88/165 |
30.08.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

 

[/quote]

 

Niinpä. Olisivat sitten edes tehneet riittävästi lapsia, mutta ei, piti tehdä päinvastoin ne historian pienimmät ikäluokat.

[/quote]

 

Minä olen tuollainen suuri syntinen: kuulun suuriin ikäluokkiin ja "tein" vain yhden lapsen. Kerronpa miksi:

 

Äitiysloma oli silloin alkuvuonna 1970  54 arkipäivää. Vanhempainvapaista ja kotihoidon tuista ei osattu uneksiakaan. Töihin oli mentävä, koska opinnot oli suoritettu pääosin opintolainan turvin (ei ollut opintotukea eikä edes valtion takaamia edullisia opintolainoja). Opintolainan takaisin maksaminen alkoi samana päivänä kuin paperit sai käteen yliopistosta, riippumatta siitä oliko työpaikkaa vai ei. Päiväkotiin ei ei-ongelmaisen perheen lapsella ollut mitään asiaa (ainakaan pääkaupunkiseudulla), edes jonoon ei otettu. Valvottua perhepäivähoitoakaan ei ollut, vaan hoito oli järjestettävä ja kustannettava itse. Samaan aikaan kun opintolainoja lyhennettiin, yritettiin säästää omaa asuntoa varten - silloin ei asuntolainaa (joilla oli korkea korko ja lyhyt takaisinmaksuaika) saanut ilman, että oli tietty oma osuus säästettynä.

 

Tee siinä sitten lisää lapsia!

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
89/165 |
30.08.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 09:47"]

Kyllä se eläkekatto voisi olla jo 2000 euron kohdalla. Työtön saa noin 500 euroa kuussa ja sen on elettävä sillä.

[/quote]

 

Miten minusta tuntuu, että nyt tätä kotihoidontukeen kohdistuvaa leikkausta itkevät av-naiset ovat sitten 30 vuoden kuluttua jollain elakelainen.fi -sivulla valittamassa, kun sillä heidän miehensä (itsellähän sitä työeläkettä ei ole oikein kertynyt, kun palkkatyötä on tehty ehkä se 20 vuotta yhteensä) leikatulla eläkkeellä ei oikein tule toimeen. ;-)

Vierailija
90/165 |
30.08.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 11:56"]

No mihinkähän se eläkelaisten ostovoima ja elintaso perustuu? Että ovat sen koko elämänsä tehneet töitä ja säästäneet!! Asunnot ovat heillä velattomia, koska ovat jo aikoinaan maksaneet. Ja harvoin se eläke on niiden hyvätuloisten eläkeläisten ainoa tulonlähde vaan osa tuloista perustuu erilaisiin sijoituksiin, joita ovat joskus aikoinaan tehneet (omalla rahallaan!) Ostovoimaan vaikuttaa tietenkin myös se, että enää siellä kotona ei ole niitä kolmea lasta vaan kaikki tulo tulee suoraan itselle - ja jää jopa säästöön. Painukaa tekin mammat töihin tienaamaan, älkääkä täällä valittako miten väärin on että eläkeläiset elävät leveästi (itse ansaitsemillaan rahoillaan!!) 

 

[/quote]

 

Juu, julkisen sektorin verovaroin kustannetuissa suojatyöpaikoissa itse ansaitsemillaan rahoilla! :)

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
91/165 |
30.08.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olkaa onnellisia, ettei vanhempienne (=suuret ikäluokat) etuisuuksiin puututa. Tarkastelkaa asiaa hieman kaukonäköisemmin. Jos etuisuuksia leikattaisiin, niin se leikkaus iskisi teihin, perilliset. Sehän välillisesti ja välittömästi leikkaisi teidän perintöosaanne. Tietojen ja huhujen mukaanhan suurilla ikäluokilla on niin kamalan suuret omaisuudet ja aivan päätähuimaavat eläkkeet, joten te vielä aikananne rikastutte, kunhan vain muistatte muistuttaa vähitellen dementoituvia omaisianne säästäväisyyden autuudesta. Kyllä se tarjousjauheliha riittää ihan hyvin ja muut punaisilla hintalapuilla merkityt tuotteet. Herkuthan ovat liian kalliita ja ennen kaikkea niiin epäterveellisiä.

Vierailija
92/165 |
30.08.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 10:05"]

Suuret ikäluokat ovat kuitenkin kasvattaneet nämä nykyiset työssäkävijät. Heidän vetovuorollaan viimeisteltiin se hyvinvointivaltio johon nyt tehdään "rakennemuutosta".

Ei voi vertailla esim. 1960- ja 1970-luvun veroja tähän päivään ottamatta huomioon esim. lapsilisiä, päivähoidon maksuja, koulukirjojen ja välineiden kustantamista jne.

Eläkekattoa kannatan n. 3000 euroon.

En todellakaan kadehdi tai kyseenalaista esim. 70-vuotiaan työuransa kolmivuorotyötä tehneen sairaanhoitajan n. 1500 e:n eläkettä enkä näe siinä mitään tinkimisen varaa.

[/quote]

 

Suuret ikäluokat ovat eläneet vauraamman elämän kuin heidän vanhempansa elivät tai heidän lapsensa tulevat elämään. Esimerkiksi korkeakoulutettu suuren ikäluokan edustaja 1) oli päässyt helposti yliopistoon 2) sai saman tien valmistuttuaan vakituisen viran (julkinen sektori kasvoi hurjasti 60-80-luvuilla) 3) osti asunnon ostovoimaan suhteutettuna kolmasosalla siitä mitä nykyään (70-luvulla asuntoon meni keskimäärin kolmen vuoden bruttopalkat, nykyään noin yhdeksän vuoden brutto), eikä unohdeta sitä, että 4) inflaatio söi aikamoisen siivun asuntolainasta. Tämän päälle suuret ikäluokat loivat järjestelmän, joka takasi heille varsin muhkeat eläkkeet kohtuu alhaisella eläkeiällä, ja ovat tietysti kynsin hampain pitäneet näistä eduista kiinni. Nykyiset ja tulevat työssäkävijät maksavat siitä vielä pitkään, eikä meidän eläkkeelle pääsystä ole mitään takeita. 

 

Näitä faktoja kun tarkastellaan, on joku kotihoidontuki aika mitätön "huikea etu" suurten ikäluokkien etuuksiin verrattuna. Enitenhän tässä ottaa päähän jälkijättöinen politiikka. Jos huoltosuhteen karuja numeroita olisi uskallettu katsoa 15 vuotta sitten silmästä silmään, olisi ehdottomasti pitänyt lykätä suurten ikäluokkien eläköitymistä, nostaa eläkemaksuja jo silloin, ja asettaa eläkkeille katto. Nyt se on myöhäistä, valitettavasti. Eläkkeisiin liittyy nimittäin yleinen periaate, mikä taisi olla jopa lakiin kirjattu, että niitä ei voi pienentää eläkkeelle jo jääneiltä, vaan ainoastaan tulevilta eläkeläisiltä.

 

Mutta silloin 15 vuotta sitten oli IT-buumi menossa ja luja luottamus siihen, että se kantaa pitkälle.. Käsittämätöntä lyhytnäköisyyttä.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
93/165 |
30.08.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 12:15"]

 

 

Keskimääräinen perhekoko 60-70 luvuilla oli kolme lasta.

 

[/quote]

Ja tuolloin suuret ikäluokat olivat vasta suunnittelemassa tai aloittamassa perheen perustamista. Ja sehän tiedetään, että siitä ne ikäluokat sitten alkoivat rajusti pienenemään. Ja jo vuonna 1973 syntyi siihen mennessä pienin sukupolvi sodan jälkeen.

Vierailija
94/165 |
30.08.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 12:44"]

 

[/quote]

 

Niinpä. Olisivat sitten edes tehneet riittävästi lapsia, mutta ei, piti tehdä päinvastoin ne historian pienimmät ikäluokat.

[/quote]

 

Minä olen tuollainen suuri syntinen: kuulun suuriin ikäluokkiin ja "tein" vain yhden lapsen. Kerronpa miksi:

 

Äitiysloma oli silloin alkuvuonna 1970  54 arkipäivää. Vanhempainvapaista ja kotihoidon tuista ei osattu uneksiakaan. Töihin oli mentävä, koska opinnot oli suoritettu pääosin opintolainan turvin (ei ollut opintotukea eikä edes valtion takaamia edullisia opintolainoja). Opintolainan takaisin maksaminen alkoi samana päivänä kuin paperit sai käteen yliopistosta, riippumatta siitä oliko työpaikkaa vai ei. Päiväkotiin ei ei-ongelmaisen perheen lapsella ollut mitään asiaa (ainakaan pääkaupunkiseudulla), edes jonoon ei otettu. Valvottua perhepäivähoitoakaan ei ollut, vaan hoito oli järjestettävä ja kustannettava itse. Samaan aikaan kun opintolainoja lyhennettiin, yritettiin säästää omaa asuntoa varten - silloin ei asuntolainaa (joilla oli korkea korko ja lyhyt takaisinmaksuaika) saanut ilman, että oli tietty oma osuus säästettynä.

 

Tee siinä sitten lisää lapsia!

 

[/quote]

Pakkoko tuollaiseen tilanteeseen sitten oli lapsi tehdä? Niinhän me nykyäänkin tehdään, että laitetaan ensin elämän puitteet kohdilleen ja sitten vasta tehdään lapsia, kun pystytään tarjoamaan niille koti ja kaikki tarvittava. Ihan sallittua tuo oli silloin sinullekin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
95/165 |
30.08.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 12:05"]

Millonkas se olikaan lehdessä että -87 syntyneet on tilastoissa eniten syrjäytyneitä? Omaa kouluaikaani muistellessa oltiin aina se säästöluokka, jonka kursseja karsittiin ja luokassa oli yli 30 oppilasta (koulukin homeessa, nyttemmin jo purettu). Tätä ikäluokkaahan nuo säästötoimenpiteetkin taas koskettaa.

[/quote]

 

Miten niin? 1987 syntyneet ovat  nyt 26-vuotiaita. Mielestäni tämä on sellainen elämänvaihe, jossa järkevästi ja kestävälle pohjalle elämänsä suunnitelleet ihmiset tarvitsevat kaikkein vähiten niitä yhteiskunnallisia palveluja, joista nyt leikataan. Ollaan työelämässä tai viimeistään siirtymässä sinne, työllisyystilanteessa, joka toistaiseksi ainakin on vielä useimmilla aloilla huomattavasti parempi kuin esim. 1990-luvulla. Lapsia, isoa asunto- tai/ja opintolainaa ei vielä useimmilla ole.

 

Näen kyllä henkilökohtaisesti sellaisten henkilöiden tilanteen, jotka menettivät kaiken aikuisiällä 1990-luvun lamassa - ja heissä on paljon silloin nelikymppisiä, nyt eläkeikään tulossa olevia suurien ikäluokkien edustajia, ihan omasta perhepiiristänikin heitä löytyy - tai eivät oikein saaneet työuraansa startattua 20 prosenttia hipovan joukkotyöttömyyden aikana huomattavasti vaikeampana kuin teidän tilanteenne.

Vierailija
96/165 |
30.08.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 12:44"]

 

[/quote]

 

Niinpä. Olisivat sitten edes tehneet riittävästi lapsia, mutta ei, piti tehdä päinvastoin ne historian pienimmät ikäluokat.

[/quote]

 

Minä olen tuollainen suuri syntinen: kuulun suuriin ikäluokkiin ja "tein" vain yhden lapsen. Kerronpa miksi:

 

Äitiysloma oli silloin alkuvuonna 1970  54 arkipäivää. Vanhempainvapaista ja kotihoidon tuista ei osattu uneksiakaan. Töihin oli mentävä, koska opinnot oli suoritettu pääosin opintolainan turvin (ei ollut opintotukea eikä edes valtion takaamia edullisia opintolainoja). Opintolainan takaisin maksaminen alkoi samana päivänä kuin paperit sai käteen yliopistosta, riippumatta siitä oliko työpaikkaa vai ei. Päiväkotiin ei ei-ongelmaisen perheen lapsella ollut mitään asiaa (ainakaan pääkaupunkiseudulla), edes jonoon ei otettu. Valvottua perhepäivähoitoakaan ei ollut, vaan hoito oli järjestettävä ja kustannettava itse. Samaan aikaan kun opintolainoja lyhennettiin, yritettiin säästää omaa asuntoa varten - silloin ei asuntolainaa (joilla oli korkea korko ja lyhyt takaisinmaksuaika) saanut ilman, että oli tietty oma osuus säästettynä.

 

Tee siinä sitten lisää lapsia!

 

[/quote]

 

Kummallista, että 1940-luvun lopulla paljon huonommissa oloissa onnistuttiin samaan enemmän lapsia. Niille samoille lapsille onnistuttiin järjestämään myös opiskelupaikat 1960-luvulla

Vierailija
97/165 |
30.08.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eihän tässä keskustelussa ole järkevää mitään sukupolvien välistä sotaa lietsoa, mutta kyllä se on voitava todeta, että vääränlaista politiikkaa on tehty. Suurten ikäluokkien merkitys on valtava nimenomaan siksi, että kyseessä on _suuret_ ikäluokat. Eli että pieni muutos heidän eläke-etuihinsa (eläkeikään, eläkkeiden tasoon tms.) olisi ollut merkityksellinen muiden ikäluokkien kuormituksen kannalta. 

Vierailija
98/165 |
30.08.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 13:17"]

Pakkoko tuollaiseen tilanteeseen sitten oli lapsi tehdä? Niinhän me nykyäänkin tehdään, että laitetaan ensin elämän puitteet kohdilleen ja sitten vasta tehdään lapsia, kun pystytään tarjoamaan niille koti ja kaikki tarvittava. Ihan sallittua tuo oli silloin sinullekin.

[/quote]

 

Tuon kommentin pointti taisi mennä sinulta ihan täysin ohi. Tuossahan henkilö nimenomaan aika selkeästi kertoi, millaista vastuuta kaikkien lasten hankintaa vielä 1970-luvulla harkitsevien piti omasta taloudestaan ottaa. Itsekin suuriin ikäluokkiin kuuluvien vanhempien (synt. 1950 ja 1951) lapsena  olen ollut havaistevani tällaista vastuunottoa omasta taloudesta laajemminkin tämän ikäluokan edustajien keskuudessa.

 

Useimmilla tuntemillani 1945-55 syntyneillä on henkilökohtaisesti äärettömän kielteinen suhtautuminen erilaisten "subjektiivisten" etuisuuksien käyttöön, ja tutkimuksetkin taitavat tukea tätä käsitystä. Tämähän ei välttämättä ole pelkästään positiivinen asia, voisi olla, että työssäjaksaminen olisi Suomessa ja yli 57-vuotiaat työntekijöinä huomattavasti halutumpia, jos nyt eläköityvät olisivat halunneet ja osanneet ottaa edun irti heille tarjotuista hyvinvointipalveluista.

 

Eli sanoisin, että nyt alle kolmikymppisillä henkilöillä, joiden vanhemmatkin ovat olleet pääsääntöisesti jo sitä 70-luvun lopulla ja 80-luvun alussa työelämään siirtynyttä, kaikki "rusinat pullasta" kiitos sosiaaliturvan kehityksen 1970-luvun lopulla noukkinutta sukupolvea, on oppimista suurten ikäluokkien elämänhallintataidosta. Toisaalta, suuret ikäluokatkin olisivat voineet  oppia nuoremmiltaan rentoutumistaan.Varmaan monet näin tekevätkin, ja se on hyväksi koko yhteiskunnalle, kun taas tällainen sukupolvipoteroihin kaivautuminen tuskin hyödyttää ketään

Vierailija
99/165 |
30.08.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 12:01"]

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 11:56"]

No mihinkähän se eläkelaisten ostovoima ja elintaso perustuu? Että ovat sen koko elämänsä tehneet töitä ja säästäneet!! Asunnot ovat heillä velattomia, koska ovat jo aikoinaan maksaneet. Ja harvoin se eläke on niiden hyvätuloisten eläkeläisten ainoa tulonlähde vaan osa tuloista perustuu erilaisiin sijoituksiin, joita ovat joskus aikoinaan tehneet (omalla rahallaan!) Ostovoimaan vaikuttaa tietenkin myös se, että enää siellä kotona ei ole niitä kolmea lasta vaan kaikki tulo tulee suoraan itselle - ja jää jopa säästöön. Painukaa tekin mammat töihin tienaamaan, älkääkä täällä valittako miten väärin on että eläkeläiset elävät leveästi (itse ansaitsemillaan rahoillaan!!) 

 

[/quote]

3 lasta :D Olisivatkin tehneet, mutta ei, tekivät vain 1-2 lasta.

Ostivat pikkurahalla mm. Suomen parhaimmat mökkirannat 70-luvulla, hyvähän niitä nyt on myydä "sijoituksina" venäläisille.

[/quote]

 

Rahaa säästyi kivasti, kun devalvaatiot ja inflaatiot söivät lainat.

 

Vierailija
100/165 |
30.08.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihan järjettömän kaunainen tuo ap. Ja perusteetta, vieläpä.

 

Eläkejärjestelmä on ollut sellainen kuin on jo pitkään. Talouskasvun oloissa paineet eläkejärjestelmän muuttamiseen olisivat olleet pienemmät, samoin jos nykyajan työssäkäyvät synnyttäisivät/olisivat synnyttäneet enemmän lapsia. Ongelmia on tuonut taantuma ja se, että nyt syntyvät sukupolvet ovat pieniä, eivätkä kykene aikanaan elättämään laajaa eläkeläisjoukkoa.

 

Noista ei voi syyttää suuria ikäpolvia.

 

Lisäksi kannattaa ottaa perse peräaukosta ja tajuta, että JOKA SUKUPOLVELLA ON OLLUT OMAT VAIKEUTENSA JA OMAT ETUNSA. Suuret ikäpolvet joutuivat kestämään sodasta palanneen isän alkoholi- ja väkivaltaongelmat ja psyykkiset traumat. Kouluissa oli jättisuuret luokat, ja opiskelupaikan saaminen oli vaikeaa. Kun he tulivat työelämään, iski energiakriisi ja työttömyys nousi.

 

Juu, inflaatio pelasi heidän edukseen sikäli, että asuntoja kannatti ostaa. Toisaalta säästöt hupenivat ilmiömäistä vauhtia. Inflaatiokaan ei kyllä ollut suurten ikäluokkien aikaansaamaa, joten miksi heitä siitä nyt pitäisi rangaista?

 

JOKA tapauksessa, ap - miten ihmeessä nyt kaavaillut rakenneuudistukset eli tärkeimpänä eläkeiän nosto MUUTENKAAN OLISI ROKOTTANUT SUURIA IKÄLUOKKIA? Sanopa se. He kun nimittäin jo ovat eläkkeellä. Vuosina 45-49 -syntyneet jäivät eläkkeelle useimmat jo viime vuosikymmenellä, viimeisetkin näinä hetkinä.

 

Jos eläkeikää nostetaan, se kalahtaa vain meidän nyt töissä olevien nilkkaan.

 

 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän kolme yhdeksän