Hienoa että suurten ikäluokkien etuihin ei kosketa taaskaan mitenkään

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 14:18"]

Onhan tänne ketjuun löytynyt joku röyhkeä suuren ikäluokan edustaja haukkumaan meitä nuorempia. Siis röyhkeitä kirjoituksia tässäkin ketjussa.

[/quote]

Ai, kuka muka? Minä näen täällä vain vauhkon neurootikon meuhaamista ja järkeviä yrityksiä puhua hänelle järkeä.

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 14:24"]

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 13:51"]

[/quote]

Onkin mukava elellä nyt niissä ammoin maksetuissa asunnoissa ja mökeissä, huristella matkailuautolla, veneillä, viettää lapinlomia ja talvet muuten Espanjassa golffaten, kun eläkeraha Suomesta juoksee ja menee suoraan sinne Espanjan kulutukseen. Lapsenlapsia on tietenkin kova ikävä, mutta kortti talvessa riittää yhteydenpitoon.

[/quote]

Ehkä pikkuisen nyt tulee tunne, että joku purkaa täällä omia henkilökohtaisia traumojaan siitä, että mummo ja pappa ovat itsekkäitä, eivätkä anna tyttärelleen rahaa ja lapsenhoitopalveluita...

Voi sua rassukkaa, *niisk niisk*

No, tulipahan se perimmäinen motiivikin tämän ketjun taustalta esille, kiitos rehellisyydestä!

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 14:29"]

Voi hyvänen aika teidän nuorten tietämättömyyttä. Kun kävin oppikoulua, jouduimme maksamaan niin kirjat kuin ruuatkin itse. Lisäksi oli myös lukukausimaksu. Äitiysloma taisi olla peräti 3 kk. Monella perheellä ei ollut edes autoa, TV:tä, eikä laiva- tai lomamatkoihin varaa. Ei ostettu Emmaljungeja, ei Reimatecia, eikä käyty Baareissa. Elämä oli hyvin yksinkertaista, mutta onnellista. Työssä käytiin myös lauantaisin, joten emmeköhän me ole eläkkeemme ihan hyvällä omatunnolla ansainneet. Se kuka pystyi käymään kouluja enemmän, sai myös suurempituloisen työpaikan, ja saa myös enemmän eläkettä. Joten eipä kannata yhtään kadehtia. Teillä nuoret on sellaiset edut tänäpäivänä, joista me emme osanneet edes haaveilla.

[/quote]

Suuret ikäluokat ovat ehkä eläkkeensä ansainneet, mutta valitettavasti eläkkeiden maksaminen unohtui, sillä maksajina ovat suurten ikäluokkien lapset ja lapsenlapset.

Suurten ikäluokkien kannattaisi ymmärtää sekin, että maailma muuttuu. Ei nykyisten lapsiperheiden etuja kannata kadehtia, sillä ennen edut olivat toisenlaiset. Oli lapsivähennyksiä verotuksessa, varmoja työpaikkoja ja paljon leppoisampi työelämä. Nyt on päivähoitopaikat, mutta epävarma työelämä ja monet lapsiperheiden tuet on suunnattu pienituloisille perheille, joten työssäkäyvässä perheessä talous on tiukalla.

Toisaalta ennen inflaatio söi asuntolainen, jonka saaminen oli kuitenkin vaikeaa. Nyt asuntolainen saa helposti, mutta inflaatio ei enää syö sen pääomaa, joten laina joudutaan maksamaan takaisin ihan itse, eikä devalvaatioiden avulla.

Ennen oli tarjolla helppoja töitä kouluttamattomille ja erilaisille vajaasti työkykyisille. Nyt tarvitaan koulutus ja helpot työt tehdään koneilla tai teetetään oman työn ohessa muilla, joten kouluttamattomat, vajaakykyiset ja osa muistakin ovat työttöminä.

Suurin ongelma on silti se, että suuret ikäluokat eivät huolehtineet siitä, että seuraavassa sukupolvessa on riittävästi ihmisiä tekemässä työtä. Sitä on nykyisten työssäkäyvien vaikea hyväksyä, sillä me maksamme tuosta virheestä ainakin seuraavat 20-30 vuotta ja kärsimme seurauksista vielä pitkään sen jälkeenkin.

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 14:43"]

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 14:18"]

Onhan tänne ketjuun löytynyt joku röyhkeä suuren ikäluokan edustaja haukkumaan meitä nuorempia. Siis röyhkeitä kirjoituksia tässäkin ketjussa.

[/quote]

Ai, kuka muka? Minä näen täällä vain vauhkon neurootikon meuhaamista ja järkeviä yrityksiä puhua hänelle järkeä.

[/quote]

Monella teidän ikäluokasta koulutus jäi vähän alhaiseksi. Siksi on ihan ymmärrettävää, ettei kaikki voi ymmärtää lukemaansa oikein, vaan sitä tulkitaan miten sattuu oman maun mukaan. Mutta annetaan se teille anteeksi, olettehan vain olosuhteiden uhreja.

Pieni reality-check nyt tässä: inflaatio periaatteessa söi rahan, myös lainan arvoa. Mutta missään tilanteessa, siis KOSKAAN se inflaatio ei ole ollut suurempi kuin lainan korko.

Pankit eivät siten edes 1970-luvulla myöntäneet asuntolainoja tappiolla, vaan se oli niille tuloja tuottavaa bisnestä.

Joten se inflaatiohyöty kupattiin tehokkaasti pois korkeina lainakorkoina. Pitkiä laina-aikoja ei annettu.

Kannattaa lukea tämä ajatuksella, se on tilastokeskuksen katsaus aiheeseen.

"

Kaikki oli halpaa 1970-luvulla. Ruislimppu maksoi markan, viinapullon sai parilla kympillä, ja Las Palmasiin pääsi muutamalla satasella. Hinnat ovat nousseet koko ajan ja veronkorotukset syöneet palkkojen nousun. Nämä väitteet kuulee usein. Mitä on todella tapahtunut?

Ilkka Lehtinen

Vuonna 1975 keskivertopalkansaaja ansaitsi 350 euroa kuussa, verojen jälkeen käteen jäi 235 euroa. Keskivertoperheen, johon silloin kuului 2,9 henkilöä, kokonaiskulut olivat 5 165 euroa vuodessa. Menojen kattamiseen tarvittiin 22 kuukauden työpanos eli lähes kahden henkilön vuosipalkka.

Vuonna 2005 keskipalkka oli 2 500 euroa, ja käteen jäi 1705 euroa. Nyt 2,1 henkilöä käsittävän perheen vuosikulut olivat 29 000 euroa. Tähän meni 17 kuukauden netto-palkka.

Vuonna 2005 ostettiin enemmän autoja, ulkomaanmatkoja, kodinkoneita ja viihde-elektroniikkaa kuin vuonna 1975. Asunnot ovat nyt suurempia, kodin sisustamiseen käytetään enemmän rahaa, ravintolassa syödään enemmän, alkoholia juodaan enemmän ja kaupasta ostetaan parempaa lihaa ja muita elintarvikkeita. Elintaso on noussut.

Keskivertopalkansaaja maksaa nyt prosenttiyksikön verran vähemmän veroa palkastaan kuin vuonna 1975, vaikka nyt maksetaan kunnallis- ja valtionveron lisäksi palkansaajien eläkevakuutusmaksua.

Leipä kallistunut, muu ruoka ei

Tänään syödään enemmän paisti-, file- ja siipikarjanlihaa, hedelmiä, vihanneksia, jäätelöä, valmisruokia, juustoja ja pastaa kuin 1970-luvulla. Sokeria, rasvaa ja perunoita kuluu sitä vastoin vähemmän.

Nettopalkalla saa nyt viisi kertaa enemmän sokeria, neljä kertaa enemmän vehnäjauhoja ja kahvia, kolme kertaa enemmän lihaa ja kananmunia, kaksi kertaa enemmän hedelmiä sekä vihanneksia ja puolitoista kertaa enemmän maitotaloustuotteita ja perunoita kuin vuonna 1975.

Leipää sen sijaan saa nyt 10-15 prosenttia vähemmän.

Koko vuotuisen ruokakorin ostamiseen kului perheellä vuonna 1975 viiden kuukauden nettopalkka. Nyt entistä laadukkaamman korin hankkimiseen kuluu reilun kahden kuukauden palkka.

Asunnosta maksetaan enemmän Helsingissä

Yleinen elintason nousu näkyy useilla kulutuksen alueilla laadun paranemisena ja kulutuksen määrän nousuna. Asunnon ostossa Helsingissä on käynyt päinvastoin. Saman kaksion ostamiseksi pitää työskennellä viisi kuukautta enemmän kuin vuonna 1975. Suurimmassa osassa maata vastaavan asunnon hankkimiseen kuluu nyt 10-20 kuukautta vähemmän aikaa.

Sama tilanne on vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa. Keskimääräisellä kuukausi-palkalla saa maksettua Helsingissä kaksi viikkoa vähemmän vuokraa kuin vuonna 1975. Muualla maassa keskipalkalla saa maksettua vuokraa yhdestä kahteen viikkoon enemmän.

Koko maan osalta vuoden asumiskustannusten maksamiseen lämmityksineen menee keskivertoperheeltä nyt vähemmän työaikaa kuin vuonna 1975. Elintason yleinen nousu ei näy asumisessa pääkaupunkiseudulla, muualla maassa kylläkin.

Asuntolainojen korot ovat nyt alhaiset ja korkokulut pienemmät kuin 30 vuotta sitten. Vuonna 1975 neljän vuoden nettopalkkaa vastaavan lainan vuosikoron maksuun meni viiden kuukauden palkka. Nyt vastaavan suuruisen lainan korkojen maksuun menee puolentoista kuukauden palkka."

http://www.stat.fi/tup/tietotrendit/tt_03_06_hinnat.html

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 15:05"]

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 14:43"]

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 14:18"]

Onhan tänne ketjuun löytynyt joku röyhkeä suuren ikäluokan edustaja haukkumaan meitä nuorempia. Siis röyhkeitä kirjoituksia tässäkin ketjussa.

[/quote]

Ai, kuka muka? Minä näen täällä vain vauhkon neurootikon meuhaamista ja järkeviä yrityksiä puhua hänelle järkeä.

[/quote]

Monella teidän ikäluokasta koulutus jäi vähän alhaiseksi. Siksi on ihan ymmärrettävää, ettei kaikki voi ymmärtää lukemaansa oikein, vaan sitä tulkitaan miten sattuu oman maun mukaan. Mutta annetaan se teille anteeksi, olettehan vain olosuhteiden uhreja.

[/quote]

Niin siis 60-luvun lopulla syntyneen sukupolvenko? Kuule, olen koulutukseltani yhteiskuntatieteiden maisteri, ja aika lailla pätevämpi tässä aihealueessa monessakin mielessä kuin sinä. Mutta ei se mitään, meuhkaa rauhassa vaan...

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 15:05"]

Pieni reality-check nyt tässä: inflaatio periaatteessa söi rahan, myös lainan arvoa. Mutta missään tilanteessa, siis KOSKAAN se inflaatio ei ole ollut suurempi kuin lainan korko.

Pankit eivät siten edes 1970-luvulla myöntäneet asuntolainoja tappiolla, vaan se oli niille tuloja tuottavaa bisnestä.

Joten se inflaatiohyöty kupattiin tehokkaasti pois korkeina lainakorkoina. Pitkiä laina-aikoja ei annettu.

Kannattaa lukea tämä ajatuksella, se on tilastokeskuksen katsaus aiheeseen.

"

Kaikki oli halpaa 1970-luvulla. Ruislimppu maksoi markan, viinapullon sai parilla kympillä, ja Las Palmasiin pääsi muutamalla satasella. Hinnat ovat nousseet koko ajan ja veronkorotukset syöneet palkkojen nousun. Nämä väitteet kuulee usein. Mitä on todella tapahtunut?

Ilkka Lehtinen

Vuonna 1975 keskivertopalkansaaja ansaitsi 350 euroa kuussa, verojen jälkeen käteen jäi 235 euroa. Keskivertoperheen, johon silloin kuului 2,9 henkilöä, kokonaiskulut olivat 5 165 euroa vuodessa. Menojen kattamiseen tarvittiin 22 kuukauden työpanos eli lähes kahden henkilön vuosipalkka.

Vuonna 2005 keskipalkka oli 2 500 euroa, ja käteen jäi 1705 euroa. Nyt 2,1 henkilöä käsittävän perheen vuosikulut olivat 29 000 euroa. Tähän meni 17 kuukauden netto-palkka.

Vuonna 2005 ostettiin enemmän autoja, ulkomaanmatkoja, kodinkoneita ja viihde-elektroniikkaa kuin vuonna 1975. Asunnot ovat nyt suurempia, kodin sisustamiseen käytetään enemmän rahaa, ravintolassa syödään enemmän, alkoholia juodaan enemmän ja kaupasta ostetaan parempaa lihaa ja muita elintarvikkeita. Elintaso on noussut.

Keskivertopalkansaaja maksaa nyt prosenttiyksikön verran vähemmän veroa palkastaan kuin vuonna 1975, vaikka nyt maksetaan kunnallis- ja valtionveron lisäksi palkansaajien eläkevakuutusmaksua.

Leipä kallistunut, muu ruoka ei

Tänään syödään enemmän paisti-, file- ja siipikarjanlihaa, hedelmiä, vihanneksia, jäätelöä, valmisruokia, juustoja ja pastaa kuin 1970-luvulla. Sokeria, rasvaa ja perunoita kuluu sitä vastoin vähemmän.

Nettopalkalla saa nyt viisi kertaa enemmän sokeria, neljä kertaa enemmän vehnäjauhoja ja kahvia, kolme kertaa enemmän lihaa ja kananmunia, kaksi kertaa enemmän hedelmiä sekä vihanneksia ja puolitoista kertaa enemmän maitotaloustuotteita ja perunoita kuin vuonna 1975.

Leipää sen sijaan saa nyt 10-15 prosenttia vähemmän.

Koko vuotuisen ruokakorin ostamiseen kului perheellä vuonna 1975 viiden kuukauden nettopalkka. Nyt entistä laadukkaamman korin hankkimiseen kuluu reilun kahden kuukauden palkka.

Asunnosta maksetaan enemmän Helsingissä

Yleinen elintason nousu näkyy useilla kulutuksen alueilla laadun paranemisena ja kulutuksen määrän nousuna. Asunnon ostossa Helsingissä on käynyt päinvastoin. Saman kaksion ostamiseksi pitää työskennellä viisi kuukautta enemmän kuin vuonna 1975. Suurimmassa osassa maata vastaavan asunnon hankkimiseen kuluu nyt 10-20 kuukautta vähemmän aikaa.

Sama tilanne on vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa. Keskimääräisellä kuukausi-palkalla saa maksettua Helsingissä kaksi viikkoa vähemmän vuokraa kuin vuonna 1975. Muualla maassa keskipalkalla saa maksettua vuokraa yhdestä kahteen viikkoon enemmän.

Koko maan osalta vuoden asumiskustannusten maksamiseen lämmityksineen menee keskivertoperheeltä nyt vähemmän työaikaa kuin vuonna 1975. Elintason yleinen nousu ei näy asumisessa pääkaupunkiseudulla, muualla maassa kylläkin.

Asuntolainojen korot ovat nyt alhaiset ja korkokulut pienemmät kuin 30 vuotta sitten. Vuonna 1975 neljän vuoden nettopalkkaa vastaavan lainan vuosikoron maksuun meni viiden kuukauden palkka. Nyt vastaavan suuruisen lainan korkojen maksuun menee puolentoista kuukauden palkka."

http://www.stat.fi/tup/tietotrendit/tt_03_06_hinnat.html

[/quote]

Kiitos, vihdoinkin sitä tilastofaktaa...

Ap:ltäkin tais mennä vihdoin luu kurkkuun. Tai no ei vaiskaan, mikäpä hullun päätä kääntää!

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 15:07"]

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 15:05"]

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 14:43"]

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 14:18"]

Onhan tänne ketjuun löytynyt joku röyhkeä suuren ikäluokan edustaja haukkumaan meitä nuorempia. Siis röyhkeitä kirjoituksia tässäkin ketjussa.

[/quote]

Ai, kuka muka? Minä näen täällä vain vauhkon neurootikon meuhaamista ja järkeviä yrityksiä puhua hänelle järkeä.

[/quote]

Monella teidän ikäluokasta koulutus jäi vähän alhaiseksi. Siksi on ihan ymmärrettävää, ettei kaikki voi ymmärtää lukemaansa oikein, vaan sitä tulkitaan miten sattuu oman maun mukaan. Mutta annetaan se teille anteeksi, olettehan vain olosuhteiden uhreja.

[/quote]

Niin siis 60-luvun lopulla syntyneen sukupolvenko? Kuule, olen koulutukseltani yhteiskuntatieteiden maisteri, ja aika lailla pätevämpi tässä aihealueessa monessakin mielessä kuin sinä. Mutta ei se mitään, meuhkaa rauhassa vaan...

[/quote]

No nyt on suuret ikäpolvet syntyneetkin 60-luvulla. Huokaus. No, kieltämättä en ole enää varma onko sun kohdalla kyse lukutaidottomuudesta vai kirjoitustaidottomuudesta. Ne kun kulkee tällaisessa foorumissa vähän käsi kädessä.

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 14:42"]

Katsopa tarkemmin sitä syntyvyyskäyrää, linkki siis edellisellä sivulla. Syntyvyys on laskenut kaikkineenkin koko ajan, ja 70-luvulta LÄHTIEN syntyvyys on ollut alhaista. Emme me ole sen enempää lapsia tehneet, siis.

[/quote]

Ratkaisevaa ei ole absoluuttinen lapsimäärä, vaan lapsimäärän muutos sukupolvesta toiseen. Syntyvyys romahti suunnilleen nykyiselle tasolle 1960-luvun lopulle, eikä ole siitä enää oleellisesti muuttunut. Mitään ongelmaa ei olisi, jos jokainen sukupolvi olisi samankokoinen kuin edellinen. Ongelma on siinä, että suuret ikäluokat kooltaan lähes kaksinkertaisia myöhempiin ikäluokkiin verrattuna.

Vakaassa tilanteessa (ihmisillä on keskimäärin kaksi lasta) jokaisen tarvitsee huolehtia keskimäärin vain yhdestä eläkeikäisestä ja yhdestä lapsesta elämänsä aikana. Huoltovastuu alkaa noin 20-vuotiaana, kun välttämättömät koulut on käyty ja mennään joko korkeakouluun tai töihin.

Käytännössä ihmiset hankkivat keskimääräiset kaksi lastaan hieman sen jälkeen kun ovat saaneet töitä, karkeasti 30-vuotiaina. Huoltovastuu lapsista vie aikaa noin 20 vuotta, eli ihminen on noin 50-vuotias, kun vastuu seuraavasta sukupolvesta päättyy. Toisaalta huoltovastuu edellisestä sukupolvesta alkaa vanhempien siirtyessä eläkkeelle (vaikkapa 65-vuotiaana). Ikää ihmisillä on noin 35 vuotta, kun heidän vanhempansa siirtyvät eläkkeelle. Jos oletetaan, että ihmiset kuolevat keskimäärin 80-vuotiaina, huoltovastuu päättyy, kun ihmisellä on ikää noin 50 vuotta.

Yhteenvetona:

kun ikää on 0-20 vuotta, ei ole vastuuta mistään

kun ikää on 20-30 vuotta, vastuu on vain itsestä

kun ikää on 30-50 vuotta, vastataan lapsista

kun ikää on 35-50 vuotta, huolletaan myös omia vanhempia

kun ikää on 50-65 vuotta, vastataan taas vain itsestä (ja aikuisista lapsista)

kun ikää on vähintään 65 vuotta, ei taaskaan vastata enää mistään.

Nuo ovat karkeita keskiarvoja ja käytännöss poikkeamia on paljon sekä opintojen, lastenhankkimisiän ja lasten määrän sekä ihmisten eliniän vaihtelun takia. Käytännössä huoltovastuu tasataan kaikkien työssäkäyvien kesken ja se keventää kuormaa elämän keskivaiheilla, mutta toisaalta taas kasvattaa sitä työuran alussa ja lopussa. Ongelmia syntyy, jos jokin muiden ylläpitämä ikäluokka on huomattavasti muita suurempi. Lapset eivät ole ongelma, koska lapset kasvavat ja vastuu heistä päättyy, mutta eläkeläiset ovat ongelma, koska eliniän piteneminen pidentää sitä aikaa, jolloin muut joutuvat heitä elättämään.

Nyt meillä on sotkemassa huoltosuhdetta yhtä aikaa sekä selvästi keskimääräistä suurempi eläkeikäisten sukupolvi että huomattavasti pidentynyt elinikä, mutta pidennyksestä suuri osa syntyy huonokuntoisen vaiheen pidentymisestä ja se rasittaa entisestään huoltosuhdetta.

Eikä tietysti pidä unohtaa sitä, että jokaisessa ikäluokassa on ihmisiä, jotka eivät kykene elättämään itseään vammaisuuden, sairauksien tai muut kyvyttömyyden takia. Myös heidät pitää työssä olevien elättää.

Oikeastaan mitään ei ole enää tehtävissä. Ongelma olisi pitänyt ratkaista 15-20 vuotta sitten nostamalla suurten ikäluokkien eläköitymisikää parilla vuodella. Kun mitään ei tehty, vaihtoehtoja on vain kaksi: 1) eläkkeitä, eläkeläisten tukia ja palveluita leikataan (arvatkaa vain, millainen kitinä siitä syntyisi) tai 2) työikäisten ja lasten elintasoa alennetaan korottamalla veroja, alentamalla tukia ja leikkamalla palveluita. Nyt ollaan valitsemassa vaihtoehtoa 2. Jos olisi toimittu ajoissa, pelkkä eläkeiän nosto olisi kuitannut suuren osan vajeesta.

Mistä jotkut nyt kuvittelevat tässä kiisteltävän? Nyt nykyään on lapsiperheillä ja työssäkäyvillä jotkin asiat paremmin kuin ennen ja jotkin asiat huonommin. Ja ennen on ollut lapsiperheillä ja työssäkäyvillä jotkin asiat paremmin ja jotkin huonommin kuin nyt. Mitä siitä kiistelemään.

Mutta aloituksen pointtihan oli se, että koska muutkin väestöryhmät joutuvat osallistumaan talouden korjaustalkoisiin, niin miksi eläkeläisten ei tarvitsisi. Eläkeläiset ovat aivan samalla tavalla osa tätä maata kuin muutkin väestöryhmät.

Joillakin tämä pointti näytti katoavan tuohon kiistelyyn, että kenellä on ollut raskaampaa elää.

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 14:29"]

Voi hyvänen aika teidän nuorten tietämättömyyttä. Kun kävin oppikoulua, jouduimme maksamaan niin kirjat kuin ruuatkin itse. Lisäksi oli myös lukukausimaksu. Äitiysloma taisi olla peräti 3 kk. Monella perheellä ei ollut edes autoa, TV:tä, eikä laiva- tai lomamatkoihin varaa. Ei ostettu Emmaljungeja, ei Reimatecia, eikä käyty Baareissa. Elämä oli hyvin yksinkertaista, mutta onnellista. Työssä käytiin myös lauantaisin, joten emmeköhän me ole eläkkeemme ihan hyvällä omatunnolla ansainneet. Se kuka pystyi käymään kouluja enemmän, sai myös suurempituloisen työpaikan, ja saa myös enemmän eläkettä. Joten eipä kannata yhtään kadehtia. Teillä nuoret on sellaiset edut tänäpäivänä, joista me emme osanneet edes haaveilla.

[/quote]

Mitenköhän vanha oikein mahdat olla?

Suuret ikäluokat ovat olleet synnytysiässä 60-70 -luvulla. -73 tuli päivähoitolaki, oletko saanut lapsesi sitä ennen? Teilläkö ei ollut 70-80 -luvulla lastenne ollessa pieniä autoa tai telkkaria? Olittepa huono-osaisia sitten, kyllä suurimmalla osalla nuo jo oli hankittuna. 

Tiukkaa on voinut olla öljykriisin aikoihin ja siihen aikaan, mutta kyllä 80-luvun nousukausi toi nimenomaan teille muhevat ajat, oli rahaa ja tavaraa, ja se turvattu vakityö. 90-luvun laman kolhaisemat on ihan eri juttu, mutta jos siitä selvisitte, kuulutte voittajien puolelle. Tän päivän 6-kymppisillä on hyvät eläkkeet ja järkevä eläkkeellesiirtymisaika, ihan eri juttu on nuoremmilla, eläkkeitä ei enää tule olemaan ja työelämästä voi siirtyä pois ehkä 70-75 -vuotiaana. 

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 14:29"]

Voi hyvänen aika teidän nuorten tietämättömyyttä. Kun kävin oppikoulua, jouduimme maksamaan niin kirjat kuin ruuatkin itse. Lisäksi oli myös lukukausimaksu. Äitiysloma taisi olla peräti 3 kk. Monella perheellä ei ollut edes autoa, TV:tä, eikä laiva- tai lomamatkoihin varaa. Ei ostettu Emmaljungeja, ei Reimatecia, eikä käyty Baareissa. Elämä oli hyvin yksinkertaista, mutta onnellista. Työssä käytiin myös lauantaisin, joten emmeköhän me ole eläkkeemme ihan hyvällä omatunnolla ansainneet. Se kuka pystyi käymään kouluja enemmän, sai myös suurempituloisen työpaikan, ja saa myös enemmän eläkettä. Joten eipä kannata yhtään kadehtia. Teillä nuoret on sellaiset edut tänäpäivänä, joista me emme osanneet edes haaveilla.

[/quote]Tietysti nyt on korkempi elintaso, mutta elintaso on suhteellista. Omat vanhempani ovat suuria ikäluokkia,  syntyneet -46 ja -48, itse olen syntynyt -71. Omien vanhempieni elintaso oli heti heidän omilleen muutettuaan korkeampi kuin hiedän vanhempiensa elintason, oli telkkari, auto ja jääkaappi sekä sähköuuni. Minä muista vielä kun veimme isovanhemmille heidän ensimäisen jääkapin, vanhempani antoivat sen heille häälahjaksi.

Kuinka moni suurten ikäluokkien lapsi on ylittänyt kotoa muuttaessaan vanhempiensa elintason? Ei kukaan, jos on samalla koulutustasolla. Vanhempiaan korkeammin koulutettu lapsi voi vuosien saatossa ohittaa vanhempiensa elintason.

Lauantaitöissä suuret ikäluokat eivät ehtineet pahemmin käydä, viisipäiväiseen työviikkoon on siirrytty kuitenkin jo 60 luvulla. Nykyisin ollaan varmasti enemmän töissä sunnuntaisin kuin 60 luvulla.

"Syntyvyys on laskenut kaikkineenkin koko ajan, ja 70-luvulta LÄHTIEN syntyvyys on ollut alhaista. Emme me ole sen enempää lapsia tehneet, siis."

Nyt syntyvyys on kuitenkin kahden pinnassa, eli huoltosuhde säilyy.

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 14:29"]

Voi hyvänen aika teidän nuorten tietämättömyyttä. Kun kävin oppikoulua, jouduimme maksamaan niin kirjat kuin ruuatkin itse. Lisäksi oli myös lukukausimaksu. Äitiysloma taisi olla peräti 3 kk. Monella perheellä ei ollut edes autoa, TV:tä, eikä laiva- tai lomamatkoihin varaa. Ei ostettu Emmaljungeja, ei Reimatecia, eikä käyty Baareissa. Elämä oli hyvin yksinkertaista, mutta onnellista. Työssä käytiin myös lauantaisin, joten emmeköhän me ole eläkkeemme ihan hyvällä omatunnolla ansainneet. Se kuka pystyi käymään kouluja enemmän, sai myös suurempituloisen työpaikan, ja saa myös enemmän eläkettä. Joten eipä kannata yhtään kadehtia. Teillä nuoret on sellaiset edut tänäpäivänä, joista me emme osanneet edes haaveilla.

[/quote]

Lauantaityöt loppuivat 1970 joten jos ne vielä 43 vuoden jälkeenkin rasittaa, niin kunto on aika huono.

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 14:29"]

Voi hyvänen aika teidän nuorten tietämättömyyttä. Kun kävin oppikoulua, jouduimme maksamaan niin kirjat kuin ruuatkin itse. Lisäksi oli myös lukukausimaksu. Äitiysloma taisi olla peräti 3 kk. Monella perheellä ei ollut edes autoa, TV:tä, eikä laiva- tai lomamatkoihin varaa. Ei ostettu Emmaljungeja, ei Reimatecia, eikä käyty Baareissa. Elämä oli hyvin yksinkertaista, mutta onnellista. Työssä käytiin myös lauantaisin, joten emmeköhän me ole eläkkeemme ihan hyvällä omatunnolla ansainneet. Se kuka pystyi käymään kouluja enemmän, sai myös suurempituloisen työpaikan, ja saa myös enemmän eläkettä. Joten eipä kannata yhtään kadehtia. Teillä nuoret on sellaiset edut tänäpäivänä, joista me emme osanneet edes haaveilla.

[/quote]

Lauantaityöt loppuivat 1970 joten jos ne vielä 43 vuoden jälkeenkin rasittaa, niin kunto on aika huono.

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 10:54"]

Mun suuriin ikäluokkiin kuuluva äitini oli 9 v kotona lapsia hoitamassa vaikka isäni oli vain perusduunari. Tuon ajan PERHEVEROTUS oli paljon isompi etu kuin nykyinen kotihoidontuki.

[/quote]Lisäksi oli olemassa lapsivähennykset, perheeliset ylipäätään maksoi vähemmän veroja, kuin lapsettomat.

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 15:39"]

Mistä jotkut nyt kuvittelevat tässä kiisteltävän? Nyt nykyään on lapsiperheillä ja työssäkäyvillä jotkin asiat paremmin kuin ennen ja jotkin asiat huonommin. Ja ennen on ollut lapsiperheillä ja työssäkäyvillä jotkin asiat paremmin ja jotkin huonommin kuin nyt. Mitä siitä kiistelemään.

Mutta aloituksen pointtihan oli se, että koska muutkin väestöryhmät joutuvat osallistumaan talouden korjaustalkoisiin, niin miksi eläkeläisten ei tarvitsisi. Eläkeläiset ovat aivan samalla tavalla osa tätä maata kuin muutkin väestöryhmät.

Joillakin tämä pointti näytti katoavan tuohon kiistelyyn, että kenellä on ollut raskaampaa elää.

[/quote]

No, itsehän ap sitä nimenomaan on käyttänyt - totuuden vastaisesti - argumenttina eläkkeiden leikkaamistarpeelle, että "kun niillä on aina ollut asiat paremmin"...

Muuten, mistä ihmeestä olet saanut käsityksen, että eläkeläiset eivät jo osallistuisi talkoisiin? Etkö muka tiennyt sitä, että heista monet maksavat eläkkeistään korkeampaa veroa kuin vastaavista palkkatuloista, ovat jo vuosia maksaneet. Joka kolmannes maksaa enemmän.

http://www.hs.fi/kotimaa/a1305564966198

Ja suurituloisimpien eläkeläisten verotusta kiristettiin tämän vuoden alusta.

https://www.veronmaksajat.fi/elakelaisille/

Lisäksi useammat eläkeläiset kuin työikäisen väestön jäsenet ovat täysin julkisen terveydenhuollon varassa. Ei ole työterveydenhuoltoa, ja yksityiselle puolelle ei ole kuin suurituloisilla eläkeläisillä (pieni prosentti eläkeläisistä siis) asiaa.

Kannattaa tajuta, että keskivertoeläke on 1 486  euroa kuussa. Naisilla 1 320 euroa. Ei sillä todellakaan juhlita eikä käydä yksityislääkäreillä.

http://yle.fi/uutiset/keskimaarainen_elake_vajaat_1_500_euroa/6572651

Se on muuten alle puolet siitä, mitä keskivertopalkansaaja ansaitsee, joka oli viime vuonna 3111 euroa.

http://www.hs.fi/talous/a1305608373849

Mikä olisikaan se, mihin he eivät siis osallistuisi? Joutuisi pitämään lapsensa kotona hoidettavana ainakin puolet päivästä, kun ovat itse kotona... no ei juu siihen eivät osallistu, tosin päivähoitoa eivät monet suurten ikäluokkien ihmiset päässeet ollenkaan hyödyntämään, kun heidän lapsensa olivat pieniä, kas kun 1970-luvullakin vielä päivähoitopaikkoja oli monin paikoin ainoastaan yksinhuoltajien lapsille.

Sen sijaan suuret ikäluokat pääsevät täysimääräisesti osallistumaan yhteisiin kulusäästöihin mm. omaishoitajien karsittuina palveluiden ja tukien pihtaamisien osalta. Kai tiesit, että omaishoitajista yhä kasvava osuus on eläkeläisiä, ja vain noin kymmenesosa omaishoitoa tekevistä saa siitä rahallista, lakisääteistä tukea..

http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content3C9144

En nyt edes jaksa ihan kaikkia luetella, mutta on täysin ufoa alkaa luulotella, että säästöt eivät muka koskettaisi jo nyt eläkeläisiä. Kyllä koskettavat.

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 15:53"]

"Syntyvyys on laskenut kaikkineenkin koko ajan, ja 70-luvulta LÄHTIEN syntyvyys on ollut alhaista. Emme me ole sen enempää lapsia tehneet, siis."

Nyt syntyvyys on kuitenkin kahden pinnassa, eli huoltosuhde säilyy.

[/quote]

Syntyvyys ei ole kahdessa pinnassa, vaan alle 1,9. Mutta kaksi pinnaakaan ei muuten riitä huoltosuhteen ylläpitoon, koska osa lapsista kuoleea aina ennen aikuisikään tuloa.

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 16:07"]

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 15:53"]

"Syntyvyys on laskenut kaikkineenkin koko ajan, ja 70-luvulta LÄHTIEN syntyvyys on ollut alhaista. Emme me ole sen enempää lapsia tehneet, siis."

Nyt syntyvyys on kuitenkin kahden pinnassa, eli huoltosuhde säilyy.

[/quote]

Syntyvyys ei ole kahdessa pinnassa, vaan alle 1,9. Mutta kaksi pinnaakaan ei muuten riitä huoltosuhteen ylläpitoon, koska osa lapsista kuoleea aina ennen aikuisikään tuloa.

[/quote]

Osa lapsista kuolee ennen aikuisikää? Ihanko Suomessako? Eiköhän täällä ole hyvin alhainen alaikäisten kuolleisuus verrattuna köyhempiin maihin?

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 15:46"]

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 14:29"]

Voi hyvänen aika teidän nuorten tietämättömyyttä. Kun kävin oppikoulua, jouduimme maksamaan niin kirjat kuin ruuatkin itse. Lisäksi oli myös lukukausimaksu. Äitiysloma taisi olla peräti 3 kk. Monella perheellä ei ollut edes autoa, TV:tä, eikä laiva- tai lomamatkoihin varaa. Ei ostettu Emmaljungeja, ei Reimatecia, eikä käyty Baareissa. Elämä oli hyvin yksinkertaista, mutta onnellista. Työssä käytiin myös lauantaisin, joten emmeköhän me ole eläkkeemme ihan hyvällä omatunnolla ansainneet. Se kuka pystyi käymään kouluja enemmän, sai myös suurempituloisen työpaikan, ja saa myös enemmän eläkettä. Joten eipä kannata yhtään kadehtia. Teillä nuoret on sellaiset edut tänäpäivänä, joista me emme osanneet edes haaveilla.

[/quote]Tietysti nyt on korkempi elintaso, mutta elintaso on suhteellista. Omat vanhempani ovat suuria ikäluokkia,  syntyneet -46 ja -48, itse olen syntynyt -71. Omien vanhempieni elintaso oli heti heidän omilleen muutettuaan korkeampi kuin hiedän vanhempiensa elintason, oli telkkari, auto ja jääkaappi sekä sähköuuni. Minä muista vielä kun veimme isovanhemmille heidän ensimäisen jääkapin, vanhempani antoivat sen heille häälahjaksi.

Kuinka moni suurten ikäluokkien lapsi on ylittänyt kotoa muuttaessaan vanhempiensa elintason? Ei kukaan, jos on samalla koulutustasolla. Vanhempiaan korkeammin koulutettu lapsi voi vuosien saatossa ohittaa vanhempiensa elintason.

Lauantaitöissä suuret ikäluokat eivät ehtineet pahemmin käydä, viisipäiväiseen työviikkoon on siirrytty kuitenkin jo 60 luvulla. Nykyisin ollaan varmasti enemmän töissä sunnuntaisin kuin 60 luvulla.

[/quote]

Kuule, oikeastaan jokainen meistä on ylittänyt vanhempiemme elintason. On tietokonetta, on kännykkää, on telkkua ja dvd.tä ja digiboksia - suurilla ikäluokilla oli taloyhtiön pesutupa ja jääkaappi.

Asumisväljyydestä nyt puhumattakaan. Nykyopiskelija ei oikein edes HUOLI niitä solukämppiä, joissa 70-luvulla asuttiin, tai alivuokralaishuoneita.

Jos sun omat vanhempasi ovat olleet varakkaan suvun vesoina jotenkin hyvässä asemassa, se ei todellakaan kerro totuutta siitä, miten suurten ikäluokkien nuoret keskimäärin aloittivat itsellistä elämäänsä.

Opintolainoista, saati -tuista ei ollut kuultukaan. Luentosaleissa oli sakkia niin, ettei istumaan mahtunut, ja opiskelupaikkaa oli vaikea saada. Opiskelijasuntoja vasta rakennettiin, muutamaa solurakennusta lukuunottamatta. Ei, kyllä me olemme päässeet siihen verrattuna TODELLA HELPOLLA.