Lue keskustelun säännöt.
Onko karjalaisten vanhempien jälkeläiset myös karjalaisia?
Kommentit (240)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ole, jos ei itse ole siellä asunutkaan.
Minun vanhempani ovat Etelä-Pohjanmaalta, Kauhajoelta. En ole koskaan asunut siellä, ja viimeiset 30 vuotta olen asunut Helsingissä. Olen siis helsinkiläinen, mutta sukuni on Pohjanmaalta. Noin sen ilmaisen, jos joku kysyy.
Heimoajattelu on hoopoa, todellisuudessa kenelläkään ei ole lupsakkaa puheliaisuutta geeneissä, korkeintaan kotoa opittuja tapoja voi olla. Ja nekin aikuisella vaikuttavat aika vähän, paljon enemmän vaikuttaa asuinympäristön tavat ja kulttuuri.
Jatkan...
Koko ketjusta käy hyvin ilmi, että tässä väännetään iäisyysaiheesta eli siitä, onko geenien merkitys suurempi vai pienempi kuin ympäristön.
Eli vaikuttaako meihin enemmän se, keitä vanhempamme ja sukumme on (geenit) vai se, missä asumme ja millaiseen kulttuuriin olemme sopeutuneet (ympäristö).
Kannattaa kumminkin tajuta se, että toisin kuin esim. persut mielellään väittävät, mitään yhtenäistä heimoittain eroavaa geenistöä EI OLE, eikä ole koskaan ollutkaan.
Ihan kuten muutkin kansat, suomalaiset ovat geneettisesti sekoitus monta alkuperää. Ok, monessa kansassa tuota on vielä enemmän kuin Suomessa, mutta myös siis täällä.
On idästä tullutta perimää, saamelaisten perimää, lännestä ja etelästä tullutta dna:ta. Täältä on aina lähdetty ja tänne on aina tultu.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaisten-alkupera-selvisi-vihdo…
Modernilla ajalla tuo muuttaminen opiskelun ja työn perässä on vain kiihtynyt, aniharva asuu enää sukunsa ikiaikaisilla sijoilla, ja hänelläkin on suvussa muualta tulleita.
Tutkikaa vaikka ihan vaan parin sadan vuoden ajalta sukupuutanne. Minullakin, siis pohjalaisen suvun vesalla löytyy äidin isän suvusta Belgiasta 1700-luvulla Suomeen harhautuneita.
Se, keitä nostanme menneisyydestämme esille ja keihin identifioidumme on aina valinta. Joku haluaa kokea sen venäläisen isoisän isoisän sukujuurekseen, vaikka hänellä on seitsemän muuta, suomalaistakin isoisää.
Mutta ei se objektiivisesti katsoen ole hänen geenistössään olennainen tekijä, eikä varmasti ympäristö/kulttuuritekijäkään enää noin monen sukupolven jälkeen.
Siksi itse kallistun ajattelemaan, että varsinkin aikuisella se ympäristö on jo olennaisempi viitekehys.
Olet väärässä. Nykyaikainen DNA-tutkimushan on nimenomaan osoittanut Suomen läntisen ja itäisen väestön välisen eron.
Kulttuurit ovat hyvin pitkän aikavälin prosesseja, joten vaikka pinnallisesti muutoksia tapahtuukin, kyllä niitä piirteitä säilyy hyvinkin kauan.
Lisäksi unohdat sen, että lapsi kasvaa ensimmäiset vuotensa kotona ja oppi äidinkielen siellä. Siksi kodin kulttuuri on alussa se tärkein sosiaalistumisen tekijä.
Kerrotko vielä, miten se karjalaisuus välittyy lapseen, jonka kotona ei puhuta Karjalan murretta ja vain osa esivanhemmista edes on Karjalasta kotoisin eikä lapsi itsekään asu Karjalassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juureni ovat Laatokan Karjalassa, Impilahdella. Isovanhempieni talot tuhottiin ja sukuni häädettiin kodeistaan. Nämä arvet kulkevat karjalaisen kansan sisimmässä vaikka emme enää olekaan voineet syntyä omilla kotiseuduillamme.
Karjalaisilla oli oma kielensä ja kulttuurinsa, jotka kaikki riistettiin. Todellakin olen karjalainen.
Niin karjalaiset, savolaiset, hämäläiset, lappalaiset ja muut ovat Suomen eri kansan heimoja, joilla jokaisella on omat geeniperimät ja siitä johtuvat taipumukset.
Suomessa on todella ihan tähän päivään asti säilynyt hyvin tiukka kulttuuriero idän ja lännen kulttuurien välilllä. Ero näkyy hyvin merkittävästi myös geeniperimässä.
Myös kielet ovat eronneet eri heimoilla. Vielä 1800-luvun alussa eivät eri murteita puhuneet suomalaiset kyenneet ymmärtämään toisiaan ihan helposti. Siksihän meille kehitettiin keinotekoisesti yleiskieli, johon otettiin sanoja sekä itä- että länsimurteista. Merkkinä tästä on se, että joka sanalla on useampi muoto: kesä - suvi, vihta - vasta, jne.
Kulttuurierot ovat olleet suuria idän ja lännen elinkeinoissa, ruokavalioissa, tavoissa, jne.
Miten tämä liittyy mihinkään? Useimmat karjalaisten lapset ja lastenlapset on hankkineet lapsia ei-karjalaisten kanssa eivätkä itse asu Karjalassa ja murrettakaan ei enää puhu. Miksi se karjalainen perimä olisi sen suuremmassa roolissa kuin niiden muiden esivanhempien?
Esim. itse asun Uudellamaalla, yksi isovanhempi on Karjalan evakko ja muut muista maakunnista. En ole sen enempää karjalainen kuin pohjalainenkaan.
Kommentoin tuohon edelliseen viestiin. Siihen se siis liittyy.
Toiseksi kulttuuri ja etnisyys ovat aina ryhmän ominaisuuksia, joten yksilöllinen "mää en kuulu mihinkään" on epävalidi kommentti ja huono yleistävän analyysin lähtökohta.
Lisäksi en ole sanonut missään että "karjalainen perimä olisi sen suuremmassa roolissa kuin niiden muiden esivanhempien". Se on täysin jotain omaa harhaista päätelmääsi, joka ei näy perustuvan minuun viestiini.
Minä vaan esitin faktan että Suomessa itäisten ja läntisten väestöjen geneettiset ja kulttuuriset sekä kielelliset erot ovat olleet suuria.
Ovat olleet mutta ajat on muuttuneet. Pääkaupunkiseutu ja muut kaupungit ovat sodan jälkeen houkutelleet runsaasti syrjäseutujen väestöä ja väkeä niissä on sekä idästä että että lännestä. Kieli muuttuu myös.
Se on totta. Mutta kyllä silti huomaat eron Itä-Suomen ja Länsi-Suomen välillä.
En huomaa eroa ihmisten välillä pääkaupunkiseudulla. Jos käyn Savossa, kuulen toki Savon murretta ja torilla myydään kalakukkoa. Sen sijaan savolaisuus ei mystisesti siirry geeneissä enkä tiedä, kenen suku on sieltä kotoisin ellei henkilö itse puhu murretta tai kerro asiasta.
Kyllä heimoerot huomaa vieläkin. Kyllä se on nähtävissä, oli sitten syntynyt missä tahansa. Olisi hirveän tylsääkin jos kaikki ihmiset olisivat samanlaisia. En tajua mikä vimma ihmisillä on kieltää omat juurensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juureni ovat Laatokan Karjalassa, Impilahdella. Isovanhempieni talot tuhottiin ja sukuni häädettiin kodeistaan. Nämä arvet kulkevat karjalaisen kansan sisimmässä vaikka emme enää olekaan voineet syntyä omilla kotiseuduillamme.
Karjalaisilla oli oma kielensä ja kulttuurinsa, jotka kaikki riistettiin. Todellakin olen karjalainen.
Niin karjalaiset, savolaiset, hämäläiset, lappalaiset ja muut ovat Suomen eri kansan heimoja, joilla jokaisella on omat geeniperimät ja siitä johtuvat taipumukset.
Suomessa on todella ihan tähän päivään asti säilynyt hyvin tiukka kulttuuriero idän ja lännen kulttuurien välilllä. Ero näkyy hyvin merkittävästi myös geeniperimässä.
Myös kielet ovat eronneet eri heimoilla. Vielä 1800-luvun alussa eivät eri murteita puhuneet suomalaiset kyenneet ymmärtämään toisiaan ihan helposti. Siksihän meille kehitettiin keinotekoisesti yleiskieli, johon otettiin sanoja sekä itä- että länsimurteista. Merkkinä tästä on se, että joka sanalla on useampi muoto: kesä - suvi, vihta - vasta, jne.
Kulttuurierot ovat olleet suuria idän ja lännen elinkeinoissa, ruokavalioissa, tavoissa, jne.
Menetetty Karjala ei ollut mitään periferiaa vaan Suomen ydinaluetta. Viipuri oli toisiksi suurin kaupunki Helsingin jälkeen. Karjalassa oli merkittävän maatalouden lisäksi isoja teollisuuslaitoksiakin. Ennen Venäjän vallankumousta kannakselta oli vilkkaat kaupalliset yhteydet Pietariin. Karjalan menetys oli rajan taakse jääneiden teollisuuslaitosten, satamien, rautateiden yms. vuoksi raskas isku taloudelle. Se oli parhaita maanviljelys alueita ja niiden peltojen menetys tarkoitti pulaa viljasta. Myytti Pohjanmaasta tosi Suomena luotiin vasta sotien jälkeen. Todellisuudessa ennen sotia talouden ydinalue oli rannikolla Viipurin ja Helsingin alueilla.
Häh? Vastasitko väärälle henkilölle?
Sinä puhut menetetystä Karjalasta, minä puhun Itä-Suomesta kulttuurisena alueena. Ymmärrätkös: Savo, Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala, Kainuu, jne...
En ole myöskään missään maininnut mitään periferioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juureni ovat Laatokan Karjalassa, Impilahdella. Isovanhempieni talot tuhottiin ja sukuni häädettiin kodeistaan. Nämä arvet kulkevat karjalaisen kansan sisimmässä vaikka emme enää olekaan voineet syntyä omilla kotiseuduillamme.
Karjalaisilla oli oma kielensä ja kulttuurinsa, jotka kaikki riistettiin. Todellakin olen karjalainen.
Niin karjalaiset, savolaiset, hämäläiset, lappalaiset ja muut ovat Suomen eri kansan heimoja, joilla jokaisella on omat geeniperimät ja siitä johtuvat taipumukset.
Suomessa on todella ihan tähän päivään asti säilynyt hyvin tiukka kulttuuriero idän ja lännen kulttuurien välilllä. Ero näkyy hyvin merkittävästi myös geeniperimässä.
Myös kielet ovat eronneet eri heimoilla. Vielä 1800-luvun alussa eivät eri murteita puhuneet suomalaiset kyenneet ymmärtämään toisiaan ihan helposti. Siksihän meille kehitettiin keinotekoisesti yleiskieli, johon otettiin sanoja sekä itä- että länsimurteista. Merkkinä tästä on se, että joka sanalla on useampi muoto: kesä - suvi, vihta - vasta, jne.
Kulttuurierot ovat olleet suuria idän ja lännen elinkeinoissa, ruokavalioissa, tavoissa, jne.
Miten tämä liittyy mihinkään? Useimmat karjalaisten lapset ja lastenlapset on hankkineet lapsia ei-karjalaisten kanssa eivätkä itse asu Karjalassa ja murrettakaan ei enää puhu. Miksi se karjalainen perimä olisi sen suuremmassa roolissa kuin niiden muiden esivanhempien?
Esim. itse asun Uudellamaalla, yksi isovanhempi on Karjalan evakko ja muut muista maakunnista. En ole sen enempää karjalainen kuin pohjalainenkaan.
Kommentoin tuohon edelliseen viestiin. Siihen se siis liittyy.
Toiseksi kulttuuri ja etnisyys ovat aina ryhmän ominaisuuksia, joten yksilöllinen "mää en kuulu mihinkään" on epävalidi kommentti ja huono yleistävän analyysin lähtökohta.
Lisäksi en ole sanonut missään että "karjalainen perimä olisi sen suuremmassa roolissa kuin niiden muiden esivanhempien". Se on täysin jotain omaa harhaista päätelmääsi, joka ei näy perustuvan minuun viestiini.
Minä vaan esitin faktan että Suomessa itäisten ja läntisten väestöjen geneettiset ja kulttuuriset sekä kielelliset erot ovat olleet suuria.
Ovat olleet mutta ajat on muuttuneet. Pääkaupunkiseutu ja muut kaupungit ovat sodan jälkeen houkutelleet runsaasti syrjäseutujen väestöä ja väkeä niissä on sekä idästä että että lännestä. Kieli muuttuu myös.
Se on totta. Mutta kyllä silti huomaat eron Itä-Suomen ja Länsi-Suomen välillä.
En huomaa eroa ihmisten välillä pääkaupunkiseudulla. Jos käyn Savossa, kuulen toki Savon murretta ja torilla myydään kalakukkoa. Sen sijaan savolaisuus ei mystisesti siirry geeneissä enkä tiedä, kenen suku on sieltä kotoisin ellei henkilö itse puhu murretta tai kerro asiasta.
Kyllä heimoerot huomaa vieläkin. Kyllä se on nähtävissä, oli sitten syntynyt missä tahansa. Olisi hirveän tylsääkin jos kaikki ihmiset olisivat samanlaisia. En tajua mikä vimma ihmisillä on kieltää omat juurensa.
Eli sinulle kelpaa vain vastaukset, jotka tukevat omia näkemyksiäsi. Hieno asenne. Kerroin kuitenkin totuuden: en erota ihmisten "heimoa" ilman ilmiselviä vihjeitä eli murretta tai muuta maakunnan paljastavaa puhetapaa tai sitä, että kertovat taustastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs jos on ollut syntyessään kirjoilla karjalassa mutta syntynyt muualla?
En pidä silloin häntä karjalaisena. Niin ja olen ihminen jolla on sukujuuret liian monessa paikassa, eli orpo. Musta olisi aivan mahtavaa kuulua oikeasti jonnekin.
Uutinen: suurimmalla osalla suomalaisista on juuria useammassa maakunnassa. On ihan päänsisäinen ajatus, jos kokee olevansa juureton.
No, jatketaan sitten. Minussa on lisäksi perimässä ruotsalaista, tanskalaista ja romania. Sekä eurooppalaista kauemmista sukupolvista. Pakko uskoa että tuossa voi olla selitys. Yritin koko ikäni ymmärtää suomalaisia. En päässyt ymmärtämään. Sitten luovutin. Mulla on siis ihan oikeasti ollut jo teinistä saakka todella syvä ristiriita mutta en tajunnut mistä se johtuu. En löydä enää muuta selitystä.
Karjalaistallukka sinä olet. Miksi teeskentelet muuta?
Ihmettelin aivan samaa. Selvästi häpeää karjalaisuuttaan.
Toistan: jos olisin karjalainen, kyllä hehkuttaisin sitä oikeasti. Kuten mitä tahansa heimoa johon kuuluisin totuudenmukaisesti suurimmalta osin. En voi hehkuttaa, koska sitten hehkuttaisin vaikka kuinka monta heimoa sekä muutamia eri kansallisuuksia. Ei tunnu oikein rehelliseltä. Olisinpa kokonaan karjalainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juureni ovat Laatokan Karjalassa, Impilahdella. Isovanhempieni talot tuhottiin ja sukuni häädettiin kodeistaan. Nämä arvet kulkevat karjalaisen kansan sisimmässä vaikka emme enää olekaan voineet syntyä omilla kotiseuduillamme.
Karjalaisilla oli oma kielensä ja kulttuurinsa, jotka kaikki riistettiin. Todellakin olen karjalainen.
Niin karjalaiset, savolaiset, hämäläiset, lappalaiset ja muut ovat Suomen eri kansan heimoja, joilla jokaisella on omat geeniperimät ja siitä johtuvat taipumukset.
Suomessa on todella ihan tähän päivään asti säilynyt hyvin tiukka kulttuuriero idän ja lännen kulttuurien välilllä. Ero näkyy hyvin merkittävästi myös geeniperimässä.
Myös kielet ovat eronneet eri heimoilla. Vielä 1800-luvun alussa eivät eri murteita puhuneet suomalaiset kyenneet ymmärtämään toisiaan ihan helposti. Siksihän meille kehitettiin keinotekoisesti yleiskieli, johon otettiin sanoja sekä itä- että länsimurteista. Merkkinä tästä on se, että joka sanalla on useampi muoto: kesä - suvi, vihta - vasta, jne.
Kulttuurierot ovat olleet suuria idän ja lännen elinkeinoissa, ruokavalioissa, tavoissa, jne.
Miten tämä liittyy mihinkään? Useimmat karjalaisten lapset ja lastenlapset on hankkineet lapsia ei-karjalaisten kanssa eivätkä itse asu Karjalassa ja murrettakaan ei enää puhu. Miksi se karjalainen perimä olisi sen suuremmassa roolissa kuin niiden muiden esivanhempien?
Esim. itse asun Uudellamaalla, yksi isovanhempi on Karjalan evakko ja muut muista maakunnista. En ole sen enempää karjalainen kuin pohjalainenkaan.
Kommentoin tuohon edelliseen viestiin. Siihen se siis liittyy.
Toiseksi kulttuuri ja etnisyys ovat aina ryhmän ominaisuuksia, joten yksilöllinen "mää en kuulu mihinkään" on epävalidi kommentti ja huono yleistävän analyysin lähtökohta.
Lisäksi en ole sanonut missään että "karjalainen perimä olisi sen suuremmassa roolissa kuin niiden muiden esivanhempien". Se on täysin jotain omaa harhaista päätelmääsi, joka ei näy perustuvan minuun viestiini.
Minä vaan esitin faktan että Suomessa itäisten ja läntisten väestöjen geneettiset ja kulttuuriset sekä kielelliset erot ovat olleet suuria.
Ovat olleet mutta ajat on muuttuneet. Pääkaupunkiseutu ja muut kaupungit ovat sodan jälkeen houkutelleet runsaasti syrjäseutujen väestöä ja väkeä niissä on sekä idästä että että lännestä. Kieli muuttuu myös.
Se on totta. Mutta kyllä silti huomaat eron Itä-Suomen ja Länsi-Suomen välillä.
En huomaa eroa ihmisten välillä pääkaupunkiseudulla. Jos käyn Savossa, kuulen toki Savon murretta ja torilla myydään kalakukkoa. Sen sijaan savolaisuus ei mystisesti siirry geeneissä enkä tiedä, kenen suku on sieltä kotoisin ellei henkilö itse puhu murretta tai kerro asiasta.
Kyllä heimoerot huomaa vieläkin. Kyllä se on nähtävissä, oli sitten syntynyt missä tahansa. Olisi hirveän tylsääkin jos kaikki ihmiset olisivat samanlaisia. En tajua mikä vimma ihmisillä on kieltää omat juurensa.
Eli sinulle kelpaa vain vastaukset, jotka tukevat omia näkemyksiäsi. Hieno asenne. Kerroin kuitenkin totuuden: en erota ihmisten "heimoa" ilman ilmiselviä vihjeitä eli murretta tai muuta maakunnan paljastavaa puhetapaa tai sitä, että kertovat taustastaan.
No minä huomaan. Juureton huomaa erittäin selvästi. Luultavasti sulla voi olla ainakin kokonaan suomalainen identiteetti, siis kansallistunne sisimmässä. Millainen se on? Ymmärrätkö toisia suomalaisia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juureni ovat Laatokan Karjalassa, Impilahdella. Isovanhempieni talot tuhottiin ja sukuni häädettiin kodeistaan. Nämä arvet kulkevat karjalaisen kansan sisimmässä vaikka emme enää olekaan voineet syntyä omilla kotiseuduillamme.
Karjalaisilla oli oma kielensä ja kulttuurinsa, jotka kaikki riistettiin. Todellakin olen karjalainen.
Niin karjalaiset, savolaiset, hämäläiset, lappalaiset ja muut ovat Suomen eri kansan heimoja, joilla jokaisella on omat geeniperimät ja siitä johtuvat taipumukset.
Suomessa on todella ihan tähän päivään asti säilynyt hyvin tiukka kulttuuriero idän ja lännen kulttuurien välilllä. Ero näkyy hyvin merkittävästi myös geeniperimässä.
Myös kielet ovat eronneet eri heimoilla. Vielä 1800-luvun alussa eivät eri murteita puhuneet suomalaiset kyenneet ymmärtämään toisiaan ihan helposti. Siksihän meille kehitettiin keinotekoisesti yleiskieli, johon otettiin sanoja sekä itä- että länsimurteista. Merkkinä tästä on se, että joka sanalla on useampi muoto: kesä - suvi, vihta - vasta, jne.
Kulttuurierot ovat olleet suuria idän ja lännen elinkeinoissa, ruokavalioissa, tavoissa, jne.
Miten tämä liittyy mihinkään? Useimmat karjalaisten lapset ja lastenlapset on hankkineet lapsia ei-karjalaisten kanssa eivätkä itse asu Karjalassa ja murrettakaan ei enää puhu. Miksi se karjalainen perimä olisi sen suuremmassa roolissa kuin niiden muiden esivanhempien?
Esim. itse asun Uudellamaalla, yksi isovanhempi on Karjalan evakko ja muut muista maakunnista. En ole sen enempää karjalainen kuin pohjalainenkaan.
Kommentoin tuohon edelliseen viestiin. Siihen se siis liittyy.
Toiseksi kulttuuri ja etnisyys ovat aina ryhmän ominaisuuksia, joten yksilöllinen "mää en kuulu mihinkään" on epävalidi kommentti ja huono yleistävän analyysin lähtökohta.
Lisäksi en ole sanonut missään että "karjalainen perimä olisi sen suuremmassa roolissa kuin niiden muiden esivanhempien". Se on täysin jotain omaa harhaista päätelmääsi, joka ei näy perustuvan minuun viestiini.
Minä vaan esitin faktan että Suomessa itäisten ja läntisten väestöjen geneettiset ja kulttuuriset sekä kielelliset erot ovat olleet suuria.
Ovat olleet mutta ajat on muuttuneet. Pääkaupunkiseutu ja muut kaupungit ovat sodan jälkeen houkutelleet runsaasti syrjäseutujen väestöä ja väkeä niissä on sekä idästä että että lännestä. Kieli muuttuu myös.
Se on totta. Mutta kyllä silti huomaat eron Itä-Suomen ja Länsi-Suomen välillä.
En huomaa eroa ihmisten välillä pääkaupunkiseudulla. Jos käyn Savossa, kuulen toki Savon murretta ja torilla myydään kalakukkoa. Sen sijaan savolaisuus ei mystisesti siirry geeneissä enkä tiedä, kenen suku on sieltä kotoisin ellei henkilö itse puhu murretta tai kerro asiasta.
Kyllä heimoerot huomaa vieläkin. Kyllä se on nähtävissä, oli sitten syntynyt missä tahansa. Olisi hirveän tylsääkin jos kaikki ihmiset olisivat samanlaisia. En tajua mikä vimma ihmisillä on kieltää omat juurensa.
Eli sinulle kelpaa vain vastaukset, jotka tukevat omia näkemyksiäsi. Hieno asenne. Kerroin kuitenkin totuuden: en erota ihmisten "heimoa" ilman ilmiselviä vihjeitä eli murretta tai muuta maakunnan paljastavaa puhetapaa tai sitä, että kertovat taustastaan.
Lisättäköön tähän, että itselläni on isovanhempia sekä lännestä että idästä. Niin on havaintojeni mukaan aika monella pääkaupunkiseudulla asuvalla. Mihin heimoon edes luokittelet kaltaiseni? Mitä kulttuuria tai perimää edustamme?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sukuni on Laatokan Karjalan pohjoisosasta, eli Raja-Karjalasta.
Tuolla alueella puhuttiin monin paikoin karjalankieltä eli livvinkieltä.Se on ihan oma kielensä, en ymmärrä siitä juuri mitään. Lapsena joskus ihmettelin sukulaisteni puhetta, he puhuivat sekaisin suomea ja livvinkieltä.
Livvi on Aunuksen karjalankieltä. Se todella on eri kieli kuin suomi.
Mulla samoin on äidinpuolen suku vienalaisia ja puhuneet (tai Venäjän puolen sukulaiset puhuvat edelleen) vienankarjalaa eli aika lähellä livviä.
Oletko huomannut, että Yle:ssä pn nykyään karjalankieliset uutiset :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juureni ovat Laatokan Karjalassa, Impilahdella. Isovanhempieni talot tuhottiin ja sukuni häädettiin kodeistaan. Nämä arvet kulkevat karjalaisen kansan sisimmässä vaikka emme enää olekaan voineet syntyä omilla kotiseuduillamme.
Karjalaisilla oli oma kielensä ja kulttuurinsa, jotka kaikki riistettiin. Todellakin olen karjalainen.
Niin karjalaiset, savolaiset, hämäläiset, lappalaiset ja muut ovat Suomen eri kansan heimoja, joilla jokaisella on omat geeniperimät ja siitä johtuvat taipumukset.
Suomessa on todella ihan tähän päivään asti säilynyt hyvin tiukka kulttuuriero idän ja lännen kulttuurien välilllä. Ero näkyy hyvin merkittävästi myös geeniperimässä.
Myös kielet ovat eronneet eri heimoilla. Vielä 1800-luvun alussa eivät eri murteita puhuneet suomalaiset kyenneet ymmärtämään toisiaan ihan helposti. Siksihän meille kehitettiin keinotekoisesti yleiskieli, johon otettiin sanoja sekä itä- että länsimurteista. Merkkinä tästä on se, että joka sanalla on useampi muoto: kesä - suvi, vihta - vasta, jne.
Kulttuurierot ovat olleet suuria idän ja lännen elinkeinoissa, ruokavalioissa, tavoissa, jne.
Miten tämä liittyy mihinkään? Useimmat karjalaisten lapset ja lastenlapset on hankkineet lapsia ei-karjalaisten kanssa eivätkä itse asu Karjalassa ja murrettakaan ei enää puhu. Miksi se karjalainen perimä olisi sen suuremmassa roolissa kuin niiden muiden esivanhempien?
Esim. itse asun Uudellamaalla, yksi isovanhempi on Karjalan evakko ja muut muista maakunnista. En ole sen enempää karjalainen kuin pohjalainenkaan.
Kommentoin tuohon edelliseen viestiin. Siihen se siis liittyy.
Toiseksi kulttuuri ja etnisyys ovat aina ryhmän ominaisuuksia, joten yksilöllinen "mää en kuulu mihinkään" on epävalidi kommentti ja huono yleistävän analyysin lähtökohta.
Lisäksi en ole sanonut missään että "karjalainen perimä olisi sen suuremmassa roolissa kuin niiden muiden esivanhempien". Se on täysin jotain omaa harhaista päätelmääsi, joka ei näy perustuvan minuun viestiini.
Minä vaan esitin faktan että Suomessa itäisten ja läntisten väestöjen geneettiset ja kulttuuriset sekä kielelliset erot ovat olleet suuria.
Ovat olleet mutta ajat on muuttuneet. Pääkaupunkiseutu ja muut kaupungit ovat sodan jälkeen houkutelleet runsaasti syrjäseutujen väestöä ja väkeä niissä on sekä idästä että että lännestä. Kieli muuttuu myös.
Se on totta. Mutta kyllä silti huomaat eron Itä-Suomen ja Länsi-Suomen välillä.
En huomaa eroa ihmisten välillä pääkaupunkiseudulla. Jos käyn Savossa, kuulen toki Savon murretta ja torilla myydään kalakukkoa. Sen sijaan savolaisuus ei mystisesti siirry geeneissä enkä tiedä, kenen suku on sieltä kotoisin ellei henkilö itse puhu murretta tai kerro asiasta.
Etkö oikeasti huomaa? Kyllä ne huomaa. Asuin monta vuotta Helsingissä ja kyllä ne huomaa, vaikka ihminen olisi paljasjalkainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ole, jos ei itse ole siellä asunutkaan.
Minun vanhempani ovat Etelä-Pohjanmaalta, Kauhajoelta. En ole koskaan asunut siellä, ja viimeiset 30 vuotta olen asunut Helsingissä. Olen siis helsinkiläinen, mutta sukuni on Pohjanmaalta. Noin sen ilmaisen, jos joku kysyy.
Heimoajattelu on hoopoa, todellisuudessa kenelläkään ei ole lupsakkaa puheliaisuutta geeneissä, korkeintaan kotoa opittuja tapoja voi olla. Ja nekin aikuisella vaikuttavat aika vähän, paljon enemmän vaikuttaa asuinympäristön tavat ja kulttuuri.
Jatkan...
Koko ketjusta käy hyvin ilmi, että tässä väännetään iäisyysaiheesta eli siitä, onko geenien merkitys suurempi vai pienempi kuin ympäristön.
Eli vaikuttaako meihin enemmän se, keitä vanhempamme ja sukumme on (geenit) vai se, missä asumme ja millaiseen kulttuuriin olemme sopeutuneet (ympäristö).
Kannattaa kumminkin tajuta se, että toisin kuin esim. persut mielellään väittävät, mitään yhtenäistä heimoittain eroavaa geenistöä EI OLE, eikä ole koskaan ollutkaan.
Ihan kuten muutkin kansat, suomalaiset ovat geneettisesti sekoitus monta alkuperää. Ok, monessa kansassa tuota on vielä enemmän kuin Suomessa, mutta myös siis täällä.
On idästä tullutta perimää, saamelaisten perimää, lännestä ja etelästä tullutta dna:ta. Täältä on aina lähdetty ja tänne on aina tultu.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaisten-alkupera-selvisi-vihdo…
Modernilla ajalla tuo muuttaminen opiskelun ja työn perässä on vain kiihtynyt, aniharva asuu enää sukunsa ikiaikaisilla sijoilla, ja hänelläkin on suvussa muualta tulleita.
Tutkikaa vaikka ihan vaan parin sadan vuoden ajalta sukupuutanne. Minullakin, siis pohjalaisen suvun vesalla löytyy äidin isän suvusta Belgiasta 1700-luvulla Suomeen harhautuneita.
Se, keitä nostanme menneisyydestämme esille ja keihin identifioidumme on aina valinta. Joku haluaa kokea sen venäläisen isoisän isoisän sukujuurekseen, vaikka hänellä on seitsemän muuta, suomalaistakin isoisää.
Mutta ei se objektiivisesti katsoen ole hänen geenistössään olennainen tekijä, eikä varmasti ympäristö/kulttuuritekijäkään enää noin monen sukupolven jälkeen.
Siksi itse kallistun ajattelemaan, että varsinkin aikuisella se ympäristö on jo olennaisempi viitekehys.
Olet väärässä. Nykyaikainen DNA-tutkimushan on nimenomaan osoittanut Suomen läntisen ja itäisen väestön välisen eron.
Kulttuurit ovat hyvin pitkän aikavälin prosesseja, joten vaikka pinnallisesti muutoksia tapahtuukin, kyllä niitä piirteitä säilyy hyvinkin kauan.
Lisäksi unohdat sen, että lapsi kasvaa ensimmäiset vuotensa kotona ja oppi äidinkielen siellä. Siksi kodin kulttuuri on alussa se tärkein sosiaalistumisen tekijä.
Ei raja kulje oikeastaan idän ja lännen välillä vaan pohjoisen ja etelän. Sisämaan ja rannikon. Karjala oli ilmastoltaan Suomessa parhaiten maanviljelyyn sopivia ja satamien kautta suoraan talouden valta suonien piirissä. Pietari oli vieressä iso markkina alue mutta lopulta myös syy miksi Neuvostoliitto vei Karjalan.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka kuka esivanhemmpi olisi Karjalan kannakselta vaikka Impilahdelta ei se ole sen hienompaa ja erityisempää kuin että hän olisi Rautalammilta!! Ei ole olemassa jotain mystistä impilahtelaisuutta sen enempää kuin mystistä rautalammilaisuutta. Kyse on vain itsemuodostetusta mytologiasta sotien jälkeen! Uskokaa jo. Iso osa kannakselaisista oli tavallisia maanviljelijöitä eikä siinä ollut mitään huonompaa tai parempaa kuin vaikkapa savolaisilla maanviljelijöillä.
Ilmasto on kannaksella suotuisampi maanviljelylle kuin Savossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Asuinpaikka on se, missä asuu. Joillain on kaksoiskansalaisuus, jolloin voi olla esim. ruotsalainen ja suomalainen yhtä aikaa. Mutta et voi sanoa itseäsi tamperelaiseksi, vaikka äitisi olisi syntynyt siellä, jos et ole itse siellä koskaan asunut.
Mutta eikö karjalaiset ole myös heimo? Onhan saamelaisetkin saamelaisia, vaikka asuisivat Helsingissä.
No sitten on hämäläiset, savolaiset ja pohjalaisetkin heimoja, joiden jäsenyys periytyy jälkeläisille asui missä tahansa.
Niin onkin ja kaikki ovat vähemmistöjä. Pitää ottaa huomioon sekin. Oman murrealueen kielipesät, tavat ja kaikki on järjestettävä tai sitten ei kenellekään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juureni ovat Laatokan Karjalassa, Impilahdella. Isovanhempieni talot tuhottiin ja sukuni häädettiin kodeistaan. Nämä arvet kulkevat karjalaisen kansan sisimmässä vaikka emme enää olekaan voineet syntyä omilla kotiseuduillamme.
Karjalaisilla oli oma kielensä ja kulttuurinsa, jotka kaikki riistettiin. Todellakin olen karjalainen.
Niin karjalaiset, savolaiset, hämäläiset, lappalaiset ja muut ovat Suomen eri kansan heimoja, joilla jokaisella on omat geeniperimät ja siitä johtuvat taipumukset.
Suomessa on todella ihan tähän päivään asti säilynyt hyvin tiukka kulttuuriero idän ja lännen kulttuurien välilllä. Ero näkyy hyvin merkittävästi myös geeniperimässä.
Myös kielet ovat eronneet eri heimoilla. Vielä 1800-luvun alussa eivät eri murteita puhuneet suomalaiset kyenneet ymmärtämään toisiaan ihan helposti. Siksihän meille kehitettiin keinotekoisesti yleiskieli, johon otettiin sanoja sekä itä- että länsimurteista. Merkkinä tästä on se, että joka sanalla on useampi muoto: kesä - suvi, vihta - vasta, jne.
Kulttuurierot ovat olleet suuria idän ja lännen elinkeinoissa, ruokavalioissa, tavoissa, jne.
Miten tämä liittyy mihinkään? Useimmat karjalaisten lapset ja lastenlapset on hankkineet lapsia ei-karjalaisten kanssa eivätkä itse asu Karjalassa ja murrettakaan ei enää puhu. Miksi se karjalainen perimä olisi sen suuremmassa roolissa kuin niiden muiden esivanhempien?
Esim. itse asun Uudellamaalla, yksi isovanhempi on Karjalan evakko ja muut muista maakunnista. En ole sen enempää karjalainen kuin pohjalainenkaan.
Kommentoin tuohon edelliseen viestiin. Siihen se siis liittyy.
Toiseksi kulttuuri ja etnisyys ovat aina ryhmän ominaisuuksia, joten yksilöllinen "mää en kuulu mihinkään" on epävalidi kommentti ja huono yleistävän analyysin lähtökohta.
Lisäksi en ole sanonut missään että "karjalainen perimä olisi sen suuremmassa roolissa kuin niiden muiden esivanhempien". Se on täysin jotain omaa harhaista päätelmääsi, joka ei näy perustuvan minuun viestiini.
Minä vaan esitin faktan että Suomessa itäisten ja läntisten väestöjen geneettiset ja kulttuuriset sekä kielelliset erot ovat olleet suuria.
Ovat olleet mutta ajat on muuttuneet. Pääkaupunkiseutu ja muut kaupungit ovat sodan jälkeen houkutelleet runsaasti syrjäseutujen väestöä ja väkeä niissä on sekä idästä että että lännestä. Kieli muuttuu myös.
Se on totta. Mutta kyllä silti huomaat eron Itä-Suomen ja Länsi-Suomen välillä.
En huomaa eroa ihmisten välillä pääkaupunkiseudulla. Jos käyn Savossa, kuulen toki Savon murretta ja torilla myydään kalakukkoa. Sen sijaan savolaisuus ei mystisesti siirry geeneissä enkä tiedä, kenen suku on sieltä kotoisin ellei henkilö itse puhu murretta tai kerro asiasta.
Etkö oikeasti huomaa? Kyllä ne huomaa. Asuin monta vuotta Helsingissä ja kyllä ne huomaa, vaikka ihminen olisi paljasjalkainen.
En huomaa. Olen asunut pääkaupunkiseudulla ja Itä-Suomessa. Olen itse sekoitus kuten suuri osa suomalaisista. Siksikin kummastelen, mihin heimoon luokittelet kaikki ne ihmiset, jolla on vanhempia ja isovanhempia eri puolilla maata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalaisia js asuvat suomessa. Jos asuvat venäjällä niin venäläisiä. Turha noita on sukupolvesta toiseen vatvoa vaikka ikävä juttuhan se oli, mutta hävinneen osa on sellainen.
Minun äitini vanhemmat tulivat evakkoina rajan taakse jääneiltä alueilta. He kuitenkin olivat Karjalan alueen suomenkielistä väestöä, joten miellän itseni täysin suomalaiseksi. Tunnen myös ihmisiä, joiden isovanhemmat olivat karjalankielisiä evakkoja. Osalla heistä karjalaisuus määrittää identiteettiä niin paljon, että he ovat opiskelleet karjalan kielen, osa taas pitää itseään aivan suomalaisena.
Geneettisessä mielessä ovat tietenkin.
Vierailija kirjoitti:
Minun äitini vanhemmat tulivat evakkoina rajan taakse jääneiltä alueilta. He kuitenkin olivat Karjalan alueen suomenkielistä väestöä, joten miellän itseni täysin suomalaiseksi. Tunnen myös ihmisiä, joiden isovanhemmat olivat karjalankielisiä evakkoja. Osalla heistä karjalaisuus määrittää identiteettiä niin paljon, että he ovat opiskelleet karjalan kielen, osa taas pitää itseään aivan suomalaisena.
Tietysti evakkojen jälkeläiset kokevat olevansa suomalaisia, mutta kyse onkin siitä, kokevatko he olevansa myös karjalaisia. Aivan kuten hämäläisten jälkeläiset hämäläisiä jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ole, jos ei itse ole siellä asunutkaan.
Minun vanhempani ovat Etelä-Pohjanmaalta, Kauhajoelta. En ole koskaan asunut siellä, ja viimeiset 30 vuotta olen asunut Helsingissä. Olen siis helsinkiläinen, mutta sukuni on Pohjanmaalta. Noin sen ilmaisen, jos joku kysyy.
Heimoajattelu on hoopoa, todellisuudessa kenelläkään ei ole lupsakkaa puheliaisuutta geeneissä, korkeintaan kotoa opittuja tapoja voi olla. Ja nekin aikuisella vaikuttavat aika vähän, paljon enemmän vaikuttaa asuinympäristön tavat ja kulttuuri.
Jatkan...
Koko ketjusta käy hyvin ilmi, että tässä väännetään iäisyysaiheesta eli siitä, onko geenien merkitys suurempi vai pienempi kuin ympäristön.
Eli vaikuttaako meihin enemmän se, keitä vanhempamme ja sukumme on (geenit) vai se, missä asumme ja millaiseen kulttuuriin olemme sopeutuneet (ympäristö).
Kannattaa kumminkin tajuta se, että toisin kuin esim. persut mielellään väittävät, mitään yhtenäistä heimoittain eroavaa geenistöä EI OLE, eikä ole koskaan ollutkaan.
Ihan kuten muutkin kansat, suomalaiset ovat geneettisesti sekoitus monta alkuperää. Ok, monessa kansassa tuota on vielä enemmän kuin Suomessa, mutta myös siis täällä.
On idästä tullutta perimää, saamelaisten perimää, lännestä ja etelästä tullutta dna:ta. Täältä on aina lähdetty ja tänne on aina tultu.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaisten-alkupera-selvisi-vihdo…
Modernilla ajalla tuo muuttaminen opiskelun ja työn perässä on vain kiihtynyt, aniharva asuu enää sukunsa ikiaikaisilla sijoilla, ja hänelläkin on suvussa muualta tulleita.
Tutkikaa vaikka ihan vaan parin sadan vuoden ajalta sukupuutanne. Minullakin, siis pohjalaisen suvun vesalla löytyy äidin isän suvusta Belgiasta 1700-luvulla Suomeen harhautuneita.
Se, keitä nostanme menneisyydestämme esille ja keihin identifioidumme on aina valinta. Joku haluaa kokea sen venäläisen isoisän isoisän sukujuurekseen, vaikka hänellä on seitsemän muuta, suomalaistakin isoisää.
Mutta ei se objektiivisesti katsoen ole hänen geenistössään olennainen tekijä, eikä varmasti ympäristö/kulttuuritekijäkään enää noin monen sukupolven jälkeen.
Siksi itse kallistun ajattelemaan, että varsinkin aikuisella se ympäristö on jo olennaisempi viitekehys.
Tällaisissa ketjuissa törmää jatkuvasti asiavirheisiin. Ks. Wikipediasta saamelaisten perimä. Heillä on läntiset geenit. Siis he ovat enemmän läntisiä kuin monet suomalaiset. Saamelaiset on määritelty EU: ssa ainoaksi alkuperäisheimoksi Euroopassa.
Joo. Saamelaisverta omaava vauva on alkuperäisempi kuin 80-vuotias suomalainen. Haistakaa nyt jotain nollatutkimuksienne kanssa. Ei muutkaan ihmiset ole tänne taivaasta tippuneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juureni ovat Laatokan Karjalassa, Impilahdella. Isovanhempieni talot tuhottiin ja sukuni häädettiin kodeistaan. Nämä arvet kulkevat karjalaisen kansan sisimmässä vaikka emme enää olekaan voineet syntyä omilla kotiseuduillamme.
Karjalaisilla oli oma kielensä ja kulttuurinsa, jotka kaikki riistettiin. Todellakin olen karjalainen.
Niin karjalaiset, savolaiset, hämäläiset, lappalaiset ja muut ovat Suomen eri kansan heimoja, joilla jokaisella on omat geeniperimät ja siitä johtuvat taipumukset.
Harvalla nuorella ihmisellä kaikki isovanhemmat on Karjalasta. Jyrääkö se karjalaisuus muut heimot perimässä?
Tuntuu jyräävän. Lastemme yksi isovanhempi on Karjalan evakkosukua ja se suku koko ajan toitottaa heille että ovat karjalaisia. Tytär alkaa olla aika ärsyyntynyt tästä.
Sellainen kuva on päässyt syntymään, että ovat erittäin omahyväistä heimoa.
Tällaisissa ketjuissa törmää jatkuvasti asiavirheisiin. Ks. Wikipediasta saamelaisten perimä. Heillä on läntiset geenit. Siis he ovat enemmän läntisiä kuin monet suomalaiset. Saamelaiset on määritelty EU: ssa ainoaksi alkuperäisheimoksi Euroopassa.