Lue keskustelun säännöt.
Karmiva juttu hyökkäyksen kohteeksi joutuneesta nuorisokodin työntekijästä Iltalehdessä
15.08.2020 |
En tiedä saako tänne linkata, mutta juttu tosiaan Iltalehdessä. Tekijät käytännössä kiduttivat työntekijää lähes tunnin ja aiheuttivat tälle ikuiset fyysiset ja henkiset vammat. Ja tuomioksi ehdollista, eikä uhri ole saanut mitään korvauksia, vaikka on työkyvytön. Huom kaikki alalle haluavat: lukekaa tuo juttu niin tiedätte varautua mitä pahimmillaan on odotettavissa.
Kommentit (303)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nuorisokotiin joutuvat yleensä ne kaikkein pahimmat tapaukset. Ei ole mikään ihme, että noin kävi.
Miksi helvetissä noissa paikoissa valvotaan yksin? Ainakin kolme pahaa pahoinpitelyä ja yksi henkirikos on tapahtunut noissa laitoksissa tässä viimeisinä vuosina, kaikissa työntekijä on ollut YKSIN yövuorossa. Itse olen psykiatrialla töissä ja en todellakaan suostuisi valvomaan yksin, eikä kukaan työkaverikaan. Kaikki tietää että riskit kasvaa ihan älyttömästi.
Tässä viimeisimmässä tapauksessahan siellä oli ollut palkattuna vartijoita, mutta joku viherpiiperö maailmanhalaaja teki valituksen ja vartijat jouduttiin poistamaan.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/bf9827d0-6b11-417d-a67c-2d398ea26c46
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ihmettelen että minkälaisia pysyviä fyysisiä vammoja tuollaisesta voi tulla, siis kuristamisesta ja ehkä laudalla hakkaamisesta? Eikö siinä voi ainakin luita murtua, mutta luuthan paranevat. Mikä siis on tuollaisessa käsittelyssä syntyvä vamma joka ei koskaan parane? Hermovaurio, aivovamma? Uskon siis että kamalaa ollut mutta ihmettelen vain. Sitä en myöskään ihan tajua miten yksi pahoinpitely aikuisiällä voinut viedä pysyvästi työkyvyn muuten aiemmin psyykkisesti terveeltä ihmiseltä, jolla ei ainakaan jutun perusteella ollut mitään pahempia ongelmia tai traumoja menneisyydessä mitkä olisivat vaikuttaneet työkykyyn. En siis vähättele tätäkään asiaa vaan mietin. En ymmärrä muitakaan sellaisia tapauksia, joissa on menetetty työkyky yhden aikuisiällä yllättäen sattuneen trauman vuoksi, tyyliin pahoinpitely, onnettomuus, raiskaus tms. Ja siis psyykkisen oireilun vuoksi työkyky mennyt. Kaikella kunnioituksella, mietin tätä ihan omasta kokemuksesta käsin enkä tajua.
Onko sinua koskaan kuristettu? Mene kamppailutunneille. Siellä turvallisesti pariharjoitellaan kuristuksesta irrottautumista. Tiedät sen loppuvan taputuksella sillä sekunnilla, jos irrottautuminen ei onnistu tai alkaa tuntua pahalta. Ja usko pois, se tuntuu todella pahalta jo sekunnin jälkeen.
Sitten kuvitte tilanne, jossa olet kiinni sidottuna ja täysin avuttomana ja joku täysin tietoisesti kuristaa sinua eikä lopeta, vaikka sinun olisi paha olla. Et voi edes riuhtoa et huutaa. Et saa henkeä ja keuhkosi ovat kuin tulessa. Et tiedä miksi näin tapahtuu, et ole provosoinut, olet totellut, olet ollut "yhteistyökykyinen". Samalla toinen hakkaa sinua laudalla ja potkii. Tätä kestää tunnin ajan.
Miksiköhän voisi olla niin, että uhrilla voi olla hyvinkin vaikeita psyykkisiä oireita tuollaisen jälkeen ja 50-vuotiaan fysiikkakin voi olla hyvin hidas jälkiä korjaamaan. Hapeton tila aivoissa voi saada aikaan vaikeita aivovammoja jo lyhyenkin katkon jälkeen.
Tällä palstalla ei ole ihan tervettä sakkia, kun osa pitää normaalina sitä että tappaja on täysin tyyni ja häpeämätön kertoessaan siitä miten on tappanut toisen ja toisaalta uhrit ovat jotenkin huonoja ja heikkoja kun traumatisoituvat siitä että on melkein tapettu.
Sairasta, sairasta sakkia, mutta toisaalta ei ihme jos kokevat sympatiaa ja yhteenkuuluvuutta tällaisten väkivaltaisten. antisosiaalisten nuorten kanssa, kenties jopa hieman ihannoivat heitä.
Olipas erittäin ikävä viesti sinulta, et sinäkään näytä kauheasti osaavan hävetä, kun suoraan henkilökohtaisuuksiin menet vaikka esitin vain rehellisen kysymyksen enkä haukkunut ketään sairaaksi huonoksi tai heikoksi tms. toisin kuin annat ymmärtää. Oletan siis että viittasit myös minuun tällaisena sairaana ja väkivaltaa ihannoivana ihmisenä, kun kerran lainasit tuota vastausta joka nimenomaan oli minulle osoitettu. Minusta sinä itse vaikutat ilkeältä ja toisten lyttäämisestä nauttivalta tekopyhimykseltä. Ellet osaa lukea, niin olen kokenut itse useita vastaavia asioita eli ollut todellakin uhri, mutta en silti voisi kuvitellakaan että olisin menettänyt työkykyni pysyvästi yhdenkään tällaisen kokemuksen vuoksi. Kyllä siihen minusta vaaditaan enemmän kuin yksi aikuisiällä sattunut trauma, tai ehkäpä ihmiset sitten ovat hyvin erilaisia ja ottavat asiat tosi eri tavalla. Anteeksi nyt kauheasti nyt uskalsin viimein vähän ihmetellä tätä asiaa! Me olemme niin erilaisia!
Onko sinulta tullut kuset alle kun kuristetaan vyöllä, onko käsiesi hermot vioittuneet kun ne on olleet niin kauan sidottuina ja sinua on hakattu tunti? Kerropa se.
Nytkö aloitkin ihan itse vertailla traumoja, tässäkö tapauksessa se on mielestäsi ok juttu kunhan saat oman mielipiteesi perille? Odotatko ehkä kuulevasi että omat kokemukseni ovat olleet jotain pientä ja mitätöntä että saat sitten verrata niitä tähän tuntikausia kestäneeseen hakkaamiseen ja allensa laskemiseen niin pääset ilkkumaan että ihan eri asia? En minä ala kokemuksiani sen kummemmin avaamaan, muuta kuin että kokemani asiat ovat kokonaisuutena paljon vakavampia ja törkeämpiä kuin ketjussa puhuttu yksi, joskin sellaisenaan raju tapaus. Se voi olla sinun vaikea ymmärtää jos et itse ole kokenut mitään vastaavaa. Oletko nyt tyytyväinen, kerropa se?
Höpö höpö älä valehtele.
Mitäpä sanoin siitä että et kuitenkaan uskoisi. Sellaista se on pumpulissa kasvaneilla, eivät voi kuvitellakaan esim. tällaisen tapauksen kaltaisia tai pahempia asioita tai että heille itselle sattuisi jotain. Onkohan se sitten niin että kun vihdoin tällaisille käy jotain vaikka sen yhden kerran, niin on pelkkä maailmankuvan järkytys niin suuri että jo sen vuoksi menee pääkin ihan sekaisin eikä pysty enää normaaliin arkeen? Olisiko se sellainen matto jalkojen alta efekti, eli olet ensin ikään kuin tottunut liian hyvään, ja siksi totuus elämän arvaamattomuudesta järkyttää niin kovin perinpohjaisesti.
Lopeta tuo valehtelu, sulle ei ole tapahtunut mitään, olet itse pahoinpidellyt muita senkin saasta.
Lastensuojelun laitosarki on kyllä työnsuojelullisesta näkökulmasta aika turvatonta. Ihan sama vaikka ohjaaja näkisi veitsen tai sakset nuoren huoneessa, niin ei saa ottaa talteen nuoren omaisuutta. Yleensä nuori vahingoittaa niillä itseään mutta ei se poissuljettua ole että niillä hyökättäisiin ohjaajien kimppuun. Mutta kun ei saa takavarikoida niin ei takavarikoida.
Joku kysyi aiemmin että miksi ovia ei saa lukita, niin siksi että kyseessä olisi vapaudenriisto.
Vierailija kirjoitti:
Joku kysyi aiemmin että miksi ovia ei saa lukita, niin siksi että kyseessä olisi vapaudenriisto.
Niin? Jos työntekijän murhayrityksestä saa ehdollista ja pikkusen valtiolla maksatettavaa, niin tuostahan ei tule kuin pari päiväsakkoa suomalaisessa oikeusjärjestelmässä.
Tervetuloa sosiaalialan arkeen. Tätä me joudumme sietämään, kun ei ole poliittista tahtoa ratkaista ongelmia lainsäädännöllä, korvamerkitä tarpeeksi rahaa sosiaalipuolelle, ja kunnollista palkkaa haluavat ammattilaiset siirtyvät muihin tehtäviin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on jännä ilmiö, että psykopatia on ihan todellinen ja tunnustettu ilmiö kriminologian ja oikeuspsykiatrian alalla, ja palveluita tai siis rangaistuksia on kehitetty sen mukaisiksi, mutta lastensuojelulaitoksissa psykopaattinuoria ajatellaan parannettavan vain läsnäolevan aikuisen kuuntelulla ja arjen rytmittämisellä. Kyse ei ole siitä, etteivätkö sosiaalityöntekijät ja laitosten työntekijät tätä tietäisi, vaan siitä, että lastensuojelulaki ummistaa silmänsä täysin väkivaltaisten ja psykopaattisten nuorten olemassaololta. Ei se kuitenkaan niinkään mene, että psykopatiasta tulee todellinen ilmiö sinä yönä, jona nuori täyttää 18, kyllä ne piirteet ovat nuoressa jo paljon aiemmin.
Persoonallisuushäiriöitä ei alaikäisillä diagnosoida, koska heidän luonteensa vielä kehittyy. Se että nuoren kanssa oletetaan tämän oleva paha ihminen ja kohdellaan huonommin kuin vankeja aiheuttaa sen, että nämä kyynistyvät ja alkavat väkivaltaisiksi.
Tällä tavallahan ainakin joissain nuorisokodeissa lapsiin/nuoriin suhtaudutaankin. Olen samaa mieltä että tällainen kohtelu varmasti lisää välivallan vaaraa. Tietenkin myös tyntekijäiden turvallisuutta pitäisi parantaa. Kaikkia tulee kohdella laitksessa oikeudenmukaisesti ja ystävällisesti. Kaikilla on myös oikeus turvallisuuteen ja ihmisoikeuksiin. Niin työntekijillä kuin nuorisokodin asukkaillakin.
Vierailija kirjoitti:
Tervetuloa sosiaalialan arkeen. Tätä me joudumme sietämään, kun ei ole poliittista tahtoa ratkaista ongelmia lainsäädännöllä, korvamerkitä tarpeeksi rahaa sosiaalipuolelle, ja kunnollista palkkaa haluavat ammattilaiset siirtyvät muihin tehtäviin.
No miten raha, raha, raha tämän ratkaisisi? Asennevamman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tervetuloa sosiaalialan arkeen. Tätä me joudumme sietämään, kun ei ole poliittista tahtoa ratkaista ongelmia lainsäädännöllä, korvamerkitä tarpeeksi rahaa sosiaalipuolelle, ja kunnollista palkkaa haluavat ammattilaiset siirtyvät muihin tehtäviin.
No miten raha, raha, raha tämän ratkaisisi? Asennevamman.
Riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa, paremmat psykiatrin palvelut asiakkaille ja oikeat tapaukset oikeisiin instansseihin?
Minä olen tehnyt keikkoja lastenkodissa, tosin ihan päiväs- tai ilta-aikaan ja on kyllä löysä työpaikka. Yöhön en menisi yksin. Suurin osa nuorista on käsiteltäviä, mutta joukossa on niitäkin, joiden kanssa en öisin olisi yksin. Tavallaan työ juuri lastenkodissa on ristiriitainen: työ itsessään helppoa ja kevyttä, mutta taustalla vaanii uhka... ja se stressaa varmaan niitä, jotka on siellä vakkareita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
rikottu, tuhottu kirjoitti:
Mä olin 15v kun lastenkodin ohjaajat kävivät väkivaltaisesti käsiksi ja kyllä, elinikäiset kivut siitä tuli ja ikuinen vamma. Sainko korvauksia? En! Asiasta tehtiin rikosilmoitus, mutta ensimmäinen hävisi, käskivät käydä asemalla tekemäs uuden. Kuulustelussa mua syyteltiin asioista, joista oli kuulemma todisteina kuvia, jännä että myöhemmin todettiin ettei mitään kuvia eikä todisteita ole. Mutta pieni kaupunki, jossa laitoksen johtaja oli hyvää pataa poliisien kanssa, niin eihän siitä mitään syytettä tullut. Lopulta monta vuotta myöhemmin asiasta KÄSKETTIIN tehdä uusi rikosilmoitus ja sitten se asia vasta tutkittiin.
"Mukavaa" nykyäänkin joutua käymään kuntoutuksessa kuntoutumassa, ihan vaan tuon takia mitä ne sairaat sekopäät tekivät aikoinaan. Vaikka teosta on jo vuosia, kipujen takia ei voi vieläkään ajatella esimerkiksi opiskelua tai muutakaan "normaalia" elämää. Mut kukapa sen normaalin elämän voikaan määritellä, eipä kai kukaan...
Mitä SINÄ teit että he kävivät väkivaltaisesti käsiksi?
Niinkin pieni asia kuin puhelimen antaminen, josta kieltäydyin, josta ihan btw tuli myöhemmin hallinto-oikeudesta päätös, että niillä ei ollut minkäänlaista oikeutta ottaa multa puhelinta pois, olivat nimittäin tehneet lait-to-man puhelinrajoituksen...
Hyvähän se on kuvitella että se olis uhrin vika, että sekopäät käy päälle. Mut tottakai tollaset jutut pääsee iltalehden sivuille helpommin, siis sellaset joissa uhrina on aikuinen. Montakos lehtijuttua on sellasista jossa asetelma on toisinpäin? Jossa laitoksen ohjaajat on käynyt syyttä suotta nuoreen käsiksi.
Ketään ei näköjään kiinnosta, missä psykopaatti kulloinkin vaikuttaa. No, jossain vaiheessa ei enää nuorisokodissa, kun ikä tulee vastaan ja vauvakortin käyttäminen on turhaa. Kiinnijäämisen pelko kai vain pidättelee enemmän tai vähemmän. Kukahan on seuraavana vuorossa tiellä hänen ja haaveidensa välissä? :p
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja lapset tarvitsevat aitoa välittämistä, mutta kyllä, työntekijät saavat myös palkkaa ja heiklä on myös ns.oma elämä. Sitä eivät kestä ne ketkä ovat joutuneet vanhempiensa hylkäämiksi. Siksi nykyisenlainen laitossysteemi pitäis purkaa ja sijoittaa kaikki perheisiin. Oikeasti hoitoa tarvitsevat sitten sairaalaan.
En kyllä ottaisi perheeseeni ja vaarantaisi kaikkia muitakin, vaikka suurin osa nuorista ei tietenkään mitään pahoinpitelijöitä/murhaajia olekkaan, niin mistäs koskaan tiedät, kun ovat niin rikkinäisiä ja sekaisin?
Kylmäsi tuo video siitä perhekodin ohjaajan murhanneesta nuoresta, miten voi olla noin rento ja iloinen ja jutella ilmeenkään värähtämättä siitä, että on TAPPANUT IHMISEN? Ei taida olla vieläkään kaikki ihan kunnossa tyypin päässä, mutta toivottavasti nyt kuitenkin pysyy kaidalla tiellä.
Ei tuota videota ole heti teon jälkeen kuvattu, joten tekijällä on ollut aikaa miettiä asiaa.
Tajusin kyllä, että ei ollut, mutta silti kylmäsi. Olen itse joutunut ottamaan loukkaantuneita eläimiä hengiltä ja kyllä se ajatus tilanteesta tuntuu edelleen pahalta, eikä silleen olankohautuksella "noh, niin tuli tehtyä". Ja siinä sentään on jopa oikeutus tai velvollisuuskin riistää se henki, en voisi kuvitellakkaan, että tappaisin ihmisen ja 3 vuotta taposta, niin kertoisin asiasta hymyssä suin haastattelijoille, edes punastumatta ollenkaan ja katse kiinteästi kohti haastattelijaa, niinkuin mitään hävettävää ei olisi.
Sosiaalisesti taitava ihminen "vaistoaa" epänormaalia kehonkieltä/mikroilmeitä ihmisestä tuollaisessa lyhyessäkin haastattelussa. Minäkin tulkitsin tuon haastattelun niin, että kaverilla ei taida ihan normaali tunne-elämä olla.
Ei tietenkään ole tuollaisella taustalla
Olennainen kysymys on, onko hän nyt yhteiskuntakelpoinen.
Jos on, hyvä niin.
Vierailija kirjoitti:
Tollaset jutut vaan lisää työntekijöiden pakoa sos.alalta.
Mun kaveri oli aikanaan nuorisokodissa. Ihan tavallisia ne nuoret siellä oli. Kotiolojen takia. Nykyään niihin kai dumpataan sakkia joka kuuluisi vankilaan tai suljetulle.
Niihin dumpataan sakkia, joka tarvitsisi terapiaa ja monenlaista tukea. Nepsy-oireisia lapsia noihin viedään kiireesti, vaikka lapset tarvisisivat tukea kotiin eivätkä sitä että riepotellaan pois tutusta ympäristöstä.
Kaverin vanhemmat työskentelivät nuorisokodin vanhempina 90-luvulla. Ei se mikään lintukoto ollut, vaan pelottava paikka, vaikka perheellä oli talossa oma lukittu puoli johon nämä nuoret eivät päässeet.
Siellä nuorisokodissa oli putka näitä nuoria varten. Sinne joutui mm. väkivaltaisesta käytöksestä. Eivät ne nuoret mitään normiporukkaa olleet. Käyttivät päihteitä ja varastelivat autoja ja potkivat mummoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nuorisokotiin joutuvat yleensä ne kaikkein pahimmat tapaukset. Ei ole mikään ihme, että noin kävi.
Miksi helvetissä noissa paikoissa valvotaan yksin? Ainakin kolme pahaa pahoinpitelyä ja yksi henkirikos on tapahtunut noissa laitoksissa tässä viimeisinä vuosina, kaikissa työntekijä on ollut YKSIN yövuorossa. Itse olen psykiatrialla töissä ja en todellakaan suostuisi valvomaan yksin, eikä kukaan työkaverikaan. Kaikki tietää että riskit kasvaa ihan älyttömästi.
Työntekijä oli pyytänyt että paikalle lähetettäisiin toinen työntekijä koska ilta oli ollut levoton mutta esimies sanoi että sijaista ei saada paikalle.
On halvempaa pitää yksi työntekijä töissä kuin useampia.
Niille lapsille täytyy kertoa, ettei niin saa tehdä ja soo soo. Kyllä ne sitten noudattaa sääntöjä.
Vierailija kirjoitti:
No nuorisokotiin joutuvat yleensä ne kaikkein pahimmat tapaukset. Ei ole mikään ihme, että noin kävi.
Sä et taida tietää aiheesta mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tervetuloa sosiaalialan arkeen. Tätä me joudumme sietämään, kun ei ole poliittista tahtoa ratkaista ongelmia lainsäädännöllä, korvamerkitä tarpeeksi rahaa sosiaalipuolelle, ja kunnollista palkkaa haluavat ammattilaiset siirtyvät muihin tehtäviin.
No miten raha, raha, raha tämän ratkaisisi? Asennevamman.
Riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa, paremmat psykiatrin palvelut asiakkaille ja oikeat tapaukset oikeisiin instansseihin?
Oikeat tapaukset oikeisiin instansseihin...
Ei ole oikeaa instanssia väkivaltaiselle ja huumeita käyttävälle nuorelle..
Tai ehkä on, mutta näillä ei ole keinoja asettaa rajoja rajattomalle, koska kaikenlainen rajoittaminen on ihmisoikeuksiin puuttumista.
Meillä on laitoksessa(kiva ryhmäkoti) asuva kehitysvammainen lapsi ja jos lapsemme on joskus aggressiivinen, häneen kohdistetut rajoitustoimet aiheuttavat todella raskasta byrokratiaa.
Voin vain kuvitella mitä vastaava byrokratia merkitsee, jos asukas tai hänen edustajansa kykenee tai haluaa riitauttaa kaikki rajoitustoimet.
Vierailija kirjoitti:
rikottu, tuhottu kirjoitti:
Mä olin 15v kun lastenkodin ohjaajat kävivät väkivaltaisesti käsiksi ja kyllä, elinikäiset kivut siitä tuli ja ikuinen vamma. Sainko korvauksia? En! Asiasta tehtiin rikosilmoitus, mutta ensimmäinen hävisi, käskivät käydä asemalla tekemäs uuden. Kuulustelussa mua syyteltiin asioista, joista oli kuulemma todisteina kuvia, jännä että myöhemmin todettiin ettei mitään kuvia eikä todisteita ole. Mutta pieni kaupunki, jossa laitoksen johtaja oli hyvää pataa poliisien kanssa, niin eihän siitä mitään syytettä tullut. Lopulta monta vuotta myöhemmin asiasta KÄSKETTIIN tehdä uusi rikosilmoitus ja sitten se asia vasta tutkittiin.
"Mukavaa" nykyäänkin joutua käymään kuntoutuksessa kuntoutumassa, ihan vaan tuon takia mitä ne sairaat sekopäät tekivät aikoinaan. Vaikka teosta on jo vuosia, kipujen takia ei voi vieläkään ajatella esimerkiksi opiskelua tai muutakaan "normaalia" elämää. Mut kukapa sen normaalin elämän voikaan määritellä, eipä kai kukaan...
Mitä SINÄ teit että he kävivät väkivaltaisesti käsiksi?
Mikö sellainen toiminta lapsen taholta oikeuttaa aikuisen väkivaltaisen käytöksen paikassa jonka tulisi olla lapselle turvallinen?
Öysätään sinne rahaa, sitten yövuorossa on kaksi pienikokoista naishoitajaa. Eiköhän ne pahimmat rikollisenalut keksi keinot miten ne molemmat tehdään toimintakyvyttömiksi yhtä aikaa.
". . . lastensuojelulaitoksen haastattelussa, olivat kiinnostuneita kokemuksistani psykiatrialla. Mutta kun haastattelu koostui lähinnä siitä miten ratkaisin erilaisia uhkatilanteita ja selvisi että "ekat kaksi yötä voisi valvoa parin kanssa harjoituksen vuoksi" ja jatkossa yksin, niin kieltäydyin.. ."
Teit oikean ratkaisun.
Lastensuojelulaitoksissa on sattun lukuisia vaarallisisa läheltä piti-tapauksia vuosien varrella , mitkä tietenkään eivät vuoda julkisuuteen koska salassapito-velvollisuus sitoo ohjaajia/hoitajia.