Karmiva juttu hyökkäyksen kohteeksi joutuneesta nuorisokodin työntekijästä Iltalehdessä

Vierailija kirjoitti:

Olen työskennellyt ongelmanuorten kanssa. Eivät todellakaan ole mitään tavallisia teiniangstaajia, vaan pahasti häiriintyneitä, usein jo lapsuudessaan särjettyjä ihmisiä. Mikään päänsilittely ei heille toimi.

Koska tosiaan aletaan puhua totuudenmukaisesti siitä, että on olemassa pahasti häiriintynitä, raakoja ja arvaamattomia nuoria jotka ovat erittäin vaaralllisia ja vaikeahoitoisia? Turvallisuusriskiluokitukset tulisi heistä tehdä eikä laittaa näitä pahaa-aavistamattomien hoitajien ja ohjaajien valvontaan. Ehkäpä on joskus  jopa unohdettu kertoa (pimitetty) täyskahjon nuoren taustatietoja kun on tehty siirtoja laitosten välillä että saadaan ongelma pois omalta kontolta?

Suoraan osastohoitoon tulisi ohjata eikä mihinkään lastensuojelulaitokseen riehumaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ihmettelen että minkälaisia pysyviä fyysisiä vammoja tuollaisesta voi tulla, siis kuristamisesta ja ehkä laudalla hakkaamisesta? Eikö siinä voi ainakin luita murtua, mutta luuthan paranevat. Mikä siis on tuollaisessa käsittelyssä syntyvä vamma joka ei koskaan parane? Hermovaurio, aivovamma? Uskon siis että kamalaa ollut mutta ihmettelen vain. Sitä en myöskään ihan tajua miten yksi pahoinpitely aikuisiällä voinut viedä pysyvästi työkyvyn muuten aiemmin psyykkisesti terveeltä ihmiseltä, jolla ei ainakaan jutun perusteella ollut mitään pahempia ongelmia tai traumoja menneisyydessä mitkä olisivat vaikuttaneet työkykyyn. En siis vähättele tätäkään asiaa vaan mietin. En ymmärrä muitakaan sellaisia tapauksia, joissa on menetetty työkyky yhden aikuisiällä yllättäen sattuneen trauman vuoksi, tyyliin pahoinpitely, onnettomuus, raiskaus tms. Ja siis psyykkisen oireilun vuoksi työkyky mennyt. Kaikella kunnioituksella, mietin tätä ihan omasta kokemuksesta käsin enkä tajua.

Onko sinua koskaan kuristettu? Mene kamppailutunneille. Siellä turvallisesti pariharjoitellaan kuristuksesta irrottautumista. Tiedät sen loppuvan taputuksella sillä sekunnilla, jos irrottautuminen ei onnistu tai alkaa tuntua pahalta. Ja usko pois, se tuntuu todella pahalta jo sekunnin jälkeen.

Sitten kuvitte tilanne, jossa olet kiinni sidottuna ja täysin avuttomana ja joku täysin tietoisesti kuristaa sinua eikä lopeta, vaikka sinun olisi paha olla. Et voi edes riuhtoa et huutaa. Et saa henkeä ja keuhkosi ovat kuin tulessa. Et tiedä miksi näin tapahtuu, et ole provosoinut, olet totellut, olet ollut "yhteistyökykyinen". Samalla toinen hakkaa sinua laudalla ja potkii. Tätä kestää tunnin ajan.

Miksiköhän voisi olla niin, että uhrilla voi olla hyvinkin vaikeita psyykkisiä oireita tuollaisen jälkeen ja 50-vuotiaan fysiikkakin voi olla hyvin hidas jälkiä korjaamaan. Hapeton tila aivoissa voi saada aikaan vaikeita aivovammoja jo lyhyenkin katkon jälkeen.

Kiitos vastauksesta, en uskonut että kukaan vastaisi vaan korkeintaan alapeukuttaisi, mutta kun mietin ihan tosissani. Ei, minua ei ole koskaan kuristettu, mutta voin kuvitella miten kipeää se tekee ja kuinka kamala tilanne on varmasti ollut. Olen kuitenkin kokenut monia sellaisia asioita jotka vertautuvat henkisen ja osittain fyysisenkin puolen vaikutuksissaan tuon tyyliseen tapahtumaan. Ei minulla siis ole vaikeuksia ymmärtää miksi joku tilanne on traumaattinen sen vuoksi, että kaikki tapahtuu yllättäen provosoimatta ja aiheuttaa suurta tuskaa jo pelkän pelon tai epävarmuuden vuoksi. En myöskään epäile sitä etteikö tuossa tilanteessa syntyisi uhrille hyvin vaikeita tunteita ja psyykkisiä oireita, mutta sitä en ymmärrä kuinka ne voivat viedä työkyvyn tuollaisessa tapauksessa, jossa on koettu vain yksi trauma. Miten yksi kauhea, mutta sinänsä tavallinen traumakokemus kypsässä aikuisiässä voi viedä normaalisti aiemmin toimineelta henkisesti terveeltä ihmiseltä työkyvyn loppuelämäksi, eikö sellaisella ihmisellä ole mitään tukiverkostoa ympärillä joka tukisi häntä vai onko puute resilienssissä? Ymmärtäisin jos pitäisi vaikka puoli vuotta tai vuoden sairauslomaa, ja palaisi vasta sitten töihin, mutta tietenkin eri paikkaan ja ei ehkä enää ongelmanuorten pariin. Se oli kyllä hyvä huomio, että vanhemman ihmisen keho toipuu vaurioista heikommin. Sitä en huomannut ajatellakaan. Aivovammaa tosin pohdin itsekin, juurikin tuosta kuristamisesta tai kenties kovasta päähän kohdistuneesta iskusta johtuen. Ikävä tapaus..

Mä olin 15v kun lastenkodin ohjaajat kävivät väkivaltaisesti käsiksi ja kyllä, elinikäiset kivut siitä tuli ja ikuinen vamma. Sainko korvauksia? En! Asiasta tehtiin rikosilmoitus, mutta ensimmäinen hävisi, käskivät käydä asemalla tekemäs uuden. Kuulustelussa mua syyteltiin asioista, joista oli kuulemma todisteina kuvia, jännä että myöhemmin todettiin ettei mitään kuvia eikä todisteita ole. Mutta pieni kaupunki, jossa laitoksen johtaja oli hyvää pataa poliisien kanssa, niin eihän siitä mitään syytettä tullut. Lopulta monta vuotta myöhemmin asiasta KÄSKETTIIN tehdä uusi rikosilmoitus ja sitten se asia vasta tutkittiin. 

"Mukavaa" nykyäänkin joutua käymään kuntoutuksessa kuntoutumassa, ihan vaan tuon takia mitä ne sairaat sekopäät tekivät aikoinaan. Vaikka teosta on jo vuosia, kipujen takia ei voi vieläkään ajatella esimerkiksi opiskelua tai muutakaan "normaalia" elämää. Mut kukapa sen normaalin elämän voikaan määritellä, eipä kai kukaan...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ihmettelen että minkälaisia pysyviä fyysisiä vammoja tuollaisesta voi tulla, siis kuristamisesta ja ehkä laudalla hakkaamisesta? Eikö siinä voi ainakin luita murtua, mutta luuthan paranevat. Mikä siis on tuollaisessa käsittelyssä syntyvä vamma joka ei koskaan parane? Hermovaurio, aivovamma? Uskon siis että kamalaa ollut mutta ihmettelen vain. Sitä en myöskään ihan tajua miten yksi pahoinpitely aikuisiällä voinut viedä pysyvästi työkyvyn muuten aiemmin psyykkisesti terveeltä ihmiseltä, jolla ei ainakaan jutun perusteella ollut mitään pahempia ongelmia tai traumoja menneisyydessä mitkä olisivat vaikuttaneet työkykyyn. En siis vähättele tätäkään asiaa vaan mietin. En ymmärrä muitakaan sellaisia tapauksia, joissa on menetetty työkyky yhden aikuisiällä yllättäen sattuneen trauman vuoksi, tyyliin pahoinpitely, onnettomuus, raiskaus tms. Ja siis psyykkisen oireilun vuoksi työkyky mennyt. Kaikella kunnioituksella, mietin tätä ihan omasta kokemuksesta käsin enkä tajua.

Ootsä joku gta-pelaaja?

En edes tiedä mikä se on tai mitä tarkoitat, kertoisitko sen vielä?

Meidän taloyhtiön naapurissa on tällainen nuorisokoti, jonka pihalle ja eteisaulaan on näkyvyys kadulta. Asukkaat (siis meidän) soittavat välillä poliiseja paikalle, kun meno on mennyt väkivaltaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

" Niinhän sekin naisparka joka afrikkalaisten toimesta saksiraiskattiin aikoinaan Oulussa menetti tavallaan koko identiteettinsä :(

Ei muista edes nimeään :(

Tekijät korvanneet nollan ja jatkavat vapaana kelan rahoilla elelyä....."

Löytyykö tapaukseen, mihin kommentissasi viittaat mistään linkkiä tai vahvistusta?

Löytyy. Google on hiton jännä keksintö.

https://www.kaleva.fi/julman-raiskauksen-tuomiot-ennallaan/2461927        "

Mitä ihmettä? Tuomioksi 2 vuotta?

Loppuiäkseen laitokseen tai siperiaan.

Ja nämäkö jo vapaalla?

Mikä ihmeen saksiraiskaus, onko joku oikeasti raiskattu saksilla?? Miten se uhri menetti muistinsa jos ei tiedä enää kuka on?

Oma lapsuudenystäväni oli jo lapsena häiriintynyt, sai tolkuttomia raivokohtauksia jne. Itse viittä vuotta vanhempana tajusin jo 10-vuotiaana, että se tyttö on jotenkin vialla. Tytön veljet ihan normaaleja, vanhemmat myös.

Ongelmat pahenivat, tyttö muuttui uhmakkaaksi, väkivaltaiseksi ja valehtelevaksi. Vanhemmat yrittivät kaikkensa, mutta joutuivat lopulta sijoittamaan lastenkotiin. Tyttö katkeroitui, laitostui ja syrjäytyi huumemaailmaan.

Vasta toinen, pidempi vankeustuomio ulkomailla reilusti yli kolmekymppisenä sai hommat loksahtamaan. Sai vankilassa aidosti hyvää sosiaalitukea, pääsi ammattimaiselle psykologille jne. Kuntouspolku jatkui Suomessa.

Pari vuotta sitten perheen isä teki itsemurhan, ja lapsuudenystävä kirjoitti vähän sen jälkeen Faceen aika avoimen tilityksen lapsuudestaan sevä-uhrina, tekijänä lähisukulainen.

En tiedä. Olen itse huostaanotettu ja kokenut seksuaalista hyväksikäyttöä, mutten silti ole kokenut oikeudekseni käyttää väkivaltaa muita ihmisiä kohtaan (vaikka pari kertaa on tehnyt mieli pyörähyttää lapsiani kiusannutta tyyppiä). Jos haluan tulla kohdelluksi kuten normaali ihminen, minun täytyy ymmärtää elää normaalin ihmisen vastuin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ihmettelen että minkälaisia pysyviä fyysisiä vammoja tuollaisesta voi tulla, siis kuristamisesta ja ehkä laudalla hakkaamisesta? Eikö siinä voi ainakin luita murtua, mutta luuthan paranevat. Mikä siis on tuollaisessa käsittelyssä syntyvä vamma joka ei koskaan parane? Hermovaurio, aivovamma? Uskon siis että kamalaa ollut mutta ihmettelen vain. Sitä en myöskään ihan tajua miten yksi pahoinpitely aikuisiällä voinut viedä pysyvästi työkyvyn muuten aiemmin psyykkisesti terveeltä ihmiseltä, jolla ei ainakaan jutun perusteella ollut mitään pahempia ongelmia tai traumoja menneisyydessä mitkä olisivat vaikuttaneet työkykyyn. En siis vähättele tätäkään asiaa vaan mietin. En ymmärrä muitakaan sellaisia tapauksia, joissa on menetetty työkyky yhden aikuisiällä yllättäen sattuneen trauman vuoksi, tyyliin pahoinpitely, onnettomuus, raiskaus tms. Ja siis psyykkisen oireilun vuoksi työkyky mennyt. Kaikella kunnioituksella, mietin tätä ihan omasta kokemuksesta käsin enkä tajua.

Onko sinua koskaan kuristettu? Mene kamppailutunneille. Siellä turvallisesti pariharjoitellaan kuristuksesta irrottautumista. Tiedät sen loppuvan taputuksella sillä sekunnilla, jos irrottautuminen ei onnistu tai alkaa tuntua pahalta. Ja usko pois, se tuntuu todella pahalta jo sekunnin jälkeen.

Sitten kuvitte tilanne, jossa olet kiinni sidottuna ja täysin avuttomana ja joku täysin tietoisesti kuristaa sinua eikä lopeta, vaikka sinun olisi paha olla. Et voi edes riuhtoa et huutaa. Et saa henkeä ja keuhkosi ovat kuin tulessa. Et tiedä miksi näin tapahtuu, et ole provosoinut, olet totellut, olet ollut "yhteistyökykyinen". Samalla toinen hakkaa sinua laudalla ja potkii. Tätä kestää tunnin ajan.

Miksiköhän voisi olla niin, että uhrilla voi olla hyvinkin vaikeita psyykkisiä oireita tuollaisen jälkeen ja 50-vuotiaan fysiikkakin voi olla hyvin hidas jälkiä korjaamaan. Hapeton tila aivoissa voi saada aikaan vaikeita aivovammoja jo lyhyenkin katkon jälkeen.

Tällä palstalla ei ole ihan tervettä sakkia, kun osa pitää normaalina sitä että tappaja on täysin tyyni ja häpeämätön kertoessaan siitä miten on tappanut toisen ja toisaalta uhrit ovat jotenkin huonoja ja heikkoja kun traumatisoituvat siitä että on melkein tapettu.

Sairasta, sairasta sakkia, mutta toisaalta ei ihme jos kokevat sympatiaa ja yhteenkuuluvuutta tällaisten väkivaltaisten. antisosiaalisten nuorten kanssa, kenties jopa hieman ihannoivat heitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Väkisin vaan aina tulee mieleen, että mitä taustalla. Hyväksikäyttöä, muutoin sadistista käytöstä työntekijän taholta tms. 

Kyllä meinaan aika pirun harvinaista on, että vanhan mamman kimppuun tuolleen ihan randomilla käydään. Kaikkia niitä sekapäitä tietysti on, mutta yleensä vanhat mammat on kyllä parhaassa turvassa näiltäkin. On toki mahdollista ihan spontaanikin isku. 

Kauhea juttu joka tapauksessa tietysti. 

Vaikka tämä raa'an pahoinpitelyn uhri olisi tehnyt mitä tahansa, niin kyllä se silti vaatii hyvin pahasti viallisen mielen, että reagoi siihen tuolla tavalla. Teko oli harkittu, sitä oli suunniteltu etukäteen paperille. Jos nuoret olisivat halunneet vain paeta, heidän ei olisi tarvinnut tehdä kaikkea tuota. Taustalla on voinut olla vaikka mitä. Kyse on voinut olla jostain olemattomasta tai kuvitellusta asiasta, joka on loukannut poikien egoa. Isompikin syy on mahdollinen, mutta on vaarallista lähteä "victim blamaamaan", koska se lähettäisi pahoinpitelyjen uhreille hyvin ikävää viestiä: teistä etsitään vikaa, jos puhutte kokemastanne julkisesti. Oli kyseessä mitä tahansa, niin mikään ei oikeuta tämän mittaluokan pahoinpitelyä kostoksi eikä sen tekijää voi mitenkään päin pitää normaalina ihmisenä, jolle sattui yksittäinen ylireagointi poikkeavassa tilanteessa. Toivottavasti näistä kiduttajista on kuitenkin edes jotain pelastettavissa, jotta lisää ihmisiä ei joutuisi heidän takiaan kärsimään.

Jos laitoksessa työntekijä tekee nuorta kohtaan jonkin rikoksen niin työntekijää uskotaan lähes aina, eikä nuori saa oikeutta. Tällaisessa tilanteessa on täysin luonnollista kostaa, vaikka se olisi eettisesti kyseenalaista.

Luonnollista kostaa? Harvalla meistä, joka on kokenut vaikka minkälaista vääryyttää tulee mieleen kiduttaa toista. Ja nämäkin sankarit ovat valinnut ihan varmasti tietoisesti naisen uhrikseen. Ei ole pokkaa käydä yksin päälle, eikä varsinkaan isomman päälle tai edes välttämättä sen päälle, joka sitä vääryyttä on tehnyt.

Täytyy muistaa, että osa näistä lapsista on tosi kipeitä. He voivat kokea vääryydeksi sen, että heiltä on pyydetty siivoamaan huoneensa, olet puuttunut heidän käytökseen tai he eivät ole päässyt X syystä kotilomille (josta ei edes nämä rivityöntekijät päätä). Mun mielestä tulee ymmärtää, että ovat he mistä tahansa syystä päätynyt tähä ratkaisuun, he ovat syyllisiä vakavaa pahoinpitelyyn. Ja tämä on laitoksissa todella suuri ongelma, eikä se tule poistumaan sillä, että häntä vaan ymmärretään ja rakastetaan.

Ihmiskunnan historia on täynnä vastaavia kostoja.

Ihmiskunnan historia on myös täynnä rais kauksia, puolusteletko sinä niitäkin?

En puolustellut mitään vaan totesin, ettei tekijä ole välttämättä mitenkään sairas, vaikka toimisi epäeettisesti. On helppoa ajatella, että väkivaltaa käyttävät ihmiset ovat jotain hulluja hirviöitä, mutta tämä ei pidä paikkaansa, koska suurimmalla osalla ei ole mitään mielenhäiröitä. Tällainen väkivallan kytkeminen mielenterveyden ongelmiin lisää mielenterveyden ongelmien stigmaa.

Psykopatia ja neurologiset poikkeavuudet eivät olekkaan mielenterveyden ongelmia, joten jos niiden mahdollisuutta liitetään väkivallantekoihin, se ei lisää mielenterveysongelmien stigmaa millään tavalla.

rikottu, tuhottu kirjoitti:

Mä olin 15v kun lastenkodin ohjaajat kävivät väkivaltaisesti käsiksi

Annas kun arvaan: tapahtui täysin syyttä?

rikottu, tuhottu kirjoitti:

Mä olin 15v kun lastenkodin ohjaajat kävivät väkivaltaisesti käsiksi ja kyllä, elinikäiset kivut siitä tuli ja ikuinen vamma. Sainko korvauksia? En! Asiasta tehtiin rikosilmoitus, mutta ensimmäinen hävisi, käskivät käydä asemalla tekemäs uuden. Kuulustelussa mua syyteltiin asioista, joista oli kuulemma todisteina kuvia, jännä että myöhemmin todettiin ettei mitään kuvia eikä todisteita ole. Mutta pieni kaupunki, jossa laitoksen johtaja oli hyvää pataa poliisien kanssa, niin eihän siitä mitään syytettä tullut. Lopulta monta vuotta myöhemmin asiasta KÄSKETTIIN tehdä uusi rikosilmoitus ja sitten se asia vasta tutkittiin. 

"Mukavaa" nykyäänkin joutua käymään kuntoutuksessa kuntoutumassa, ihan vaan tuon takia mitä ne sairaat sekopäät tekivät aikoinaan. Vaikka teosta on jo vuosia, kipujen takia ei voi vieläkään ajatella esimerkiksi opiskelua tai muutakaan "normaalia" elämää. Mut kukapa sen normaalin elämän voikaan määritellä, eipä kai kukaan...

Mitä SINÄ teit että he kävivät väkivaltaisesti käsiksi?

Miksi tuollaista biojätettä pidetään elossa?

Hei sinä pysyvien vammojen ihmettelijä.: tiedätkö, että ihmiset ovat erilaisia? Niin fysiikaltaan kuin psyykeltään. Tapahtuma, jonka joku kaikkine seurauksineen pystyy käsittelemään voi olla jollekin toiselle syy jopa itsemurhaan.

Onneksi näitä tulevaisuuden veronmaksajia tuotetaan sarjatuotantona. Jokaisen Jaanan pitää saada seitsemän lasta, vaikka ensimmäisestä jo näkee, että ihan ei kaikki ole kohdillaan. Vähän jos tulee selviteltäviä asioita, voi vierähyttää ison itsesäälinsekaisen kyyneleen ja ottaa askeleen lisää sivuun vanhemman vastuusta.

Vähän OT, 

mutta tässä on hyvä dokumetti kaikille, joita kiinnostaa miten jo lapsi voi olla paha. Children of rage

Sitten taas psykopaateilla on käsitykseni mukaan jokin muutos aivoissa, eivätkä he koe normaaleja tunteita, mutta psykopaatitkin voivat elää normaalisti tekemättä pahoja tekoja. Ne sarjamurhaavat psykopaatit ovat sen sijaan kokeneet tuon aivoissa olevan muutoksen lisäksi jotain traumaattista, mikä jotenkin aktivoi pahuuden. Tämä siis vain oma käsitykseni miten olen asian ymmärtänyt.

Eikö yövuorossa pitäisi olla joku paniikkinappula ranteessa tai muussa helpossa paikassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ihmettelen että minkälaisia pysyviä fyysisiä vammoja tuollaisesta voi tulla, siis kuristamisesta ja ehkä laudalla hakkaamisesta? Eikö siinä voi ainakin luita murtua, mutta luuthan paranevat. Mikä siis on tuollaisessa käsittelyssä syntyvä vamma joka ei koskaan parane? Hermovaurio, aivovamma? Uskon siis että kamalaa ollut mutta ihmettelen vain. Sitä en myöskään ihan tajua miten yksi pahoinpitely aikuisiällä voinut viedä pysyvästi työkyvyn muuten aiemmin psyykkisesti terveeltä ihmiseltä, jolla ei ainakaan jutun perusteella ollut mitään pahempia ongelmia tai traumoja menneisyydessä mitkä olisivat vaikuttaneet työkykyyn. En siis vähättele tätäkään asiaa vaan mietin. En ymmärrä muitakaan sellaisia tapauksia, joissa on menetetty työkyky yhden aikuisiällä yllättäen sattuneen trauman vuoksi, tyyliin pahoinpitely, onnettomuus, raiskaus tms. Ja siis psyykkisen oireilun vuoksi työkyky mennyt. Kaikella kunnioituksella, mietin tätä ihan omasta kokemuksesta käsin enkä tajua.

Onko sinua koskaan kuristettu? Mene kamppailutunneille. Siellä turvallisesti pariharjoitellaan kuristuksesta irrottautumista. Tiedät sen loppuvan taputuksella sillä sekunnilla, jos irrottautuminen ei onnistu tai alkaa tuntua pahalta. Ja usko pois, se tuntuu todella pahalta jo sekunnin jälkeen.

Sitten kuvitte tilanne, jossa olet kiinni sidottuna ja täysin avuttomana ja joku täysin tietoisesti kuristaa sinua eikä lopeta, vaikka sinun olisi paha olla. Et voi edes riuhtoa et huutaa. Et saa henkeä ja keuhkosi ovat kuin tulessa. Et tiedä miksi näin tapahtuu, et ole provosoinut, olet totellut, olet ollut "yhteistyökykyinen". Samalla toinen hakkaa sinua laudalla ja potkii. Tätä kestää tunnin ajan.

Miksiköhän voisi olla niin, että uhrilla voi olla hyvinkin vaikeita psyykkisiä oireita tuollaisen jälkeen ja 50-vuotiaan fysiikkakin voi olla hyvin hidas jälkiä korjaamaan. Hapeton tila aivoissa voi saada aikaan vaikeita aivovammoja jo lyhyenkin katkon jälkeen.

Tällä palstalla ei ole ihan tervettä sakkia, kun osa pitää normaalina sitä että tappaja on täysin tyyni ja häpeämätön kertoessaan siitä miten on tappanut toisen ja toisaalta uhrit ovat jotenkin huonoja ja heikkoja kun traumatisoituvat siitä että on melkein tapettu.

Sairasta, sairasta sakkia, mutta toisaalta ei ihme jos kokevat sympatiaa ja yhteenkuuluvuutta tällaisten väkivaltaisten. antisosiaalisten nuorten kanssa, kenties jopa hieman ihannoivat heitä.

Olipas erittäin ikävä viesti sinulta, et sinäkään näytä kauheasti osaavan hävetä, kun suoraan henkilökohtaisuuksiin menet vaikka esitin vain rehellisen kysymyksen enkä haukkunut ketään sairaaksi huonoksi tai heikoksi tms. toisin kuin annat ymmärtää. Oletan siis että viittasit myös minuun tällaisena sairaana ja väkivaltaa ihannoivana ihmisenä, kun kerran lainasit tuota vastausta joka nimenomaan oli minulle osoitettu. Minusta sinä itse vaikutat ilkeältä ja toisten lyttäämisestä nauttivalta tekopyhimykseltä. Ellet osaa lukea, niin olen kokenut itse useita vastaavia asioita eli ollut todellakin uhri, mutta en silti voisi kuvitellakaan että olisin menettänyt työkykyni pysyvästi yhdenkään tällaisen kokemuksen vuoksi. Kyllä siihen minusta vaaditaan enemmän kuin yksi aikuisiällä sattunut trauma, tai ehkäpä ihmiset sitten ovat hyvin erilaisia ja ottavat asiat tosi eri tavalla. Anteeksi nyt kauheasti nyt uskalsin viimein vähän ihmetellä tätä asiaa! Me olemme niin erilaisia!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Väkisin vaan aina tulee mieleen, että mitä taustalla. Hyväksikäyttöä, muutoin sadistista käytöstä työntekijän taholta tms. 

Kyllä meinaan aika pirun harvinaista on, että vanhan mamman kimppuun tuolleen ihan randomilla käydään. Kaikkia niitä sekapäitä tietysti on, mutta yleensä vanhat mammat on kyllä parhaassa turvassa näiltäkin. On toki mahdollista ihan spontaanikin isku. 

Kauhea juttu joka tapauksessa tietysti. 

Tarkoitatko, että tuo 50-kiloinen 160-senttinen "vanha mamma" olisi itseään isompia poikia ahdistellut fyysisesti? Vai traumaa jonkun toisen työntekijän teoista? 

Tekijöiden päässä vippaa ja pahasti, kun pahoinpitelyä on jatkettu pitkään ja mm. kuristettu vyöllä. Ainakin se vanhempi (pää)tekijä on selvästi halunnut suorastaan sadistisesti nautiskella siitä mitä on naiselle tehnyt. Jos pelkkä hatkaaminen olisi ollut mielessä, nainen olisi vain sidottu ja otettu auton avaimet.

Ja ehdollinen tuomio! Ihan sama kuin ei mitään. Tekijät varmasti nauraneet pas** iset naurut jos sitäkään.

Työnantajia tulisi vastuuttaa enemmän työjärjestelyjen suhteen. Kuinka tulee edes mieleen, että hento nainen pärjää yksin paikassa, jossa on häiriintyneitä miehen kokoisia poikia? En itse olisi edes päivällä, saati sitten yöaikaan.

Herää kysymys onko tämä työntekijä tehnyt nuorille jotain.

Nämä on monesti eläinrääkkääjiä jo pienenä, herääkö kysymys onko ne eläimet tehneet nuorille jotakin? Jotkut on pahoja, ne pitää väkisin kääntää paremmiksi. Voi että ärsyttää joidenkin sinisilmäisyys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ihmettelen että minkälaisia pysyviä fyysisiä vammoja tuollaisesta voi tulla, siis kuristamisesta ja ehkä laudalla hakkaamisesta? Eikö siinä voi ainakin luita murtua, mutta luuthan paranevat. Mikä siis on tuollaisessa käsittelyssä syntyvä vamma joka ei koskaan parane? Hermovaurio, aivovamma? Uskon siis että kamalaa ollut mutta ihmettelen vain. Sitä en myöskään ihan tajua miten yksi pahoinpitely aikuisiällä voinut viedä pysyvästi työkyvyn muuten aiemmin psyykkisesti terveeltä ihmiseltä, jolla ei ainakaan jutun perusteella ollut mitään pahempia ongelmia tai traumoja menneisyydessä mitkä olisivat vaikuttaneet työkykyyn. En siis vähättele tätäkään asiaa vaan mietin. En ymmärrä muitakaan sellaisia tapauksia, joissa on menetetty työkyky yhden aikuisiällä yllättäen sattuneen trauman vuoksi, tyyliin pahoinpitely, onnettomuus, raiskaus tms. Ja siis psyykkisen oireilun vuoksi työkyky mennyt. Kaikella kunnioituksella, mietin tätä ihan omasta kokemuksesta käsin enkä tajua.

Onko sinua koskaan kuristettu? Mene kamppailutunneille. Siellä turvallisesti pariharjoitellaan kuristuksesta irrottautumista. Tiedät sen loppuvan taputuksella sillä sekunnilla, jos irrottautuminen ei onnistu tai alkaa tuntua pahalta. Ja usko pois, se tuntuu todella pahalta jo sekunnin jälkeen.

Sitten kuvitte tilanne, jossa olet kiinni sidottuna ja täysin avuttomana ja joku täysin tietoisesti kuristaa sinua eikä lopeta, vaikka sinun olisi paha olla. Et voi edes riuhtoa et huutaa. Et saa henkeä ja keuhkosi ovat kuin tulessa. Et tiedä miksi näin tapahtuu, et ole provosoinut, olet totellut, olet ollut "yhteistyökykyinen". Samalla toinen hakkaa sinua laudalla ja potkii. Tätä kestää tunnin ajan.

Miksiköhän voisi olla niin, että uhrilla voi olla hyvinkin vaikeita psyykkisiä oireita tuollaisen jälkeen ja 50-vuotiaan fysiikkakin voi olla hyvin hidas jälkiä korjaamaan. Hapeton tila aivoissa voi saada aikaan vaikeita aivovammoja jo lyhyenkin katkon jälkeen.

Tällä palstalla ei ole ihan tervettä sakkia, kun osa pitää normaalina sitä että tappaja on täysin tyyni ja häpeämätön kertoessaan siitä miten on tappanut toisen ja toisaalta uhrit ovat jotenkin huonoja ja heikkoja kun traumatisoituvat siitä että on melkein tapettu.

Sairasta, sairasta sakkia, mutta toisaalta ei ihme jos kokevat sympatiaa ja yhteenkuuluvuutta tällaisten väkivaltaisten. antisosiaalisten nuorten kanssa, kenties jopa hieman ihannoivat heitä.

Olipas erittäin ikävä viesti sinulta, et sinäkään näytä kauheasti osaavan hävetä, kun suoraan henkilökohtaisuuksiin menet vaikka esitin vain rehellisen kysymyksen enkä haukkunut ketään sairaaksi huonoksi tai heikoksi tms. toisin kuin annat ymmärtää. Oletan siis että viittasit myös minuun tällaisena sairaana ja väkivaltaa ihannoivana ihmisenä, kun kerran lainasit tuota vastausta joka nimenomaan oli minulle osoitettu. Minusta sinä itse vaikutat ilkeältä ja toisten lyttäämisestä nauttivalta tekopyhimykseltä. Ellet osaa lukea, niin olen kokenut itse useita vastaavia asioita eli ollut todellakin uhri, mutta en silti voisi kuvitellakaan että olisin menettänyt työkykyni pysyvästi yhdenkään tällaisen kokemuksen vuoksi. Kyllä siihen minusta vaaditaan enemmän kuin yksi aikuisiällä sattunut trauma, tai ehkäpä ihmiset sitten ovat hyvin erilaisia ja ottavat asiat tosi eri tavalla. Anteeksi nyt kauheasti nyt uskalsin viimein vähän ihmetellä tätä asiaa! Me olemme niin erilaisia!

Onko sinulta tullut kuset alle kun kuristetaan vyöllä, onko käsiesi hermot vioittuneet kun ne on olleet niin kauan sidottuina ja sinua on hakattu tunti? Kerropa se.