Oireileva 3v., väsyneet vanhemmat
Rakastan hurjasti lastani. Teen hänen eteensä kaiken. Leikin hänen kanssaan, järjestän virikkeitä, huomioin, vien häntä kivoihin paikkoihin. Ja hän silti vaikuttaa erittäin tyytymättömältä. Hänen käytöksensä on sellaista perusnegatiivista ja jatkuvasti kitisevää tai huutavaa. Mikään ei ole hyvin. Jos en heti keskeytä mitä olen tekemässä että korjaan hänen rikkimenneen legotornin hän saa kauhean raivarin. Siis yrittää jatkuvasti pompottaa, vaatii jatkuvaa huomiota mitä kukaan äiti jolla on toinenkin lapsi ja kotityöt ei yksinkertaisesti voi antaa. Silti hän saa sitä huomiota, saa kahdenkeskeistä aikaa äidin sekä isän kanssa päivittäin, jopa pari tuntia päivässä yhteensä. Vaikuttaa erittäin mustasukkaiselta siskoaan kohtaan ja lyö ja puree ja potkii häntä päivittäin. On sitä mieltä että kaikki talossa olevat lelut ovat hänen ja sisko ei saa niihin koskea. Mutta kun en tiedä millä tätä tilannetta lievittäisi muulla kun huomiolla mitä hän jo saa ja mikään ei tunnut riittävän.
Kasvatamme häntä tavallisesti ja johdonmukaisesti. Hän saa jäähyä jokaisesta kerrasta kun lyö siskoa. Selitetään jatkuvasti miksi ei saa tehdä tuhmia. Tartumme napakasti hänen huonoon käytökseensä joka kerran. Mutta tottakai saa silti positiivista huomioita, on sylissä, saa kehuja kun hän käyttäytyy hyvin.
En vaan keksi mikä häntä vaivaa. Olen niin väsynyt ja minulla on niin paska äiti olo koko ajan kun en voi pitää tätä Eemelia kurissa enkä onnellisena.
Hän käy kerhossa pari päivää viikossa mutta olen alkanut miettimään että olisiko jo aika laittaa hänet esimerkiksi osa-päivä hoitoon että hän saisi sählätä päivittäin ikätoveriensa kanssa. Hän on sosiaalinen ja tykkää kovasti käydä kerhossa mutta sen enempää kaverikontaktia ei saa koska kaikki muut ikäisensä ovat jo hoidossa päivisin ja illat haluamme rauhoittaa perheelle.
Tuleeko mitään mieleen, olisiko päiväkoti hyvä ajatus? Etsin joka tapauksessa töitä (pää hajoaa tästä kotonaolosta ja rahaakin tarvittaisiin). Nuorempaa siskoansa en kuitenkaan laita varmuuden vuoksi tarhaan mutta laitan jos töitä saan.
Kommentit (111)
Ei hitto, etkö ap huomaa mitään outoa siinä, että kerrot vieväsi lasta kivoihin paikkoihin ja järkkääväsi virikkeitä? Kolmivuotiaalle? Se ei tartte sen kummempia virikkeitä kuin tavallisen kotielämän ja lopetat sen hyysäämisen. Tuon ikäiselle voi myös sanoa tiukasti EI! eikä vaan hyysätä. Oletko sinä auktoriteetti vai onko jo käynyt niin että lapsi on huomannut kuinka äiti sätkii kuin oikeista naruista osaa vetää?
Aika kätevää: tehdään lisää lapsia kun päiväkoti kasvattaa ne ongelmatapaukset! Olisiko ap sun aika katsoa peiliin: mitä sä sitten teet kun päiväkoti loppuu? Odotatko että koulu hoitaa jatkossa lapsen kasvatuksen, te kun olette luovuttaneen jo kun hän oli 3v? Toivottavasti tämä oli provo!
[quote author="Vierailija" time="21.08.2013 klo 07:41"]
Nonni. Siinähän se syy tuli: ylikireä äiti. Lapset vaistoavat huonon olosi ja se härdelli kotona johtuu siitä. Poika on ihan normaali.
[/quote]
Niin, mutta ap voi huonosti lapsen/lasten käytöksen takia, eli ilman huonoa käytöstä ap ei olsi kireä. Ja joo siitä on syntynyt negatiivinen ja varmasti erittäin väsyttävä kierre joka pitää ehdottomasti katkaista ja heti. Tämä ei voi jatkua. Kovin väsyneenä ap ei varmaan edes voi tarttua näihin ongelmiin kunnolla eikä mitään muuttaakaan. Joka tapauksessa ap on tajunnut että tarvitsee apua ja hakee sitä.
Elät tosiaankin sietämättömässä tilanteessa, ap, ja hyvä että olet keksinyt jonkin mikä voisi auttaa. Varsinkin jos neuvola ja psykiatrikin sitä suosittelee. Ei tässä nyt selvästi ole itsekkyydestä tai laiskuudesta kysymys, vaan koko perheen hyvinvoinnista. Tsemppiä kokeiluun!
Juu, ei lasta voi lykätä pois, jos ei olekaan kotileikki kivaa...
No voi nyt uusavuttomuus taas sentään... ELi käyttäytyipä lapsesi miten tahansa, hän saa vähän lässyn lässyä ja huomiota päälle, ja se todennäköisesti vielä hyvin pieni/paremmin käyttäytyvä lapsi jää paitsioon?
Ja itse et huomaa tässä kuviossa yhtään mitään syytä poikasi käytökseen?
No sehän on se, että olet kasvattanut siellä pikku diktaattorin, joka on kokenut, että koko maailma pyörii hänen ympärillään, koska teidän perheessä se pyörii.
Jos laitat lapsesi tuossa tilanteessa päiväkotiin, on hyvin todennköistä, että ongelmakäytös iltaisella vain pahenee, ellei päiväkodissa satu sitten olemaan todellisia huippuammattilaisia. Tosin vanhempina vaikutatte juuri sellaisilta, joilta löytyy vaatimusta joka suuntaan sen oman lapsen suhteen, koska HÄN on se YKSILÖ siellä päiväkodissakin, viis muista.
Ai että mitä sun pitäisi tehdä? No laittaa se lapsi oikeaan asemaan tässä maailmassa. Huonolla käytöksellä ei saa mitään hyvää, ei edes sitä lässyn lässyn-huomiota. Kun lapsi satuttaa sisarustaan, kiinnität kaiken huomion siihen sisarukseen, ja käännät satuttajalle selän. Kun lapsi kitisee ja narisee, hän ei saa sillä yhtään mitään, kuten ei raivoamallakaan. Lego-torni lähtee kaapin päälle, ja palaa sieltä sitten kun on rauhoituttu ja pyydetty sitä nätisti alas. Äiti auttaa, kun sitä osataan pyytää nätisti. Ja raivota saa, kunhan ei satuta ketään tai riko mitään. Jos meinaa mennä sellaiseksi, täysin neutraali puuttuminen asiaan.
Lapsesi on tuollainen teidän oman kasvatuksenne ansiosta. Te annatte huonolle käytökselle palkinnon. Lopettakaa se, ja alkakaa palkita hyvä käytös aina kymmenkertaisesti ( aloittakaa tosi pienestä, kiittäkää ja kehukaa kaikesta ihan hölmöstäkin neutraalista/hyvästä), niin kas, teillä on kohta aivan erilainen lapsi.
Ei tässä ole poislykkäämisestä kysymys vaan tarpeidensa huomioimisesta. Vaan idea että miten saataisi tämä tilanne toimimaan paremmin. Ei siskollekaan ole kivaa että hän joutuu väkivallan uhriksi joka päivä. Veli hyökkää hänen päällensä. Hän on alkanut olla arka ja pelkää muita lapsia.:(
Jos saan töitä molemmat menevät päiväkotiin joka tapauksessa.
Mäkään en ihan ymmärrä miten mistasukkaisen lapsen lähettämine pois kotoa auttais tilanteeseen. Siitähän se vasta yltyy kun huoma että äiti saa toisen akamattoman huomion koko päiväN.
Lapsi on ehkä oppinut että kitisemällä saa huomiosi ja sen vuoksi kitinä vaan jatkuu ja pahenee. Käy sanomassa lapselle että äidillä on nyt tämä homma kesken, äiti ei nyt tule leikkimään, äiti tietää että se sinua kovasti harmittaa. Tai sitten voit toki ehdottaa ettÄ lapsi tulisi auttamaan siivouksessa/ruoanlaitossa/pyykinpesussa/vaipanvaidossa mitä nyt olitkaan tekemässä.
Koita kaikin keinoin tukea sisarusten välistä positiivista suhdetta, iltapsusut ja aamubalit myös siskolle. Opeta lapsi silittämään ja pussaamaan pientä sen sijaan että löisi. Opeta kutitusleikkejä, kukkuuleikkejä, piiloleikkejä jne, pienemmän iästä riippuen on varmasti paljon sellaiia mitä voivat yhdesSä tehdä, toki sinun valvontaasi vaaditaan.
Leluista en osaa auttaa, meidän lelut on aina olleet koko perheen yhteisiä, joten siinä ei ole ollut ongelmaa. Jotain omia leluja lapsilla on(lähinnä lahjaksi saatuja siis) ja niitä varten omat paikat mihin toinen ei saa mennä penkomaan.
[quote author="Vierailija" time="18.08.2013 klo 08:34"]
No voi nyt uusavuttomuus taas sentään... ELi käyttäytyipä lapsesi miten tahansa, hän saa vähän lässyn lässyä ja huomiota päälle, ja se todennäköisesti vielä hyvin pieni/paremmin käyttäytyvä lapsi jää paitsioon?
Ja itse et huomaa tässä kuviossa yhtään mitään syytä poikasi käytökseen?
No sehän on se, että olet kasvattanut siellä pikku diktaattorin, joka on kokenut, että koko maailma pyörii hänen ympärillään, koska teidän perheessä se pyörii.
Jos laitat lapsesi tuossa tilanteessa päiväkotiin, on hyvin todennköistä, että ongelmakäytös iltaisella vain pahenee, ellei päiväkodissa satu sitten olemaan todellisia huippuammattilaisia. Tosin vanhempina vaikutatte juuri sellaisilta, joilta löytyy vaatimusta joka suuntaan sen oman lapsen suhteen, koska HÄN on se YKSILÖ siellä päiväkodissakin, viis muista.
Ai että mitä sun pitäisi tehdä? No laittaa se lapsi oikeaan asemaan tässä maailmassa. Huonolla käytöksellä ei saa mitään hyvää, ei edes sitä lässyn lässyn-huomiota. Kun lapsi satuttaa sisarustaan, kiinnität kaiken huomion siihen sisarukseen, ja käännät satuttajalle selän. Kun lapsi kitisee ja narisee, hän ei saa sillä yhtään mitään, kuten ei raivoamallakaan. Lego-torni lähtee kaapin päälle, ja palaa sieltä sitten kun on rauhoituttu ja pyydetty sitä nätisti alas. Äiti auttaa, kun sitä osataan pyytää nätisti. Ja raivota saa, kunhan ei satuta ketään tai riko mitään. Jos meinaa mennä sellaiseksi, täysin neutraali puuttuminen asiaan.
Lapsesi on tuollainen teidän oman kasvatuksenne ansiosta. Te annatte huonolle käytökselle palkinnon. Lopettakaa se, ja alkakaa palkita hyvä käytös aina kymmenkertaisesti ( aloittakaa tosi pienestä, kiittäkää ja kehukaa kaikesta ihan hölmöstäkin neutraalista/hyvästä), niin kas, teillä on kohta aivan erilainen lapsi.
[/quote]
Yritin selittää että teemme jo näin ja puutumme hänen huonoon käytökseen jäähyllä joka kerta. Ja hän saa tavallista positiivista huomioita kun käyttäytyy hyvin mutta en tietenkään suostu auttamaan jos raivoaa. Ja nätisti pitää pyytää. Emme ole huonoja kasvattajia vaikka täällä palstalla on aina vanhempien vika ja lapsen käytös on heidän syytään.
ap
Perhepsykologina sanon että laadukas päivähoito on juuri mitä suositellaan tällaisissa ongelmatilanteissa jossa pieni lapsi oireilee ja vanhemmat tekevät kaikkensa. En tiedä koko tilannetta mutta jos perhetilanne ja kasvatus on muuten normaalia ja siltä kuulostaa (jäähy johdonmukaisesti huonosta käytöksestä ja muuten huomiota tarpeeksi ja kehuja hyvästä käytöksestä) niin joskus päivähoito on se joka auttaa. Lapsi saa esimerkkiä ja auktoriteettiä muualta kun omilta vanhemmilta. Myös, jos lapsella on jonkinlainen muu ongelma se ilmenee siellä. Voimia!
[quote author="Vierailija" time="18.08.2013 klo 08:44"]
[quote author="Vierailija" time="18.08.2013 klo 08:34"]
No voi nyt uusavuttomuus taas sentään... ELi käyttäytyipä lapsesi miten tahansa, hän saa vähän lässyn lässyä ja huomiota päälle, ja se todennäköisesti vielä hyvin pieni/paremmin käyttäytyvä lapsi jää paitsioon?
Ja itse et huomaa tässä kuviossa yhtään mitään syytä poikasi käytökseen?
No sehän on se, että olet kasvattanut siellä pikku diktaattorin, joka on kokenut, että koko maailma pyörii hänen ympärillään, koska teidän perheessä se pyörii.
Jos laitat lapsesi tuossa tilanteessa päiväkotiin, on hyvin todennköistä, että ongelmakäytös iltaisella vain pahenee, ellei päiväkodissa satu sitten olemaan todellisia huippuammattilaisia. Tosin vanhempina vaikutatte juuri sellaisilta, joilta löytyy vaatimusta joka suuntaan sen oman lapsen suhteen, koska HÄN on se YKSILÖ siellä päiväkodissakin, viis muista.
Ai että mitä sun pitäisi tehdä? No laittaa se lapsi oikeaan asemaan tässä maailmassa. Huonolla käytöksellä ei saa mitään hyvää, ei edes sitä lässyn lässyn-huomiota. Kun lapsi satuttaa sisarustaan, kiinnität kaiken huomion siihen sisarukseen, ja käännät satuttajalle selän. Kun lapsi kitisee ja narisee, hän ei saa sillä yhtään mitään, kuten ei raivoamallakaan. Lego-torni lähtee kaapin päälle, ja palaa sieltä sitten kun on rauhoituttu ja pyydetty sitä nätisti alas. Äiti auttaa, kun sitä osataan pyytää nätisti. Ja raivota saa, kunhan ei satuta ketään tai riko mitään. Jos meinaa mennä sellaiseksi, täysin neutraali puuttuminen asiaan.
Lapsesi on tuollainen teidän oman kasvatuksenne ansiosta. Te annatte huonolle käytökselle palkinnon. Lopettakaa se, ja alkakaa palkita hyvä käytös aina kymmenkertaisesti ( aloittakaa tosi pienestä, kiittäkää ja kehukaa kaikesta ihan hölmöstäkin neutraalista/hyvästä), niin kas, teillä on kohta aivan erilainen lapsi.
[/quote]
Yritin selittää että teemme jo näin ja puutumme hänen huonoon käytökseen jäähyllä joka kerta. Ja hän saa tavallista positiivista huomioita kun käyttäytyy hyvin mutta en tietenkään suostu auttamaan jos raivoaa. Ja nätisti pitää pyytää. Emme ole huonoja kasvattajia vaikka täällä palstalla on aina vanhempien vika ja lapsen käytös on heidän syytään.
ap
[/quote]
No et sä ny voi joka kitinästä lasta jäähyllekkään laittaa. Kyllä lähtökohta pitää olla se että lapsen huono käytös( kitinä ja raivoaminen) jätetään huomiotta. Osta korvatulpat josset osaa muuteN jättää kitinää huomiotta. Jäähy pitää olla varattuna vain pahimpiin tilanteisiin, kuten niihin väkivaltatilanteisiin! Muutenhan sillä ei oo mitään tehoa.
[quote author="Vierailija" time="18.08.2013 klo 08:44"]
[quote author="Vierailija" time="18.08.2013 klo 08:34"]
No voi nyt uusavuttomuus taas sentään... ELi käyttäytyipä lapsesi miten tahansa, hän saa vähän lässyn lässyä ja huomiota päälle, ja se todennäköisesti vielä hyvin pieni/paremmin käyttäytyvä lapsi jää paitsioon?
Ja itse et huomaa tässä kuviossa yhtään mitään syytä poikasi käytökseen?
No sehän on se, että olet kasvattanut siellä pikku diktaattorin, joka on kokenut, että koko maailma pyörii hänen ympärillään, koska teidän perheessä se pyörii.
Jos laitat lapsesi tuossa tilanteessa päiväkotiin, on hyvin todennköistä, että ongelmakäytös iltaisella vain pahenee, ellei päiväkodissa satu sitten olemaan todellisia huippuammattilaisia. Tosin vanhempina vaikutatte juuri sellaisilta, joilta löytyy vaatimusta joka suuntaan sen oman lapsen suhteen, koska HÄN on se YKSILÖ siellä päiväkodissakin, viis muista.
Ai että mitä sun pitäisi tehdä? No laittaa se lapsi oikeaan asemaan tässä maailmassa. Huonolla käytöksellä ei saa mitään hyvää, ei edes sitä lässyn lässyn-huomiota. Kun lapsi satuttaa sisarustaan, kiinnität kaiken huomion siihen sisarukseen, ja käännät satuttajalle selän. Kun lapsi kitisee ja narisee, hän ei saa sillä yhtään mitään, kuten ei raivoamallakaan. Lego-torni lähtee kaapin päälle, ja palaa sieltä sitten kun on rauhoituttu ja pyydetty sitä nätisti alas. Äiti auttaa, kun sitä osataan pyytää nätisti. Ja raivota saa, kunhan ei satuta ketään tai riko mitään. Jos meinaa mennä sellaiseksi, täysin neutraali puuttuminen asiaan.
Lapsesi on tuollainen teidän oman kasvatuksenne ansiosta. Te annatte huonolle käytökselle palkinnon. Lopettakaa se, ja alkakaa palkita hyvä käytös aina kymmenkertaisesti ( aloittakaa tosi pienestä, kiittäkää ja kehukaa kaikesta ihan hölmöstäkin neutraalista/hyvästä), niin kas, teillä on kohta aivan erilainen lapsi.
[/quote]
Yritin selittää että teemme jo näin ja puutumme hänen huonoon käytökseen jäähyllä joka kerta. Ja hän saa tavallista positiivista huomioita kun käyttäytyy hyvin mutta en tietenkään suostu auttamaan jos raivoaa. Ja nätisti pitää pyytää. Emme ole huonoja kasvattajia vaikka täällä palstalla on aina vanhempien vika ja lapsen käytös on heidän syytään.
ap
[/quote]
No ihan selvästi olette, jos 3-v on teille jo ylivoimainen.
Ja nyt kysymys on edelleen siitä HUOMIOSTA, se jäähykin on huomiota. Ja itse sanoit heti aloituksessa, että et keksi mitään muuta apua kuin vielä lisää huomiota lapselle, joka jo saa sitä koko ajan ja kitisee silti. Eli et tajua, että hommanne ei toimi, ja lisähuomio ei sitä selvästikään enää millään lailla auta. Nyt sitten vastavetona olet viemässä pojan päiväkotiin"rangaistukseksi". Ja vielä selität kuinka hyvä kasvattaja olet???
Tuolla joku jo sanoi hyvin, että TUE sitä lastenvälistä suhdetta. Älä ruoki enää yhtään sitä poikasi mustasukkaisuutta sillä, että HÄN tarvitsee sitä ja tätä koska HÄN on joutunut sellaisen vääryyden kohteeksi, että hänellä on sisko. Todella moni vanhempi oikeasti salaa ruokkii sitä mustasukkaisuutta ymmärtämällä sitä väärin loputtomiin.
Nyt sinun tehtäväsi on korjata lasten välit. Todellakin paljon yhteistä kivaa tekemistä sen iänikuisen ERITYISHUOMION sijaan. Tällä hetkellä olet ajanut tilanteen siihen, että lapsellasi on kivaa vain kun saa olla vanhemman kanssa kahden, vaikka tärkeämpää olisi nyt hitsata teidän perhe yhtenäiseksi. Ei todellakaan mitään kahta tuntia omaa aikaa vanhemman kanssa, vaan esim. iltasatu vain. Muuten rentoa yhdessä oloa niin, että se siskokin on siinä mukana, ja isoveljelle paljon paljon kehuja aina kun ottaa siskon huomioon edes tosi pienellä eleellä.
Näetkö sinä itse ollenkaan miten kieroutunut tuo teidän kuvio on ja kuinka se ei todellakaan toimi? Ja kuinka te miehesi kanssa ihan itse syötätte lapselle tuota ajatusta, että häntä pitää hyvitellä siskon olemassaolosta jatkuvasti? Et varmaan, mutta mä olen nähnyt näitä tapauksia vaikka kuinka paljon.
Joo, yksilöllinen huomio on tärkeää, mutta paljon tärkeämpää on sisarusten hyvät välit.
Minustakin teette liikaa lapselle ja paapotte. Turhat kitinät katkaistaan heti, ihan vaan kieltämällä. Jäähy ei näytä auttavan, keksi toinen keino. Lelu hyllylle ym. Jos pienempi joutuu kotona hyökkäyksien kohteeksi, on kysymyksessä jo lastensuojeluasia. Teidän on saatava tuo loppumaan heti!
Onko lapsi miten vilkas? Järjestätkö ehkä virikkeitä liikaa? Kyllä tässä on kasvamassa pikki diktaattori jos ette saa käytöstä kuriin. Siitähän tässä on kysymys. Tiedän paljon ihmisiä, jotka pitävät itseään jämäkkinä kasvattajina, jota eivät todellisuudessa ola. Auktoriteettia puuttuu. Muista kuitenkin, että lapsellasi on uhmaikä. Kaikkea ei aina tarvitse selitellä ja perustella lapselle, hän ei ole samalla viivalla kanssasi. Lapsi voi olla turvaton koska selittelette ja ehkäpä samalla puolustelette, lievennätte jne. Onnellisuus ja tyytyväisyys kasvaa kun huonoon käytökseen puututaan paremmilla tavoilla ja lapsen ei tarvitse olla liian aikuinen.
Kolmonen on oikeassa. Lopeta lapsen mielihalujen mukaan pomppiminen. Siitä tuo käytös johtuu. Älä palkitse huonoa käytöstä huomiolla. Anna huomiota kun lapsi käyttäytyy hyvin. Anna raivoavan lapsen raivota rauhassa. Lapsi tuntee turvattomuutta jos kokee hänen ailahtelevien tunteidensa ohjaavan äitiä ja sitä kautta maailmaa. Jos olet tekemässä jotain, älä keskeytä sitä lapsen vaatimusten takia vaan sano että myöhemmin kun äiti on tehnyt tämän. Jos lepäät, sano että äiti lepää nyt ensin.
Meillä ei kukaan raivoa, eikä tarvitse rangaistuksia, ei kyllä kukaan pompotakaan ketään. Lapsia on kuusi, eri ikäisiä teinistä taaperoon. Kenellekään ei tulisi mieleenkään että maailma pyörii hänen ympärillään. Päiväkoti voisi olla teille hyvä ratkaisu, lapsi oppisi olevansa yksi muista eikä maailmankaikkeuden keskipiste. Mutta jos et muuta suhtautumistasi kotona, illat voivat olla vielä pahempia.
Minä kyllä peilaisin asiaa muiden ammattikasvattajien kautta. Jos kerhonohjaajan taidot eivät riitä, niin Kertoisin tilanteesta neuvolassa ja kokeilisin päivähoitoa 2-3 krt/vkossa. Siellä näkyy jo kuukaudessa, onko syytä huoleen ai onko ns. vika vanhemmissa. Jos etsit töitä, on hyvä sopeuttaa lapset hoitoon hiljalleen. Noudattaisin nlan ohjeita, mutta saattaisin tehdä myös niin, että välillä,pienempi on hoidossa ja isompi saa sinun jakamattoman huomion koko päiväksi.
Todella monen vanhemman näkee puheillaan ruokkivan sisarusten välistä eripuraa. Esim 'toinen on vielä pieni' 'ei se ymmärrä' jne tyyppiset puheet tekee pienemmästä lapsen silmissä täysin kelvottoman leikkikaverin. 'ei sen kanssa voi leikkiä kun se kerta on ihan vauva'. Sen sijaan vois opettaa isommalle miten pienemmän huomio kiinnitetään muualle, vaihdetaan leluja jne.
Mä en tiedä miten rikollista tämä on mutta irse käytin yksvuotiaan ja vanhemman lapsen kinasteluissa 'hajota ja hallitse' -tekniikan sijaaan sellaisia rangaistuksia jotka on suunnattu molemmille. Esim jos te ette osaa leikkiä yhdessä kerätään nämä legot pois ja sitten saatte keksiä muuta tekemistä. Tai jos tulee riitaa lelusta niin lelu otetaan kokonaan pois, ei niin että se lelu annetaan sille pienemmälle. Tämä tietysti edellyttää että pienempi on sen verran pieni ettei ihan vielä ymmärrä mistä on kyse. Pienemmän voi sitten harhauttaa jollakin muulla jutulla kun rangaistus ei oikeastaan häntä koske..
Onko jäähyllä istuttaminen sopivaa kolmivuotiaalle?
No, ei se nyt ihan kamalaakaan ole istua 3min. Itse kutsuisin rauhoittumiseksi. Ei vaan ainakaan ap:n tapauksessa selvästikkään toimi.
meillä ainakin isompi juuri se 3v on turhautunut kun ei saa vauvasta kaveria. meillä ei onneksi muuten uhmaa muissa asiossa paljoa, ihan perus joka puhellaa on selvitetty.
meillä jäähy tehoaa, sanotaa :seuraavaksi on jäähy jos jatkat. niin lopettaa ei toivotun käyttäytymisen.
tiedän ap:n tunteen ja olen puolellasi.
neuvolassa sanottiin meille että parin tunnin kerho olisi myös hyvä, jota olin itsekkin ajatellut. täällä päin ei vielä ole ollut muuta kuin lapsi ja äiti-kerhoja.
toimisio teillä tarrapalkitsimen? aina kun on ollut kiltisti jonkun tietyn ajan, vaikka puoli päivää, saa tarran, hoitaa vauvaa, auttaa vaikka vahtamaan vaipan, ihan pienistäkin näin aluksi? sitten kun tarroja on tarpeekis (päätätte aluksi kuinka monta) niin saa jotain.?
onko väärin viedä lapsi joskus mummulaan kun itse on väsynyt?
jollain ei ole mummulla, mihin silloin? itse en laittaisi moneksi päiväksi, pari tuntia viikossa jonnekkin tuttuun paikkaan, kerho tai avoinpäiväkoti .
Yksi vuotias ei ärsytä ketään tahalleen!