Kannattaako loukata takaisin pahan loukkauksen jälkeen?
Ja jos kannattaa, miten sen tekisi? Siis laillisesti.
Kommentit (18)
Vierailija kirjoitti:
Kostosta ei ikinä seuraa mitään hyvää. Parempi vaan pistää välit poikki muuten, jos tilanne ei puhumalla ratkea.
Se on hankalaa. En halua tämän paskan päälle lopettaa rakasta harrastustakin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kostosta ei ikinä seuraa mitään hyvää. Parempi vaan pistää välit poikki muuten, jos tilanne ei puhumalla ratkea.
Se on hankalaa. En halua tämän paskan päälle lopettaa rakasta harrastustakin
No ei se toisen loukkaaminen kostoksi sitä paskaa helpota.
Asetu tilanteen ja sitä kautta myös sen loukanneen yläpuolelle. Jos jatkat samalla linjalla kuin hän, alennut samalle tasolle. Viisaampaa jättää omaan arvoonsa.
Olet sivistynyt ihminen, etkä kykene vajoamaan samalle tasolle kuin loukkaajasi. Nämä käyttää juuri tätä hyväkseen.
Ongelma on siinä, että sinun pitäisi saada joku hyvitys, että asia ei jäisi kalvamaan sinua.
Vierailija kirjoitti:
Asetu tilanteen ja sitä kautta myös sen loukanneen yläpuolelle. Jos jatkat samalla linjalla kuin hän, alennut samalle tasolle. Viisaampaa jättää omaan arvoonsa.
Tämä. Karma hoitaa ennemmin tai myöhemmin kaikki törpöt, joten kannattaa itse vain odotella ja olla ihmisiksi.
Ikävä tilanne.
Voit myös ohittaa sen tyypin.
Voit myös kertoa, että loukkasi ja, että lopettaa samantien moisen ala-arvoisen käytöksen.
tai voit ajatella tai sanoa, että moinen moukka ei ansaitse enempää huomiota.
noi on vaikeita.
Sehän on lähinnä häpeä joka sinut henkisesti invalidisoi.
Oikeasti se häpeä kuuluisi sille typerykselle.
sinä haluat harrastaa j sinä jatkat harrastusta. Vai onko ohjaaja tuo moukka? Jos on, niin pomolle tieto.
Joo, ei ole sinun häpeä tai vika, kun joku muu tölvii.
Älä toimi hätiköiden, hae mehevä kostosi ajan kanssa ja harkiten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kostosta ei ikinä seuraa mitään hyvää. Parempi vaan pistää välit poikki muuten, jos tilanne ei puhumalla ratkea.
Se on hankalaa. En halua tämän paskan päälle lopettaa rakasta harrastustakin
Mitähän on mahtanut tapahtua, että asiat ovat tuossa jamassa, lähinnä, että mikä on oma osuutesi asiassa. Oletko loppuviimein kostamassa, jotain mitä olit itse aiheuttamassa, varo, ettet saa uudestaan näpeillesi. Kenenkään kimppuun ei pidä käydä, ellei todelka tiedä pärjäävänsä, siinä käy itselle huonosti, kerrasta pitää oppia.
Välittömästi kuittaus. Ei näitä myöhemmin vatvomaan pidä jäädä, sehän vain osoittaa, että loukkaus osui ja upposi.
Vierailija kirjoitti:
Älä toimi hätiköiden, hae mehevä kostosi ajan kanssa ja harkiten.
Samaa mieltä vastaajan kanssa. Tilaisuus kyllä tulee vielä.
Kauhea klisee, mutta itselleni paras "kosto" on ollut mennä eteenpäin elämässä ja jättää ilkeät ihmiset taakse. Aina kun olen kokenut vääryyttä ihmisiltä, niin käyn mielessäni kaikki ilkeydet ja kostot läpi, mutta aina katson parhaaksi olla toteuttamatta mitään. En ole sen luonteinen, eikä arvoihini kuulu pahan tekeminen. Tiettyä katkeruutta kannan mukanani kokemistani asioista, mutta onko taetta siitä että katkeruus katoaa, jos itse laskeutuu sen kusipäisen ihmisen tasolle? Onko olemassa sen luontoisia ihmisiä, joille kosto on tuonut hyvän mielen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asetu tilanteen ja sitä kautta myös sen loukanneen yläpuolelle. Jos jatkat samalla linjalla kuin hän, alennut samalle tasolle. Viisaampaa jättää omaan arvoonsa.
Tämä. Karma hoitaa ennemmin tai myöhemmin kaikki törpöt, joten kannattaa itse vain odotella ja olla ihmisiksi.
Tai he ihan itse hoitelevat itsensä. Ihminen joka on kauhea muille, ei takuulla ole tyytyväinen omaan elämäänsä ja itseensä. Hän todennäköisesti tulee jäämään yksin ja hänen elämästään puuttuu aito ilo. Ei heille tarvitse mitään kostaa, he kärsivät jo valmiiksi ja kaivavat omaa hautaansa. Rajat käytökselle on tietenkin vedettävä, jos on pakko olla samassa tilassa toistuvasti heidän kanssaan.
Vierailija kirjoitti:
Kauhea klisee, mutta itselleni paras "kosto" on ollut mennä eteenpäin elämässä ja jättää ilkeät ihmiset taakse. Aina kun olen kokenut vääryyttä ihmisiltä, niin käyn mielessäni kaikki ilkeydet ja kostot läpi, mutta aina katson parhaaksi olla toteuttamatta mitään. En ole sen luonteinen, eikä arvoihini kuulu pahan tekeminen. Tiettyä katkeruutta kannan mukanani kokemistani asioista, mutta onko taetta siitä että katkeruus katoaa, jos itse laskeutuu sen kusipäisen ihmisen tasolle? Onko olemassa sen luontoisia ihmisiä, joille kosto on tuonut hyvän mielen?
Luultavasti on. Esimerkiksi tämän aiheen ap?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauhea klisee, mutta itselleni paras "kosto" on ollut mennä eteenpäin elämässä ja jättää ilkeät ihmiset taakse. Aina kun olen kokenut vääryyttä ihmisiltä, niin käyn mielessäni kaikki ilkeydet ja kostot läpi, mutta aina katson parhaaksi olla toteuttamatta mitään. En ole sen luonteinen, eikä arvoihini kuulu pahan tekeminen. Tiettyä katkeruutta kannan mukanani kokemistani asioista, mutta onko taetta siitä että katkeruus katoaa, jos itse laskeutuu sen kusipäisen ihmisen tasolle? Onko olemassa sen luontoisia ihmisiä, joille kosto on tuonut hyvän mielen?
Luultavasti on. Esimerkiksi tämän aiheen ap?
Ap vasta pohtii, että kannattaako tehdä vastaloukkaus. Ihan ymmärrettävä ajatus loukatuksi tulemisen jälkeen, ja mielestäni hyvä käydä keskustelua aiheesta ennen kuin käy tuumasta toimeen. Itse tosiaan väitän, että ei kannata.
Kostosta ei ikinä seuraa mitään hyvää. Parempi vaan pistää välit poikki muuten, jos tilanne ei puhumalla ratkea.