Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Hei radiotoimittaja, se on Maustetytöt eikä Maustetttytöt
14.08.2020 |
Yksi t-kirjain. Kuinka vaikeaa on lausua oikein? Suomi kirjoitetaan kuten puhutaan, ja yllättäen silloin myös vastoinpäin! Ni!
Kommentit (115)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leila Koo kirjoitti:
Toimitaja ei puhu Turun murretta vaan yleiskieltä.
Maustettytöt -sanassa on suomen kielelle ominainen loppukahdennus. Samoin esimerkiksi
Annam minulle, järkevästit tehty. Loppukahdennus lausutaan vaikka ei kirjoiteta, kun seuraava sana alkaa konsonantilla.
Ei pidä paikkaansa. Edes nämä kahdentajat eivät sano kirjap paino tai nakkik kioski. Tuolla lailla puhuvaa katsottaisiin kieroon. Tapa on vaan valunut joihinkin satunnaisiin sanoihin ja hölmöt toistelee sitä.
No eihän sitä loppukahdennusta tulekaan jokaiseen yhdyssanaan.
Eikä pitäisi tulla mihinkään. Se rikkoo suomen perussääntöjä kaikin tavoin. Murreilmaisu on levinnyt häiriönä joihinkin satunnaisiin sanoihin. Täysin kuka-ketä -sekoiluun verrattavissa oleva ärsytyksenaihe.
Jos se olisi systemaattinen sääntö, voisi ehkä hyväksyäkin kirjoitusasupoikkeuksen oikeasta kielestä mutta tämä ei ole mistään kotoisin. Kielen ammattilaisilta kuten toimittajilta odottaisin korrektia puhetta.
Miksi vänkäät, kun pystyt tarkistamaan jokaisesta suomen kieltä käsittelevästä lähteestä, että kyseessä ei ole murreilmaisu, vaan suomen kielen virallinen ääntämys.
Sama, kun väittäisit, että suomessa ei ole äng-äännettä, vaan kuningas lausutaan kuten kirjoitetaan.
Puhuttu kieli on aina ollut ennen kirjoitettua kieltä, ja sanojen kirjoitettu muoto on vaan jokin keksitty tapa yrittää merkitä puhutun kielen äänteet.
Mutta sanassa "signaali" ei ole äng-äännettä.
Ei olekaan. Ap siis kai väittäisi, että äng-äänne ei ole kirjakielistä ääntämystä, koska kyseessä ei ole systemaattinen sääntö, vaan siitä on poikkeuksia.
Äng-äänne esiintyy sanoissa, joissa on -nk- tai -ng-yhdistelmiä. Signaali ei ole poikkeus tuohon, koska siinä on -gn-, ei -ng-. Usein kuitenkin kuulee äännettävän [siŋŋnaali].
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomen kielelle tyypillinen sandhi-ilmiö eli sanarajan yli vaikuttava äänneilmiö on rajageminaatio. Se ilmenee seuraavan sanan alkukonsonantin kahdentumisena: esimerkiksi mene pois äännetään /meneppois/ [menepːois]. Jos seuraava sana alkaa vokaalilla, sanarajalla voi esiintyä pidentynyt glottaaliklusiili: [meneʔ ʔulos]. Rajageminaatio vaikuttaa myös yhdyssanan osien rajalla ja liitepartikkelien edellä, kuten [sɑdekːɑtos] ja [rikkɑillekːin].[63][64]
Historiallisesti rajageminaation laukaisevat muodot ovat päättyneet konsonanttiin, joka on kuitenkin kadonnut nykykielestä.[63] Kielitieteellisessä tekstissä rajageminaation laukaisijaksi voidaan olettaa ”x-morfeemi”, joka merkitään rivinylisellä x-kirjaimella, esimerkiksi sadex.[65][64] Rajageminaation esiintyminen vaihtelee, mutta se on säännöllisintä seuraavissa sananmuototyypeissä:[63][66]
A-infinitiivi: saako tullax
indikatiivin preesensin kieltomuoto: en otax
2. persoonan imperatiivi: tulex, annax
e-päätteisten sanojen yksikön nominatiivi: sadex, puoluex.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leila Koo kirjoitti:
Toimitaja ei puhu Turun murretta vaan yleiskieltä.
Maustettytöt -sanassa on suomen kielelle ominainen loppukahdennus. Samoin esimerkiksi
Annam minulle, järkevästit tehty. Loppukahdennus lausutaan vaikka ei kirjoiteta, kun seuraava sana alkaa konsonantilla.
Muuten olet oikeassa, mutta Turun murteessakin on loppukahdennus. Sen sijaan Porissa puhutaan (tai on ainakin puhuttu) ilman. Kuuntele vaikka Dingoa: Sinä ja minä liikenne_valoissa.
Mutta on vähän eri asia, sanotaanko "Elämä on helppoo silloin kun on joku josta pitää (k)kii" ilman kahdennusta vai kahdennuksen kanssa. Ilman kahdennusta siitä henkilöstä tosiaan pitää kiinni ja kahdennuksen kanssa siitä vain voi pitää kiinni halutessaan.
Kyseinen teksti jatkuu "ei tarvitsemennänukkumaan itkeäkseen itsensä unelmiin".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummallista on, että monet ääntävät "kolme tyttöä" eikä "kolme ttyttöä", vaikka eivät olisikaan kotoisin siltä murrealueelta, jossa tuota ap:n puhetapaa käytetään.
Yhdys_sanat tunteville tässä ei ole mitään kummallista.
Kummallista on vain miten sinunkaltaisesi pysyvät hengissä ilman tunnistettavaa aivotoimintaa; kuin päättömiä kanoja koko porukka. Kot kot vaan sinnekin!
Miten niin yhdyssanat? Puhe oli siitä, kuinka kolme tyttöä äännetään. Kolme tyttöä ei ole mikään yhdyssana.
Sellaistakin kuulee, että joku sanoo esim. munn isä, eikä mun isä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos haluaa kuulostaa puhuvalta päältä niin jättää sitten ne kahdennukset pois. Jos taas haluaa kuulostaa normaalilta suomalaiselta, niin silloin käyttää niitä. Niinkuin kuuluukin.
Tämä oli kyllä hauska ketju, ihanaa että on ihmisiä, jotka ovat näin intohimoisia kielen suhteen, vaikka aloittaja onkin trolli :D
Jotkut tosiaan luulevat että kirjakieli on joku "ohje" sille, miten puhutaan oikeaoppisesti. Se voisi olla jos suomen kieli olisi puhtaasti foneettinen kieli, mutta se ei ole. (Vaikka usein sanotaan, että suomea puhutaan niin kuin sitä kirjoitetaan).
Harva, ei edes Sauli Niinistö, virallisessa puheessaan puhu "kirjakieltä", vaan hyvää yleiskieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Porilaisessa paikallisradiossa sanotaan varmasti yhdellä t-kirjaimella. :)
Maustetytöt sisältää 4 t-kirjainta. Raumalaisen pystyisi varmaan yhteen t-kirjaimeen, mutta Raumal onk oma giäl.
Vierailija kirjoitti:
Tämä oli kyllä hauska ketju, ihanaa että on ihmisiä, jotka ovat näin intohimoisia kielen suhteen, vaikka aloittaja onkin trolli :D
Jotkut tosiaan luulevat että kirjakieli on joku "ohje" sille, miten puhutaan oikeaoppisesti. Se voisi olla jos suomen kieli olisi puhtaasti foneettinen kieli, mutta se ei ole. (Vaikka usein sanotaan, että suomea puhutaan niin kuin sitä kirjoitetaan).
Harva, ei edes Sauli Niinistö, virallisessa puheessaan puhu "kirjakieltä", vaan hyvää yleiskieltä.
Olen sen verran nuori etten asiaa muista, mutta olen kuullut puhuttavan, että Mauno Koivisto puhui joissain yhteyksissä voimallista, vanhan ajan Turun murretta. Saulikin on Varsinais-Suomesta kotoisin, mutta en ole kuullut että hän olisi murretta puhunut. Ehkä ajat ovat muuttuneet ja jokainenhan puhuu kuten puhuu. Ihan kuten Halonen R-vikoineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleinkieleen kuuluu loppukahdennus esim. sanoissa vaatekaappi, kirjekuori ja maustetytöt. Porin alueen murre poikkeaa yleiskielestä ja muista murteista siten, että loppukahdennusta ei ole. Tämä kuulostaa omituiselta muiden korvaan.
Kiinnostava aloitus.
Virolaisen tai muun ulkomaalaisen erottaa ulkomaalaiseksi, kun eivät osa kahdentaa, vaikka puhuisivat erittäin hyvää suomea. Esim meidän tuttava puhuu täydellistä suomea, kun on kielenkääntäjä, mutta kotoisin Virosta. Hän ei kahdenna.
Olen huomannut toki tuon ilmiön, mutta nyt ekaa kertaa tajusin, ettei konsonantit aina kahdennu. Esim nukke talo. Ei nukket talo. (yhteen toki)
Aiemmin mietin, että miksei tuttuni ja muut ulkomaalaiset vaan opettele tuota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä oli kyllä hauska ketju, ihanaa että on ihmisiä, jotka ovat näin intohimoisia kielen suhteen, vaikka aloittaja onkin trolli :D
Jotkut tosiaan luulevat että kirjakieli on joku "ohje" sille, miten puhutaan oikeaoppisesti. Se voisi olla jos suomen kieli olisi puhtaasti foneettinen kieli, mutta se ei ole. (Vaikka usein sanotaan, että suomea puhutaan niin kuin sitä kirjoitetaan).
Harva, ei edes Sauli Niinistö, virallisessa puheessaan puhu "kirjakieltä", vaan hyvää yleiskieltä.
Olen sen verran nuori etten asiaa muista, mutta olen kuullut puhuttavan, että Mauno Koivisto puhui joissain yhteyksissä voimallista, vanhan ajan Turun murretta. Saulikin on Varsinais-Suomesta kotoisin, mutta en ole kuullut että hän olisi murretta puhunut. Ehkä ajat ovat muuttuneet ja jokainenhan puhuu kuten puhuu. Ihan kuten Halonen R-vikoineen.
Mauno Koivisto puhui erittäin murteella aluksi, mutta opetteli kai murteesta eroon ja puhumaan yleiskieltä, jotta hänet otettaisiin virallisemmin. Näin arvelen.
Sauli Niinistö on opetellut murteesta eroon niin nuorena (varman opiskeluiässä) että hänellä murteen havaitsee ihan joskus harvoin nuotista.
Se on sen takia maustettttttttytöt, koska jos se olisi mauste niin painotus tulisi kohtaaan AUSTE. Me puhumme niin, että painotus tulee tuossa keskelle ja sillä sipuli :)
Emme ole ulkomaalaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko aloittaja Porista? Tiedoksi vaan että me muut käytämme rajageminaattaa. Sinun tapasi on vähemmistössä ja kuulostaa muiden korvaan oudolta.
Heh-heh, noin se menee eli
ei suomeakaan kirjoiteta täysin sen mukaan sitä puhutaan, ja siitä tunteekin aidon suomalaisen ettei äännä kökösti aivan niinkuin on kirjoitettu, vaikka tosin jotkut toimiessaan jonkinlaisina juontajina eräänlaisessa yli-innokkaan harhautuneessa oikeakielisyydessään sitten välistä sortuvatkin puhumaan töksähtelevästi aivan kirjoitustavan mukaan.
Alue: Aihe vapaa
Mutta on vähän eri asia, sanotaanko "Elämä on helppoo silloin kun on joku josta pitää (k)kii" ilman kahdennusta vai kahdennuksen kanssa. Ilman kahdennusta siitä henkilöstä tosiaan pitää kiinni ja kahdennuksen kanssa siitä vain voi pitää kiinni halutessaan.