Hei radiotoimittaja, se on Maustetytöt eikä Maustetttytöt
Yksi t-kirjain. Kuinka vaikeaa on lausua oikein? Suomi kirjoitetaan kuten puhutaan, ja yllättäen silloin myös vastoinpäin! Ni!
Kommentit (115)
Jo Suomen kirjakieltä kehitettäessä tiedettiin, että länsi- ja itämurteet eroavat toisistaan monessa suhteessa. Silloin Agricola päätti, että hän valitsee vain jonkun kirjoitusasun eri sanoille jne. ja antaa sitten ihmisten lausua sanat omien murteidensa mukaisesti. No tämähän meni metsään siinä, että nämä murteiden puhujat eivät halunneet vaikuttaa "maalaisilta" puhumalla jotain murretta ja omaksuivat sen kirjoitetun kielen sääntöjä omaan puheeseensa. Siksi suomen kielessä on pajon asioita, jotka eivät mene ihan loogisesti.
Kummallista on, että monet ääntävät "kolme tyttöä" eikä "kolme ttyttöä", vaikka eivät olisikaan kotoisin siltä murrealueelta, jossa tuota ap:n puhetapaa käytetään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko aloittaja Porista? Tiedoksi vaan että me muut käytämme rajageminaattaa. Sinun tapasi on vähemmistössä ja kuulostaa muiden korvaan oudolta.
Ihan sama mikä tämän puhevian tieteellinen nimi on, se silti ei ole suomen kirjakieltä vaan murre tai vamma.
Nyt taitaa olla niin että kun sinun murteestasi tämä ilmiö puuttuu, kuvittelet että kaikki muut puhuvat väärin. Vaikka itse asiassa sinä puhut eri tavalla kuin suurin osa suomalaisista. Kyllä tuo rajageminaatta on ihan oikea suomen kieleen kuuluva asia.
Niin, murteet ovat monenlaisia. Minä tiedostan ja hyväksyn sen ja pidän murteita suomen kielen rikkautena. Ongelma ei ole se, että on eri murteita vaan se, että VASTOIN virallista kirjakieltä ja kielen kirjoittamisen periaatteita tätä YHTÄ murreilmiötä viljellään laajalti ja pidetään jopa oikeana kirjakielen ilmiönä. Tottakai tunnistan ja tunnustan rajageminaatan, mutta se vaan ei kuulu kirjakieleen. Jos kuuluisi, se merkittäisiin myös tuplakonsonantilla, kuten kaikki muutkin tuplakonsonantit suomen kieltä kirjoitettaessa.
Oletko koskaan kuullut että ihmiset eivät puhu kirjakieltä (juuri siksi sen nimi on KIRJAKIELI) vaan puhekieltä. Korrektikaan puhekieli ei ole sama asia kuin kirjakieli. Ne eroavat aina toisistaan jonkin verran.
JOISSAIN MURTEISSA eroavat, joo. Ei se silti oikein ole. Kirjakieli on puhutun korrektin yleiskielen merkintätapa ja se on tehty kuvaamaan sitä kuinka suomea puhutaan, koska se tarkoituksella on tehty ääntämyksellisesti mahdollisimman identiseksi. Äng on poikkeus, koska sille ei tunnettu foneettisesti vastaavaa aakkosta. Jos nämä kahdennokset olisi haluttu kirja- ja yleissuomeen, niin että ne kuuluu aina lausua, ne olisi helppo kirjoittaa näkyviin ja niin tehtäisiinkin. Nyt ei tehdä. Kyse on murreilmiöstä joka on valitettavasti yleinen vitsaus, koska ilmeisen monen murteen piirteestä on kyse. Se, että sille on nimi ja se opetetaan (ymmärrettävästi) myös ulkomailta tulleille, ei tätä muuta. Tulijoille opetetaan muutkin puhekieliset murreilmaisut, kuten mä/sä tai mennääks/tehääks.
Kirjeppaino---kirjapaino
Nakkekkioski--nakkikioski
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko aloittaja Porista? Tiedoksi vaan että me muut käytämme rajageminaattaa. Sinun tapasi on vähemmistössä ja kuulostaa muiden korvaan oudolta.
Ihan sama mikä tämän puhevian tieteellinen nimi on, se silti ei ole suomen kirjakieltä vaan murre tai vamma.
Nyt taitaa olla niin että kun sinun murteestasi tämä ilmiö puuttuu, kuvittelet että kaikki muut puhuvat väärin. Vaikka itse asiassa sinä puhut eri tavalla kuin suurin osa suomalaisista. Kyllä tuo rajageminaatta on ihan oikea suomen kieleen kuuluva asia.
Niin, murteet ovat monenlaisia. Minä tiedostan ja hyväksyn sen ja pidän murteita suomen kielen rikkautena. Ongelma ei ole se, että on eri murteita vaan se, että VASTOIN virallista kirjakieltä ja kielen kirjoittamisen periaatteita tätä YHTÄ murreilmiötä viljellään laajalti ja pidetään jopa oikeana kirjakielen ilmiönä. Tottakai tunnistan ja tunnustan rajageminaatan, mutta se vaan ei kuulu kirjakieleen. Jos kuuluisi, se merkittäisiin myös tuplakonsonantilla, kuten kaikki muutkin tuplakonsonantit suomen kieltä kirjoitettaessa.
Oletko koskaan kuullut että ihmiset eivät puhu kirjakieltä (juuri siksi sen nimi on KIRJAKIELI) vaan puhekieltä. Korrektikaan puhekieli ei ole sama asia kuin kirjakieli. Ne eroavat aina toisistaan jonkin verran.
JOISSAIN MURTEISSA eroavat, joo. Ei se silti oikein ole. Kirjakieli on puhutun korrektin yleiskielen merkintätapa ja se on tehty kuvaamaan sitä kuinka suomea puhutaan, koska se tarkoituksella on tehty ääntämyksellisesti mahdollisimman identiseksi. Äng on poikkeus, koska sille ei tunnettu foneettisesti vastaavaa aakkosta. Jos nämä kahdennokset olisi haluttu kirja- ja yleissuomeen, niin että ne kuuluu aina lausua, ne olisi helppo kirjoittaa näkyviin ja niin tehtäisiinkin. Nyt ei tehdä. Kyse on murreilmiöstä joka on valitettavasti yleinen vitsaus, koska ilmeisen monen murteen piirteestä on kyse. Se, että sille on nimi ja se opetetaan (ymmärrettävästi) myös ulkomailta tulleille, ei tätä muuta. Tulijoille opetetaan muutkin puhekieliset murreilmaisut, kuten mä/sä tai mennääks/tehääks.
Ei. Juuri tuon olet käsittänyt väärin. Kirjakieli on erikseen luotu ja erikseen päätetty tapa KIRJOITTAA suomea. Hyvä korrekti puhekieli perustuu osittain kirjakieleen mutta lisää siihen jonin verran puhekielisiä elementtejä jotta puhe kuulostaisi luonnollisemmalta. Liian kirjakielinen puhe kuulostaa epäluonnolliselta ja on puhetaidollinen virhe.
Onneksi sentään koko kansan Tavja, entinen pvesidentti, aina puhui oikein eikä väävin!
Radio rockin uutisten lukija puhuu todella hassusti, kun jättää nuo kahdennukset (tämä oli uusi sana itselle) pois. Olen aina miettinyt miksi sen miehen uutisten lukeminen kuulostaa siltä kuin olisi virolainen, niin sehän johtuu juuri tuosta! Se ei kuulosta normaalilta, vaan oikeastaan aika karsealta. Ei ainakaan yhtään suomalaiselta.
Vierailija kirjoitti:
Missä olosuhteissa ap on elänyt, kun ei ole aiemmin kuullut tätä ääntämistapaa?
Miksi kuvittelet, ettei olisi? Kyse on vaan siitä, että hermot lopultakin menivät laajamittaiseen äidinkielemme kaltoinkohteluun.
Ei laajammittaiseen eikä äidinkkielemme saati kaltoinkkohteluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä olosuhteissa ap on elänyt, kun ei ole aiemmin kuullut tätä ääntämistapaa?
Miksi kuvittelet, ettei olisi? Kyse on vaan siitä, että hermot lopultakin menivät laajamittaiseen äidinkielemme kaltoinkohteluun.
Ei laajammittaiseen eikä äidinkkielemme saati kaltoinkkohteluun.
Oletko ajatellut koskaan että kieli on ihmisiä varten eikä ihmiset kieltä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko aloittaja Porista? Tiedoksi vaan että me muut käytämme rajageminaattaa. Sinun tapasi on vähemmistössä ja kuulostaa muiden korvaan oudolta.
Ihan sama mikä tämän puhevian tieteellinen nimi on, se silti ei ole suomen kirjakieltä vaan murre tai vamma.
Nyt taitaa olla niin että kun sinun murteestasi tämä ilmiö puuttuu, kuvittelet että kaikki muut puhuvat väärin. Vaikka itse asiassa sinä puhut eri tavalla kuin suurin osa suomalaisista. Kyllä tuo rajageminaatta on ihan oikea suomen kieleen kuuluva asia.
Niin, murteet ovat monenlaisia. Minä tiedostan ja hyväksyn sen ja pidän murteita suomen kielen rikkautena. Ongelma ei ole se, että on eri murteita vaan se, että VASTOIN virallista kirjakieltä ja kielen kirjoittamisen periaatteita tätä YHTÄ murreilmiötä viljellään laajalti ja pidetään jopa oikeana kirjakielen ilmiönä. Tottakai tunnistan ja tunnustan rajageminaatan, mutta se vaan ei kuulu kirjakieleen. Jos kuuluisi, se merkittäisiin myös tuplakonsonantilla, kuten kaikki muutkin tuplakonsonantit suomen kieltä kirjoitettaessa.
Oletko koskaan kuullut että ihmiset eivät puhu kirjakieltä (juuri siksi sen nimi on KIRJAKIELI) vaan puhekieltä. Korrektikaan puhekieli ei ole sama asia kuin kirjakieli. Ne eroavat aina toisistaan jonkin verran.
JOISSAIN MURTEISSA eroavat, joo. Ei se silti oikein ole. Kirjakieli on puhutun korrektin yleiskielen merkintätapa ja se on tehty kuvaamaan sitä kuinka suomea puhutaan, koska se tarkoituksella on tehty ääntämyksellisesti mahdollisimman identiseksi. Äng on poikkeus, koska sille ei tunnettu foneettisesti vastaavaa aakkosta. Jos nämä kahdennokset olisi haluttu kirja- ja yleissuomeen, niin että ne kuuluu aina lausua, ne olisi helppo kirjoittaa näkyviin ja niin tehtäisiinkin. Nyt ei tehdä. Kyse on murreilmiöstä joka on valitettavasti yleinen vitsaus, koska ilmeisen monen murteen piirteestä on kyse. Se, että sille on nimi ja se opetetaan (ymmärrettävästi) myös ulkomailta tulleille, ei tätä muuta. Tulijoille opetetaan muutkin puhekieliset murreilmaisut, kuten mä/sä tai mennääks/tehääks.
Jos kirjakieli olisi suoraan pohjana korrektille yleiskielelle, äng-äänteellekin olisi keksitty oma merkkinsä (vaikka sellaista siis ei olisi ollut aiemmin olemassa). Yritä nyt ymmärtää, että kirjakieli ei ole kuin tapa ilmaista suomen kieltä kirjallisessa muodossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko aloittaja Porista? Tiedoksi vaan että me muut käytämme rajageminaattaa. Sinun tapasi on vähemmistössä ja kuulostaa muiden korvaan oudolta.
Ihan sama mikä tämän puhevian tieteellinen nimi on, se silti ei ole suomen kirjakieltä vaan murre tai vamma.
Nyt taitaa olla niin että kun sinun murteestasi tämä ilmiö puuttuu, kuvittelet että kaikki muut puhuvat väärin. Vaikka itse asiassa sinä puhut eri tavalla kuin suurin osa suomalaisista. Kyllä tuo rajageminaatta on ihan oikea suomen kieleen kuuluva asia.
Niin, murteet ovat monenlaisia. Minä tiedostan ja hyväksyn sen ja pidän murteita suomen kielen rikkautena. Ongelma ei ole se, että on eri murteita vaan se, että VASTOIN virallista kirjakieltä ja kielen kirjoittamisen periaatteita tätä YHTÄ murreilmiötä viljellään laajalti ja pidetään jopa oikeana kirjakielen ilmiönä. Tottakai tunnistan ja tunnustan rajageminaatan, mutta se vaan ei kuulu kirjakieleen. Jos kuuluisi, se merkittäisiin myös tuplakonsonantilla, kuten kaikki muutkin tuplakonsonantit suomen kieltä kirjoitettaessa.
Oletko koskaan kuullut että ihmiset eivät puhu kirjakieltä (juuri siksi sen nimi on KIRJAKIELI) vaan puhekieltä. Korrektikaan puhekieli ei ole sama asia kuin kirjakieli. Ne eroavat aina toisistaan jonkin verran.
JOISSAIN MURTEISSA eroavat, joo. Ei se silti oikein ole. Kirjakieli on puhutun korrektin yleiskielen merkintätapa ja se on tehty kuvaamaan sitä kuinka suomea puhutaan, koska se tarkoituksella on tehty ääntämyksellisesti mahdollisimman identiseksi. Äng on poikkeus, koska sille ei tunnettu foneettisesti vastaavaa aakkosta. Jos nämä kahdennokset olisi haluttu kirja- ja yleissuomeen, niin että ne kuuluu aina lausua, ne olisi helppo kirjoittaa näkyviin ja niin tehtäisiinkin. Nyt ei tehdä. Kyse on murreilmiöstä joka on valitettavasti yleinen vitsaus, koska ilmeisen monen murteen piirteestä on kyse. Se, että sille on nimi ja se opetetaan (ymmärrettävästi) myös ulkomailta tulleille, ei tätä muuta. Tulijoille opetetaan muutkin puhekieliset murreilmaisut, kuten mä/sä tai mennääks/tehääks.
Ei. Juuri tuon olet käsittänyt väärin. Kirjakieli on erikseen luotu ja erikseen päätetty tapa KIRJOITTAA suomea. Hyvä korrekti puhekieli perustuu osittain kirjakieleen mutta lisää siihen jonin verran puhekielisiä elementtejä jotta puhe kuulostaisi luonnollisemmalta. Liian kirjakielinen puhe kuulostaa epäluonnolliselta ja on puhetaidollinen virhe.
Höpö höpö nyt.
Vierailija kirjoitti:
Radio rockin uutisten lukija puhuu todella hassusti, kun jättää nuo kahdennukset (tämä oli uusi sana itselle) pois. Olen aina miettinyt miksi sen miehen uutisten lukeminen kuulostaa siltä kuin olisi virolainen, niin sehän johtuu juuri tuosta! Se ei kuulosta normaalilta, vaan oikeastaan aika karsealta. Ei ainakaan yhtään suomalaiselta.
Mua on ärsyttänyt myös sama uutistenlukija.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko aloittaja Porista? Tiedoksi vaan että me muut käytämme rajageminaattaa. Sinun tapasi on vähemmistössä ja kuulostaa muiden korvaan oudolta.
Ihan sama mikä tämän puhevian tieteellinen nimi on, se silti ei ole suomen kirjakieltä vaan murre tai vamma.
Nyt taitaa olla niin että kun sinun murteestasi tämä ilmiö puuttuu, kuvittelet että kaikki muut puhuvat väärin. Vaikka itse asiassa sinä puhut eri tavalla kuin suurin osa suomalaisista. Kyllä tuo rajageminaatta on ihan oikea suomen kieleen kuuluva asia.
Niin, murteet ovat monenlaisia. Minä tiedostan ja hyväksyn sen ja pidän murteita suomen kielen rikkautena. Ongelma ei ole se, että on eri murteita vaan se, että VASTOIN virallista kirjakieltä ja kielen kirjoittamisen periaatteita tätä YHTÄ murreilmiötä viljellään laajalti ja pidetään jopa oikeana kirjakielen ilmiönä. Tottakai tunnistan ja tunnustan rajageminaatan, mutta se vaan ei kuulu kirjakieleen. Jos kuuluisi, se merkittäisiin myös tuplakonsonantilla, kuten kaikki muutkin tuplakonsonantit suomen kieltä kirjoitettaessa.
Oletko koskaan kuullut että ihmiset eivät puhu kirjakieltä (juuri siksi sen nimi on KIRJAKIELI) vaan puhekieltä. Korrektikaan puhekieli ei ole sama asia kuin kirjakieli. Ne eroavat aina toisistaan jonkin verran.
JOISSAIN MURTEISSA eroavat, joo. Ei se silti oikein ole. Kirjakieli on puhutun korrektin yleiskielen merkintätapa ja se on tehty kuvaamaan sitä kuinka suomea puhutaan, koska se tarkoituksella on tehty ääntämyksellisesti mahdollisimman identiseksi. Äng on poikkeus, koska sille ei tunnettu foneettisesti vastaavaa aakkosta. Jos nämä kahdennokset olisi haluttu kirja- ja yleissuomeen, niin että ne kuuluu aina lausua, ne olisi helppo kirjoittaa näkyviin ja niin tehtäisiinkin. Nyt ei tehdä. Kyse on murreilmiöstä joka on valitettavasti yleinen vitsaus, koska ilmeisen monen murteen piirteestä on kyse. Se, että sille on nimi ja se opetetaan (ymmärrettävästi) myös ulkomailta tulleille, ei tätä muuta. Tulijoille opetetaan muutkin puhekieliset murreilmaisut, kuten mä/sä tai mennääks/tehääks.
Jos kirjakieli olisi suoraan pohjana korrektille yleiskielelle, äng-äänteellekin olisi keksitty oma merkkinsä (vaikka sellaista siis ei olisi ollut aiemmin olemassa). Yritä nyt ymmärtää, että kirjakieli ei ole kuin tapa ilmaista suomen kieltä kirjallisessa muodossa.
Spekuloit ilman perusteita että olisi keksitty uusia kirjaimia. Pohjana oli ja yhä on tasan tarkkaan ruotsin aakkoset. Ei pahaisen suolen takia alettu uusia kirjaimia kehitellä vaikka täällä erityinen äänne olikin, mokomassa ugrimongerruksessa. Oli muitakin, mutta ne katosivat.
Hei AP, taidat olla virolainen!! Siellä puhutaan juuri noin kuin mitä esität.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä olosuhteissa ap on elänyt, kun ei ole aiemmin kuullut tätä ääntämistapaa?
Miksi kuvittelet, ettei olisi? Kyse on vaan siitä, että hermot lopultakin menivät laajamittaiseen äidinkielemme kaltoinkohteluun.
Ei laajammittaiseen eikä äidinkkielemme saati kaltoinkkohteluun.
Oletko ajatellut koskaan että kieli on ihmisiä varten eikä ihmiset kieltä?
En ajattele kumpaakaan. Kieli on oleellinen osa ihmisyyttä. Näin filosofisiin asioihin ei tarvitse tässä yhteydessä uppoutua. Ei ainakaan asia-argumenttien löytyessä.
Millä radiossakanavalla ja milloin tämä Maustetyttöjen haastattelu on ollut?
Vierailija kirjoitti:
Hei AP, taidat olla virolainen!! Siellä puhutaan juuri noin kuin mitä esität.
Olen syntyperäinen suomalainen niin kauas kuin suomalaisuus on jotenkin määriteltävissä, kuitenkin tunnetun sukuhistorian mukaan satoja vuosia.
Saako aloittaja nukuttua, kun kuitenkin noinkin iso ongelma hänen elämässään esillä? Miten aloittaja lausuu sanan "vaatekaappi"?
Vierailija kirjoitti:
Saako aloittaja nukuttua, kun kuitenkin noinkin iso ongelma hänen elämässään esillä? Miten aloittaja lausuu sanan "vaatekaappi"?
Siten kuin se kirjoitetaankin. Peräkkäin sanat vaate ja kaappi ilman mitään maagisia tyhjästä ilmestyviä lisäkirjaimia.
Loppukahdennus. Kuuluu suomen kieleen.
Ei mulla muuta lisättävää.