Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Hei radiotoimittaja, se on Maustetytöt eikä Maustetttytöt
14.08.2020 |
Yksi t-kirjain. Kuinka vaikeaa on lausua oikein? Suomi kirjoitetaan kuten puhutaan, ja yllättäen silloin myös vastoinpäin! Ni!
Kommentit (115)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leila Koo kirjoitti:
Toimitaja ei puhu Turun murretta vaan yleiskieltä.
Maustettytöt -sanassa on suomen kielelle ominainen loppukahdennus. Samoin esimerkiksi
Annam minulle, järkevästit tehty. Loppukahdennus lausutaan vaikka ei kirjoiteta, kun seuraava sana alkaa konsonantilla.
Ei pidä paikkaansa. Edes nämä kahdentajat eivät sano kirjap paino tai nakkik kioski. Tuolla lailla puhuvaa katsottaisiin kieroon. Tapa on vaan valunut joihinkin satunnaisiin sanoihin ja hölmöt toistelee sitä.
No eihän sitä loppukahdennusta tulekaan jokaiseen yhdyssanaan.
Eikä pitäisi tulla mihinkään. Se rikkoo suomen perussääntöjä kaikin tavoin. Murreilmaisu on levinnyt häiriönä joihinkin satunnaisiin sanoihin. Täysin kuka-ketä -sekoiluun verrattavissa oleva ärsytyksenaihe.
Jos se olisi systemaattinen sääntö, voisi ehkä hyväksyäkin kirjoitusasupoikkeuksen oikeasta kielestä mutta tämä ei ole mistään kotoisin. Kielen ammattilaisilta kuten toimittajilta odottaisin korrektia puhetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leila Koo kirjoitti:
Toimitaja ei puhu Turun murretta vaan yleiskieltä.
Maustettytöt -sanassa on suomen kielelle ominainen loppukahdennus. Samoin esimerkiksi
Annam minulle, järkevästit tehty. Loppukahdennus lausutaan vaikka ei kirjoiteta, kun seuraava sana alkaa konsonantilla.
Ei pidä paikkaansa. Edes nämä kahdentajat eivät sano kirjap paino tai nakkik kioski. Tuolla lailla puhuvaa katsottaisiin kieroon. Tapa on vaan valunut joihinkin satunnaisiin sanoihin ja hölmöt toistelee sitä.
No eihän sitä loppukahdennusta tulekaan jokaiseen yhdyssanaan.
Eikä pitäisi tulla mihinkään. Se rikkoo suomen perussääntöjä kaikin tavoin. Murreilmaisu on levinnyt häiriönä joihinkin satunnaisiin sanoihin. Täysin kuka-ketä -sekoiluun verrattavissa oleva ärsytyksenaihe.
Jos se olisi systemaattinen sääntö, voisi ehkä hyväksyäkin kirjoitusasupoikkeuksen oikeasta kielestä mutta tämä ei ole mistään kotoisin. Kielen ammattilaisilta kuten toimittajilta odottaisin korrektia puhetta.
Loppukahdennus kuuluu suomen kieleen:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rajageminaatio
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko aloittaja Porista? Tiedoksi vaan että me muut käytämme rajageminaattaa. Sinun tapasi on vähemmistössä ja kuulostaa muiden korvaan oudolta.
Ihan sama mikä tämän puhevian tieteellinen nimi on, se silti ei ole suomen kirjakieltä vaan murre tai vamma.
Nyt taitaa olla niin että kun sinun murteestasi tämä ilmiö puuttuu, kuvittelet että kaikki muut puhuvat väärin. Vaikka itse asiassa sinä puhut eri tavalla kuin suurin osa suomalaisista. Kyllä tuo rajageminaatta on ihan oikea suomen kieleen kuuluva asia.
Niin, murteet ovat monenlaisia. Minä tiedostan ja hyväksyn sen ja pidän murteita suomen kielen rikkautena. Ongelma ei ole se, että on eri murteita vaan se, että VASTOIN virallista kirjakieltä ja kielen kirjoittamisen periaatteita tätä YHTÄ murreilmiötä viljellään laajalti ja pidetään jopa oikeana kirjakielen ilmiönä. Tottakai tunnistan ja tunnustan rajageminaatan, mutta se vaan ei kuulu kirjakieleen. Jos kuuluisi, se merkittäisiin myös tuplakonsonantilla, kuten kaikki muutkin tuplakonsonantit suomen kieltä kirjoitettaessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leila Koo kirjoitti:
Toimitaja ei puhu Turun murretta vaan yleiskieltä.
Maustettytöt -sanassa on suomen kielelle ominainen loppukahdennus. Samoin esimerkiksi
Annam minulle, järkevästit tehty. Loppukahdennus lausutaan vaikka ei kirjoiteta, kun seuraava sana alkaa konsonantilla.
Ei pidä paikkaansa. Edes nämä kahdentajat eivät sano kirjap paino tai nakkik kioski. Tuolla lailla puhuvaa katsottaisiin kieroon. Tapa on vaan valunut joihinkin satunnaisiin sanoihin ja hölmöt toistelee sitä.
No eihän sitä loppukahdennusta tulekaan jokaiseen yhdyssanaan.
Eikä pitäisi tulla mihinkään. Se rikkoo suomen perussääntöjä kaikin tavoin. Murreilmaisu on levinnyt häiriönä joihinkin satunnaisiin sanoihin. Täysin kuka-ketä -sekoiluun verrattavissa oleva ärsytyksenaihe.
Jos se olisi systemaattinen sääntö, voisi ehkä hyväksyäkin kirjoitusasupoikkeuksen oikeasta kielestä mutta tämä ei ole mistään kotoisin. Kielen ammattilaisilta kuten toimittajilta odottaisin korrektia puhetta.
Niele nyt vain ylpeytesi ja myönnä että tämä markkinoimasi "oikea tapa lausua" on hyvin pienen länsirannikon alueen ihmisten puhetapa, eli siis paikallismurre. "Väärä tapa" taas on noin 95% suomalaisista tapa puhua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leila Koo kirjoitti:
Toimitaja ei puhu Turun murretta vaan yleiskieltä.
Maustettytöt -sanassa on suomen kielelle ominainen loppukahdennus. Samoin esimerkiksi
Annam minulle, järkevästit tehty. Loppukahdennus lausutaan vaikka ei kirjoiteta, kun seuraava sana alkaa konsonantilla.
Ei pidä paikkaansa. Edes nämä kahdentajat eivät sano kirjap paino tai nakkik kioski. Tuolla lailla puhuvaa katsottaisiin kieroon. Tapa on vaan valunut joihinkin satunnaisiin sanoihin ja hölmöt toistelee sitä.
No eihän sitä loppukahdennusta tulekaan jokaiseen yhdyssanaan.
Eikä pitäisi tulla mihinkään. Se rikkoo suomen perussääntöjä kaikin tavoin. Murreilmaisu on levinnyt häiriönä joihinkin satunnaisiin sanoihin. Täysin kuka-ketä -sekoiluun verrattavissa oleva ärsytyksenaihe.
Jos se olisi systemaattinen sääntö, voisi ehkä hyväksyäkin kirjoitusasupoikkeuksen oikeasta kielestä mutta tämä ei ole mistään kotoisin. Kielen ammattilaisilta kuten toimittajilta odottaisin korrektia puhetta.
Voi kuulepa kun kielet eivät ikinä ole systemaattisia.
Tässä pari linkkiä sinulle aiheesta loppukahdennus. Noista yhdessä on skannattu julkaisu, joka on näemmä julkaistu vuonna 1973, joten mistään uudesta ilmiöstä tässä ei missään nimessä ole kyse.
http://www.ling.helsinki.fi/~fkarlsso/Mita_suomen.PDF
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:rajageminaatio
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihailtavan itsevarmasti ap toitottaa tietämättömyyttään. Taisit nyt nolata itsesi aika pahasti. Itse en ole edes opiskellut paljoa suomen kielen teoriaa, mutta sen verran kuitenkin tiedän, ettei suomikaan ole täysin foneettinen kieli. Mm. tuo rajageminaatta ja ŋ-äänne on tuttuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko aloittaja Porista? Tiedoksi vaan että me muut käytämme rajageminaattaa. Sinun tapasi on vähemmistössä ja kuulostaa muiden korvaan oudolta.
Ihan sama mikä tämän puhevian tieteellinen nimi on, se silti ei ole suomen kirjakieltä vaan murre tai vamma.
Nyt taitaa olla niin että kun sinun murteestasi tämä ilmiö puuttuu, kuvittelet että kaikki muut puhuvat väärin. Vaikka itse asiassa sinä puhut eri tavalla kuin suurin osa suomalaisista. Kyllä tuo rajageminaatta on ihan oikea suomen kieleen kuuluva asia.
Niin, murteet ovat monenlaisia. Minä tiedostan ja hyväksyn sen ja pidän murteita suomen kielen rikkautena. Ongelma ei ole se, että on eri murteita vaan se, että VASTOIN virallista kirjakieltä ja kielen kirjoittamisen periaatteita tätä YHTÄ murreilmiötä viljellään laajalti ja pidetään jopa oikeana kirjakielen ilmiönä. Tottakai tunnistan ja tunnustan rajageminaatan, mutta se vaan ei kuulu kirjakieleen. Jos kuuluisi, se merkittäisiin myös tuplakonsonantilla, kuten kaikki muutkin tuplakonsonantit suomen kieltä kirjoitettaessa.
Yritä ymmärtää että se "kirjakieli" on vain joskus aikanaan sovittu tapa kirjoittaa sanat. Se ei ole sinällään sen oikeampi tapa. Aivan yhtä hyvin kirjakieleen olisi voitu ottaa mukaan tuo kahdennus näissä sanoissa mutta ei otettu koska matkittiin tietyn alueen tapaa puhua ja valittiin se. Kirjakieli olisi aika lailla erilainen kuin nykyään jos sen pohjaksi olisi otettu eri murteet kuin aikanaan otettiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leila Koo kirjoitti:
Toimitaja ei puhu Turun murretta vaan yleiskieltä.
Maustettytöt -sanassa on suomen kielelle ominainen loppukahdennus. Samoin esimerkiksi
Annam minulle, järkevästit tehty. Loppukahdennus lausutaan vaikka ei kirjoiteta, kun seuraava sana alkaa konsonantilla.
Ei pidä paikkaansa. Edes nämä kahdentajat eivät sano kirjap paino tai nakkik kioski. Tuolla lailla puhuvaa katsottaisiin kieroon. Tapa on vaan valunut joihinkin satunnaisiin sanoihin ja hölmöt toistelee sitä.
No eihän sitä loppukahdennusta tulekaan jokaiseen yhdyssanaan.
Eikä pitäisi tulla mihinkään. Se rikkoo suomen perussääntöjä kaikin tavoin. Murreilmaisu on levinnyt häiriönä joihinkin satunnaisiin sanoihin. Täysin kuka-ketä -sekoiluun verrattavissa oleva ärsytyksenaihe.
Jos se olisi systemaattinen sääntö, voisi ehkä hyväksyäkin kirjoitusasupoikkeuksen oikeasta kielestä mutta tämä ei ole mistään kotoisin. Kielen ammattilaisilta kuten toimittajilta odottaisin korrektia puhetta.
Niele nyt vain ylpeytesi ja myönnä että tämä markkinoimasi "oikea tapa lausua" on hyvin pienen länsirannikon alueen ihmisten puhetapa, eli siis paikallismurre. "Väärä tapa" taas on noin 95% suomalaisista tapa puhua.
En minä kiistä murteiden erilaisuutta. Saahan prosentteja laskea mutta ei enemmistön diktatuuri kerro, mikä on oikein. Minä, mää, mie, mä. Monia versioita, mutta vain minä on kirjakieltä, vaikka luultavasti prosenteissa vähemmistössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko aloittaja Porista? Tiedoksi vaan että me muut käytämme rajageminaattaa. Sinun tapasi on vähemmistössä ja kuulostaa muiden korvaan oudolta.
Ihan sama mikä tämän puhevian tieteellinen nimi on, se silti ei ole suomen kirjakieltä vaan murre tai vamma.
Nyt taitaa olla niin että kun sinun murteestasi tämä ilmiö puuttuu, kuvittelet että kaikki muut puhuvat väärin. Vaikka itse asiassa sinä puhut eri tavalla kuin suurin osa suomalaisista. Kyllä tuo rajageminaatta on ihan oikea suomen kieleen kuuluva asia.
Niin, murteet ovat monenlaisia. Minä tiedostan ja hyväksyn sen ja pidän murteita suomen kielen rikkautena. Ongelma ei ole se, että on eri murteita vaan se, että VASTOIN virallista kirjakieltä ja kielen kirjoittamisen periaatteita tätä YHTÄ murreilmiötä viljellään laajalti ja pidetään jopa oikeana kirjakielen ilmiönä. Tottakai tunnistan ja tunnustan rajageminaatan, mutta se vaan ei kuulu kirjakieleen. Jos kuuluisi, se merkittäisiin myös tuplakonsonantilla, kuten kaikki muutkin tuplakonsonantit suomen kieltä kirjoitettaessa.
Oletko koskaan kuullut että ihmiset eivät puhu kirjakieltä (juuri siksi sen nimi on KIRJAKIELI) vaan puhekieltä. Korrektikaan puhekieli ei ole sama asia kuin kirjakieli. Ne eroavat aina toisistaan jonkin verran.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leila Koo kirjoitti:
Toimitaja ei puhu Turun murretta vaan yleiskieltä.
Maustettytöt -sanassa on suomen kielelle ominainen loppukahdennus. Samoin esimerkiksi
Annam minulle, järkevästit tehty. Loppukahdennus lausutaan vaikka ei kirjoiteta, kun seuraava sana alkaa konsonantilla.
Ei pidä paikkaansa. Edes nämä kahdentajat eivät sano kirjap paino tai nakkik kioski. Tuolla lailla puhuvaa katsottaisiin kieroon. Tapa on vaan valunut joihinkin satunnaisiin sanoihin ja hölmöt toistelee sitä.
No eihän sitä loppukahdennusta tulekaan jokaiseen yhdyssanaan.
Eikä pitäisi tulla mihinkään. Se rikkoo suomen perussääntöjä kaikin tavoin. Murreilmaisu on levinnyt häiriönä joihinkin satunnaisiin sanoihin. Täysin kuka-ketä -sekoiluun verrattavissa oleva ärsytyksenaihe.
Jos se olisi systemaattinen sääntö, voisi ehkä hyväksyäkin kirjoitusasupoikkeuksen oikeasta kielestä mutta tämä ei ole mistään kotoisin. Kielen ammattilaisilta kuten toimittajilta odottaisin korrektia puhetta.
Niele nyt vain ylpeytesi ja myönnä että tämä markkinoimasi "oikea tapa lausua" on hyvin pienen länsirannikon alueen ihmisten puhetapa, eli siis paikallismurre. "Väärä tapa" taas on noin 95% suomalaisista tapa puhua.
En minä kiistä murteiden erilaisuutta. Saahan prosentteja laskea mutta ei enemmistön diktatuuri kerro, mikä on oikein. Minä, mää, mie, mä. Monia versioita, mutta vain minä on kirjakieltä, vaikka luultavasti prosenteissa vähemmistössä.
Kirjakieltä ei ole koskaan tarkoitettu puhuttavaksi. Nimikin sen jo sanoo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko aloittaja Porista? Tiedoksi vaan että me muut käytämme rajageminaattaa. Sinun tapasi on vähemmistössä ja kuulostaa muiden korvaan oudolta.
Ihan sama mikä tämän puhevian tieteellinen nimi on, se silti ei ole suomen kirjakieltä vaan murre tai vamma.
Nyt taitaa olla niin että kun sinun murteestasi tämä ilmiö puuttuu, kuvittelet että kaikki muut puhuvat väärin. Vaikka itse asiassa sinä puhut eri tavalla kuin suurin osa suomalaisista. Kyllä tuo rajageminaatta on ihan oikea suomen kieleen kuuluva asia.
Niin, murteet ovat monenlaisia. Minä tiedostan ja hyväksyn sen ja pidän murteita suomen kielen rikkautena. Ongelma ei ole se, että on eri murteita vaan se, että VASTOIN virallista kirjakieltä ja kielen kirjoittamisen periaatteita tätä YHTÄ murreilmiötä viljellään laajalti ja pidetään jopa oikeana kirjakielen ilmiönä. Tottakai tunnistan ja tunnustan rajageminaatan, mutta se vaan ei kuulu kirjakieleen. Jos kuuluisi, se merkittäisiin myös tuplakonsonantilla, kuten kaikki muutkin tuplakonsonantit suomen kieltä kirjoitettaessa.
Yritä ymmärtää että se "kirjakieli" on vain joskus aikanaan sovittu tapa kirjoittaa sanat. Se ei ole sinällään sen oikeampi tapa. Aivan yhtä hyvin kirjakieleen olisi voitu ottaa mukaan tuo kahdennus näissä sanoissa mutta ei otettu koska matkittiin tietyn alueen tapaa puhua ja valittiin se. Kirjakieli olisi aika lailla erilainen kuin nykyään jos sen pohjaksi olisi otettu eri murteet kuin aikanaan otettiin.
Argumentoit, että jos tädillä olisi munat, se olis setä. Hienoa. Tuntuu varmaan menestyneeltä.
Kirjakieli nyt kuitenkin sattuu olemaan just se, mikä on. Ketä tämän yrittää kiistää, suonsilmäkkeeseen syöksyköön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko aloittaja Porista? Tiedoksi vaan että me muut käytämme rajageminaattaa. Sinun tapasi on vähemmistössä ja kuulostaa muiden korvaan oudolta.
Ihan sama mikä tämän puhevian tieteellinen nimi on, se silti ei ole suomen kirjakieltä vaan murre tai vamma.
Nyt taitaa olla niin että kun sinun murteestasi tämä ilmiö puuttuu, kuvittelet että kaikki muut puhuvat väärin. Vaikka itse asiassa sinä puhut eri tavalla kuin suurin osa suomalaisista. Kyllä tuo rajageminaatta on ihan oikea suomen kieleen kuuluva asia.
Niin, murteet ovat monenlaisia. Minä tiedostan ja hyväksyn sen ja pidän murteita suomen kielen rikkautena. Ongelma ei ole se, että on eri murteita vaan se, että VASTOIN virallista kirjakieltä ja kielen kirjoittamisen periaatteita tätä YHTÄ murreilmiötä viljellään laajalti ja pidetään jopa oikeana kirjakielen ilmiönä. Tottakai tunnistan ja tunnustan rajageminaatan, mutta se vaan ei kuulu kirjakieleen. Jos kuuluisi, se merkittäisiin myös tuplakonsonantilla, kuten kaikki muutkin tuplakonsonantit suomen kieltä kirjoitettaessa.
No voi pellehhermanni sun kanssa, kun et millään usko!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko aloittaja Porista? Tiedoksi vaan että me muut käytämme rajageminaattaa. Sinun tapasi on vähemmistössä ja kuulostaa muiden korvaan oudolta.
Ihan sama mikä tämän puhevian tieteellinen nimi on, se silti ei ole suomen kirjakieltä vaan murre tai vamma.
Nyt taitaa olla niin että kun sinun murteestasi tämä ilmiö puuttuu, kuvittelet että kaikki muut puhuvat väärin. Vaikka itse asiassa sinä puhut eri tavalla kuin suurin osa suomalaisista. Kyllä tuo rajageminaatta on ihan oikea suomen kieleen kuuluva asia.
Niin, murteet ovat monenlaisia. Minä tiedostan ja hyväksyn sen ja pidän murteita suomen kielen rikkautena. Ongelma ei ole se, että on eri murteita vaan se, että VASTOIN virallista kirjakieltä ja kielen kirjoittamisen periaatteita tätä YHTÄ murreilmiötä viljellään laajalti ja pidetään jopa oikeana kirjakielen ilmiönä. Tottakai tunnistan ja tunnustan rajageminaatan, mutta se vaan ei kuulu kirjakieleen. Jos kuuluisi, se merkittäisiin myös tuplakonsonantilla, kuten kaikki muutkin tuplakonsonantit suomen kieltä kirjoitettaessa.
Yritä ymmärtää että se "kirjakieli" on vain joskus aikanaan sovittu tapa kirjoittaa sanat. Se ei ole sinällään sen oikeampi tapa. Aivan yhtä hyvin kirjakieleen olisi voitu ottaa mukaan tuo kahdennus näissä sanoissa mutta ei otettu koska matkittiin tietyn alueen tapaa puhua ja valittiin se. Kirjakieli olisi aika lailla erilainen kuin nykyään jos sen pohjaksi olisi otettu eri murteet kuin aikanaan otettiin.
Argumentoit, että jos tädillä olisi munat, se olis setä. Hienoa. Tuntuu varmaan menestyneeltä.
Kirjakieli nyt kuitenkin sattuu olemaan just se, mikä on. Ketä tämän yrittää kiistää, suonsilmäkkeeseen syöksyköön.
Nimenomaan, kirjakieli sattuu olemaan oikeinkirjoitustapa kirjoitetulle kielelle. Puhekieli taas on puhuttua kieltä ja eroaa jo lähtökohtaisesti kirjoitetusta kielestä. Jos puhutaan ihan kuten kirjakielessä kirjoitetaan, puhutaan hyperkorrektiudesta joka on puhetaidollisesti jonkinmoinen virhe koska se kuulostaa kuulijasta epäluonnolliselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leila Koo kirjoitti:
Toimitaja ei puhu Turun murretta vaan yleiskieltä.
Maustettytöt -sanassa on suomen kielelle ominainen loppukahdennus. Samoin esimerkiksi
Annam minulle, järkevästit tehty. Loppukahdennus lausutaan vaikka ei kirjoiteta, kun seuraava sana alkaa konsonantilla.
Ei pidä paikkaansa. Edes nämä kahdentajat eivät sano kirjap paino tai nakkik kioski. Tuolla lailla puhuvaa katsottaisiin kieroon. Tapa on vaan valunut joihinkin satunnaisiin sanoihin ja hölmöt toistelee sitä.
No eihän sitä loppukahdennusta tulekaan jokaiseen yhdyssanaan.
Eikä pitäisi tulla mihinkään. Se rikkoo suomen perussääntöjä kaikin tavoin. Murreilmaisu on levinnyt häiriönä joihinkin satunnaisiin sanoihin. Täysin kuka-ketä -sekoiluun verrattavissa oleva ärsytyksenaihe.
Jos se olisi systemaattinen sääntö, voisi ehkä hyväksyäkin kirjoitusasupoikkeuksen oikeasta kielestä mutta tämä ei ole mistään kotoisin. Kielen ammattilaisilta kuten toimittajilta odottaisin korrektia puhetta.
Niele nyt vain ylpeytesi ja myönnä että tämä markkinoimasi "oikea tapa lausua" on hyvin pienen länsirannikon alueen ihmisten puhetapa, eli siis paikallismurre. "Väärä tapa" taas on noin 95% suomalaisista tapa puhua.
En minä kiistä murteiden erilaisuutta. Saahan prosentteja laskea mutta ei enemmistön diktatuuri kerro, mikä on oikein. Minä, mää, mie, mä. Monia versioita, mutta vain minä on kirjakieltä, vaikka luultavasti prosenteissa vähemmistössä.
Kirjakieltä ei ole koskaan tarkoitettu puhuttavaksi. Nimikin sen jo sanoo.
Virallisissa ja julkisissa yhteyksissä se on tapana ja hyvätapaista. Presidentti Niinistö harvemmin on pitänyt puhettaan kansakunnalle Salon seudun murteella. Eduskunnassakin porukan mokista taustoista huolimatta kukin pyrkii ilmaisussaan yleensä yleiskielen käyttöön paikallismurteiden sijaan, niiden rooliksi jääden korkeintaan tehokeino tai humorismi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko aloittaja Porista? Tiedoksi vaan että me muut käytämme rajageminaattaa. Sinun tapasi on vähemmistössä ja kuulostaa muiden korvaan oudolta.
Ihan sama mikä tämän puhevian tieteellinen nimi on, se silti ei ole suomen kirjakieltä vaan murre tai vamma.
Nyt taitaa olla niin että kun sinun murteestasi tämä ilmiö puuttuu, kuvittelet että kaikki muut puhuvat väärin. Vaikka itse asiassa sinä puhut eri tavalla kuin suurin osa suomalaisista. Kyllä tuo rajageminaatta on ihan oikea suomen kieleen kuuluva asia.
Niin, murteet ovat monenlaisia. Minä tiedostan ja hyväksyn sen ja pidän murteita suomen kielen rikkautena. Ongelma ei ole se, että on eri murteita vaan se, että VASTOIN virallista kirjakieltä ja kielen kirjoittamisen periaatteita tätä YHTÄ murreilmiötä viljellään laajalti ja pidetään jopa oikeana kirjakielen ilmiönä. Tottakai tunnistan ja tunnustan rajageminaatan, mutta se vaan ei kuulu kirjakieleen. Jos kuuluisi, se merkittäisiin myös tuplakonsonantilla, kuten kaikki muutkin tuplakonsonantit suomen kieltä kirjoitettaessa.
Yritä ymmärtää että se "kirjakieli" on vain joskus aikanaan sovittu tapa kirjoittaa sanat. Se ei ole sinällään sen oikeampi tapa. Aivan yhtä hyvin kirjakieleen olisi voitu ottaa mukaan tuo kahdennus näissä sanoissa mutta ei otettu koska matkittiin tietyn alueen tapaa puhua ja valittiin se. Kirjakieli olisi aika lailla erilainen kuin nykyään jos sen pohjaksi olisi otettu eri murteet kuin aikanaan otettiin.
Argumentoit, että jos tädillä olisi munat, se olis setä. Hienoa. Tuntuu varmaan menestyneeltä.
Kirjakieli nyt kuitenkin sattuu olemaan just se, mikä on. Ketä tämän yrittää kiistää, suonsilmäkkeeseen syöksyköön.
Nimenomaan, kirjakieli sattuu olemaan oikeinkirjoitustapa kirjoitetulle kielelle. Puhekieli taas on puhuttua kieltä ja eroaa jo lähtökohtaisesti kirjoitetusta kielestä. Jos puhutaan ihan kuten kirjakielessä kirjoitetaan, puhutaan hyperkorrektiudesta joka on puhetaidollisesti jonkinmoinen virhe koska se kuulostaa kuulijasta epäluonnolliselta.
Kuulijan vikahan se on, jos ymmärtää vain yhdenlaisiin murteisiin johdettava puhetapoja eikö toisenlaisia. Ei puhujan, joka puhuu juuri kuten on kirjoitettu ja kuten tämän puhekielelle on ominaista. Ihme syyllistämistä ja vääntelemistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leila Koo kirjoitti:
Toimitaja ei puhu Turun murretta vaan yleiskieltä.
Maustettytöt -sanassa on suomen kielelle ominainen loppukahdennus. Samoin esimerkiksi
Annam minulle, järkevästit tehty. Loppukahdennus lausutaan vaikka ei kirjoiteta, kun seuraava sana alkaa konsonantilla.
Ei pidä paikkaansa. Edes nämä kahdentajat eivät sano kirjap paino tai nakkik kioski. Tuolla lailla puhuvaa katsottaisiin kieroon. Tapa on vaan valunut joihinkin satunnaisiin sanoihin ja hölmöt toistelee sitä.
No eihän sitä loppukahdennusta tulekaan jokaiseen yhdyssanaan.
Eikä pitäisi tulla mihinkään. Se rikkoo suomen perussääntöjä kaikin tavoin. Murreilmaisu on levinnyt häiriönä joihinkin satunnaisiin sanoihin. Täysin kuka-ketä -sekoiluun verrattavissa oleva ärsytyksenaihe.
Jos se olisi systemaattinen sääntö, voisi ehkä hyväksyäkin kirjoitusasupoikkeuksen oikeasta kielestä mutta tämä ei ole mistään kotoisin. Kielen ammattilaisilta kuten toimittajilta odottaisin korrektia puhetta.
Niele nyt vain ylpeytesi ja myönnä että tämä markkinoimasi "oikea tapa lausua" on hyvin pienen länsirannikon alueen ihmisten puhetapa, eli siis paikallismurre. "Väärä tapa" taas on noin 95% suomalaisista tapa puhua.
En minä kiistä murteiden erilaisuutta. Saahan prosentteja laskea mutta ei enemmistön diktatuuri kerro, mikä on oikein. Minä, mää, mie, mä. Monia versioita, mutta vain minä on kirjakieltä, vaikka luultavasti prosenteissa vähemmistössä.
Kirjakieltä ei ole koskaan tarkoitettu puhuttavaksi. Nimikin sen jo sanoo.
Virallisissa ja julkisissa yhteyksissä se on tapana ja hyvätapaista. Presidentti Niinistö harvemmin on pitänyt puhettaan kansakunnalle Salon seudun murteella. Eduskunnassakin porukan mokista taustoista huolimatta kukin pyrkii ilmaisussaan yleensä yleiskielen käyttöön paikallismurteiden sijaan, niiden rooliksi jääden korkeintaan tehokeino tai humorismi.
Yleiskieli on eri asia kuin kirjakieli. Puhekieli virallisissa yhteyksissä on ns. hyvää yleiskieltä. Mutta tämä on edelleenkin eri asia kuin puhdas kirjakieli. Jos luet yhtään tarkemmin vaikkapa poliitikkojen puheita niin ne ovat aika kaukana varsinaisesta kirjakielestä, jopa sen jälkeen kun niitä on sopivasti stilisoitu toimittajien toimesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko aloittaja Porista? Tiedoksi vaan että me muut käytämme rajageminaattaa. Sinun tapasi on vähemmistössä ja kuulostaa muiden korvaan oudolta.
Ihan sama mikä tämän puhevian tieteellinen nimi on, se silti ei ole suomen kirjakieltä vaan murre tai vamma.
Nyt taitaa olla niin että kun sinun murteestasi tämä ilmiö puuttuu, kuvittelet että kaikki muut puhuvat väärin. Vaikka itse asiassa sinä puhut eri tavalla kuin suurin osa suomalaisista. Kyllä tuo rajageminaatta on ihan oikea suomen kieleen kuuluva asia.
Niin, murteet ovat monenlaisia. Minä tiedostan ja hyväksyn sen ja pidän murteita suomen kielen rikkautena. Ongelma ei ole se, että on eri murteita vaan se, että VASTOIN virallista kirjakieltä ja kielen kirjoittamisen periaatteita tätä YHTÄ murreilmiötä viljellään laajalti ja pidetään jopa oikeana kirjakielen ilmiönä. Tottakai tunnistan ja tunnustan rajageminaatan, mutta se vaan ei kuulu kirjakieleen. Jos kuuluisi, se merkittäisiin myös tuplakonsonantilla, kuten kaikki muutkin tuplakonsonantit suomen kieltä kirjoitettaessa.
No voi pellehhermanni sun kanssa, kun et millään usko!
En ole uskovainen. Minuun tepsii vain logiikat ja faktat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko aloittaja Porista? Tiedoksi vaan että me muut käytämme rajageminaattaa. Sinun tapasi on vähemmistössä ja kuulostaa muiden korvaan oudolta.
Ihan sama mikä tämän puhevian tieteellinen nimi on, se silti ei ole suomen kirjakieltä vaan murre tai vamma.
Nyt taitaa olla niin että kun sinun murteestasi tämä ilmiö puuttuu, kuvittelet että kaikki muut puhuvat väärin. Vaikka itse asiassa sinä puhut eri tavalla kuin suurin osa suomalaisista. Kyllä tuo rajageminaatta on ihan oikea suomen kieleen kuuluva asia.
Niin, murteet ovat monenlaisia. Minä tiedostan ja hyväksyn sen ja pidän murteita suomen kielen rikkautena. Ongelma ei ole se, että on eri murteita vaan se, että VASTOIN virallista kirjakieltä ja kielen kirjoittamisen periaatteita tätä YHTÄ murreilmiötä viljellään laajalti ja pidetään jopa oikeana kirjakielen ilmiönä. Tottakai tunnistan ja tunnustan rajageminaatan, mutta se vaan ei kuulu kirjakieleen. Jos kuuluisi, se merkittäisiin myös tuplakonsonantilla, kuten kaikki muutkin tuplakonsonantit suomen kieltä kirjoitettaessa.
No voi pellehhermanni sun kanssa, kun et millään usko!
En ole uskovainen. Minuun tepsii vain logiikat ja faktat.
No sitten kannattaa tutustua hieman kielitieteeseen tämän asian tiimoilta. Sinulta on nimittäin jäänyt aika moni fakta sieltä tajuamatta.
Alue: Aihe vapaa
Joo, tiedän. Muutamia poikkeuksia on: nukke (nuken), nalle (nallen), pelle (pellen).