Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Älykkäänä kumppanin löytäminen on oikeasti haastavaa
En nyt kritisoi vähemmän älykkäitä, mutta jos äo on 137, se rajaa ulkopuolelle suurimman osan ihmisistä. En tiedä tapailukumppanien älykkyysosamääriä, mutta sen huomaa helposti, jos toinen on täysin eri viivalla. Käytännössä ehkä 3% vastakkaisen sukupuolen edustajista voisin kelpuuttaa älyllisen kapasiteetin suhteen, mutta moniko näistä asuu lähellä, moniko on sinkku, monenko kanssa muuten kemiat kohtaavat?
Mistä voi löytää kumppanin, jos ei halua seurustella taviksen kanssa?
Ja ei, en pidä itseäni parempana kuin muut, mutta fakta on se, että sosiaalinen kanssakäyminen on liian uuvuttavaa suurimman osan kanssa - minulle.
Kommentit (1624)
Otat tyhmemmän miehen joka osaa nauraa itselleen. Nautit kotona vähempiälyllisestä seurasta, mut se netflix n chill ei oikeastaan niin paha-asia jos vaan osaa laittaa omat aivot narikkaan eikä kaikkia ajatuksiaan jaa toisen kanssa.
Töissä voi sitten käydä vakavemmat keskustelut ja nauttia kaltaisestaan seurasta.
Ite huomasin kun ennen nykyistä työukkoani seurustelin tutkijan ja poliitiikan uraa aloittelevan kanssa, etten jaksanut kun työ seuras kotiin. Tai rakastan työtäni, tutkimuskohdettani ja siitä puhumista, mut mielenkiinto työtäki kohtaan pysyy paremmin yllä, kun siihen tulee päiväs pieni tauko. Ja oppis tarkastelee asioit eritavalla, kun ne joutu selittää niin, että perustallaaja ne ymmärtää. Yleisöluennoista tuli parempia kun opin puhumaan kuin ihminen ihmiselle ja tietees ainaki tärkeetä, että asian pystyy selittää kansantajuisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mensan vuosikokouksista löytyy. Siellä tervehditään kertomalla heti ÄO niin löydät älykkäämmät helposti.
Nyt tässä unohtuu se tosiasia että ihminen voi mitatusti olla kuinka älykäs tahansa, mutta silti täysi mulkku sukupuoleen katsomatta, kuten AP tässä todistikin
Vierailija kirjoitti:
Mensan vuosikokouksista löytyy. Siellä tervehditään kertomalla heti ÄO niin löydät älykkäämmät helposti.
Olen osallistunut erilaisiin Suomen Mensan (ja muutaman muunkin Mensan) tilaisuuksiin ja vuosikokouksiin useamman vuosikymmenen ajan. Kertaakaan en ole kuullut jäsenen kommentoivan omaa testitulostaan.
Eikä uusimmat jäsenet sitä voisi edes kertoa. Jo usean vuoden ajan uudet jäsenet ovat saaneet testituloksena ainoastaan tiedon siitä, että testi on läpäisty. Ei eksaktia tulosta.
Mistäpä luulisitte johtuvan, että valtaosa jäsenistä ei kerro jäsenyydestään muutoin kuin aivan lähipiirilleen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykäs ei aina ole kovin viisas silti eli sitä älykkyyttä ei välttämättä osata käytännön toimiin parinmuodostuksessa soveltaa. Täältä keskinkertaisten osastolta kommentoin
Puolisollani on mitattu ÄO 180. En tiedä, mitä kommentillasi ajat takaa, mutta eivät kaikki mensalaiset ole autistisia ja sosiaalisesti estyneitä. Puolisoni ei toki ole superekstrovertti, vaan ihan ns: normaali.
Missä tuo on mitattu ja miten?
Milloin?
Tulin kysymään samaa. Itse olen ihan tavis, mutta eräällä sukulaisellani on Mensan testitulos (tai oikeastaan kaksi) 80-luvulta. Todistuksessa kerrotaan ÄO:n lisäksi myös, että hän on "älykkäämpi kuin XX,X %", ja tämä on laskettavissa myös kahden desimaalin tarkkuudella.
Olisi kiva kuulla, mitä tuon ÄO 180:n paperissa lukee.
Ai nyt jo kyseenalaistatte älykkyyden. No, ihan on Mensan omissa tiloissa, aikarajoitetusti tehty testi. Todistus löytyy prosentteineen, allekirjoituksineen ym. Ja Mensan jäsenyyskorttikin on.
Jos tuo testi on tehty 80-luvulla, niin prosenttitiedon pitäisi olla ("parempi kuin 99,96 prosentilla väestöstä"). Tuolloin käytettiin keskihajontaa 24. Nykyisen testin keskihajonta on 15, jolloin tuohon prosenttilukuun pääsee tuloksella 150.
Mitattu 2000-luvulla. En pääse ihan heti käsiksi lukuun, kun se on kotona jossain varaston laatikossa.
Tavallaan ihmettelen myös, että mikä on relevanttius siinä, että kysytään jonkin eksaktin luvun perään.
Toisekseen hämmästelen myös sitä, että älykkyys saa näin paljon negatiivista kaikua. Täälläkin se herättää vain pessimistisiä kommentteja, kuten että ”tunneälykkyys ja luovuus ovat paljon arvostettavampia asioita, kuin joku mitattu älykkyys, joka ei kerro kaikkea”.
Kukaan ei kuitenkaan tuo esiin sitä, että älykäs voi olla myös luovasti lahjakas. Eikä kukaan tuo esiin myöskään sitä, että älykkyys ei ole keneltäkään pois. Polarisoiva asettelu tällä palstalla on jokseenkin luotaantyöntävää.
Tällä palstalla ei voi valita juttukavereitaan, joten tämä palsta ei ole asiakeskustelun mekka. Ei voi myöskään väkisin ryhtyä keskustelemaan, joten vapaaehtoisesti juttelemaan tulevilla on motiivinsa, joskin mukaan mahtuu myös niitä, jotka ilmoittavat vain, ettei kiinnosta. Lähtökohtaisesti siis ollaan aika lailla samaa mieltä tai aika lailla eri mieltä; aiheesta riippuu sitten se, paljonko keskustelua suorastaan sabotoidaan ja ilmoitetaan poistettavaksi vain sen vuoksi, että ei tykätä ja voidaan.
Älykkyys on aihe, joka aiheuttaa riitaa ihan kaikkialla. Harva asia saa ihmiset nousemaan takajaloilleen niin nopeasti ja äkäisesti. Minun mielipiteeni on se, että ärsyyntymisen syy on kateuden ja loukkaantumisen sekoitus. Inhimillistä.
Syy on kylläkin siinä että joku pitää itseään muita ylempänä. Älykäshän ymmärtää tämän, eikä kuvittele että toinen olisi kateellinen tai loukkaantunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykäs ei aina ole kovin viisas silti eli sitä älykkyyttä ei välttämättä osata käytännön toimiin parinmuodostuksessa soveltaa. Täältä keskinkertaisten osastolta kommentoin
Puolisollani on mitattu ÄO 180. En tiedä, mitä kommentillasi ajat takaa, mutta eivät kaikki mensalaiset ole autistisia ja sosiaalisesti estyneitä. Puolisoni ei toki ole superekstrovertti, vaan ihan ns: normaali.
Missä tuo on mitattu ja miten?
Milloin?
Tulin kysymään samaa. Itse olen ihan tavis, mutta eräällä sukulaisellani on Mensan testitulos (tai oikeastaan kaksi) 80-luvulta. Todistuksessa kerrotaan ÄO:n lisäksi myös, että hän on "älykkäämpi kuin XX,X %", ja tämä on laskettavissa myös kahden desimaalin tarkkuudella.
Olisi kiva kuulla, mitä tuon ÄO 180:n paperissa lukee.
Ai nyt jo kyseenalaistatte älykkyyden. No, ihan on Mensan omissa tiloissa, aikarajoitetusti tehty testi. Todistus löytyy prosentteineen, allekirjoituksineen ym. Ja Mensan jäsenyyskorttikin on.
Jos tuo testi on tehty 80-luvulla, niin prosenttitiedon pitäisi olla ("parempi kuin 99,96 prosentilla väestöstä"). Tuolloin käytettiin keskihajontaa 24. Nykyisen testin keskihajonta on 15, jolloin tuohon prosenttilukuun pääsee tuloksella 150.
Mitattu 2000-luvulla. En pääse ihan heti käsiksi lukuun, kun se on kotona jossain varaston laatikossa.
Tavallaan ihmettelen myös, että mikä on relevanttius siinä, että kysytään jonkin eksaktin luvun perään.
Toisekseen hämmästelen myös sitä, että älykkyys saa näin paljon negatiivista kaikua. Täälläkin se herättää vain pessimistisiä kommentteja, kuten että ”tunneälykkyys ja luovuus ovat paljon arvostettavampia asioita, kuin joku mitattu älykkyys, joka ei kerro kaikkea”.
Kukaan ei kuitenkaan tuo esiin sitä, että älykäs voi olla myös luovasti lahjakas. Eikä kukaan tuo esiin myöskään sitä, että älykkyys ei ole keneltäkään pois. Polarisoiva asettelu tällä palstalla on jokseenkin luotaantyöntävää.
Tällä palstalla ei voi valita juttukavereitaan, joten tämä palsta ei ole asiakeskustelun mekka. Ei voi myöskään väkisin ryhtyä keskustelemaan, joten vapaaehtoisesti juttelemaan tulevilla on motiivinsa, joskin mukaan mahtuu myös niitä, jotka ilmoittavat vain, ettei kiinnosta. Lähtökohtaisesti siis ollaan aika lailla samaa mieltä tai aika lailla eri mieltä; aiheesta riippuu sitten se, paljonko keskustelua suorastaan sabotoidaan ja ilmoitetaan poistettavaksi vain sen vuoksi, että ei tykätä ja voidaan.
Älykkyys on aihe, joka aiheuttaa riitaa ihan kaikkialla. Harva asia saa ihmiset nousemaan takajaloilleen niin nopeasti ja äkäisesti. Minun mielipiteeni on se, että ärsyyntymisen syy on kateuden ja loukkaantumisen sekoitus. Inhimillistä.
Syy on kylläkin siinä että joku pitää itseään muita ylempänä. Älykäshän ymmärtää tämän, eikä kuvittele että toinen olisi kateellinen tai loukkaantunut.
Jos joku kertoo, että "juoksin tuossa viime viikonloppuna satasen alle yhteentoista sekuntiin", niin tyypillinen vastine on "wau, sepä hienoa!".
Jos joku taas kertoo, että "kävin Mensan testissä ja pääsin jäseneksi", niin yleisin kommentti on luokkaa "luuletko olevasi jotenkin minua parempi" tai toisena vaihtoehtona "ei tuommoiset testit mitään oikeasti mittaa".
Hyvä syy pitää se g-faktori omana tietonaan...
Mikäpä ei olisi haastavaa, jos ei ole oikeasti sitä älliä. Voit olla matemaattisesti älykäs ja samaan aikaan ihmissuhdeidiootti. Yleisneroja on todella harvassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykäs ei aina ole kovin viisas silti eli sitä älykkyyttä ei välttämättä osata käytännön toimiin parinmuodostuksessa soveltaa. Täältä keskinkertaisten osastolta kommentoin
Puolisollani on mitattu ÄO 180. En tiedä, mitä kommentillasi ajat takaa, mutta eivät kaikki mensalaiset ole autistisia ja sosiaalisesti estyneitä. Puolisoni ei toki ole superekstrovertti, vaan ihan ns: normaali.
Missä tuo on mitattu ja miten?
Milloin?
Tulin kysymään samaa. Itse olen ihan tavis, mutta eräällä sukulaisellani on Mensan testitulos (tai oikeastaan kaksi) 80-luvulta. Todistuksessa kerrotaan ÄO:n lisäksi myös, että hän on "älykkäämpi kuin XX,X %", ja tämä on laskettavissa myös kahden desimaalin tarkkuudella.
Olisi kiva kuulla, mitä tuon ÄO 180:n paperissa lukee.
Ai nyt jo kyseenalaistatte älykkyyden. No, ihan on Mensan omissa tiloissa, aikarajoitetusti tehty testi. Todistus löytyy prosentteineen, allekirjoituksineen ym. Ja Mensan jäsenyyskorttikin on.
Jos tuo testi on tehty 80-luvulla, niin prosenttitiedon pitäisi olla ("parempi kuin 99,96 prosentilla väestöstä"). Tuolloin käytettiin keskihajontaa 24. Nykyisen testin keskihajonta on 15, jolloin tuohon prosenttilukuun pääsee tuloksella 150.
Mitattu 2000-luvulla. En pääse ihan heti käsiksi lukuun, kun se on kotona jossain varaston laatikossa.
Tavallaan ihmettelen myös, että mikä on relevanttius siinä, että kysytään jonkin eksaktin luvun perään.
Toisekseen hämmästelen myös sitä, että älykkyys saa näin paljon negatiivista kaikua. Täälläkin se herättää vain pessimistisiä kommentteja, kuten että ”tunneälykkyys ja luovuus ovat paljon arvostettavampia asioita, kuin joku mitattu älykkyys, joka ei kerro kaikkea”.
Kukaan ei kuitenkaan tuo esiin sitä, että älykäs voi olla myös luovasti lahjakas. Eikä kukaan tuo esiin myöskään sitä, että älykkyys ei ole keneltäkään pois. Polarisoiva asettelu tällä palstalla on jokseenkin luotaantyöntävää.
Tällä palstalla ei voi valita juttukavereitaan, joten tämä palsta ei ole asiakeskustelun mekka. Ei voi myöskään väkisin ryhtyä keskustelemaan, joten vapaaehtoisesti juttelemaan tulevilla on motiivinsa, joskin mukaan mahtuu myös niitä, jotka ilmoittavat vain, ettei kiinnosta. Lähtökohtaisesti siis ollaan aika lailla samaa mieltä tai aika lailla eri mieltä; aiheesta riippuu sitten se, paljonko keskustelua suorastaan sabotoidaan ja ilmoitetaan poistettavaksi vain sen vuoksi, että ei tykätä ja voidaan.
Älykkyys on aihe, joka aiheuttaa riitaa ihan kaikkialla. Harva asia saa ihmiset nousemaan takajaloilleen niin nopeasti ja äkäisesti. Minun mielipiteeni on se, että ärsyyntymisen syy on kateuden ja loukkaantumisen sekoitus. Inhimillistä.
Syy on kylläkin siinä että joku pitää itseään muita ylempänä. Älykäshän ymmärtää tämän, eikä kuvittele että toinen olisi kateellinen tai loukkaantunut.
Jos joku kertoo, että "juoksin tuossa viime viikonloppuna satasen alle yhteentoista sekuntiin", niin tyypillinen vastine on "wau, sepä hienoa!".
Jos joku taas kertoo, että "kävin Mensan testissä ja pääsin jäseneksi", niin yleisin kommentti on luokkaa "luuletko olevasi jotenkin minua parempi" tai toisena vaihtoehtona "ei tuommoiset testit mitään oikeasti mittaa".
Hyvä syy pitää se g-faktori omana tietonaan...
Komppaan tätä täysin. Ärtymyksen taso on taattu. Kukaan Mensan jäsen ei pidä todistusta älykkyydestään seinällä raameissa. He ovat asiasta hyvin hiljaa.
"Kukaan ei kuitenkaan tuo esiin sitä, että älykäs voi olla myös luovasti lahjakas"
Totta. Itse olen sitä mieltä, että luovasti lahjakas ei edes voi olla ilman älykkyyttä.
Mua henk. koht. on alkanut tympäistä jatkuva hokema 'olemme yhdenvertaisia, samanlaisia ja samasta puusta veistettyjä pikkuapinoita kaikki'. No emme todellakaan ole. Emme ole edes samaa kansaa (etnohistoriallisesti ja geneettisesti), jos tarkkoja ollaan. Suomessa sensuroidaan jopa mv- kalmistokulttuuristen suomenheimojen jäänteitä sisämaassa tai ne selitetään jääkauden/luonnontekeleinä, haluten antaa vaikutelma pseudoista ja olemattomasta siperiantaustaisten tms. mk- sisämaan asutuksesta.
Kaikki olemassa oleva pitäisi kastroida tai poisselittää mk-taustaisten puoli-imb*sillien tasolle. Tämähän ei ole muuta kuin enemmistörasismin harjoittamista. Herätkää..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millon mensa lopetti numeron antamisen?
Waissista ei ole koskaan annettukaan muuta kuin sanallinen arvio.
meillä älykkäillähän on omia yhdistyksia ja niiden puitteissa vapaa-ajan toimintaa. Kannattaa laajentaa horisonttia vaikka suomenkin ulkopuolelle - niissäkin on suomalaisia mukana, jos vaikka haluaa löytää suomalainen älykkään kumppanin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niinsevaanon kirjoitti:
Mikäpä ei olisi haastavaa, jos ei ole oikeasti sitä älliä. Voit olla matemaattisesti älykäs ja samaan aikaan ihmissuhdeidiootti. Yleisneroja on todella harvassa.
Ihmissuhdeidiootti ja matemaattisesti älykäs? Mensan testi testaa yleistä älykkyyttä, jonka osa-alueissa on muun muassa looginen päättely. Olen kyllä miettinyt sitä, että millä logiikalla mielestänne älykkäät ihmiset menisivät pitkäksi aikaa yhteen selkeästi tyhmempien ihmisten kanssa? Perustelen itse tätä sillä, että pitkäaikaisessa liitossa keskusteluaiheet loppuisivat aika lyhyeen, jos ideoiden esittäminen ja niiden pallottelu sekä ajatusmaailma eroaisi täysin toisistaan.
Vierailija kirjoitti:
Millon mensa lopetti numeron antamisen?
Waissista ei ole koskaan annettukaan muuta kuin sanallinen arvio.
taidetaanpa siellä edelleen pistetyttää tulos
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saman tason älykkyysosamäärä ei takaa samankaltaisuutta kuin äo:n osalta.
Tunnen älykkäitä mutta ajattelultaan jähmeitä ja umpikonservatiivisia ihmisiä, joilla riittää vain rajallisesti älyllistä uteliaisuutta ja luovuutta. Tällaiset ihmiset tuppaavat olemaan uuvuttavia ja epäinnostavia ankeuttajia. Pilvilinnoissaan leijailevat "nerot" eivät myöskään kiinnosta, koska haluan aloitekykyisen, käytännönläheisen ja aikaansaavan kumppanin. Oman kokemukseni mukaan yhteiskuntamme on rakennettu otimaaliseksi keskimääräisen älykkäälle. Arjen sujuvuuden kannalta ei ole lainkaan haitaksi, jos kumppanini on sellainen.
-ÄO 135
Vierailija kirjoitti:
Mulla muistaakseni 143 eikä ole ollut tällaisia vaikeuksia. Tosin ei nykyisenkään puolison kanssa ratkota yhdessä logiikkapulmia tms., niitähän minä osaan tehdä paremmin, muuten älyllisesti kyllä ollaan aikalailla samalla viivalla. Harvassa ovat muutenkin ne kiinnostavat ihmiset, joita en huolisi tyhmyyden vuoksi.
Mulla on 149. Ei haittaa vaikka puolisolla ei ole, koska hän on kiltti ja ahkera ja hyvä sängyssä. Ei hän silti mikään tyhmä mies ole, vaan ihan normaali insinööri. Naimisissa ollaan oltu onnellisesti jo yli 20 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykäs ei aina ole kovin viisas silti eli sitä älykkyyttä ei välttämättä osata käytännön toimiin parinmuodostuksessa soveltaa. Täältä keskinkertaisten osastolta kommentoin
Puolisollani on mitattu ÄO 180. En tiedä, mitä kommentillasi ajat takaa, mutta eivät kaikki mensalaiset ole autistisia ja sosiaalisesti estyneitä. Puolisoni ei toki ole superekstrovertti, vaan ihan ns: normaali.
Missä tuo on mitattu ja miten?
Milloin?
Tulin kysymään samaa. Itse olen ihan tavis, mutta eräällä sukulaisellani on Mensan testitulos (tai oikeastaan kaksi) 80-luvulta. Todistuksessa kerrotaan ÄO:n lisäksi myös, että hän on "älykkäämpi kuin XX,X %", ja tämä on laskettavissa myös kahden desimaalin tarkkuudella.
Olisi kiva kuulla, mitä tuon ÄO 180:n paperissa lukee.
Ai nyt jo kyseenalaistatte älykkyyden. No, ihan on Mensan omissa tiloissa, aikarajoitetusti tehty testi. Todistus löytyy prosentteineen, allekirjoituksineen ym. Ja Mensan jäsenyyskorttikin on.
Jos tuo testi on tehty 80-luvulla, niin prosenttitiedon pitäisi olla ("parempi kuin 99,96 prosentilla väestöstä"). Tuolloin käytettiin keskihajontaa 24. Nykyisen testin keskihajonta on 15, jolloin tuohon prosenttilukuun pääsee tuloksella 150.
Mitattu 2000-luvulla. En pääse ihan heti käsiksi lukuun, kun se on kotona jossain varaston laatikossa.
Tavallaan ihmettelen myös, että mikä on relevanttius siinä, että kysytään jonkin eksaktin luvun perään.
Toisekseen hämmästelen myös sitä, että älykkyys saa näin paljon negatiivista kaikua. Täälläkin se herättää vain pessimistisiä kommentteja, kuten että ”tunneälykkyys ja luovuus ovat paljon arvostettavampia asioita, kuin joku mitattu älykkyys, joka ei kerro kaikkea”.
Kukaan ei kuitenkaan tuo esiin sitä, että älykäs voi olla myös luovasti lahjakas. Eikä kukaan tuo esiin myöskään sitä, että älykkyys ei ole keneltäkään pois. Polarisoiva asettelu tällä palstalla on jokseenkin luotaantyöntävää.
Tällä palstalla ei voi valita juttukavereitaan, joten tämä palsta ei ole asiakeskustelun mekka. Ei voi myöskään väkisin ryhtyä keskustelemaan, joten vapaaehtoisesti juttelemaan tulevilla on motiivinsa, joskin mukaan mahtuu myös niitä, jotka ilmoittavat vain, ettei kiinnosta. Lähtökohtaisesti siis ollaan aika lailla samaa mieltä tai aika lailla eri mieltä; aiheesta riippuu sitten se, paljonko keskustelua suorastaan sabotoidaan ja ilmoitetaan poistettavaksi vain sen vuoksi, että ei tykätä ja voidaan.
Älykkyys on aihe, joka aiheuttaa riitaa ihan kaikkialla. Harva asia saa ihmiset nousemaan takajaloilleen niin nopeasti ja äkäisesti. Minun mielipiteeni on se, että ärsyyntymisen syy on kateuden ja loukkaantumisen sekoitus. Inhimillistä.
Syy on kylläkin siinä että joku pitää itseään muita ylempänä. Älykäshän ymmärtää tämän, eikä kuvittele että toinen olisi kateellinen tai loukkaantunut.
Olet väärässä.
Kysymys on siitä, että älykkyyden on tultava jollain tavalla ilmi. Se, millä tavalla tämä tapahtuu, on avain siihen, miten älykkyyteen suhtaudutaan. Yleensä ihmiset saavat olla ihan rauhassa, kun äly näkyy vain pilkahduksina esimerkiksi päässälaskun tai muun aivonäppäryyden lomassa. Kateus ja loukkaantuminen nousevat näkyviin ja kuuluviin silloin, kun on kysymys huippuälykkyydestä ja siitä, että sitä on jopa käyty mittauttamassa.
Missä tilanteissa huippu-ÄO sitten voi tulla ilmi? Kun sen sanoo ääneen kaverille, opettajalle tai potentiaaliselle työnantajalle. Tai kun esittelee aivotehoaan käytännössä esimerkiksi luettelemalla korttipelin loppupuolella vastustajien kortit näkemättä niitä. Tai sanomalla korvakuulon perusteella kollegalle, että tämä on juuri tehnyt laskimellaan näppäilyvirheen. Tämäkin voi vielä olla OK, mutta kun joku kysyy, miten tuo on mahdollista, ja siihen vastaa, miten tuo on mahdollista... Olen siis tuo edellä prosenteista (XX,XX %) kysynyt henkilö, joka on kasvanut 99,94-prosenttiliikkeen edustajan kanssa siitä lähtien, kun kumpikin oltiin vauvoja, joten olen saanut seurata erittäin älykkään ihmisen elämistä meidän tavisten maailmassa.
Huippuälykäs voi vaikuttaa ihan tavalliselta tyypiltä, joka ei pidä tai ainakaan näytä pitävänsä itseään muita ylempänä. Hän voi vaikuttaa jopa jotenkin tyhmältä siksi, että hän saattaa ajatella eri tavalla, eivätkä muut välttämättä tajua, mistä se johtuu.
Mutta sinä huomaamattasi puitkin asian sanoiksi näin: "Syy on kylläkin siinä että joku pitää itseään muita ylempänä." Huomattavan älykäs ihminen tosiaan on älykkyydeltään muita ylempänä. Ja sehän siinä kismittääkin, vai mitä?
Vierailija kirjoitti:
Tulepa alas sieltä norsunluutornistasi meidän normaaliälyisten kuolevaisten joukkoon äläkä koko ajan vain mieti testitulostasi. Kai tiedät, että eivät ne Mensankaan testit kaikkia älyn osa-alueita mittaa. Palikkatesti on palikkatesti.
Oliko se edes mensan testi? Lehtien tarjoamat versiot eivät ehkä ole kovin luotettavia.
Te jotka mainostatte jotain 130-150 lukuja. Menkää sinne Mensan oikeaan testiin. Nämä pilinpalin nettitestit näyttävät 120 lukuja jopa aivan täysille tolloille
Tuo koko aloituksen otsikko on kirjoitettu väärin.
"Älykkään kumppanin löytäminen on oikeasti haastavaa"
Parisuhteet on niin last season. Sais ees komeen miehen ja toimivan panosuhteen
t. Nainen