Älykkäänä kumppanin löytäminen on oikeasti haastavaa
En nyt kritisoi vähemmän älykkäitä, mutta jos äo on 137, se rajaa ulkopuolelle suurimman osan ihmisistä. En tiedä tapailukumppanien älykkyysosamääriä, mutta sen huomaa helposti, jos toinen on täysin eri viivalla. Käytännössä ehkä 3% vastakkaisen sukupuolen edustajista voisin kelpuuttaa älyllisen kapasiteetin suhteen, mutta moniko näistä asuu lähellä, moniko on sinkku, monenko kanssa muuten kemiat kohtaavat?
Mistä voi löytää kumppanin, jos ei halua seurustella taviksen kanssa?
Ja ei, en pidä itseäni parempana kuin muut, mutta fakta on se, että sosiaalinen kanssakäyminen on liian uuvuttavaa suurimman osan kanssa - minulle.
Kommentit (1624)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykäs ei aina ole kovin viisas silti eli sitä älykkyyttä ei välttämättä osata käytännön toimiin parinmuodostuksessa soveltaa. Täältä keskinkertaisten osastolta kommentoin
Puolisollani on mitattu ÄO 180. En tiedä, mitä kommentillasi ajat takaa, mutta eivät kaikki mensalaiset ole autistisia ja sosiaalisesti estyneitä. Puolisoni ei toki ole superekstrovertti, vaan ihan ns: normaali.
Missä tuo on mitattu ja miten?
Milloin?
Tulin kysymään samaa. Itse olen ihan tavis, mutta eräällä sukulaisellani on Mensan testitulos (tai oikeastaan kaksi) 80-luvulta. Todistuksessa kerrotaan ÄO:n lisäksi myös, että hän on "älykkäämpi kuin XX,X %", ja tämä on laskettavissa myös kahden desimaalin tarkkuudella.
Olisi kiva kuulla, mitä tuon ÄO 180:n paperissa lukee.
Ai nyt jo kyseenalaistatte älykkyyden. No, ihan on Mensan omissa tiloissa, aikarajoitetusti tehty testi. Todistus löytyy prosentteineen, allekirjoituksineen ym. Ja Mensan jäsenyyskorttikin on.
Jos tuo testi on tehty 80-luvulla, niin prosenttitiedon pitäisi olla ("parempi kuin 99,96 prosentilla väestöstä"). Tuolloin käytettiin keskihajontaa 24. Nykyisen testin keskihajonta on 15, jolloin tuohon prosenttilukuun pääsee tuloksella 150.
Juuri tätä tarkoitin minä, joka kirjoitti tuon XX,X % -esimerkin. 80-luvulla tulos 168 merkitsi lukemaa 99,94 %. Ainakin tuon paperin mukaan.
Ihmiset sekoittuvat usein yhden alan lahjakkuuden erityisen korkeaan älykkyyteen. Esimerkki LVIS-asentajasta oli juuri sellainen. Kyllähän työtä pitkään tekemällä oppii ottamaan huomioon erilaiset yksityiskohdat. Korkea älykkyys yleensä tekee ihmisestä monipuolisen monitaiturin, joka on keskimääräistä parempi oikeastaan kaikessa. Ja vähintäänkin oppii nopeasti ennalta tuntemattomat taidot.
Erittäin älykäs mielestäni näkee maailman hyvin eri tavalla. Tavis näkee puita mutta älykäs näkee metsän, jos nyt joku puujalkaesimerkki pitäisi keksiä. Älykkäällä on yleensä kymmeniä erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisumalleja kulloiseenkin ongelmaan ja joku vähän yksinkertaisempi ihmettelee sitä, miksi asiaa edes pitää pohtia nähdessään vain yhden mahdollisen ratkaisun.
Edelliset seikat tekevät mielestäni älykkään ajatusmaailmasta hyvin erilaisen koska heidän prosessorinsa pyörii jatkuvasti ja ideoita ja uusia ajatuksia tulee nopeammin, kuin vähemmän älykäs pystyy edes kuvittelemaan. Näkisin älykkyyden kuin auton tehona. Tehokkaalla autolla voi ajaa myös hitaasti mutta ajamisen ilo on kaukana, jos pitää körötellä kolmeakymppiä moottoritiellä. Samoin merkittävästi vähemmän älykkään seura on pidemmän päälle raskasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykäs ei aina ole kovin viisas silti eli sitä älykkyyttä ei välttämättä osata käytännön toimiin parinmuodostuksessa soveltaa. Täältä keskinkertaisten osastolta kommentoin
Puolisollani on mitattu ÄO 180. En tiedä, mitä kommentillasi ajat takaa, mutta eivät kaikki mensalaiset ole autistisia ja sosiaalisesti estyneitä. Puolisoni ei toki ole superekstrovertti, vaan ihan ns: normaali.
Missä tuo on mitattu ja miten?
Milloin?
Tulin kysymään samaa. Itse olen ihan tavis, mutta eräällä sukulaisellani on Mensan testitulos (tai oikeastaan kaksi) 80-luvulta. Todistuksessa kerrotaan ÄO:n lisäksi myös, että hän on "älykkäämpi kuin XX,X %", ja tämä on laskettavissa myös kahden desimaalin tarkkuudella.
Olisi kiva kuulla, mitä tuon ÄO 180:n paperissa lukee.
Ai nyt jo kyseenalaistatte älykkyyden. No, ihan on Mensan omissa tiloissa, aikarajoitetusti tehty testi. Todistus löytyy prosentteineen, allekirjoituksineen ym. Ja Mensan jäsenyyskorttikin on.
Jos tuo testi on tehty 80-luvulla, niin prosenttitiedon pitäisi olla ("parempi kuin 99,96 prosentilla väestöstä"). Tuolloin käytettiin keskihajontaa 24. Nykyisen testin keskihajonta on 15, jolloin tuohon prosenttilukuun pääsee tuloksella 150.
Mitattu 2000-luvulla. En pääse ihan heti käsiksi lukuun, kun se on kotona jossain varaston laatikossa.
Tavallaan ihmettelen myös, että mikä on relevanttius siinä, että kysytään jonkin eksaktin luvun perään.
Toisekseen hämmästelen myös sitä, että älykkyys saa näin paljon negatiivista kaikua. Täälläkin se herättää vain pessimistisiä kommentteja, kuten että ”tunneälykkyys ja luovuus ovat paljon arvostettavampia asioita, kuin joku mitattu älykkyys, joka ei kerro kaikkea”.
Kukaan ei kuitenkaan tuo esiin sitä, että älykäs voi olla myös luovasti lahjakas. Eikä kukaan tuo esiin myöskään sitä, että älykkyys ei ole keneltäkään pois. Polarisoiva asettelu tällä palstalla on jokseenkin luotaantyöntävää.
En koe että looginen äly (141) olisi omalta osaltani ollut mitenkään tiellä. Korkeintaan se on auttanut asettamaan oikeat kriteerit kumppanin löytämiselle, ts. löytämään kumppanin jonka kanssa on onnellista olla, eikä vain pokaali.
Mutta. Kumppanin puolelta se voi olla hieman uhkaavaa. Olen minä kuullut kumppaneiltani huolta siitä että pitäisin heitä jotenkin tyhminä, kun itse tiedän ja osaan heidän mielestään paljon. Se harmittaa, kun en tietenkään halua joutua piilottelemaan itseäni, mutta taas samalla en halua että kellään olisi sellainen olo seurassani. Enkä minä ole ajatellut kumppaneistani että he olisivat tyhmempiä, heillä kuitenkin on paljon sellaista tietoa ja osaamista mitä minulla ei.
Joskin nyt kun mietin, niin sitä tulee kuitenkin tehtyä että vastailen visoissa usein tahallaan väärin ja menen jekkuihin jotka olen huomannut ennalta. Siitä tulee vain parempi mieli kun näkee muilla hymyn kasvoillaan. Ei pointti ole olla aina oikeassa ja virheetön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykäs ei aina ole kovin viisas silti eli sitä älykkyyttä ei välttämättä osata käytännön toimiin parinmuodostuksessa soveltaa. Täältä keskinkertaisten osastolta kommentoin
Puolisollani on mitattu ÄO 180. En tiedä, mitä kommentillasi ajat takaa, mutta eivät kaikki mensalaiset ole autistisia ja sosiaalisesti estyneitä. Puolisoni ei toki ole superekstrovertti, vaan ihan ns: normaali.
Missä tuo on mitattu ja miten?
Milloin?
Tulin kysymään samaa. Itse olen ihan tavis, mutta eräällä sukulaisellani on Mensan testitulos (tai oikeastaan kaksi) 80-luvulta. Todistuksessa kerrotaan ÄO:n lisäksi myös, että hän on "älykkäämpi kuin XX,X %", ja tämä on laskettavissa myös kahden desimaalin tarkkuudella.
Olisi kiva kuulla, mitä tuon ÄO 180:n paperissa lukee.
Ai nyt jo kyseenalaistatte älykkyyden. No, ihan on Mensan omissa tiloissa, aikarajoitetusti tehty testi. Todistus löytyy prosentteineen, allekirjoituksineen ym. Ja Mensan jäsenyyskorttikin on.
Jos tuo testi on tehty 80-luvulla, niin prosenttitiedon pitäisi olla ("parempi kuin 99,96 prosentilla väestöstä"). Tuolloin käytettiin keskihajontaa 24. Nykyisen testin keskihajonta on 15, jolloin tuohon prosenttilukuun pääsee tuloksella 150.
Mitattu 2000-luvulla. En pääse ihan heti käsiksi lukuun, kun se on kotona jossain varaston laatikossa.
Tavallaan ihmettelen myös, että mikä on relevanttius siinä, että kysytään jonkin eksaktin luvun perään.
Toisekseen hämmästelen myös sitä, että älykkyys saa näin paljon negatiivista kaikua. Täälläkin se herättää vain pessimistisiä kommentteja, kuten että ”tunneälykkyys ja luovuus ovat paljon arvostettavampia asioita, kuin joku mitattu älykkyys, joka ei kerro kaikkea”.
Kukaan ei kuitenkaan tuo esiin sitä, että älykäs voi olla myös luovasti lahjakas. Eikä kukaan tuo esiin myöskään sitä, että älykkyys ei ole keneltäkään pois. Polarisoiva asettelu tällä palstalla on jokseenkin luotaantyöntävää.
Tällä palstalla ei voi valita juttukavereitaan, joten tämä palsta ei ole asiakeskustelun mekka. Ei voi myöskään väkisin ryhtyä keskustelemaan, joten vapaaehtoisesti juttelemaan tulevilla on motiivinsa, joskin mukaan mahtuu myös niitä, jotka ilmoittavat vain, ettei kiinnosta. Lähtökohtaisesti siis ollaan aika lailla samaa mieltä tai aika lailla eri mieltä; aiheesta riippuu sitten se, paljonko keskustelua suorastaan sabotoidaan ja ilmoitetaan poistettavaksi vain sen vuoksi, että ei tykätä ja voidaan.
Älykkyys on aihe, joka aiheuttaa riitaa ihan kaikkialla. Harva asia saa ihmiset nousemaan takajaloilleen niin nopeasti ja äkäisesti. Minun mielipiteeni on se, että ärsyyntymisen syy on kateuden ja loukkaantumisen sekoitus. Inhimillistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykäs ei aina ole kovin viisas silti eli sitä älykkyyttä ei välttämättä osata käytännön toimiin parinmuodostuksessa soveltaa. Täältä keskinkertaisten osastolta kommentoin
Puolisollani on mitattu ÄO 180. En tiedä, mitä kommentillasi ajat takaa, mutta eivät kaikki mensalaiset ole autistisia ja sosiaalisesti estyneitä. Puolisoni ei toki ole superekstrovertti, vaan ihan ns: normaali.
Missä tuo on mitattu ja miten?
Milloin?
Tulin kysymään samaa. Itse olen ihan tavis, mutta eräällä sukulaisellani on Mensan testitulos (tai oikeastaan kaksi) 80-luvulta. Todistuksessa kerrotaan ÄO:n lisäksi myös, että hän on "älykkäämpi kuin XX,X %", ja tämä on laskettavissa myös kahden desimaalin tarkkuudella.
Olisi kiva kuulla, mitä tuon ÄO 180:n paperissa lukee.
Ai nyt jo kyseenalaistatte älykkyyden. No, ihan on Mensan omissa tiloissa, aikarajoitetusti tehty testi. Todistus löytyy prosentteineen, allekirjoituksineen ym. Ja Mensan jäsenyyskorttikin on.
Jos tuo testi on tehty 80-luvulla, niin prosenttitiedon pitäisi olla ("parempi kuin 99,96 prosentilla väestöstä"). Tuolloin käytettiin keskihajontaa 24. Nykyisen testin keskihajonta on 15, jolloin tuohon prosenttilukuun pääsee tuloksella 150.
Mitattu 2000-luvulla. En pääse ihan heti käsiksi lukuun, kun se on kotona jossain varaston laatikossa.
Tavallaan ihmettelen myös, että mikä on relevanttius siinä, että kysytään jonkin eksaktin luvun perään.
Toisekseen hämmästelen myös sitä, että älykkyys saa näin paljon negatiivista kaikua. Täälläkin se herättää vain pessimistisiä kommentteja, kuten että ”tunneälykkyys ja luovuus ovat paljon arvostettavampia asioita, kuin joku mitattu älykkyys, joka ei kerro kaikkea”.
Kukaan ei kuitenkaan tuo esiin sitä, että älykäs voi olla myös luovasti lahjakas. Eikä kukaan tuo esiin myöskään sitä, että älykkyys ei ole keneltäkään pois. Polarisoiva asettelu tällä palstalla on jokseenkin luotaantyöntävää.
Tarkoitatko sitä, että kysytään ÄO:ta, vai sitä että kysytään tuota prosenttilukua?
Itse olen tavis ja puolisoni todella älykäs. Ensin itseäni kiehtoi toisessa älykkyys, mutta näin vuosien jälkeen huomaan, että mieluummin toinen tavis olisi ollut parempi vaihtoehto. Puolisoni ehkä tietyllä tavalla nauttii siitä, että hän opettaa ja kertoilee minulle asioita, mutta mä kaipaisin jotain maanläheisempää keskustelua. Jotain hauskaa ja nokkelaa sanailua, enkä toisen pitkää monologia asiasta kuin asiasta.
Ja ainakin omassa puolisossa älykkyys kulkee jonkinlaisen saamattomuuden kanssa, hän liian usein analysoi asioita eikä saa mitään aikaiseksi ja on muutenkin sellainen nörtti sisähiiri. Itse kaipaisin ihmistä, kenen kanssa lenkkeillä ja upottaa sormet multaan ja tehdä puutarhahommia, mutta kuitenkin ihmistä, jonka kanssa käydä keskusteluja.
Eli ehkä parempikin, että älykkäät ovat toistensa seurassa.
Jos on pelkästään älykäs niin ei silläkään pitkälle pääse parisuhdemarkkinoilla. Pitää olla kyllä muutakin "tarjottavaa". Kaksi oikeasti älykästä ihmistä voi olla kyllä vaikea yhdistelmä. Eiköhän oikeasti älykäs ihminen tajua että riittää että se kumppani on fiksu jos kaikki muut puolet ovat ok. Ihmiset jotka syystä tai toisesta luulevat itsestään liikoja jäävät usein yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykäs ei aina ole kovin viisas silti eli sitä älykkyyttä ei välttämättä osata käytännön toimiin parinmuodostuksessa soveltaa. Täältä keskinkertaisten osastolta kommentoin
Puolisollani on mitattu ÄO 180. En tiedä, mitä kommentillasi ajat takaa, mutta eivät kaikki mensalaiset ole autistisia ja sosiaalisesti estyneitä. Puolisoni ei toki ole superekstrovertti, vaan ihan ns: normaali.
Missä tuo on mitattu ja miten?
Milloin?
Tulin kysymään samaa. Itse olen ihan tavis, mutta eräällä sukulaisellani on Mensan testitulos (tai oikeastaan kaksi) 80-luvulta. Todistuksessa kerrotaan ÄO:n lisäksi myös, että hän on "älykkäämpi kuin XX,X %", ja tämä on laskettavissa myös kahden desimaalin tarkkuudella.
Olisi kiva kuulla, mitä tuon ÄO 180:n paperissa lukee.
Ai nyt jo kyseenalaistatte älykkyyden. No, ihan on Mensan omissa tiloissa, aikarajoitetusti tehty testi. Todistus löytyy prosentteineen, allekirjoituksineen ym. Ja Mensan jäsenyyskorttikin on.
Jos tuo testi on tehty 80-luvulla, niin prosenttitiedon pitäisi olla ("parempi kuin 99,96 prosentilla väestöstä"). Tuolloin käytettiin keskihajontaa 24. Nykyisen testin keskihajonta on 15, jolloin tuohon prosenttilukuun pääsee tuloksella 150.
Mitattu 2000-luvulla. En pääse ihan heti käsiksi lukuun, kun se on kotona jossain varaston laatikossa.
Tavallaan ihmettelen myös, että mikä on relevanttius siinä, että kysytään jonkin eksaktin luvun perään.
Toisekseen hämmästelen myös sitä, että älykkyys saa näin paljon negatiivista kaikua. Täälläkin se herättää vain pessimistisiä kommentteja, kuten että ”tunneälykkyys ja luovuus ovat paljon arvostettavampia asioita, kuin joku mitattu älykkyys, joka ei kerro kaikkea”.
Kukaan ei kuitenkaan tuo esiin sitä, että älykäs voi olla myös luovasti lahjakas. Eikä kukaan tuo esiin myöskään sitä, että älykkyys ei ole keneltäkään pois. Polarisoiva asettelu tällä palstalla on jokseenkin luotaantyöntävää.
Tarkoitatko sitä, että kysytään ÄO:ta, vai sitä että kysytään tuota prosenttilukua?
Kuulisin mieluummin vastauksen kuin katselisin noita alapeukkuja. Kyseessä kun ei edes ole kyllä/ei-vastausta kaipaava utelu.
Vierailija kirjoitti:
Jos on pelkästään älykäs niin ei silläkään pitkälle pääse parisuhdemarkkinoilla. Pitää olla kyllä muutakin "tarjottavaa". Kaksi oikeasti älykästä ihmistä voi olla kyllä vaikea yhdistelmä. Eiköhän oikeasti älykäs ihminen tajua että riittää että se kumppani on fiksu jos kaikki muut puolet ovat ok. Ihmiset jotka syystä tai toisesta luulevat itsestään liikoja jäävät usein yksin.
Onkohan olemassa ihmistä, jolla ei ole mitään muuta ominaisuutta kuin älykkyys?
Mä sain vasta näin 38-vuotiaana tietää psykologisissa testeissä (yht 10 h) että olen kaikissa osioissa heittämällä kärkikastia keskiarvoon suhteutettuna. Tätä alisuoriutumistani aletaan nyt tutkia enemmän.
Olen aina kokenut että en kuulu joukkoon, koska en kykene näkemään vain yhtä asiaa/näkökulmaa kerrallaan, vaan aivoissa risteilee tuhat ja yksi asiaa samalla kertaa. Minua tämä on ahdistanut aina, joskin olen aina ollut hyvin kekseliäs.
Minulle tämä on ollut taakka, koska en ole voinut koko elämäni aikana käyttää hyväkseni aivojani, sillä minua on jo lapsena pidetty tyhmänä ja osaamattomana, kun en ole osannut 5-vuotiaana asioita joita pitäisi osata vasta 15-vuotiaana. Tämä on ollut isälleni varsinkin merkki siitä että lapsi on tyhmä.
Minulla on 2-vuotinen ammattikoulu takana, enkä ole opiskellut enempää. Koen opiskelussa suuria vaikeuksia kun koskaan en ole saanut opettajilta riittävää tietoa, vaan kysymyksiini miksi joku on jotenkin, miksi se ei ole näin, voisiko se olla tässä tapauksessa näin jne. minulle on vastattu että olen nenäkäs, ja että häiritsen opetusta kysymyksillän, että asia nyt vain on näin, enkä tästä tämän enempää sinulle kerro, kysy äidiltäsi jos haluat tietää enemmän.
Aivoni kun vain eivät kyenneet oppimaan vajailla tiedoilla, eikä kysyä saanut, niin en pärjännyt kovin hyvin koulussakaan.
En tule toimeen omasta mielestään älykkäiden kanssa, koska tapaamissani itseään älykkäinä pitävissä ihmisissä on kaikissa ollut samanlainen piirre, ja se on itsetietoisuus ja itsensä korostaminen, sekä yritys päteä ja olla vähän parempi aina kaikessa.
Kun olen itse elänyt tavallisten tallukoiden kanssa älykkyyttäni ymmärtämättä, ja itseäni tyhmänä pitäen, niin minulta puuttuu tuo itsekorostus tyystin.
Olisi ihanaa tavata joku samanlainen kuin itse olen, saisi kerrankin ääneen ihmetellä ja keskustella asioista niiltä kanteilta mitä molempien aivot keksivät tuottaa, ja ilman nokittelua. <3
On olemassa älykkyyttä ja älykkyyttä. Jos on saanut korkeat pisteet jostain palikkatestistä ja tykkää kehuskella sillä julkisuudessa, ei varmaan ymmärräkään mitään sosiaalista suhteista, elämästä tai yhteiskunnasta. Saa siinä sitten kumppania haeskella.
Vierailija kirjoitti:
On olemassa älykkyyttä ja älykkyyttä. Jos on saanut korkeat pisteet jostain palikkatestistä ja tykkää kehuskella sillä julkisuudessa, ei varmaan ymmärräkään mitään sosiaalista suhteista, elämästä tai yhteiskunnasta. Saa siinä sitten kumppania haeskella.
Palikkatesti siis on yhtä älykkyyttä, mutta mitäs se toinen on?
Vierailija kirjoitti:
Mä sain vasta näin 38-vuotiaana tietää psykologisissa testeissä (yht 10 h) että olen kaikissa osioissa heittämällä kärkikastia keskiarvoon suhteutettuna. Tätä alisuoriutumistani aletaan nyt tutkia enemmän.
Olen aina kokenut että en kuulu joukkoon, koska en kykene näkemään vain yhtä asiaa/näkökulmaa kerrallaan, vaan aivoissa risteilee tuhat ja yksi asiaa samalla kertaa. Minua tämä on ahdistanut aina, joskin olen aina ollut hyvin kekseliäs.
Minulle tämä on ollut taakka, koska en ole voinut koko elämäni aikana käyttää hyväkseni aivojani, sillä minua on jo lapsena pidetty tyhmänä ja osaamattomana, kun en ole osannut 5-vuotiaana asioita joita pitäisi osata vasta 15-vuotiaana. Tämä on ollut isälleni varsinkin merkki siitä että lapsi on tyhmä.
Minulla on 2-vuotinen ammattikoulu takana, enkä ole opiskellut enempää. Koen opiskelussa suuria vaikeuksia kun koskaan en ole saanut opettajilta riittävää tietoa, vaan kysymyksiini miksi joku on jotenkin, miksi se ei ole näin, voisiko se olla tässä tapauksessa näin jne. minulle on vastattu että olen nenäkäs, ja että häiritsen opetusta kysymyksillän, että asia nyt vain on näin, enkä tästä tämän enempää sinulle kerro, kysy äidiltäsi jos haluat tietää enemmän.
Aivoni kun vain eivät kyenneet oppimaan vajailla tiedoilla, eikä kysyä saanut, niin en pärjännyt kovin hyvin koulussakaan.
En tule toimeen omasta mielestään älykkäiden kanssa, koska tapaamissani itseään älykkäinä pitävissä ihmisissä on kaikissa ollut samanlainen piirre, ja se on itsetietoisuus ja itsensä korostaminen, sekä yritys päteä ja olla vähän parempi aina kaikessa.
Kun olen itse elänyt tavallisten tallukoiden kanssa älykkyyttäni ymmärtämättä, ja itseäni tyhmänä pitäen, niin minulta puuttuu tuo itsekorostus tyystin.
Olisi ihanaa tavata joku samanlainen kuin itse olen, saisi kerrankin ääneen ihmetellä ja keskustella asioista niiltä kanteilta mitä molempien aivot keksivät tuottaa, ja ilman nokittelua. <3
Moikka! Vähän off-topic, mutta voisiko kyseessä olla ADHD (tarkkaamaton versio, jos ei ole ylivilkkautta/impulsiivisuutta)? ADHD-tyyppejä usein kuvaa alisuoriutuminen, vaikka olisivatkin älyllisesti reippaasti keskivertoa yläpuolella. Myös ulkopuolisuuden tunne on tuttua. Moni asia, mitä kuvaat, on tosi yleistä ADHD:ssa, kuten ajatusten risteily, asioiden monipuolinen käsittely, luovuus jne. Itsellä diagnosoitiin näin 31-vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Itse asiassa älykkään on helpompi löytää haluamansa puoliso kuin tyhmän. Äly nimenomaan korreloi ongelmanratkaisuvalmiuksien ja loogisen ajattelukyvyn kanssa. Siten älykäs pystyy kyllä melko helposti päättelemään esim. mistä hänen kannattaa kumppania etsiä, minkälaisilla kriteereillä lähteä liikkeelle ja miten pitää kiinni hyvästä puolisoehdokkaasta. Samoin hän voi ymmärtää, ettei edes halua puolisoa.
Tyhmän on paljon vaikeampi onnistua, koska hänellä voi olla täysin epärealistiset odotukset, vaikeuksia tehdä vaikutusta kehenkään millään henkisellä ominaisuudellaan kuten huumori ja viihdyttävä keskustelu, sekä usein myös huonot elintavat, joista johtuen ulkonäkökään ei aina ole kovin häävi.
Fiksut pärjää aina, myös parinvalinnassa. Sitähän älykkyys vähän niin määritelmällisesti tarkoittaa.
Höpöhöpö. Tyhmälle kelpaa kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykäs ei aina ole kovin viisas silti eli sitä älykkyyttä ei välttämättä osata käytännön toimiin parinmuodostuksessa soveltaa. Täältä keskinkertaisten osastolta kommentoin
Puolisollani on mitattu ÄO 180. En tiedä, mitä kommentillasi ajat takaa, mutta eivät kaikki mensalaiset ole autistisia ja sosiaalisesti estyneitä. Puolisoni ei toki ole superekstrovertti, vaan ihan ns: normaali.
Missä tuo on mitattu ja miten?
Milloin?
Tulin kysymään samaa. Itse olen ihan tavis, mutta eräällä sukulaisellani on Mensan testitulos (tai oikeastaan kaksi) 80-luvulta. Todistuksessa kerrotaan ÄO:n lisäksi myös, että hän on "älykkäämpi kuin XX,X %", ja tämä on laskettavissa myös kahden desimaalin tarkkuudella.
Olisi kiva kuulla, mitä tuon ÄO 180:n paperissa lukee.
Ai nyt jo kyseenalaistatte älykkyyden. No, ihan on Mensan omissa tiloissa, aikarajoitetusti tehty testi. Todistus löytyy prosentteineen, allekirjoituksineen ym. Ja Mensan jäsenyyskorttikin on.
Jos tuo testi on tehty 80-luvulla, niin prosenttitiedon pitäisi olla ("parempi kuin 99,96 prosentilla väestöstä"). Tuolloin käytettiin keskihajontaa 24. Nykyisen testin keskihajonta on 15, jolloin tuohon prosenttilukuun pääsee tuloksella 150.
Mitattu 2000-luvulla. En pääse ihan heti käsiksi lukuun, kun se on kotona jossain varaston laatikossa.
Tavallaan ihmettelen myös, että mikä on relevanttius siinä, että kysytään jonkin eksaktin luvun perään.
Toisekseen hämmästelen myös sitä, että älykkyys saa näin paljon negatiivista kaikua. Täälläkin se herättää vain pessimistisiä kommentteja, kuten että ”tunneälykkyys ja luovuus ovat paljon arvostettavampia asioita, kuin joku mitattu älykkyys, joka ei kerro kaikkea”.
Kukaan ei kuitenkaan tuo esiin sitä, että älykäs voi olla myös luovasti lahjakas. Eikä kukaan tuo esiin myöskään sitä, että älykkyys ei ole keneltäkään pois. Polarisoiva asettelu tällä palstalla on jokseenkin luotaantyöntävää.
Tällä palstalla ei voi valita juttukavereitaan, joten tämä palsta ei ole asiakeskustelun mekka. Ei voi myöskään väkisin ryhtyä keskustelemaan, joten vapaaehtoisesti juttelemaan tulevilla on motiivinsa, joskin mukaan mahtuu myös niitä, jotka ilmoittavat vain, ettei kiinnosta. Lähtökohtaisesti siis ollaan aika lailla samaa mieltä tai aika lailla eri mieltä; aiheesta riippuu sitten se, paljonko keskustelua suorastaan sabotoidaan ja ilmoitetaan poistettavaksi vain sen vuoksi, että ei tykätä ja voidaan.
Älykkyys on aihe, joka aiheuttaa riitaa ihan kaikkialla. Harva asia saa ihmiset nousemaan takajaloilleen niin nopeasti ja äkäisesti. Minun mielipiteeni on se, että ärsyyntymisen syy on kateuden ja loukkaantumisen sekoitus. Inhimillistä.
Hyvin mahdollista ja loogista. Olen joskus miettinyt, koetaanko älykkäät jotenkin elitistisiksi snobeiksi, jotka harrastavat korkeakulttuuria ja puhuvat ruokapöydässä Nietzschen ja Kantin filosofisen ajattelun eroavaisuuksista. Tai vaihtoehtoisesti, mikä toistuu tälläkin palstalla, että puoliso ei voi olla samanlainen, koska kaksi älykästä ovat jonkun logiikan mukaan vaikea yhdistelmä.
En aivan ymmärrä kyseistä logiikkaa. Ja aivan kuin älykkyys olisi jokin rajoite ihmisen elämässä. Lisäksi älykäs ei voi kuulemma olla osaava ja kykeneväinen millään muulla sektorilla kuin älykkyydessä. Haluaisin perusteluja.
Älykkäät niputetaan pieneen kategoriaan antamatta heille puheenvuoroa. Sen sijaan heitä saatetaan pitää itsetietoisina, itseään korostavina ja besserwissereinä. Ainoa edelliseen kategoriaan kuuluva henkilö, joka tulee mieleeni ei täytä älykkään ihmisen standardeja.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset sekoittuvat usein yhden alan lahjakkuuden erityisen korkeaan älykkyyteen. Esimerkki LVIS-asentajasta oli juuri sellainen. Kyllähän työtä pitkään tekemällä oppii ottamaan huomioon erilaiset yksityiskohdat. Korkea älykkyys yleensä tekee ihmisestä monipuolisen monitaiturin, joka on keskimääräistä parempi oikeastaan kaikessa. Ja vähintäänkin oppii nopeasti ennalta tuntemattomat taidot.
Erittäin älykäs mielestäni näkee maailman hyvin eri tavalla. Tavis näkee puita mutta älykäs näkee metsän, jos nyt joku puujalkaesimerkki pitäisi keksiä. Älykkäällä on yleensä kymmeniä erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisumalleja kulloiseenkin ongelmaan ja joku vähän yksinkertaisempi ihmettelee sitä, miksi asiaa edes pitää pohtia nähdessään vain yhden mahdollisen ratkaisun.
Edelliset seikat tekevät mielestäni älykkään ajatusmaailmasta hyvin erilaisen koska heidän prosessorinsa pyörii jatkuvasti ja ideoita ja uusia ajatuksia tulee nopeammin, kuin vähemmän älykäs pystyy edes kuvittelemaan. Näkisin älykkyyden kuin auton tehona. Tehokkaalla autolla voi ajaa myös hitaasti mutta ajamisen ilo on kaukana, jos pitää körötellä kolmeakymppiä moottoritiellä. Samoin merkittävästi vähemmän älykkään seura on pidemmän päälle raskasta.
Ja älykäs ADHD näkee kerralla metsän varjot ja niiden tarjoaman viileyden, lintujen pesäkolot ja laulut, auringon leikin oksien välistä, vihreän tuhannet eri sävyt, hiekan ja mullan vaihtelun maaperässä, ojat ja suot, puliukkojen penkin ja mahdollisen vaaratilanteen, polun poikkelehtivan sinne tänne jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä sain vasta näin 38-vuotiaana tietää psykologisissa testeissä (yht 10 h) että olen kaikissa osioissa heittämällä kärkikastia keskiarvoon suhteutettuna. Tätä alisuoriutumistani aletaan nyt tutkia enemmän.
Olen aina kokenut että en kuulu joukkoon, koska en kykene näkemään vain yhtä asiaa/näkökulmaa kerrallaan, vaan aivoissa risteilee tuhat ja yksi asiaa samalla kertaa. Minua tämä on ahdistanut aina, joskin olen aina ollut hyvin kekseliäs.
Minulle tämä on ollut taakka, koska en ole voinut koko elämäni aikana käyttää hyväkseni aivojani, sillä minua on jo lapsena pidetty tyhmänä ja osaamattomana, kun en ole osannut 5-vuotiaana asioita joita pitäisi osata vasta 15-vuotiaana. Tämä on ollut isälleni varsinkin merkki siitä että lapsi on tyhmä.
Minulla on 2-vuotinen ammattikoulu takana, enkä ole opiskellut enempää. Koen opiskelussa suuria vaikeuksia kun koskaan en ole saanut opettajilta riittävää tietoa, vaan kysymyksiini miksi joku on jotenkin, miksi se ei ole näin, voisiko se olla tässä tapauksessa näin jne. minulle on vastattu että olen nenäkäs, ja että häiritsen opetusta kysymyksillän, että asia nyt vain on näin, enkä tästä tämän enempää sinulle kerro, kysy äidiltäsi jos haluat tietää enemmän.
Aivoni kun vain eivät kyenneet oppimaan vajailla tiedoilla, eikä kysyä saanut, niin en pärjännyt kovin hyvin koulussakaan.
En tule toimeen omasta mielestään älykkäiden kanssa, koska tapaamissani itseään älykkäinä pitävissä ihmisissä on kaikissa ollut samanlainen piirre, ja se on itsetietoisuus ja itsensä korostaminen, sekä yritys päteä ja olla vähän parempi aina kaikessa.
Kun olen itse elänyt tavallisten tallukoiden kanssa älykkyyttäni ymmärtämättä, ja itseäni tyhmänä pitäen, niin minulta puuttuu tuo itsekorostus tyystin.
Olisi ihanaa tavata joku samanlainen kuin itse olen, saisi kerrankin ääneen ihmetellä ja keskustella asioista niiltä kanteilta mitä molempien aivot keksivät tuottaa, ja ilman nokittelua. <3
Moikka! Vähän off-topic, mutta voisiko kyseessä olla ADHD (tarkkaamaton versio, jos ei ole ylivilkkautta/impulsiivisuutta)? ADHD-tyyppejä usein kuvaa alisuoriutuminen, vaikka olisivatkin älyllisesti reippaasti keskivertoa yläpuolella. Myös ulkopuolisuuden tunne on tuttua. Moni asia, mitä kuvaat, on tosi yleistä ADHD:ssa, kuten ajatusten risteily, asioiden monipuolinen käsittely, luovuus jne. Itsellä diagnosoitiin näin 31-vuotiaana.
Ei ollut viitteitä tuohon, se on jo tutkittu. Kyseessä voi myös olla se että olen nii kauan yrittänyt kompensoida näitä asioita että olen vain selviytymismekansimina kehittänyt itselleni tämän. Selvittelyt siis vielä kesken.
Se on jännä miten ihminen joka on täysin valtavirtaa, iän, sukupuolen, kansallisuuden, ja noh, kaiken perusteella, voi olla niin erilaisuutta ja yksinäisyyttä kokeva.
Minkä ikäinen olet? Mene opiskelemaan Aallon tefille tai tutalle, siellä lienee Suomen terävin väestönosa. Tai jos olet jo varttuneempi, pyri töihin kravattimäkkäriin tai vastaavaan, liike-elämän/rahoitusmaailman huipulle tai johonkin vakavasti otettavaan tutkimusyksikköön.
Toisaalta 137 ei ole vielä mikään poikkeuksellinen nero, joten asenteella ja suvaitsevaisuudella pääset eteenpäin. Veljeni äo on vanhalla mensan skaalalla noin 160 ja on tietääkseni onnellisesti naimisissa täyden idiootin kanssa :D
Mitattu 2000-luvulla. En pääse ihan heti käsiksi lukuun, kun se on kotona jossain varaston laatikossa.