Älykkäänä kumppanin löytäminen on oikeasti haastavaa
En nyt kritisoi vähemmän älykkäitä, mutta jos äo on 137, se rajaa ulkopuolelle suurimman osan ihmisistä. En tiedä tapailukumppanien älykkyysosamääriä, mutta sen huomaa helposti, jos toinen on täysin eri viivalla. Käytännössä ehkä 3% vastakkaisen sukupuolen edustajista voisin kelpuuttaa älyllisen kapasiteetin suhteen, mutta moniko näistä asuu lähellä, moniko on sinkku, monenko kanssa muuten kemiat kohtaavat?
Mistä voi löytää kumppanin, jos ei halua seurustella taviksen kanssa?
Ja ei, en pidä itseäni parempana kuin muut, mutta fakta on se, että sosiaalinen kanssakäyminen on liian uuvuttavaa suurimman osan kanssa - minulle.
Kommentit (1624)
Vierailija kirjoitti:
Minulla on pikemmin se tunne, että älykästä naista eivät keskivertomiehet halua, koska tuntevat itsensä huonoksi tai epävarmaksi. Kukapa sellaista elämää haluaisi.
No eikö tämä ole juuri sama asia, minkä aloittaja toteisi. Älykkään on vaikea löytää kumppania.
Älykäs ja viisas on 2 eri asiaa. Elykäs voi olla idiootti.
RGB kirjoitti:
Älykäs ja viisas on 2 eri asiaa. Elykäs voi olla idiootti.
Kyllä näin on, ja älykäs voi olla myös huippurikollinen *excellent* :D
Keskimääräistä fiksumpana olen huomannut, että "vähemmän fiksumman" kanssa palaa hermot, kuluu turhaa aikaa ja kaiken, tai no, lähes kaiken vääntäminen rautalangasta on uuvuttavaa ja turhauttavaa. Ei tarvitse olla huippuälykkö, mutta aika iso osa suomalaisista on keskivertoa tyhmempiä, tai esittävätkö vain, kaikkien kanssa ei vasn tule juttuun tai viihdy 19 minuuttia kauempaa.
Vierailija kirjoitti:
Keskimääräistä fiksumpana olen huomannut, että "vähemmän fiksumman" kanssa palaa hermot, kuluu turhaa aikaa ja kaiken, tai no, lähes kaiken vääntäminen rautalangasta on uuvuttavaa ja turhauttavaa. Ei tarvitse olla huippuälykkö, mutta aika iso osa suomalaisista on keskivertoa tyhmempiä, tai esittävätkö vain, kaikkien kanssa ei vasn tule juttuun tai viihdy 19 minuuttia kauempaa.
Eikös sen pitäisi olla niinkuin puolet ja puolet? Koska muutenhan se ei olisi keskiverto? Tai voihan sitä aina laittaa tyhmyyden rajaksi vaikka 130äo:n. Silloinhan suurin osa on tyhmiä. Muutama hassu prosentti ihmisistä selviää sinne älykkäisiin.
Minulla on ollut onni olla aina älykkäiden ihmisten ympäröimänä, perheessä ja suvussa, jossa älykkyys on itsestäänselvää, eikä siitä ole ollut mitään tarvetta erikseen keskustella.
Ensimmäisen kerran jouduin tekemisiin vähemmän älykkäiden kanssa esimiesasemassa ja piti opetella ohjaamaan tehtävien suoritukseen yksityiskohtaisemmin.
Viimeisessä työpaikassa asiantuntijatehtävissä kollegojen kanssa kaikki olivat älykkäitä, mutta kullakin oli omat vahvuutensa.
Puolison kanssa valitsimme toisemme jo liki 50 vuotta sitten ja edelleen viihdytään yhdessä. Olen aina ollut sitä mieltä, että miehen seksikkäin osa on korvien välissä! Vielä samanlainen huumorintaju, niin on hyvä paketti kasassa.
Kyllä ap on oikeassa siinä, että on haastavaa. MUTTA omasta mielestäni 1) 137 ei ole niin korkea, että se rajaisin pois valtaväestöä (itselläni sama mitattuna enkä koe olevani poikkeuksellinen). Ja 2), olen seurustellut vuosia "oikean" neron kanssa (yli 160). Hän oli seurustelukumppanina todella haastava, tunneäly nolla ja perusasiat henkilöhygieniasta lähtien haussa. Toki arvostin hänen älykkyyttään, mutta ei ole ihminen tämä päivänäkään suhteessa koska ei ole kykenevä siihen, ettei näe mikä erottaa tavallisuuden (syvästi halveksi sitä) normaliudesta.
Tunteiden tunnistamisessa sekä itsessä että muissa ei välttämättä kuitenkaan ole valtaisia vajavaisuuksia, vaikka olisikin nero. Se on niin että suattaapi olla, tai olla olemati.
Terveisin, N ÄO 132, joka seurustelee ÄO 163:n omaavan miehen kanssa. Ollaan saatu tuloksemme vanhalla keskihajonnalla.
No vaikea ymmärtää kun itselläni valintaa ovat johtaneet enemmän samat arvot, käytös ja seksuaalinen vetovoima (yhdistelmä ulkonäköä ja se miten kiinnostunut toinen on ja myös näyttää sen).
En ole helpoin mahdollinen ihminen ja arvostan puolisoni kykyä nähdä minussa niitä hyviä puolia, jotka saattaisivat muita ärsyttää. En odota puolisoni olevan se älykkäin ja syvällisin keskustelija, riittää että on käytännön älyä ja normi järjenjuoksu. Arvostan enemmän arjen tekoja, sekä rehellisyyttä.
Ja hieman karrikoiden tekisi mieli sanoa, että miehille kelpaa melkein minkälainen älyltään nainen (oli sitten tyhmä tai viisas), kunhan on hyvännäköinen. Eli eiköhän se todella älykäs nainen löydä älykkään miehen (vaikka niitä olisikin vähän), jos ulkonäkö riittää.
Omassa opinahjossa, eli siellä yliopiston opiskelijabileissä. Sitä varten ne bileet siellä on. Jos ei tärppää, voi ryhtyä ohjaamaan muiden väitöskirjoja ja etsiä opiskelijoista tai kollegoista sopivan. Myös maailmalta löytyy tiedeyhteistyön kautta.
Älykäs tajuaa kyllä, milloin sivistyssanaa ei ymmärretä. Jos hän on aidoimmillaan ja oma itsensä, hänen ei tarvitse pohtia, ymmärretäänkö se vai ei. Usein sivistyssanat tulevat mieleen ensimmäisinä, koska niihin on opinnoissaan juuri törmännyt jatkuvasti. Alan sanasto puskee läpi. Kuten älykkäänä tiedätkin, ei se sivistyssanojen käyttö ole useinkaan brassailua (joskus toki on).
Jaan tunnetilan. Siis itselläni myös introv ja mitattu Rikun kirjastossa. Mieheni on us-ko-mat-to-man upea, koska on taiteilija, eikä piittaa käytännön asioista vähääkään. Roolit siis selvät.
Jokainen aidosti älykäs tietää olevansa älykääpiö. Lievästi älykkäät luulevat olevansa neroja.
Vierailija kirjoitti:
Omassa opinahjossa, eli siellä yliopiston opiskelijabileissä. Sitä varten ne bileet siellä on. Jos ei tärppää, voi ryhtyä ohjaamaan muiden väitöskirjoja ja etsiä opiskelijoista tai kollegoista sopivan. Myös maailmalta löytyy tiedeyhteistyön kautta.
Älykäs tajuaa kyllä, milloin sivistyssanaa ei ymmärretä. Jos hän on aidoimmillaan ja oma itsensä, hänen ei tarvitse pohtia, ymmärretäänkö se vai ei. Usein sivistyssanat tulevat mieleen ensimmäisinä, koska niihin on opinnoissaan juuri törmännyt jatkuvasti. Alan sanasto puskee läpi. Kuten älykkäänä tiedätkin, ei se sivistyssanojen käyttö ole useinkaan brassailua (joskus toki on).
Mm... yleensä aina on, jos ei jutella jostain alan jutuista saman alan ihmisten kanssa.
päivä koittaa, ihminen koettaa...
144 testin mukaan kirjoitti:
päivä koittaa, ihminen koettaa...
Ahkeruus kovankin onnen voettaa...
Uskomattoman putkinäköinen maailma teillä joillain älykkääksi julistautuneilla. Huh.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on pikemmin se tunne, että älykästä naista eivät keskivertomiehet halua, koska tuntevat itsensä huonoksi tai epävarmaksi. Kukapa sellaista elämää haluaisi.
Huippuälykkäät naiset ovat todella, todella harvinaisia. Jos huippuälykäs mies kelpuuttaisi vain älyllisesti saman tasoiset naiset, kummppani löytyisi todella harvalle. Enkä nyt tietenkään puhu 2 % -kerhosta, vaan sen tason älykkyydestä, jota populaatiossa edustaa vain promille. Miettikää naiset sitä, ennen valittamista ettei jollein iq-137-typykälle löydy vertaista kumppania.
Vierailija kirjoitti:
Omassa opinahjossa, eli siellä yliopiston opiskelijabileissä. Sitä varten ne bileet siellä on. Jos ei tärppää, voi ryhtyä ohjaamaan muiden väitöskirjoja ja etsiä opiskelijoista tai kollegoista sopivan. Myös maailmalta löytyy tiedeyhteistyön kautta.
Älykäs tajuaa kyllä, milloin sivistyssanaa ei ymmärretä. Jos hän on aidoimmillaan ja oma itsensä, hänen ei tarvitse pohtia, ymmärretäänkö se vai ei. Usein sivistyssanat tulevat mieleen ensimmäisinä, koska niihin on opinnoissaan juuri törmännyt jatkuvasti. Alan sanasto puskee läpi. Kuten älykkäänä tiedätkin, ei se sivistyssanojen käyttö ole useinkaan brassailua (joskus toki on).
Uskomatonta roskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan edes yrittänyt pariutua vain yhtä älykkäiden miesten kanssa. Olisin kuitenkin halunnut kumppanin, jonka kanssa keskustella älykkäästi monipuolisesti eri aiheista, tai jonka kanssa katsoa elokuvia tai sarjoja, jotka menevät nykyiseltäni ohi. Älykkäitä miehiä kyllä olisi ollut tarjolla, mutta useimmat heistä ovat olleet muuten sitten erittäin kuivia luonteeltaan tai luonteemme eivät ole muuten kohdanneet. Olen myös huomannut, että osa menestyvistä miehistä haluaa nimenomaan ns. trophy wifen, joka boostaa hänen egoaa. Eli vaikka nainen olisi näyttävän näköinen, liian hyvä työpaikka sekä korkea älykkyys vievät kiinnostavuuden. Ja etenkin se, jos nainen tienaa enemmän. Nämä miehet ovat kuitenkin onneksi harvassa.
Olen itse akateemisesti koulutettu, mutta miehen koulutuksella ei ole väliä. En siis pidä koulutusta merkkinä älykkyydestä. Nykyinen mieheni on perusduunari, eikä muutenkaan loista yleistiedollaan tai äo:llaan. Mutta koen, ettei mitään täydellistä kumppania kannata edes yrittää löytää. Itselleni merkitsee enemmän esimerkiksi miehen suuri sydän, luotettavuus, hauskuus, rentous, puolison kunnioittaminen, taito pärjätä itsekseen (ei tarvitse äitiä tai puolisoa siivoamaan ja hoitamaan asioita) sekä terveet elämäntavat. Nämä ja monta muuta hyvää puolta löysin miehestäni, joten jostain oli joustettava.
Onni voi siis löytyä myös vähemmän älykkään miehen kanssa, suosittelen katsomaan ympärille avoimin mielin. Nykyistä, kuten ei exiäkään, ei ole haitannut vaikka olisin älykkäämpi. Lähinnä miehet ovat olleet siitä vain haltioissaan, kun ei ole mikään tyhjäpää bimbo.
Et ole oikeasti älykäs. Yksikään "tv-sarja tai elokuva" ei ole suunnattu älykkäille.
Itse en katsele mitään "sarjoja", pelkkää roskaa tai naiivia popularisointia yksinkertaisille massoille.
Ja kouluttamaton älykäs(?) mies ei ole kehittänyt kapasiteettiaan, miksiköhän? Käytännön asioissa fiksuja amismiehiä toki löytyy paljonkin, mutta ei heillä ole rahkeita ja sisäsyntyistä tapaa ajatella kuten luonnostaan pohtivalla, analyyttisellä ihmisellä.
Amiksesta saa ihan kivaa seuraa, kuten älyköt bimbonaisistaan. Mutta ei heistä tasaveroisiksi kumppaneiksi ole.
entäs kaljan juonti ja nussiminen?
Olen erittäin älykäs, mutta tykkään juoda kaljaa ja nussia.
En tykkää viinistä ja rakastelusta
Älykkyydessä on myös paljon harhoja, joiden vuoksi olisi ihan hyvä kyseenalaistaa omia näkemyksiään elämästä ja muista ihmisistä. Erilaiset ilmiöt, kokemukset sekä kulttuuritaustat vaikuttavat ajatuksiimme yhdessä älykkyyden kanssa. On paljon älykkäitä ihmisiä, joiden kanssa keskustelu on turhuttavaa jo kognitiivisten vinoumienkin vuoksi. Nimenomaan älykkäät ihmiset ovat alttiita esim. vahvistamisvääristymälle.
En nyt sano olevani huippuälykäs, mutta jokseenkin keskivertoa älykkäämpi äo130 ja harrastuksenani on älykkyyden kyseenalaistaminen.
Kun asettuu osaksi muita ihmisiä ja laittaa itsensä alttiiksi muiden ihmisten kokemuksille niin oppii paljon myös itsestään ja omista asenteistaan.
Olen itse parisuhteessa ihan keskivertoälykkään yliopistossa olevan miehen kanssa. Itse en koskaan yliopistoon mennyt vaan hakeuduin amk : jälkeen työelämään. En ole ylentynyt tai saa keskivertoa parempaa palkkaa, mutta olen aina nähnyt työelämän kehitystä pari vuotta pidemmälle. Luen mielelläni erilaisista työelämän ilmiöistä ja menen mukana sopien itselleni parempia työetuja. Minulla on aikaa tehdä työni hyvin, se ei tule vapaa-ajalleni, saan sovitusti tehdä työtäni haluamassani paikassa ja aloittaa päivän halutessani aikaisin tai myöhemmin pitäen taukoja päivän aikana. Tarkoitan tällä, ettei älykkyysosamäärä aina korreloi koulutuksen, palkan tai tittelin kanssa. Osa meistä on käyttänyt sitä saadakseen työn, mistä pitää ilman väsymystä ja stressiä.