Lue keskustelun säännöt.
Ekaluokkalaisten tasoissa suuria eroja: lapset eivät aloita koulua samalta viivalta
06.08.2020 |
Eniten vaikuttaa vanhempien koulutus ja se onko lapsella ollut ohjattua harrastusta ennen esikoulua. Monilla lapsilla on tasoissa jopa joidenkin vuosien etumatka toisiin verrattuna: https://yle.fi/uutiset/3-11439912
Kommentit (225)
Vierailija kirjoitti:
Saisko tähänkin jonkun tasapäistävän pakkokeinon keksittyä? Lahjakas lapsi-vero?
Ainakin omassa lapsuudessani 90-luvun lopulla tämä hoidettiin niin, että opettaja huusi ja nöyryytti lahjakkaita oppilaita jos nämä tekivät jotain paremmin tai osasivat jotain mitä muut oppilaat eivät. Tuohon aikaan tasapäistäminen oli kuin pakkomielle, tiedä sitten onko siitä nykyaikana lipsuttu. Ainakaan silloin ei lahjakkaana oppilaana saanut mitään muuta tunnustusta tai tukea kuin ehkä ylimääräisiä läksyjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tutkimuksen mukaan siis erityisen tuen päätöksen saaneiden lasten lähtötaso oli keskimäärin 20 % alle keskiarvon, suomea tai ruotsia toisena kielenä puhuvien noin 17 %.
Molempien vanhempien yliopistokoulutus taas lisäsi lähtötasoa keskimäärin yli 15 % keskimääräisestä.
Tätä ei varmasti saa ääneen sanoa, mutta keskimääräisesti koulun aloittavat ei-ka*tasuomalaiset lapset ovat hyvin lähellä keskimääräisen koulunsa aloittavan erityislasten taitotasoa.
Tutkimuksessa on saatu selville, mikä on vanhempien heikon koulutustaustan vanhempien vaikutus koulun aloittavan taitotasoon. Aineisto on kuitenkin esitetty ainakin lukemassani lehtijutussa niin hienovaraisesti, ettei sitä saa jutusta selville.
Miksi ei-kantasuomalaisten lasten haasteista koulunkäynnissä ei saisi puhua? On kai selvä, että jos perhe muuttaa ummikkona toiseen maahan, on heillä heikommat mahdollisuudet tukea lastaan eikä kaikissa kulttuureissa suhtauduta samoin virikkeiden tarjoamiseen lapsille. M-muuttajavanhemmilla on keskimäärin matalampi koulutustausta, ja heidän lapsensa ovat myös kantasuomalaisia useammin kotihoidossa, jolloin lapsen kielitaito ei kehity.
Vierailija kirjoitti:
Saisko tähänkin jonkun tasapäistävän pakkokeinon keksittyä? Lahjakas lapsi-vero?
Tämän kommentin kirjoittajalla ja siitä tykänneillä on todella synkkä ihmiskäsitys. Miksi ihmeessä lahjakkuudesta haluttaisiin rangaista? Esimerkiksi peruskoulu-uudistuksen tarkoitus oli parantaa huono-osaisempien tilannetta, ei heikentää hyväosaisten, ja tässä tavoitteessa on myös onnistuttu: Suomi on pärjännyt kansainvälisesti vertaillen mainiosti oppimistulosvertailuissa koko sen ajan, kun peruskoulu on ollut olemassa.
Vanhempien mielenterveysongelmat ja yksinkertaisuus sekoittaa myös lapsen mieltä. Minun vanhempani olivat epäloogisia ja vääristelevät todellisuutta ja totuutta. Piti jatkuvasti puntaroida uskooko omaa perhettä vai muun maailman opettamia asioita.
Hesarin jutussa selviää, mitkä tekijät vaikuttaa. Joulukuussa syntyminen vähentää testipisteiden keskiarvoa 67 pisteellä alkuvuodesta syntyneisiin verrattuna. Suomi toisena kielenä vähentää 80 pistettä. Erityisen tuen päätös 100 pistettä. Yliopistotaustaisilla keskiarvo 77 pistettä enemmän kuin korkeintaan ammatillisen tutkinnon suorittaneiden lasten.
Harrastuksista tutkimus ei sano mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli koko varhaiskasvatushömpötys on potaskaa.
Ei vaan siitä hyötyi juuri ne, jotka ei saa kotona paljon virikkeitä.
Akateemisen perheen lapsi pärjää oli sitten kotona tai päiväkodissa.Tähän asti on hömpötetty täysin järjettömällä tavalla, miten se päivähoito nimenomaan on niiiiiiin ratkaisevaa.
Onhan se. Tästäkin on kyllä tutkimustietoa. Tässä kyseisessä tutkimuksessa asiaa ei kuitenkaan ole eritelty vaan on tutkittu muiden tekijöiden vaikutusta. Nykyäänhän esikoulu on kaikille pakollinen, mikä osaltaan tasaa eroja koulun aloittavien lähtötasoissa.
Tälle väitteelle ei vaan ole yhtään ainutta tutkimuslähdettä Suomesta.
Sen sijaan se on tutkitusti todistettu että kotitausta on ratkaiseva.
Miten niin ei ole? Muistan nähneeni useitakin uutisia, joissa kerrotaan tällaisista tutkimustuloksista. Pikainen googlaaminen tuotti esimerkiksi tämän:
https://kuntalehti.fi/uutiset/opetus-ja-kulttuuri/uusi-tutkimus-kertoo-…
Tämä on se ainoa suomalainen tutkimus jonka tutkijat itse irtisanoutuivat tästä median (ja vasemmiston) esittämästä tuloksensa tulkinnasta...
Käsittääkseni tutkijat kritisoivat sitä, että tämä oli mediassa nostettu tutkimuksen kärjeksi vastoin tutkimuksen tarkoitusta, ei tulosta sinänsä. Vai olisiko sinulla lähdettä, jossa tutkijat nimenomaisesti sanoutuisivat irti tästä tuloksen tulkinnasta?
Näin se on aina ollut. Muistan että olin aika yllättynyt ekalla luokalla kun toiset lapset osasivat niin vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmettelen miten ap on tulkinnut lukemaansa noin pieleen.
Vierailija kirjoitti:
No jopas oli taas yllätys. Kyllä tähän, minkä näin itse jo ekaluokkalaisena 1971, tarvittiin tutkimus.
PS. Mun vanhemmat olivat kansakoulun käyneitä duunareita ja en harrastanut mitään ohjattua. Olin silti luokkani 3. paras kognitiivisilta taidoiltani koulun alettua. Eikä ollut itse asiassa ohjattua harrastusta koskaan, oma-alotteisia harrastuksia oli 10-vuotiaasta ylöspäin paljonkin.
No, auttoivatko vanhempasi sinua muuten?
Kansa/kansalaiskoulun käynyt äitini opetti minut lukemaan ja kirjoittamaan kun olin 5,
Kansakoulun ja levyseppä-hitsaaajakurssin käynyt isäni kannusti minua lukemaan kirjoja ja lehtiä.
Isälle tuli ja tulee edelleen Valitut Palat, kuului lapsuuteni lukemistoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli koko varhaiskasvatushömpötys on potaskaa.
Ei vaan siitä hyötyi juuri ne, jotka ei saa kotona paljon virikkeitä.
Akateemisen perheen lapsi pärjää oli sitten kotona tai päiväkodissa.Tähän asti on hömpötetty täysin järjettömällä tavalla, miten se päivähoito nimenomaan on niiiiiiin ratkaisevaa.
Onhan se. Tästäkin on kyllä tutkimustietoa. Tässä kyseisessä tutkimuksessa asiaa ei kuitenkaan ole eritelty vaan on tutkittu muiden tekijöiden vaikutusta. Nykyäänhän esikoulu on kaikille pakollinen, mikä osaltaan tasaa eroja koulun aloittavien lähtötasoissa.
Tälle väitteelle ei vaan ole yhtään ainutta tutkimuslähdettä Suomesta.
Sen sijaan se on tutkitusti todistettu että kotitausta on ratkaiseva.
Miten niin ei ole? Muistan nähneeni useitakin uutisia, joissa kerrotaan tällaisista tutkimustuloksista. Pikainen googlaaminen tuotti esimerkiksi tämän:
https://kuntalehti.fi/uutiset/opetus-ja-kulttuuri/uusi-tutkimus-kertoo-…
Tämä on se ainoa suomalainen tutkimus jonka tutkijat itse irtisanoutuivat tästä median (ja vasemmiston) esittämästä tuloksensa tulkinnasta...
Käsittääkseni tutkijat kritisoivat sitä, että tämä oli mediassa nostettu tutkimuksen kärjeksi vastoin tutkimuksen tarkoitusta, ei tulosta sinänsä. Vai olisiko sinulla lähdettä, jossa tutkijat nimenomaisesti sanoutuisivat irti tästä tuloksen tulkinnasta?
Tutkijat ei missään väitä että kotitausta ratkaisee vaan että on olemassa erilaisia riskitekijöitä. Ekaluokkalaisilla joulukuussa syntyminen vs. tammikuussa syntyminen on melkein yhtä suuri vaikuttaja tuloksiin kuin vanhempien koulutustausta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli koko varhaiskasvatushömpötys on potaskaa.
Ei vaan siitä hyötyi juuri ne, jotka ei saa kotona paljon virikkeitä.
Akateemisen perheen lapsi pärjää oli sitten kotona tai päiväkodissa.Tähän asti on hömpötetty täysin järjettömällä tavalla, miten se päivähoito nimenomaan on niiiiiiin ratkaisevaa.
Onhan se. Tästäkin on kyllä tutkimustietoa. Tässä kyseisessä tutkimuksessa asiaa ei kuitenkaan ole eritelty vaan on tutkittu muiden tekijöiden vaikutusta. Nykyäänhän esikoulu on kaikille pakollinen, mikä osaltaan tasaa eroja koulun aloittavien lähtötasoissa.
Tälle väitteelle ei vaan ole yhtään ainutta tutkimuslähdettä Suomesta.
Sen sijaan se on tutkitusti todistettu että kotitausta on ratkaiseva.
Miten niin ei ole? Muistan nähneeni useitakin uutisia, joissa kerrotaan tällaisista tutkimustuloksista. Pikainen googlaaminen tuotti esimerkiksi tämän:
https://kuntalehti.fi/uutiset/opetus-ja-kulttuuri/uusi-tutkimus-kertoo-…
Tämä on se ainoa suomalainen tutkimus jonka tutkijat itse irtisanoutuivat tästä median (ja vasemmiston) esittämästä tuloksensa tulkinnasta...
Käsittääkseni tutkijat kritisoivat sitä, että tämä oli mediassa nostettu tutkimuksen kärjeksi vastoin tutkimuksen tarkoitusta, ei tulosta sinänsä. Vai olisiko sinulla lähdettä, jossa tutkijat nimenomaisesti sanoutuisivat irti tästä tuloksen tulkinnasta?
He sanoivat että tulos uutisoitiin väärin. Tarkoitushakuisesti väännettiin tukemaan poliittista jauhantaa siitä miten kaikki pitää saada päivähoitoon mahdollisimman varhain.
Siis sitä paskaa jota sdp, vasemmistoliitto ja vihreät tauotta jauhaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saisko tähänkin jonkun tasapäistävän pakkokeinon keksittyä? Lahjakas lapsi-vero?
Ainakin omassa lapsuudessani 90-luvun lopulla tämä hoidettiin niin, että opettaja huusi ja nöyryytti lahjakkaita oppilaita jos nämä tekivät jotain paremmin tai osasivat jotain mitä muut oppilaat eivät. Tuohon aikaan tasapäistäminen oli kuin pakkomielle, tiedä sitten onko siitä nykyaikana lipsuttu. Ainakaan silloin ei lahjakkaana oppilaana saanut mitään muuta tunnustusta tai tukea kuin ehkä ylimääräisiä läksyjä.
Kokemuksesi eivät kuulosta mitenkään tyypillisiltä. Olisikohan ikäviin koulukokemuksiisi syynä pikemminkin oma käytöksesi kuin lahjakkuutesi? Toisaalla näkee kommentteja, joissa väitetään opettajien suosivan koulussa nimenomaan hyvin pärjääviä oppilaita. Kumminkohan asia nyt sitten on? Ajatus siitä, että opettaja tahallaan nöyryyttäisi helposti asiat omaksuvia oppilaita, on älytön. Miksi ihmeessä opettaja tekisi näin? Se, että joku oppii nopeasti, pönkittää opettajan itsetuntoa ja luo opettajalle onnistumisen kokemuksia.
Itse en usko yksilökokemuksien todistusvoimaan, mutta koska sinulle niillä on ilmeisesti merkitystä, kerron, että minun kokemukseni koulunkäynnistä 90-luvulla oli täysin päinvastainen. Olin lahjakas, kaikesta innostuva ja koulunkäyntiin myönteisesti suhtautuva lapsi. Sain opettajilta todella paljon tunnustusta ja kannustusta. Minulle annettiin myös tarvittaessa vaativampia tehtäviä. Joskus huomasin, että taipumukseni kyseenalaistaa kaikkea ärsytti opettajia, mutta kun asiaa miettii, on tämä ihan luonnollinen reaktio. Lapsena kuvittelin ehkä esiintyväni kovinkin fiksusti, mutta lapsi ei itse tajua, miltä hänen käytöksensä näyttää ulospäin. Näsäviisaat ja pikkuvanhat lapset osaavat olla todella ärsyttäviä itse sitä tajuamatta. Lapsihan vasta opettelee sosiaalisia taitoja.
Tuon ikäiset ottaa nopeasti toiset kiinni, jos vaan lapsella on jotain potentiaalia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli koko varhaiskasvatushömpötys on potaskaa.
Ei vaan siitä hyötyi juuri ne, jotka ei saa kotona paljon virikkeitä.
Akateemisen perheen lapsi pärjää oli sitten kotona tai päiväkodissa.Tähän asti on hömpötetty täysin järjettömällä tavalla, miten se päivähoito nimenomaan on niiiiiiin ratkaisevaa.
Onhan se. Tästäkin on kyllä tutkimustietoa. Tässä kyseisessä tutkimuksessa asiaa ei kuitenkaan ole eritelty vaan on tutkittu muiden tekijöiden vaikutusta. Nykyäänhän esikoulu on kaikille pakollinen, mikä osaltaan tasaa eroja koulun aloittavien lähtötasoissa.
Tälle väitteelle ei vaan ole yhtään ainutta tutkimuslähdettä Suomesta.
Sen sijaan se on tutkitusti todistettu että kotitausta on ratkaiseva.
Miten niin ei ole? Muistan nähneeni useitakin uutisia, joissa kerrotaan tällaisista tutkimustuloksista. Pikainen googlaaminen tuotti esimerkiksi tämän:
https://kuntalehti.fi/uutiset/opetus-ja-kulttuuri/uusi-tutkimus-kertoo-…
Tämä on se ainoa suomalainen tutkimus jonka tutkijat itse irtisanoutuivat tästä median (ja vasemmiston) esittämästä tuloksensa tulkinnasta...
Käsittääkseni tutkijat kritisoivat sitä, että tämä oli mediassa nostettu tutkimuksen kärjeksi vastoin tutkimuksen tarkoitusta, ei tulosta sinänsä. Vai olisiko sinulla lähdettä, jossa tutkijat nimenomaisesti sanoutuisivat irti tästä tuloksen tulkinnasta?
He sanoivat että tulos uutisoitiin väärin. Tarkoitushakuisesti väännettiin tukemaan poliittista jauhantaa siitä miten kaikki pitää saada päivähoitoon mahdollisimman varhain.
Siis sitä paskaa jota sdp, vasemmistoliitto ja vihreät tauotta jauhaa.
Tuotahan minä juuri tarkoitin. Tutkijat kritisoivat sitä, että tuloksesta johdettiin toimenpidesuosituksia, mikä ei ollut tutkimuksen tarkoitus. Tutkimustuloksen uutisointi sellaisenaan ei siis ollut kritiikin kohde vaan tuloksen käyttö tavalla, johon tutkimusryhmä ei halunnut sitä käytettävän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli koko varhaiskasvatushömpötys on potaskaa.
Ei vaan siitä hyötyi juuri ne, jotka ei saa kotona paljon virikkeitä.
Akateemisen perheen lapsi pärjää oli sitten kotona tai päiväkodissa.Tähän asti on hömpötetty täysin järjettömällä tavalla, miten se päivähoito nimenomaan on niiiiiiin ratkaisevaa.
Onhan se. Tästäkin on kyllä tutkimustietoa. Tässä kyseisessä tutkimuksessa asiaa ei kuitenkaan ole eritelty vaan on tutkittu muiden tekijöiden vaikutusta. Nykyäänhän esikoulu on kaikille pakollinen, mikä osaltaan tasaa eroja koulun aloittavien lähtötasoissa.
Tälle väitteelle ei vaan ole yhtään ainutta tutkimuslähdettä Suomesta.
Sen sijaan se on tutkitusti todistettu että kotitausta on ratkaiseva.
Miten niin ei ole? Muistan nähneeni useitakin uutisia, joissa kerrotaan tällaisista tutkimustuloksista. Pikainen googlaaminen tuotti esimerkiksi tämän:
https://kuntalehti.fi/uutiset/opetus-ja-kulttuuri/uusi-tutkimus-kertoo-…
Tämä on se ainoa suomalainen tutkimus jonka tutkijat itse irtisanoutuivat tästä median (ja vasemmiston) esittämästä tuloksensa tulkinnasta...
Käsittääkseni tutkijat kritisoivat sitä, että tämä oli mediassa nostettu tutkimuksen kärjeksi vastoin tutkimuksen tarkoitusta, ei tulosta sinänsä. Vai olisiko sinulla lähdettä, jossa tutkijat nimenomaisesti sanoutuisivat irti tästä tuloksen tulkinnasta?
He sanoivat että tulos uutisoitiin väärin. Tarkoitushakuisesti väännettiin tukemaan poliittista jauhantaa siitä miten kaikki pitää saada päivähoitoon mahdollisimman varhain.
Siis sitä paskaa jota sdp, vasemmistoliitto ja vihreät tauotta jauhaa.
Tutkijat kritisoivat sitä, että tutkimustulosta hyödynnettiin osana tuollaista varhaiskasvatuksesta käytävää keskustelua ikään kuin tutkijat olisivat sanoneet, että lapset pitää laittaa päiväkotiin. Tämä on sama, kuin jos tämän ketjun aiheena olevasta tutkimuksesta uutisoitaisiin, että "tutkijoiden mukaan loppuvuodesta syntyneiden tulisi aloittaa koulu vuotta myöhemmin". On olemassa tietty tutkimustulos, joka sinänsä pitää paikkansa, mutta tutkijat eivät halua ottaa kantaa siihen, mitä tulosten perusteella pitäisi tehdä. Tämä on päättäjien tehtävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli koko varhaiskasvatushömpötys on potaskaa.
Ei vaan siitä hyötyi juuri ne, jotka ei saa kotona paljon virikkeitä.
Akateemisen perheen lapsi pärjää oli sitten kotona tai päiväkodissa.Tähän asti on hömpötetty täysin järjettömällä tavalla, miten se päivähoito nimenomaan on niiiiiiin ratkaisevaa.
Onhan se. Tästäkin on kyllä tutkimustietoa. Tässä kyseisessä tutkimuksessa asiaa ei kuitenkaan ole eritelty vaan on tutkittu muiden tekijöiden vaikutusta. Nykyäänhän esikoulu on kaikille pakollinen, mikä osaltaan tasaa eroja koulun aloittavien lähtötasoissa.
Tälle väitteelle ei vaan ole yhtään ainutta tutkimuslähdettä Suomesta.
Sen sijaan se on tutkitusti todistettu että kotitausta on ratkaiseva.
Miten niin ei ole? Muistan nähneeni useitakin uutisia, joissa kerrotaan tällaisista tutkimustuloksista. Pikainen googlaaminen tuotti esimerkiksi tämän:
https://kuntalehti.fi/uutiset/opetus-ja-kulttuuri/uusi-tutkimus-kertoo-…
Tämä on se ainoa suomalainen tutkimus jonka tutkijat itse irtisanoutuivat tästä median (ja vasemmiston) esittämästä tuloksensa tulkinnasta...
Käsittääkseni tutkijat kritisoivat sitä, että tämä oli mediassa nostettu tutkimuksen kärjeksi vastoin tutkimuksen tarkoitusta, ei tulosta sinänsä. Vai olisiko sinulla lähdettä, jossa tutkijat nimenomaisesti sanoutuisivat irti tästä tuloksen tulkinnasta?
He sanoivat että tulos uutisoitiin väärin. Tarkoitushakuisesti väännettiin tukemaan poliittista jauhantaa siitä miten kaikki pitää saada päivähoitoon mahdollisimman varhain.
Siis sitä paskaa jota sdp, vasemmistoliitto ja vihreät tauotta jauhaa.
Tuotahan minä juuri tarkoitin. Tutkijat kritisoivat sitä, että tuloksesta johdettiin toimenpidesuosituksia, mikä ei ollut tutkimuksen tarkoitus. Tutkimustuloksen uutisointi sellaisenaan ei siis ollut kritiikin kohde vaan tuloksen käyttö tavalla, johon tutkimusryhmä ei halunnut sitä käytettävän.
Tutkimustuloksen uutisointi oli pielessä. Tulos vääristeltiin.
Tutkijat itse sanoivat että ei voi mitenkäön vetää johtopäätöstä päivähoidon hyödyistä tai paremmuudesta.
Koska siinä tutkimuksessa sivuutettiin mm vanhempien koulutustaso joka on se ratkaiseva tekijä koulumenestyksen kannalta. Ja tutkitusti koulutetut panevat lapsensa päivähoitoon aiemmin kuin vähän koulutetut.
Tästä taas ei voi sitten vetää sitä johtopäätöstä että kotihoito olisi huonompaa sinällään, koska myös kotona hoitavissa on korkeasti koulutettuja
T fil maist jonka lapset aikoinaan kotihoidossa
En tiedä miten varhain lukemaan oppiminen auttaisi myöhemmällä koulu-uralla. Sehän on vaan lukemista. Lahjakkaat lukevat kaiken ja ymmärtävät lukemansa.
Vähemmän lahjakkaat eivät.
Itsekin osasin lukea viisivuotiaana, koulussa eka luokka oli ihan tuskaa kun osa vasta opetteli, joten luin aapisen monta kertaa ja esitin, että asia oli uusi. Samoin tein kaikkien lukuaineiden kohdalla neljänteen luokkaan asti. Koska eihän ne mitään vaikeita asioita ole.
Nykyäänkin omien lasten kohdalla yritin ensin että voisivat lukea kirjoja eteenpäin. Opettaja kielsi. Yritin saada heille koulun kautta lisätehtäviä, koska intoa olisi ollut. Ei onnistu.
Haettiin sitten kirjastosta ylempien luokkien oppikirjoja.
Joskus mietin, teenkö karhunpalveluksen kun joissain aineissa mennään pari vuotta edellä mutta samapa tuo. Toinen lapsista menee kasille ja tekee englannin tehtäviä lukiokirjoista. Kaikki tämä on vapaaehtoista ja lasten omasta halusta.
Nyt näyttää se into hiipuvan :)
Vierailija kirjoitti:
En tiedä miten varhain lukemaan oppiminen auttaisi myöhemmällä koulu-uralla. Sehän on vaan lukemista. Lahjakkaat lukevat kaiken ja ymmärtävät lukemansa.
Vähemmän lahjakkaat eivät.Itsekin osasin lukea viisivuotiaana, koulussa eka luokka oli ihan tuskaa kun osa vasta opetteli, joten luin aapisen monta kertaa ja esitin, että asia oli uusi. Samoin tein kaikkien lukuaineiden kohdalla neljänteen luokkaan asti. Koska eihän ne mitään vaikeita asioita ole.
Nykyäänkin omien lasten kohdalla yritin ensin että voisivat lukea kirjoja eteenpäin. Opettaja kielsi. Yritin saada heille koulun kautta lisätehtäviä, koska intoa olisi ollut. Ei onnistu.
Haettiin sitten kirjastosta ylempien luokkien oppikirjoja.
Joskus mietin, teenkö karhunpalveluksen kun joissain aineissa mennään pari vuotta edellä mutta samapa tuo. Toinen lapsista menee kasille ja tekee englannin tehtäviä lukiokirjoista. Kaikki tämä on vapaaehtoista ja lasten omasta halusta.
Nyt näyttää se into hiipuvan :)
Se, miten lahjakkaita tai motivoituneita lapsia tulisi tukea, on monimutkainen asia. Aina se, että on ikätasoaan edellä jossain aineessa, ei kerro lahjakkuudesta pysyvänä ominaisuutena vaan herkkyyskaudesta jonkin asian omaksumiseen. Jos lapsen kuullen kovasti tuodaan esiin tämän erityislahjakkuutta, voi tämä kokea paineita, ja näillä paineilla voi olla tuhoisia seurauksia, jos kehitys joskus tasaantuukin tai into lopahtaa. Olen itse lukion opettajana huomannut, että joskus nuorten on vaikea hyväksyä sitä, että koulunkäynti ei sen vaikeutuessa olekaan niin helppoa kuin aiemmin. Ainakin englanti on sellainen oppiaine, jossa taitavat opiskelijat usein yliarvioivat omat taitonsa. Opiskelua saatetaan laiminlyödä, kun luotetaan lahjakkuuteen, ja tulokset ovat pettymys.
Sanoisin, että lapselle tai nuorelle on hyvä tarjota haasteita tämän niin toivoessa. Usein toivotaan, että nimenomaan oppitunneilla tarjottaisiin yksilöllisiä tehtäviä, mutta vaikka tahtoa olisi, ei ole mahdollista huomioida kaikkien ryhmän oppilaiden tai opiskelijoiden yksilöllisiä tarpeita. Vaativampien koulutehtävien sijaan nuori voi hakeutua myös harrastuksiin, joissa intoa ja lahjakkuutta pääsee hyödyntämään. Voi lukea englanninkielistä kirjallisuutta ja harjaannuttaa kielitaitoa netissä ulkomaalaisten kanssa jutellen. Eihän liikunnallisesti lahjakkaankaan kohdalla ajatella, että koulun tulisi tarjota vaikkapa maajoukkuetason harjoitusmahdollisuudet vaan että haastetta hankitaan vapaa-ajalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli koko varhaiskasvatushömpötys on potaskaa.
Ei vaan siitä hyötyi juuri ne, jotka ei saa kotona paljon virikkeitä.
Akateemisen perheen lapsi pärjää oli sitten kotona tai päiväkodissa.Tähän asti on hömpötetty täysin järjettömällä tavalla, miten se päivähoito nimenomaan on niiiiiiin ratkaisevaa.
Onhan se. Tästäkin on kyllä tutkimustietoa. Tässä kyseisessä tutkimuksessa asiaa ei kuitenkaan ole eritelty vaan on tutkittu muiden tekijöiden vaikutusta. Nykyäänhän esikoulu on kaikille pakollinen, mikä osaltaan tasaa eroja koulun aloittavien lähtötasoissa.
Tälle väitteelle ei vaan ole yhtään ainutta tutkimuslähdettä Suomesta.
Sen sijaan se on tutkitusti todistettu että kotitausta on ratkaiseva.
Miten niin ei ole? Muistan nähneeni useitakin uutisia, joissa kerrotaan tällaisista tutkimustuloksista. Pikainen googlaaminen tuotti esimerkiksi tämän:
https://kuntalehti.fi/uutiset/opetus-ja-kulttuuri/uusi-tutkimus-kertoo-…
Tämä on se ainoa suomalainen tutkimus jonka tutkijat itse irtisanoutuivat tästä median (ja vasemmiston) esittämästä tuloksensa tulkinnasta...
Käsittääkseni tutkijat kritisoivat sitä, että tämä oli mediassa nostettu tutkimuksen kärjeksi vastoin tutkimuksen tarkoitusta, ei tulosta sinänsä. Vai olisiko sinulla lähdettä, jossa tutkijat nimenomaisesti sanoutuisivat irti tästä tuloksen tulkinnasta?
He sanoivat että tulos uutisoitiin väärin. Tarkoitushakuisesti väännettiin tukemaan poliittista jauhantaa siitä miten kaikki pitää saada päivähoitoon mahdollisimman varhain.
Siis sitä paskaa jota sdp, vasemmistoliitto ja vihreät tauotta jauhaa.
Tuotahan minä juuri tarkoitin. Tutkijat kritisoivat sitä, että tuloksesta johdettiin toimenpidesuosituksia, mikä ei ollut tutkimuksen tarkoitus. Tutkimustuloksen uutisointi sellaisenaan ei siis ollut kritiikin kohde vaan tuloksen käyttö tavalla, johon tutkimusryhmä ei halunnut sitä käytettävän.
Tutkimustuloksen uutisointi oli pielessä. Tulos vääristeltiin.
Tutkijat itse sanoivat että ei voi mitenkäön vetää johtopäätöstä päivähoidon hyödyistä tai paremmuudesta.
Koska siinä tutkimuksessa sivuutettiin mm vanhempien koulutustaso joka on se ratkaiseva tekijä koulumenestyksen kannalta. Ja tutkitusti koulutetut panevat lapsensa päivähoitoon aiemmin kuin vähän koulutetut.
Tästä taas ei voi sitten vetää sitä johtopäätöstä että kotihoito olisi huonompaa sinällään, koska myös kotona hoitavissa on korkeasti koulutettuja
T fil maist jonka lapset aikoinaan kotihoidossa
Nyt meni tulkintasi pieleen. Tutkijat eivät sano, että vanhempien koulutustaso on ratkaisevaa.
Ap puhuu pötyä. Ohjatun harrastuksen merkityksestä tutkimus ei sano mitään. Vaikutusta on sen sijaan sillä, luetaanko lapselle kotona, vanhempien koulutustaso, erityisen tuen päätös ja äidinkieli.