Lue keskustelun säännöt.
Ekaluokkalaisten tasoissa suuria eroja: lapset eivät aloita koulua samalta viivalta
06.08.2020 |
Eniten vaikuttaa vanhempien koulutus ja se onko lapsella ollut ohjattua harrastusta ennen esikoulua. Monilla lapsilla on tasoissa jopa joidenkin vuosien etumatka toisiin verrattuna: https://yle.fi/uutiset/3-11439912
Kommentit (225)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua vanhempia, jotka eivät opeta lapsilleen mitään ennen koulun alkua.
Minä opetin lapseni lukemaan. Samoin opetin helpot yhteen- ja vähennyslaskut. Kirjoittamaan edes isoilla kirjaimilla.
Opetin virkkaamaan. Pienestä asti totutettiin lapset hiihtämään, luistelemaan, heittämään palloa oikein, kokeiltiin monia eri urheilulajeja.Lapselle itselleen on tosi mukava ja itsetuntoa kohottavaa, jos osaa jo asioita.
Olin joskus sijaisopettajana kuudesluokkalaisille, joista yksi ei osannut luistella lainkaan. Muut painelivat menemään jäällä sujuvasti. Tyttö oli tosi nolona ja sanoi ettei häntä ole koskaan viety luistelemaan.Omalle lapselle en tekisi ikinä moista karhunpalvelusta.
Kuudesluokkalainen olisi kyllä voinut jo moneen kertaam mennä ihan itse luistelemaan.
Olisi toki voinut, jos hänelle olisi hommattu luistimet ja jos olisi ollut julkinen liikenne luistelukengän läheisyyteen.
Hopesta saa luistimia ilmaiseksi ja koululla on aivan varmasti luistelukenttä.
Sitäpaitsi koko tarina on täysin epäuskottava koska eskarista alkaen luistellaan eskarissa ja koulussa.
Jos kouluun on kotoa matkaa 20 kilometriä eikä julkista liikennettä ole, miten alakouluikäinen lapsi käy itsekseen luistelemassa koulun kentällä, varsinkin jos hänellä ei ole luistimia?
Koulun jälkeen.
Ja koulun liikkatunnilla.
Ja koulussahan on lainaluistimia.
No eihän niitä lainaan saa kuin liikkatunneilla. Koulussa luistelua ei mitenkään välttämättä ole montaa kertaa talvessa, ei siinä pelkästään luistelemaan opi, jos ikinä ei muualla pääse harjoittelemaan. Luistelu ei myöskään ole pakollista, joten kaikki opettajat eivät luistelemaan vie.
Edelleen. Väite siitä että joku ei olisi kuudesluokkalaisena KOSKAAN luistellut ei voi pitää paikkaansa.
Ja edelleen. Hopesra saa luistimia ilmaiseksi. Ja monesta muustakin paikasta.
Ja jos ei edes opettajat pidä luistelemista oleellisena, miksi sinä jauhat siitä???
Eihän missään edes väitetty, että kyseinen lapsi ei olisi koskaan luistellut. Sulla on luetun ymmärtäminen näköjään jäänyt oppimatta.
On väitetty. Yllä lukee että ”ei osannut luistella lainkaan”.
"ei osaa luistella ollenkaan" ei tarkoita samaa kuin "ei ole koskaan luistellut". Jos pääsee vaikka kerran - pari vuodessa koulussa luistelemaan (joillain paikkakunnilla ei välttämättä saa kenttiä jäädytettyä edes joka vuosi), ei varmasti opi kunnolla luistelemaan. Kyllä se vähän useamman luistelukerran vaatii, että niillä luistimilla pysyy edes pystyssä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten se ohjattu harrastus vaikuttaa mitenkään mihinkään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua vanhempia, jotka eivät opeta lapsilleen mitään ennen koulun alkua.
Minä opetin lapseni lukemaan. Samoin opetin helpot yhteen- ja vähennyslaskut. Kirjoittamaan edes isoilla kirjaimilla.
Opetin virkkaamaan. Pienestä asti totutettiin lapset hiihtämään, luistelemaan, heittämään palloa oikein, kokeiltiin monia eri urheilulajeja.Lapselle itselleen on tosi mukava ja itsetuntoa kohottavaa, jos osaa jo asioita.
Olin joskus sijaisopettajana kuudesluokkalaisille, joista yksi ei osannut luistella lainkaan. Muut painelivat menemään jäällä sujuvasti. Tyttö oli tosi nolona ja sanoi ettei häntä ole koskaan viety luistelemaan.Omalle lapselle en tekisi ikinä moista karhunpalvelusta.
Kuudesluokkalainen olisi kyllä voinut jo moneen kertaam mennä ihan itse luistelemaan.
Olisi toki voinut, jos hänelle olisi hommattu luistimet ja jos olisi ollut julkinen liikenne luistelukengän läheisyyteen.
Hopesta saa luistimia ilmaiseksi ja koululla on aivan varmasti luistelukenttä.
Sitäpaitsi koko tarina on täysin epäuskottava koska eskarista alkaen luistellaan eskarissa ja koulussa.
Jos kouluun on kotoa matkaa 20 kilometriä eikä julkista liikennettä ole, miten alakouluikäinen lapsi käy itsekseen luistelemassa koulun kentällä, varsinkin jos hänellä ei ole luistimia?
Koulun jälkeen.
Ja koulun liikkatunnilla.
Ja koulussahan on lainaluistimia.
Jos puhutaan edelleen tapauksesta, jossa lapsi asuu 20 km päässä koulusta ilman joukkoliikennettä, niin ei siinä paljon koulun jälkeen jäädä luistelemaan, koska silloin jää koulukyydistä.
Hän voi silloin jäädä kaverin luokse yöksi.
Niin minä tein koko kouluajan.
T 20 kilsan päästä kouluun kulkenut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua vanhempia, jotka eivät opeta lapsilleen mitään ennen koulun alkua.
Minä opetin lapseni lukemaan. Samoin opetin helpot yhteen- ja vähennyslaskut. Kirjoittamaan edes isoilla kirjaimilla.
Opetin virkkaamaan. Pienestä asti totutettiin lapset hiihtämään, luistelemaan, heittämään palloa oikein, kokeiltiin monia eri urheilulajeja.Lapselle itselleen on tosi mukava ja itsetuntoa kohottavaa, jos osaa jo asioita.
Olin joskus sijaisopettajana kuudesluokkalaisille, joista yksi ei osannut luistella lainkaan. Muut painelivat menemään jäällä sujuvasti. Tyttö oli tosi nolona ja sanoi ettei häntä ole koskaan viety luistelemaan.Omalle lapselle en tekisi ikinä moista karhunpalvelusta.
Kuudesluokkalainen olisi kyllä voinut jo moneen kertaam mennä ihan itse luistelemaan.
Olisi toki voinut, jos hänelle olisi hommattu luistimet ja jos olisi ollut julkinen liikenne luistelukengän läheisyyteen.
Hopesta saa luistimia ilmaiseksi ja koululla on aivan varmasti luistelukenttä.
Sitäpaitsi koko tarina on täysin epäuskottava koska eskarista alkaen luistellaan eskarissa ja koulussa.
Jos kouluun on kotoa matkaa 20 kilometriä eikä julkista liikennettä ole, miten alakouluikäinen lapsi käy itsekseen luistelemassa koulun kentällä, varsinkin jos hänellä ei ole luistimia?
Koulun jälkeen.
Ja koulun liikkatunnilla.
Ja koulussahan on lainaluistimia.
No eihän niitä lainaan saa kuin liikkatunneilla. Koulussa luistelua ei mitenkään välttämättä ole montaa kertaa talvessa, ei siinä pelkästään luistelemaan opi, jos ikinä ei muualla pääse harjoittelemaan. Luistelu ei myöskään ole pakollista, joten kaikki opettajat eivät luistelemaan vie.
Edelleen. Väite siitä että joku ei olisi kuudesluokkalaisena KOSKAAN luistellut ei voi pitää paikkaansa.
Ja edelleen. Hopesra saa luistimia ilmaiseksi. Ja monesta muustakin paikasta.
Ja jos ei edes opettajat pidä luistelemista oleellisena, miksi sinä jauhat siitä???
Eihän missään edes väitetty, että kyseinen lapsi ei olisi koskaan luistellut. Sulla on luetun ymmärtäminen näköjään jäänyt oppimatta.
On väitetty. Yllä lukee että ”ei osannut luistella lainkaan”.
"ei osaa luistella ollenkaan" ei tarkoita samaa kuin "ei ole koskaan luistellut". Jos pääsee vaikka kerran - pari vuodessa koulussa luistelemaan (joillain paikkakunnilla ei välttämättä saa kenttiä jäädytettyä edes joka vuosi), ei varmasti opi kunnolla luistelemaan. Kyllä se vähän useamman luistelukerran vaatii, että niillä luistimilla pysyy edes pystyssä.
Kyllä se tarkoittaa ihan samaa.
Ei vaadi.
Sitäpaitsi mitä ihmettä jankkaat luistelemisesta. Se ei liiry mihinkään eikä edes välttämättä ole ohjattu harrastus, joista tässä keskustellaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua vanhempia, jotka eivät opeta lapsilleen mitään ennen koulun alkua.
Minä opetin lapseni lukemaan. Samoin opetin helpot yhteen- ja vähennyslaskut. Kirjoittamaan edes isoilla kirjaimilla.
Opetin virkkaamaan. Pienestä asti totutettiin lapset hiihtämään, luistelemaan, heittämään palloa oikein, kokeiltiin monia eri urheilulajeja.Lapselle itselleen on tosi mukava ja itsetuntoa kohottavaa, jos osaa jo asioita.
Olin joskus sijaisopettajana kuudesluokkalaisille, joista yksi ei osannut luistella lainkaan. Muut painelivat menemään jäällä sujuvasti. Tyttö oli tosi nolona ja sanoi ettei häntä ole koskaan viety luistelemaan.Omalle lapselle en tekisi ikinä moista karhunpalvelusta.
Kuudesluokkalainen olisi kyllä voinut jo moneen kertaam mennä ihan itse luistelemaan.
Olisi toki voinut, jos hänelle olisi hommattu luistimet ja jos olisi ollut julkinen liikenne luistelukengän läheisyyteen.
Hopesta saa luistimia ilmaiseksi ja koululla on aivan varmasti luistelukenttä.
Sitäpaitsi koko tarina on täysin epäuskottava koska eskarista alkaen luistellaan eskarissa ja koulussa.
Jos kouluun on kotoa matkaa 20 kilometriä eikä julkista liikennettä ole, miten alakouluikäinen lapsi käy itsekseen luistelemassa koulun kentällä, varsinkin jos hänellä ei ole luistimia?
Koulun jälkeen.
Ja koulun liikkatunnilla.
Ja koulussahan on lainaluistimia.
No eihän niitä lainaan saa kuin liikkatunneilla. Koulussa luistelua ei mitenkään välttämättä ole montaa kertaa talvessa, ei siinä pelkästään luistelemaan opi, jos ikinä ei muualla pääse harjoittelemaan. Luistelu ei myöskään ole pakollista, joten kaikki opettajat eivät luistelemaan vie.
Edelleen. Väite siitä että joku ei olisi kuudesluokkalaisena KOSKAAN luistellut ei voi pitää paikkaansa.
Ja edelleen. Hopesra saa luistimia ilmaiseksi. Ja monesta muustakin paikasta.
Ja jos ei edes opettajat pidä luistelemista oleellisena, miksi sinä jauhat siitä???
Eihän missään edes väitetty, että kyseinen lapsi ei olisi koskaan luistellut. Sulla on luetun ymmärtäminen näköjään jäänyt oppimatta.
On väitetty. Yllä lukee että ”ei osannut luistella lainkaan”.
No eihän se ole sama asia kuin että ei ole ikinä luistellut 😄😄😄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua vanhempia, jotka eivät opeta lapsilleen mitään ennen koulun alkua.
Minä opetin lapseni lukemaan. Samoin opetin helpot yhteen- ja vähennyslaskut. Kirjoittamaan edes isoilla kirjaimilla.
Opetin virkkaamaan. Pienestä asti totutettiin lapset hiihtämään, luistelemaan, heittämään palloa oikein, kokeiltiin monia eri urheilulajeja.Lapselle itselleen on tosi mukava ja itsetuntoa kohottavaa, jos osaa jo asioita.
Olin joskus sijaisopettajana kuudesluokkalaisille, joista yksi ei osannut luistella lainkaan. Muut painelivat menemään jäällä sujuvasti. Tyttö oli tosi nolona ja sanoi ettei häntä ole koskaan viety luistelemaan.Omalle lapselle en tekisi ikinä moista karhunpalvelusta.
Kuudesluokkalainen olisi kyllä voinut jo moneen kertaam mennä ihan itse luistelemaan.
Olisi toki voinut, jos hänelle olisi hommattu luistimet ja jos olisi ollut julkinen liikenne luistelukengän läheisyyteen.
Hopesta saa luistimia ilmaiseksi ja koululla on aivan varmasti luistelukenttä.
Sitäpaitsi koko tarina on täysin epäuskottava koska eskarista alkaen luistellaan eskarissa ja koulussa.
Jos kouluun on kotoa matkaa 20 kilometriä eikä julkista liikennettä ole, miten alakouluikäinen lapsi käy itsekseen luistelemassa koulun kentällä, varsinkin jos hänellä ei ole luistimia?
Koulun jälkeen.
Ja koulun liikkatunnilla.
Ja koulussahan on lainaluistimia.
Jos puhutaan edelleen tapauksesta, jossa lapsi asuu 20 km päässä koulusta ilman joukkoliikennettä, niin ei siinä paljon koulun jälkeen jäädä luistelemaan, koska silloin jää koulukyydistä.
Hän voi silloin jäädä kaverin luokse yöksi.
Niin minä tein koko kouluajan.
T 20 kilsan päästä kouluun kulkenut
Kaikilla ei valitettavasti ole kavereita, varsinkaan sellaisia joiden kotiin voi koko kouluajan mennä yöksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Älä opeta lasta lukemaan ennen koulua" hoetaan, mutta sitten odotetaan lapsen lukevan Potteria sujuvasti ekaluokalla. Hieman ristiriitaista taas ja muut taidot kuten ryhmässä pärjääminen, käytöstavat, ja muiden huomioon ottaminen eivät paina missään.
Eivät ne sulje mitenkään toisiaan pois. Yleensä ne osaavat ovat osaavimpia kaikessa. Jos lapselle on opetettu perustaidot lukemisessa, laskemisessa, kädentaidoissa ja liikunnassa, on hänelle opetettu myös käytöstavat.
Hämmästyttäviä puutteita voi olla oman vuoron odottamisessa ja hiljaa olemisessa.
Ai vain hyvillä lukijoilla???
Mistä kehitit tuon "vain"? 🙄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli koko varhaiskasvatushömpötys on potaskaa.
Ei vaan siitä hyötyi juuri ne, jotka ei saa kotona paljon virikkeitä.
Akateemisen perheen lapsi pärjää oli sitten kotona tai päiväkodissa.Tähän asti on hömpötetty täysin järjettömällä tavalla, miten se päivähoito nimenomaan on niiiiiiin ratkaisevaa.
Onhan se. Tästäkin on kyllä tutkimustietoa. Tässä kyseisessä tutkimuksessa asiaa ei kuitenkaan ole eritelty vaan on tutkittu muiden tekijöiden vaikutusta. Nykyäänhän esikoulu on kaikille pakollinen, mikä osaltaan tasaa eroja koulun aloittavien lähtötasoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua vanhempia, jotka eivät opeta lapsilleen mitään ennen koulun alkua.
Minä opetin lapseni lukemaan. Samoin opetin helpot yhteen- ja vähennyslaskut. Kirjoittamaan edes isoilla kirjaimilla.
Opetin virkkaamaan. Pienestä asti totutettiin lapset hiihtämään, luistelemaan, heittämään palloa oikein, kokeiltiin monia eri urheilulajeja.Lapselle itselleen on tosi mukava ja itsetuntoa kohottavaa, jos osaa jo asioita.
Olin joskus sijaisopettajana kuudesluokkalaisille, joista yksi ei osannut luistella lainkaan. Muut painelivat menemään jäällä sujuvasti. Tyttö oli tosi nolona ja sanoi ettei häntä ole koskaan viety luistelemaan.Omalle lapselle en tekisi ikinä moista karhunpalvelusta.
Kuudesluokkalainen olisi kyllä voinut jo moneen kertaam mennä ihan itse luistelemaan.
Olisi toki voinut, jos hänelle olisi hommattu luistimet ja jos olisi ollut julkinen liikenne luistelukengän läheisyyteen.
Hopesta saa luistimia ilmaiseksi ja koululla on aivan varmasti luistelukenttä.
Sitäpaitsi koko tarina on täysin epäuskottava koska eskarista alkaen luistellaan eskarissa ja koulussa.
Jos kouluun on kotoa matkaa 20 kilometriä eikä julkista liikennettä ole, miten alakouluikäinen lapsi käy itsekseen luistelemassa koulun kentällä, varsinkin jos hänellä ei ole luistimia?
Koulun jälkeen.
Ja koulun liikkatunnilla.
Ja koulussahan on lainaluistimia.
Jos puhutaan edelleen tapauksesta, jossa lapsi asuu 20 km päässä koulusta ilman joukkoliikennettä, niin ei siinä paljon koulun jälkeen jäädä luistelemaan, koska silloin jää koulukyydistä.
Hän voi silloin jäädä kaverin luokse yöksi.
Niin minä tein koko kouluajan.
T 20 kilsan päästä kouluun kulkenut
Kaikilla ei valitettavasti ole kavereita, varsinkaan sellaisia joiden kotiin voi koko kouluajan mennä yöksi.
Paljonko vielä aiot keksiä naurettavia tekosyitä?😂😂😂
Koko tuo luistelu ei edes liity koko asiaan.
Hyvin harva harrastaa luistelua ohjatusti. Edes mun lasten yksityiskoulussa ei 50:stä samalla luokka-asteella luistelua ohjatusti harrastanut kuin neljä!
Ja tässä puhutaan varakkaista akateemisista kodeista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten se ohjattu harrastus vaikuttaa mitenkään mihinkään?
Ohjatussa kuin ohjatussa harrastuksessa lapsi oppii keskittymiskykyä, kuuntelemaan ohjeita, mahdollisesti odottamaan vuoroa, ja mielestäni mikä tärkeintä oppii sen, että harjoittelulla oppii ja kehittyy. Lapsi ei siis helposti kauhistu, jos jotakin ei osaa heti.
Eri harrastukset kehittävät eri taitoja: esim. muskari kehittää monia kielen kehitykseen ja matemaattisuuteen tarvittavia aivojen osa-alueita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli koko varhaiskasvatushömpötys on potaskaa.
Ei vaan siitä hyötyi juuri ne, jotka ei saa kotona paljon virikkeitä.
Akateemisen perheen lapsi pärjää oli sitten kotona tai päiväkodissa.Tähän asti on hömpötetty täysin järjettömällä tavalla, miten se päivähoito nimenomaan on niiiiiiin ratkaisevaa.
Onhan se. Tästäkin on kyllä tutkimustietoa. Tässä kyseisessä tutkimuksessa asiaa ei kuitenkaan ole eritelty vaan on tutkittu muiden tekijöiden vaikutusta. Nykyäänhän esikoulu on kaikille pakollinen, mikä osaltaan tasaa eroja koulun aloittavien lähtötasoissa.
Tälle väitteelle ei vaan ole yhtään ainutta tutkimuslähdettä Suomesta.
Sen sijaan se on tutkitusti todistettu että kotitausta on ratkaiseva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli koko varhaiskasvatushömpötys on potaskaa.
Ei vaan siitä hyötyi juuri ne, jotka ei saa kotona paljon virikkeitä.
Akateemisen perheen lapsi pärjää oli sitten kotona tai päiväkodissa.Tähän asti on hömpötetty täysin järjettömällä tavalla, miten se päivähoito nimenomaan on niiiiiiin ratkaisevaa.
Onhan se. Tästäkin on kyllä tutkimustietoa. Tässä kyseisessä tutkimuksessa asiaa ei kuitenkaan ole eritelty vaan on tutkittu muiden tekijöiden vaikutusta. Nykyäänhän esikoulu on kaikille pakollinen, mikä osaltaan tasaa eroja koulun aloittavien lähtötasoissa.
Tälle väitteelle ei vaan ole yhtään ainutta tutkimuslähdettä Suomesta.
Sen sijaan se on tutkitusti todistettu että kotitausta on ratkaiseva.
Miten niin ei ole? Muistan nähneeni useitakin uutisia, joissa kerrotaan tällaisista tutkimustuloksista. Pikainen googlaaminen tuotti esimerkiksi tämän:
https://kuntalehti.fi/uutiset/opetus-ja-kulttuuri/uusi-tutkimus-kertoo-…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se ohjattu harrastus vaikuttaa mitenkään mihinkään?
Ohjatussa kuin ohjatussa harrastuksessa lapsi oppii keskittymiskykyä, kuuntelemaan ohjeita, mahdollisesti odottamaan vuoroa, ja mielestäni mikä tärkeintä oppii sen, että harjoittelulla oppii ja kehittyy. Lapsi ei siis helposti kauhistu, jos jotakin ei osaa heti.
Eri harrastukset kehittävät eri taitoja: esim. muskari kehittää monia kielen kehitykseen ja matemaattisuuteen tarvittavia aivojen osa-alueita.
Noi samathan opitaan siellä päivähoidossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli koko varhaiskasvatushömpötys on potaskaa.
Ei vaan siitä hyötyi juuri ne, jotka ei saa kotona paljon virikkeitä.
Akateemisen perheen lapsi pärjää oli sitten kotona tai päiväkodissa.Tähän asti on hömpötetty täysin järjettömällä tavalla, miten se päivähoito nimenomaan on niiiiiiin ratkaisevaa.
Onhan se. Tästäkin on kyllä tutkimustietoa. Tässä kyseisessä tutkimuksessa asiaa ei kuitenkaan ole eritelty vaan on tutkittu muiden tekijöiden vaikutusta. Nykyäänhän esikoulu on kaikille pakollinen, mikä osaltaan tasaa eroja koulun aloittavien lähtötasoissa.
Tälle väitteelle ei vaan ole yhtään ainutta tutkimuslähdettä Suomesta.
Sen sijaan se on tutkitusti todistettu että kotitausta on ratkaiseva.
Miten niin ei ole? Muistan nähneeni useitakin uutisia, joissa kerrotaan tällaisista tutkimustuloksista. Pikainen googlaaminen tuotti esimerkiksi tämän:
https://kuntalehti.fi/uutiset/opetus-ja-kulttuuri/uusi-tutkimus-kertoo-…
Tämä on se ainoa suomalainen tutkimus jonka tutkijat itse irtisanoutuivat tästä median (ja vasemmiston) esittämästä tuloksensa tulkinnasta...
Vierailija kirjoitti:
No jopas oli taas yllätys. Kyllä tähän, minkä näin itse jo ekaluokkalaisena 1971, tarvittiin tutkimus.
PS. Mun vanhemmat olivat kansakoulun käyneitä duunareita ja en harrastanut mitään ohjattua. Olin silti luokkani 3. paras kognitiivisilta taidoiltani koulun alettua. Eikä ollut itse asiassa ohjattua harrastusta koskaan, oma-alotteisia harrastuksia oli 10-vuotiaasta ylöspäin paljonkin.
Ei tutkimustuloksen ollut tarkoituskaan yllättää ketään. Tällaisia seurantatutkimuksia tehdään tietyin väliajoin, jotta voidaan selvittää, onko riskitekijöiden suuruudessa tai keskinäisessä järjestyksessä tapahtunut muutoksia. Esimerkiksi tyttöjen ja poikien välinen ero koulumenestyksessä tyttöjen hyväksi on kasvusuunnassa. Kun tunnistetaan jokin ongelma, voidaan miettiä keinoja ongelman ratkaisemiseksi.
Tutkimuksen mukaan siis erityisen tuen päätöksen saaneiden lasten lähtötaso oli keskimäärin 20 % alle keskiarvon, suomea tai ruotsia toisena kielenä puhuvien noin 17 %.
Molempien vanhempien yliopistokoulutus taas lisäsi lähtötasoa keskimäärin yli 15 % keskimääräisestä.
Tätä ei varmasti saa ääneen sanoa, mutta keskimääräisesti koulun aloittavat ei-ka*tasuomalaiset lapset ovat hyvin lähellä keskimääräisen koulunsa aloittavan erityislasten taitotasoa.
Tutkimuksessa on saatu selville, mikä on vanhempien heikon koulutustaustan vanhempien vaikutus koulun aloittavan taitotasoon. Aineisto on kuitenkin esitetty ainakin lukemassani lehtijutussa niin hienovaraisesti, ettei sitä saa jutusta selville.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli koko varhaiskasvatushömpötys on potaskaa.
Ei vaan siitä hyötyi juuri ne, jotka ei saa kotona paljon virikkeitä.
Akateemisen perheen lapsi pärjää oli sitten kotona tai päiväkodissa.En opettanut lasta lukemaan ennen koulun alkua. Eskarinkin avauspuheessa todettiin, ettei lapsia opeteta lukemaan, vaan opetellaan kirjaimet ja numerot.
Osa oppii jo siinä vaiheessa, osa ei.
Lapsi oppi lukemaan ensimmäisen luokan syyslomaan mennessä ja sai nopeasti kiinni lukemaan aikaisemmin oppineet. Ennen koulun häntä kiinnosti lähinnä leikkiminen kavereiden kanssa.
Osassa perheistä tuntuu olevan valtava paine opettaa lapselle koulussa opettavia aineita jo ennen koulua. Meillä lähinnä luettiin lapselle paljon, mikä näkyikin laajana sanavarastona.
-akateeminen vanhempi
Tämä on jännä, että joissain perheissä otetaan järkyttävää painetta lasten opettamisesta. Nähdäkseni lapsilla tulee erilaisia herkkyys-/kiinnostuskausia, monesti täysin eri aikoihin ja näitä olen hyödyntänyt oman tyttäreni kanssa.
Kolmevuotiaana hänellä oli valtava palo numeroihin ja näitä opeteltiin, kun niitä opittiin ja kiinnostus alkoi hiipua, niin ei numeroiden opettelua jatkettu, koivuniemenherralla hakaten. Sen sijaan myöhemmin sama alkoi toistua kirjainten kanssa, joten niitä opeteltiin yhdessä, ja myös päiväkodissa, seuraavaksi. Kirjaimet menee nyt sujuvasti, mutta kiinnostus tähän hieman hiipui nyt vuorostaan. Enkä koe mitään pakottavaa tarvetta koettaa pakottaa tytärtä lukemaan itse vielä. Sen sijaan me molemmat vanhemmat luemme sitten hänelle tarinoita, joita nyt jaksaa ja haluaa kuunnella.
Ei luulisi olevan vaikeaa vanhemmille havaita näitä lapsen omia, luontaisia oppimishaluja ja kiinnostuksen kohteita.
Muistan kun meillä eskarissa harjoiteltiin koulua testaamalla kelluuko kivi. Luulin, että meitä pidettiin tyhminä :D
Vierailija kirjoitti:
En tajua vanhempia, jotka eivät opeta lapsilleen mitään ennen koulun alkua.
Minä opetin lapseni lukemaan. Samoin opetin helpot yhteen- ja vähennyslaskut. Kirjoittamaan edes isoilla kirjaimilla.
Opetin virkkaamaan. Pienestä asti totutettiin lapset hiihtämään, luistelemaan, heittämään palloa oikein, kokeiltiin monia eri urheilulajeja.Lapselle itselleen on tosi mukava ja itsetuntoa kohottavaa, jos osaa jo asioita.
Olin joskus sijaisopettajana kuudesluokkalaisille, joista yksi ei osannut luistella lainkaan. Muut painelivat menemään jäällä sujuvasti. Tyttö oli tosi nolona ja sanoi ettei häntä ole koskaan viety luistelemaan.Omalle lapselle en tekisi ikinä moista karhunpalvelusta.[/quote
Ethän vain kuulu niihin äiteihin, jotka työpaikan kahvipoydässa kohottelevat omaa itsetuntoaan kertomalla päivästa toiseen, kuukaudesta kolmanteen, vuodesta neljänteen lastensa oppimisista, tekemisistä. Ettet vain olisi se äiti, joka vie pullukan, epämusikaalisen tyttönsä baletti- ja viulutunneille, vaikka tämä mieluiten askartelisi vaatteita Barbille. Se äiti, joka poikansa rahtaa urheilun pariin, vaikka tämä viihtyisi enemmänkin leikkiensä parissa omassa rauhassaan.
En ikinä tekisi lapselleni moista karhunpalvelusta vain oman hukassa olevan itsetuntoni kohottamiseksi ja siksi, että minulla olisi mukavaa kehuskella, miten erinomainen äiti olen.
Ja oletko saanut hyvät geenit vai et -älykkyys on vahvasti periytyvää.