Ekaluokkalaisten tasoissa suuria eroja: lapset eivät aloita koulua samalta viivalta
Eniten vaikuttaa vanhempien koulutus ja se onko lapsella ollut ohjattua harrastusta ennen esikoulua. Monilla lapsilla on tasoissa jopa joidenkin vuosien etumatka toisiin verrattuna: https://yle.fi/uutiset/3-11439912
Kommentit (225)
Vierailija kirjoitti:
PS. Mun vanhemmat olivat kansakoulun käyneitä duunareita ja en harrastanut mitään ohjattua. Olin silti luokkani 3. paras kognitiivisilta taidoiltani koulun alettua. Eikä ollut itse asiassa ohjattua harrastusta koskaan, oma-alotteisia harrastuksia oli 10-vuotiaasta ylöspäin paljonkin.
Niin, yksittäinen poikkeama ei toki tee tilastollista tulosta pätemättömäksi, minkä varmaan kognitiivisilla taidoillasi hoksasitkin?
Minulla on kaksi lasta. Toinen oppi lukemaan 4-vuotiaana, toinen ei osaa vieläkään (on 7-vuotias ja aloittaa pian koulutiensä). Tuo joka oppi lukemaan aikaisin, turhautui kuoliaaksi koulussa kun osasi jo sujuvasti lukea, kirjoittaa jne. eikä hänelle ollut mitään järkevää tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
En tajua vanhempia, jotka eivät opeta lapsilleen mitään ennen koulun alkua.
Minä opetin lapseni lukemaan. Samoin opetin helpot yhteen- ja vähennyslaskut. Kirjoittamaan edes isoilla kirjaimilla.
Opetin virkkaamaan. Pienestä asti totutettiin lapset hiihtämään, luistelemaan, heittämään palloa oikein, kokeiltiin monia eri urheilulajeja.Lapselle itselleen on tosi mukava ja itsetuntoa kohottavaa, jos osaa jo asioita.
Olin joskus sijaisopettajana kuudesluokkalaisille, joista yksi ei osannut luistella lainkaan. Muut painelivat menemään jäällä sujuvasti. Tyttö oli tosi nolona ja sanoi ettei häntä ole koskaan viety luistelemaan.Omalle lapselle en tekisi ikinä moista karhunpalvelusta.
Ei lapsia tosiaankaan tarvitse opettaa lukemisessa ja laskemisessa ennen koulua. Riittää että kertoo kirjaimet ja numerot kun lapsi niitä kysyy. Aika moni oppii ihan itsekseen näillä tiedoilla ja jos ei opi, koulussa opetetaan.
Liikuntataidot on sitten asia erikseen, niitä onkin syytä harjoitella jo ennen koulua. Niissä taidot ei pelkällä koululiikunnalla juurikaan kartu.
Lapselle lukeminen on tärkeää sanavaraston vuoksi, samoin monipuolinen yhteinen tekeminen. Leipomisesta oppii erilaisia asioita tai sanastoa kuin vaikkapa metsäretkestä tai uimareissusta.
Vierailija kirjoitti:
Eli koko varhaiskasvatushömpötys on potaskaa.
Ei vaan siitä hyötyi juuri ne, jotka ei saa kotona paljon virikkeitä.
Akateemisen perheen lapsi pärjää oli sitten kotona tai päiväkodissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin on, on aina ollut ja tulee aina olemaan. Olemme tasa-arvoisia, mutta se ei tarkoita, että olisimme kaikki samanlaisia.
Väärin. Lapset ovat nimenomaan epätasa-arvoisia perhetaustasta riippuen. Esim. pääsetkö harrastamaan vai et. Luetaanko sinulle kirjoja vai ei.
Vanhemmat ovat tietoisesti itse valinneet mille alalle kouluttautuvat ja mitä tekee työkseen. Turha siitä on lapsia alkaa syyttämään. Jokainen rakentaa itse omilla valinnoillaan elämänsä omanlaiseksi. Toiset tekevät parempia valintoja ja pärjäävät, toiset taas tekevät huonoja valintoja ja häviävät elämän kilpailussa. Sellaista elämä nyt vain täällä maapallolla on eikä siitä miksikään muuksi muutu.
Joo, mutta on väärin väittää että kaikilla lapsilla olisi yhtä paljon niitä valinnanmahdollisuuksia. Jos kotiolojen vuoksi takkuaa jo alakoulussa, ei menestystä saa niin helposti kuin kultalusikka suussa syntynyt.
Väärin. Suomessa on paljon ilmaista tekemistä. Esim uimarannat on auki kesällä, marja-ja sienimetsään pääsee joka syksy ja kirjastoihin voi mennä lukemaan kirjoja vaikka vuoden jokaisena päivänä.
Meidän lapsista yksikään ei osannut lukea, ei harjoiteltu laskuja tai tehty muita koulujuttuja. Olivat ihan kotihoidossa. Ei urheiluharrastuksia tms. Silti jokainen heistä, neljä kappaletta lapsukaisia on ekasta luokasta asti ollut luokkansa parhaimpia. Esikoinen on kohta tuore DI-insinööri. Kolme muuta tulee perässä hyvää vauhtia.
Sillä ei ole mitään väliä osaako lapsi lukea tai laskea ennen kouluun menoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli koko varhaiskasvatushömpötys on potaskaa.
Ei vaan siitä hyötyi juuri ne, jotka ei saa kotona paljon virikkeitä.
Akateemisen perheen lapsi pärjää oli sitten kotona tai päiväkodissa.
Tähän asti on hömpötetty täysin järjettömällä tavalla, miten se päivähoito nimenomaan on niiiiiiin ratkaisevaa.
"Älä opeta lasta lukemaan ennen koulua" hoetaan, mutta sitten odotetaan lapsen lukevan Potteria sujuvasti ekaluokalla. Hieman ristiriitaista taas ja muut taidot kuten ryhmässä pärjääminen, käytöstavat, ja muiden huomioon ottaminen eivät paina missään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua vanhempia, jotka eivät opeta lapsilleen mitään ennen koulun alkua.
Minä opetin lapseni lukemaan. Samoin opetin helpot yhteen- ja vähennyslaskut. Kirjoittamaan edes isoilla kirjaimilla.
Opetin virkkaamaan. Pienestä asti totutettiin lapset hiihtämään, luistelemaan, heittämään palloa oikein, kokeiltiin monia eri urheilulajeja.Lapselle itselleen on tosi mukava ja itsetuntoa kohottavaa, jos osaa jo asioita.
Olin joskus sijaisopettajana kuudesluokkalaisille, joista yksi ei osannut luistella lainkaan. Muut painelivat menemään jäällä sujuvasti. Tyttö oli tosi nolona ja sanoi ettei häntä ole koskaan viety luistelemaan.Omalle lapselle en tekisi ikinä moista karhunpalvelusta.
Kuudesluokkalainen olisi kyllä voinut jo moneen kertaam mennä ihan itse luistelemaan.
Olisi toki voinut, jos hänelle olisi hommattu luistimet ja jos olisi ollut julkinen liikenne luistelukengän läheisyyteen.
On kokoomuslainen perinne väittää että menestys on kiinni vain itsestä, vaikka kaikki nämä tutkimukset kertovat, että jo varhaislapsuuden olot vaikuttavat vahvasti siihen millaisia mahdollisuuksia sulla tulevaisuudessa on.
Onneksi subjektiivinen päivähoito-oikeus palautettiin. Eniten varhaiskasvatuksesta hyötyvät heikoimmista oloista tulevat.
Vierailija kirjoitti:
"Älä opeta lasta lukemaan ennen koulua" hoetaan, mutta sitten odotetaan lapsen lukevan Potteria sujuvasti ekaluokalla. Hieman ristiriitaista taas ja muut taidot kuten ryhmässä pärjääminen, käytöstavat, ja muiden huomioon ottaminen eivät paina missään.
Eivät ne sulje mitenkään toisiaan pois. Yleensä ne osaavat ovat osaavimpia kaikessa. Jos lapselle on opetettu perustaidot lukemisessa, laskemisessa, kädentaidoissa ja liikunnassa, on hänelle opetettu myös käytöstavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin on, on aina ollut ja tulee aina olemaan. Olemme tasa-arvoisia, mutta se ei tarkoita, että olisimme kaikki samanlaisia.
Väärin. Lapset ovat nimenomaan epätasa-arvoisia perhetaustasta riippuen. Esim. pääsetkö harrastamaan vai et. Luetaanko sinulle kirjoja vai ei.
Vanhemmat ovat tietoisesti itse valinneet mille alalle kouluttautuvat ja mitä tekee työkseen. Turha siitä on lapsia alkaa syyttämään. Jokainen rakentaa itse omilla valinnoillaan elämänsä omanlaiseksi. Toiset tekevät parempia valintoja ja pärjäävät, toiset taas tekevät huonoja valintoja ja häviävät elämän kilpailussa. Sellaista elämä nyt vain täällä maapallolla on eikä siitä miksikään muuksi muutu.
Joo, mutta on väärin väittää että kaikilla lapsilla olisi yhtä paljon niitä valinnanmahdollisuuksia. Jos kotiolojen vuoksi takkuaa jo alakoulussa, ei menestystä saa niin helposti kuin kultalusikka suussa syntynyt.
Väärin. Suomessa on paljon ilmaista tekemistä. Esim uimarannat on auki kesällä, marja-ja sienimetsään pääsee joka syksy ja kirjastoihin voi mennä lukemaan kirjoja vaikka vuoden jokaisena päivänä.
Ja se alle kouluikäinen kulkee niissä yksinään? Kysehän oli nimenomaan siitä onko lapset samalla viivalla eli tasa-arvoisia. Eivät ole. Toiset saa virikkeitä ja pärjäävät, toiset ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua vanhempia, jotka eivät opeta lapsilleen mitään ennen koulun alkua.
Minä opetin lapseni lukemaan. Samoin opetin helpot yhteen- ja vähennyslaskut. Kirjoittamaan edes isoilla kirjaimilla.
Opetin virkkaamaan. Pienestä asti totutettiin lapset hiihtämään, luistelemaan, heittämään palloa oikein, kokeiltiin monia eri urheilulajeja.Lapselle itselleen on tosi mukava ja itsetuntoa kohottavaa, jos osaa jo asioita.
Olin joskus sijaisopettajana kuudesluokkalaisille, joista yksi ei osannut luistella lainkaan. Muut painelivat menemään jäällä sujuvasti. Tyttö oli tosi nolona ja sanoi ettei häntä ole koskaan viety luistelemaan.Omalle lapselle en tekisi ikinä moista karhunpalvelusta.
Kuudesluokkalainen olisi kyllä voinut jo moneen kertaam mennä ihan itse luistelemaan.
Olisi toki voinut, jos hänelle olisi hommattu luistimet ja jos olisi ollut julkinen liikenne luistelukengän läheisyyteen.
Hopesta saa luistimia ilmaiseksi ja koululla on aivan varmasti luistelukenttä.
Sitäpaitsi koko tarina on täysin epäuskottava koska eskarista alkaen luistellaan eskarissa ja koulussa.
Vierailija kirjoitti:
On kokoomuslainen perinne väittää että menestys on kiinni vain itsestä, vaikka kaikki nämä tutkimukset kertovat, että jo varhaislapsuuden olot vaikuttavat vahvasti siihen millaisia mahdollisuuksia sulla tulevaisuudessa on.
Onneksi subjektiivinen päivähoito-oikeus palautettiin. Eniten varhaiskasvatuksesta hyötyvät heikoimmista oloista tulevat.
Ei-Kokoomuslaiset haluavat muuttaa Suomen kommunistiseksi Neuvostoliitoksi. Lol.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli koko varhaiskasvatushömpötys on potaskaa.
Ei vaan siitä hyötyi juuri ne, jotka ei saa kotona paljon virikkeitä.
Akateemisen perheen lapsi pärjää oli sitten kotona tai päiväkodissa.
En opettanut lasta lukemaan ennen koulun alkua. Eskarinkin avauspuheessa todettiin, ettei lapsia opeteta lukemaan, vaan opetellaan kirjaimet ja numerot.
Osa oppii jo siinä vaiheessa, osa ei.
Lapsi oppi lukemaan ensimmäisen luokan syyslomaan mennessä ja sai nopeasti kiinni lukemaan aikaisemmin oppineet. Ennen koulun häntä kiinnosti lähinnä leikkiminen kavereiden kanssa.
Osassa perheistä tuntuu olevan valtava paine opettaa lapselle koulussa opettavia aineita jo ennen koulua. Meillä lähinnä luettiin lapselle paljon, mikä näkyikin laajana sanavarastona.
-akateeminen vanhempi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli koko varhaiskasvatushömpötys on potaskaa.
Ei vaan siitä hyötyi juuri ne, jotka ei saa kotona paljon virikkeitä.
Akateemisen perheen lapsi pärjää oli sitten kotona tai päiväkodissa.Tähän asti on hömpötetty täysin järjettömällä tavalla, miten se päivähoito nimenomaan on niiiiiiin ratkaisevaa.
Kyllä se nimenomaan onkin niille, joilla on kotona vähemmän virikkeitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua vanhempia, jotka eivät opeta lapsilleen mitään ennen koulun alkua.
Minä opetin lapseni lukemaan. Samoin opetin helpot yhteen- ja vähennyslaskut. Kirjoittamaan edes isoilla kirjaimilla.
Opetin virkkaamaan. Pienestä asti totutettiin lapset hiihtämään, luistelemaan, heittämään palloa oikein, kokeiltiin monia eri urheilulajeja.Lapselle itselleen on tosi mukava ja itsetuntoa kohottavaa, jos osaa jo asioita.
Olin joskus sijaisopettajana kuudesluokkalaisille, joista yksi ei osannut luistella lainkaan. Muut painelivat menemään jäällä sujuvasti. Tyttö oli tosi nolona ja sanoi ettei häntä ole koskaan viety luistelemaan.Omalle lapselle en tekisi ikinä moista karhunpalvelusta.
Kuudesluokkalainen olisi kyllä voinut jo moneen kertaam mennä ihan itse luistelemaan.
Olisi toki voinut, jos hänelle olisi hommattu luistimet ja jos olisi ollut julkinen liikenne luistelukengän läheisyyteen.
Hopesta saa luistimia ilmaiseksi ja koululla on aivan varmasti luistelukenttä.
Sitäpaitsi koko tarina on täysin epäuskottava koska eskarista alkaen luistellaan eskarissa ja koulussa.
Jos kouluun on kotoa matkaa 20 kilometriä eikä julkista liikennettä ole, miten alakouluikäinen lapsi käy itsekseen luistelemassa koulun kentällä, varsinkin jos hänellä ei ole luistimia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua vanhempia, jotka eivät opeta lapsilleen mitään ennen koulun alkua.
Minä opetin lapseni lukemaan. Samoin opetin helpot yhteen- ja vähennyslaskut. Kirjoittamaan edes isoilla kirjaimilla.
Opetin virkkaamaan. Pienestä asti totutettiin lapset hiihtämään, luistelemaan, heittämään palloa oikein, kokeiltiin monia eri urheilulajeja.Lapselle itselleen on tosi mukava ja itsetuntoa kohottavaa, jos osaa jo asioita.
Olin joskus sijaisopettajana kuudesluokkalaisille, joista yksi ei osannut luistella lainkaan. Muut painelivat menemään jäällä sujuvasti. Tyttö oli tosi nolona ja sanoi ettei häntä ole koskaan viety luistelemaan.Omalle lapselle en tekisi ikinä moista karhunpalvelusta.
Kuudesluokkalainen olisi kyllä voinut jo moneen kertaam mennä ihan itse luistelemaan.
Olisi toki voinut, jos hänelle olisi hommattu luistimet ja jos olisi ollut julkinen liikenne luistelukengän läheisyyteen.
Hopesta saa luistimia ilmaiseksi ja koululla on aivan varmasti luistelukenttä.
Sitäpaitsi koko tarina on täysin epäuskottava koska eskarista alkaen luistellaan eskarissa ja koulussa.
Jos kouluun on kotoa matkaa 20 kilometriä eikä julkista liikennettä ole, miten alakouluikäinen lapsi käy itsekseen luistelemassa koulun kentällä, varsinkin jos hänellä ei ole luistimia?
Koulun jälkeen.
Ja koulun liikkatunnilla.
Ja koulussahan on lainaluistimia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin on, on aina ollut ja tulee aina olemaan. Olemme tasa-arvoisia, mutta se ei tarkoita, että olisimme kaikki samanlaisia.
Väärin. Lapset ovat nimenomaan epätasa-arvoisia perhetaustasta riippuen. Esim. pääsetkö harrastamaan vai et. Luetaanko sinulle kirjoja vai ei.
Vanhemmat ovat tietoisesti itse valinneet mille alalle kouluttautuvat ja mitä tekee työkseen. Turha siitä on lapsia alkaa syyttämään. Jokainen rakentaa itse omilla valinnoillaan elämänsä omanlaiseksi. Toiset tekevät parempia valintoja ja pärjäävät, toiset taas tekevät huonoja valintoja ja häviävät elämän kilpailussa. Sellaista elämä nyt vain täällä maapallolla on eikä siitä miksikään muuksi muutu.
Joo, mutta on väärin väittää että kaikilla lapsilla olisi yhtä paljon niitä valinnanmahdollisuuksia. Jos kotiolojen vuoksi takkuaa jo alakoulussa, ei menestystä saa niin helposti kuin kultalusikka suussa syntynyt.
Väärin. Suomessa on paljon ilmaista tekemistä. Esim uimarannat on auki kesällä, marja-ja sienimetsään pääsee joka syksy ja kirjastoihin voi mennä lukemaan kirjoja vaikka vuoden jokaisena päivänä.
Miten se lapsi voi käydä noissa jos vanhemmat ei vie? Kyse oli juuri siitä erosta, että toisille annetaan ja tarjotaan virikkeitä, kaikille ei. Ja se korreloi menestyksen kanssa. Sotketko nyt jonkun rahankäytön tähän asiaan? Ei siitä ole kyse. Köyhä koti voi olla paljon virikkeellisempi kuin rikkaiden vanhempien koti.
Kuudesluokkalainen? Onhan sen täytynyt luistella koulussa jo aiempina vuosina.
Täällä lounaisosassa ei ole mitenkään tavatonta että eskarilainen luistelee ekan kettan vasta eskarissa. Luistelukenttiä ei pysty edes jäädyttämään joka vuosi. Esim. viime talvena ei ollut kenttiä lainkaan.