Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En jaksa käsittää miten 25-vuotias asuu vanhempiensa kanssa
21.07.2013 |
25-vuotias opiskelukaverini asuu edelleen vanhempiensa kanssa ja en ymmärrä miksei ole jo itsenäistynyt. Ja joo, asutaan Helsingissä ja täällä on kallista, mutta kyllä me muutkin opiskelijat omillamme ollaan ja ihan hyvin pärjätään rahallisestikin. Itselleni riittää vanhempieni seura muutamaksi päiväksi, sitten haluan jo kotiin. Mielenkiintoista nähdä muuttaako hän valmistuessaan puolen vuoden päästä. Onko tämä teidän mielestä ihan normaalia?
Kommentit (172)
En mäkään käsitä, mä muutin omilleni jo 16 vuotiaana ja musta on hassua, kun kaverit asui vanhempiensa luona vielä parikymppisinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.07.2013 klo 17:56"]
En mäkään käsitä, mä muutin omilleni jo 16 vuotiaana ja musta on hassua, kun kaverit asui vanhempiensa luona vielä parikymppisinä.
[/quote]
Niin, onhan se aina hassua kun joku tekee elämässään erilaisia valintoja. Minä en esimerkiksi ymmärrä ihmisiä, jotka hankkivat lapsia, tai menevät opiskelemaan muualle kuin yliopistoon. Hei haloo! Kyllähän normaalit ihmiset ovat lapsettomia ja akateemisia.
[quote author="Vierailija" time="21.07.2013 klo 17:43"]
[quote author="Vierailija" time="21.07.2013 klo 17:37"]
No eiköhän aika monella 25-vuotiaalla ole jo säästöjäkin, olettaen että on yhtään töissä käynyt? Mikäs siinä jos joku haluaa asua vanhempiensa kanssa 25-vuotiaaksi ja ostaa sitten oman asunnon, mutta en kyllä näe mitään syytä miksi tuo ei onnistuisi saman ikäiseltä joka on jo ajat sitten muuttanut pois kotoaan? Itse muutin kotoa alle 18v., säästössä 25 vuoden iässä oli yli 60.000€ ja työpaikka, joten kyllä sillä lainaa jo sai. Toki jos olisin asunut vanhemmillani olisin varmaankin voinut ostaa asunnon suoraan, mutta miksi olisin tinkinyt vuosikausia itsenäisyydestäni sen vuoksi, kyllä minusta jossain vaiheessa pitää ottaa oma vastuu raha-asioistaankin eikä elää muiden siivellä. Ehkäpä itsenäisyydessä ja oman rauhan haluamisessa on ihmisillä eroa, en silti ymmärrä kuka haluaa asua vanhempiensa kanssa 25-vuotiaana jos ei esim. tarvitse olla auttamassa vanhempia tms.? Aika omituiselle tuntuisi, ehkä ne vanhemmatkin voisi jo haluta omaa rauhaa... Läheiset ovat välit silti edelleen, soitellaan kerran viikossa ja nähdään n.kerran kuussa ja reissataankin yhdessä joskus.
[/quote]
ja koska sinä elit noin niin kaikkien muidenkin pitäisi?
lisäksi huomioithan sen että pk-seudun vuokrat eivät ole koskaan olleet näin korkeat. Jos siis et ole asunut ja opiskellut pk-seudulla lähiaikoina niin tilanteesi ei ole millään tavalla verrannollinen tap:n ystävän tilanteeseen.
[/quote]
Ei toki pidä elää, mutta kyllähän tuo että asuu kotona 25-vuotiaaksi kertoo ettei ole valmis itsenäistymään ja ottamaan omaa vastuutaan taloudestaan. Kyllä pk-seudulla asuu paljon opiskelijoita jotka eivät asu kotonaan ellet tiennyt, suuri osa heistä käy tosin töissäkin...
Jos nuoret muuttavat aina kotiin kesäksi kun tuet loppuvat, mitä he oppivat elämässä selviytymisestä? Entä jos niiltä vanhemmilta loppuisi rahat, muuttaisivatko he lastensa luo? Joskus vain pitää oppia pärjäämään omillaan, olen yllättynyt että ilmeisesti tuollainen vanhempien luona roikkuminen vielä 25-vuotiaana on noinkin yleistä, luulisi että olisi mukavaa kun on oma koti jossa elää omillaan, luoda uraa tai tehdä töitä ja vanhemmatkin varmaan haluaisivat omaa rauhaa. Ei siinä jos joku haluaa asua kotona vielä 25-vuotiaana, itse en voisi kuvitellakaan että olisin samoin tehnyt.
[quote author="Vierailija" time="21.07.2013 klo 17:55"]
[quote author="Vierailija" time="21.07.2013 klo 17:37"]
[/quote]
Kävitkö samalla opiskelemassa täysipäiväisesti ja asuit pk-seudulla, kuten ap:n kaveri? Voi olla aika hankalaa säästää n. 10000 €/vuosi, jos voi käydä vain sivutoimisesti töissä ja pitää maksaa pk-seudun vuokria.
Siellä halvimmatkin yksiön vuokrat ovat n. 700 €/kk. Siihen päälle pitäisi vielä kyetä säästämään yli 800 €/kk koko opiskelujen ajan. Noilla tuloilla ei saa enää mitään tukia, joten koko muukin eläminen pitäisi maksaa työtuloilla. Tulojen siis pitäisi olla nettona yli 2000 € ja bruttona yli 3000 €/kk läpi koko opiskeluajan ja siltikin saisi elää todella pihisti. Harvalla nuorella täysipäiväisellä tai edes osa-aikaisella opiskelijalla on tuohon mitään mahdollisuuksia.
[/quote]
Itse asiassa en asunut pk-seudulla tuolloin, vuokrani oli n.450€... Pk-seudulta kyllä löytää halvempiakin asuntoja kuin tuo mainitsemasi 700€/yksiö, mutta toki jos pitää asua hyvällä paikalla Helsingissä on asia eri. Nämä on vaan valintoja, kyllä esim. Vantaalta kulkee joistain paikoin yhtä nopeasti keskustaan kuin jostain keskustan liepeiltä. Toki kaikilla ei ole samaa mahdollisuutta kuin itselläni oli, mutta väitän että vuokrasta huolimatta jossain on jo vikaa jos nuori ei pysty 25-vuotiaana asumaan omillaan.
Onko se kaveri sanonut, ettei PYSTY elämään omillaan? Mistä te tiedätte hänen elämästään? Kukaan ei tiedä mitä toisen elämässä tapahtuu, vaikka luulee tietävänsä. Minua ärsyttää tämän apn tapa haukkua toista, ja näin pönkittää omaa itsetuntoaan, että minäpä se asun jo omillani. On sulla huonosti asiat, kun tuosta pitää revittää juttua. Me ihmiset olemme niin erilaisia ja hyvä niin. Olisi tylsää jos kaikki olisimme samalaisia kuin ap. Todella tylsää. Ketäs me sitten hakuttais takana päin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hienoa, että hän asuu vanhempiensa kanssa. Ehkä se sopii hänelle.
Monet säästää rahaa asuntoa varten ja koti saattaa olla iso ja eri sisäänkäynnillä niin miksi ei asuisi kotona .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No esimerkiksi meillä tuo toimisi ihan hyvin, koska tuossa vaiheessa me asuisimme käytännössä kakkosasunnollamme. Helsingissä iso talo tyhjillään.
[quote author="Vierailija" time="21.07.2013 klo 18:21"]
Itse asiassa en asunut pk-seudulla tuolloin, vuokrani oli n.450€... Pk-seudulta kyllä löytää halvempiakin asuntoja kuin tuo mainitsemasi 700€/yksiö, mutta toki jos pitää asua hyvällä paikalla Helsingissä on asia eri. Nämä on vaan valintoja, kyllä esim. Vantaalta kulkee joistain paikoin yhtä nopeasti keskustaan kuin jostain keskustan liepeiltä. Toki kaikilla ei ole samaa mahdollisuutta kuin itselläni oli, mutta väitän että vuokrasta huolimatta jossain on jo vikaa jos nuori ei pysty 25-vuotiaana asumaan omillaan.
[/quote]
Sanoiko joku, ettei ap:n kaveri PYSTY asumaan omillaan? Ehkä hän ei halua. Ehkä hän haluaa säästää rahaa ostaakseen asunnon juuri kuten sinä teit, mutta opiskelijalle se ei onnistu, jos samalla tekee töitä.
Näemmä hieman liiottelin, halvin yksiö Vuokraovessa haulla Helsinki, Espoo ja Vantaa näyttää olevan 525 €/kk, mutta ei 700 € kohtuullisesta asunnosta ole kaukana totuudesta, eikä tarvitse puhua mistään hyvästä paikasta. (Tiedän tämän sillä siskoni vuokrasi pari vuotta sitten halvimman itselleen hyvien kulkuyhteyksien päässä olevan asunnon ja vuokra on melkein 700 €, vaikka asunto ei ole edes Helsingissä ja on pieni ja aika huonokuntoinen).
Mutta se ei muuta silti sitä, että jos aikoisi säästää kuten sinä 800 €/kk + maksaa vuokran, se vaatisi yhä noin kolmen tonnin bruttotulot läpi opiskeluajan, joka on joitain poikkeustapauksia. Jos ap:n kaveri asuu kotona, hän saattaa hyvinkin onnistua säästämään hyvän pesämunan omaan asuntoonsa pienemmistäkin tuloista. (Toki pk-seudulta löytyy halvempia soluasuntoja ja alivuokralaisasuntoja, mutta jos on hyvät mahdollisuudet asua kotona, en tiedä onko siinä järkeä.)
t. 22
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos minua joku ärsyttää, niin se, että ihmiset katsovat oikeudekseen arvostella toisten elämää, jos se ei sovellu heidän ahtaisiin käsityksiinsä siitä, millaista elämän tulee olla.
Vanhempiensakin kanssa asuessa voi viihtyä. Myös nuori aikuinen. Ja etenkin jos sillä on mahdollisuus elää vapaasti.
Ja työssäni olen nähnyt paljon amislaisia ja lukiolaisia omillaan asuvia alaikäisiä, jotka ovat aika hunningolla tai heillä on huonot välit perheeseensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menepä tuonne Etelä-Eurooppaan. Siellä ei ole normaalia se, että lapset heivataan kotoa heti 18-vuotispäivänä yhteiskunnan (= veronmaksajat) eläteiksi.
[quote author="Vierailija" time="21.07.2013 klo 17:26"]
Minä tiedän erään, jonka vanhemmalla oli mielenterveysongelma. Lapsi jäi asumaan kotiin, jotta pystyi tukemaan nuorempien sisarustensa kasvatusta, kun toinen vanhempi ei siihen oikein kyennyt ja toinenkin vanhempi aika väsynyt. Luonnollisesti ei tästä tilanteesta hirveästi huudellut kaikille.
[/quote]
jep. Ei näistä hirveästi puhuta... eräs kaverini sairasti opiskeluaikanaan masennuksen/paniikkihäiriön (tyttö oltiin pahoinpidelty ja raiskattu, oikeusprosessi oli valituksineen ja todisteluineen ahdistava ja raskas) ja rahoitti itse palkastaan terapiansa 2x80e viikko, 640 euroa kuussa. Sen ajan hän asui vanhempiensa luona, pari vuotta. Eikä todellakaan kertonut tästä monelle.
Joskus joku minullekin päivitteli miten X haluaa asua vanhemmillaan noin vanhana ja voisi sekin jo vähän itsenäistyä ja hyvin riittäisi silläkin rahat jo vuokraan jos vain haluaisi. Ihan hiljaa vain kuuntelin, eipä siihenkään voinut paljoa sanoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nimenomaan. Vanhempien taloudellinen vastuu lapsestaan ei lopu siihen kun lapsi muuttaa pois kotoa, vaikka tuolla toisessa ketjussa jotkut niin väittävätkin.
[quote author="Vierailija" time="21.07.2013 klo 18:46"]
Menepä tuonne Etelä-Eurooppaan. Siellä ei ole normaalia se, että lapset heivataan kotoa heti 18-vuotispäivänä yhteiskunnan (= veronmaksajat) eläteiksi.
[/quote]
Minun kaverini asuin myös tuon ikäisenä kotona. Hänellä on paniikkihäiriö ja masennus. Vielä 30-vuotiaanakin hän oli hyvin kiinni isässä ja äidissä, joka päivä soitellaan puhelimella puolin ja toisin. Vaikea minun on sanoa että onko häntä paapottu liikaa, vai onko se niin päin, että vanhemmat vahtivat häntä näiden sairauksien takia.
Häntä ei kyllä yhtään paapominen haittaa eikä hävetä, ja onpa hän yrittänyt minuakin saada kiinnostumaan jokapäiväisistä ahdistuksen aiheistansa. En ole kuitenkaan lähtenyt auttamislinjalle, vaan kehoittanut häntä opettelemaan itsenäistä pärjäämistä. Hän on päätynyt siihen lopputulokseen, ettei aio pärjätä.
Toivottavasti se AP:n kaveri rupeaa kuitenkin elämässä pärjäilemään, pikku hiljaa.
Meidän nuori aikoo jäädä asumaan kotiin opintojensa ajaksi ja säästää samalla omaan autoon... Saa nähdä, kuinka käy...:)
Meillä ei ole periaatteessa mitään sitä vastaan, jos nuori osallistuu myös talon töihin. Tilaa ja omaa rauhaa on kyllä riittävästi.
[quote author="Vierailija" time="21.07.2013 klo 19:17"]
Toivottavasti se AP:n kaveri rupeaa kuitenkin elämässä pärjäilemään, pikku hiljaa.
[/quote]
Tiedoksi sullekin, että pelkkä kotona asuminen - vaikka kuinka "vanhana" - ei kerro vielä itsessään yhtään mitään "elämässä pärjäämisestä".
[quote author="Vierailija" time="21.07.2013 klo 17:16"]Hän käy töissäkin ja viimeisen puolen vuoden aikana saanut palkkaa jopa 1500e/kk, mielestäni siitä summasta olisi säästänyt aika monen kuukauden vuokrarahat kun vanhemmillaan asuu.[/quote]
"Jopa" 1500e? :D
Ootko kuullut veroista? Pk-seudun vuokratasosta? Fiksua pistää rahat taskuun yksityisen vuokraisännän taskun sijaan, jos suhteet perheeseen ovat kerran kunnossa eikä kyse ole pakkotilanteesta. Olen yhden vastaavan tuntenut, hän tosin seurusteli jo ja säästi kotona asumisellaan aloituspottia yhteisen asunnon ostamiselle. Ei tuossa mitään kummallista ole.
Syitä vanhempien luona loisimiselle on monia. Itsekin asun nyt välliaikaisesti vanhempieni luona, mutta tilanne on toki vähän epätyypillisempi.
Sain joukukuussa FM-paperit ja työmarkkinatilanne on mikä on. Keväällä sain pitkän sijaisuuden kotiseudulta koulutustani vastaavasta työstä. Satojen kilometrien päähän jäi mieheni ja vuokrakaksiomme. Olisi hulluuta maksaa kahta vuokraa, joten ilman muuta kämpään lapsuudenkodissa.
Aloittajan kuvaamassa tapauksessa opiskelukaveri ei välttämättä ei onnistunut saamaa kämppää HOASilta. Muut vaihtoehdot taas voivat olla järjettömän kalliita, eikä kaikkien vanhemmilla ole mahdollisuutta osallistua nuorensa asumiskustannuksiin.
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="21.07.2013 klo 17:37"]
No eiköhän aika monella 25-vuotiaalla ole jo säästöjäkin, olettaen että on yhtään töissä käynyt? Mikäs siinä jos joku haluaa asua vanhempiensa kanssa 25-vuotiaaksi ja ostaa sitten oman asunnon, mutta en kyllä näe mitään syytä miksi tuo ei onnistuisi saman ikäiseltä joka on jo ajat sitten muuttanut pois kotoaan? Itse muutin kotoa alle 18v., säästössä 25 vuoden iässä oli yli 60.000€ ja työpaikka, joten kyllä sillä lainaa jo sai. Toki jos olisin asunut vanhemmillani olisin varmaankin voinut ostaa asunnon suoraan, mutta miksi olisin tinkinyt vuosikausia itsenäisyydestäni sen vuoksi, kyllä minusta jossain vaiheessa pitää ottaa oma vastuu raha-asioistaankin eikä elää muiden siivellä. Ehkäpä itsenäisyydessä ja oman rauhan haluamisessa on ihmisillä eroa, en silti ymmärrä kuka haluaa asua vanhempiensa kanssa 25-vuotiaana jos ei esim. tarvitse olla auttamassa vanhempia tms.? Aika omituiselle tuntuisi, ehkä ne vanhemmatkin voisi jo haluta omaa rauhaa... Läheiset ovat välit silti edelleen, soitellaan kerran viikossa ja nähdään n.kerran kuussa ja reissataankin yhdessä joskus.
[/quote]
Kävitkö samalla opiskelemassa täysipäiväisesti ja asuit pk-seudulla, kuten ap:n kaveri? Voi olla aika hankalaa säästää n. 10000 €/vuosi, jos voi käydä vain sivutoimisesti töissä ja pitää maksaa pk-seudun vuokria.
Siellä halvimmatkin yksiön vuokrat ovat n. 700 €/kk. Siihen päälle pitäisi vielä kyetä säästämään yli 800 €/kk koko opiskelujen ajan. Noilla tuloilla ei saa enää mitään tukia, joten koko muukin eläminen pitäisi maksaa työtuloilla. Tulojen siis pitäisi olla nettona yli 2000 € ja bruttona yli 3000 €/kk läpi koko opiskeluajan ja siltikin saisi elää todella pihisti. Harvalla nuorella täysipäiväisellä tai edes osa-aikaisella opiskelijalla on tuohon mitään mahdollisuuksia.