En jaksa käsittää miten 25-vuotias asuu vanhempiensa kanssa

Mun 35-vuotias kaveri asuu vielä vanhempien kanssa. Lienee selvää ettei kauheasti hänen kotonaan tapailla?

[quote author="Vierailija" time="21.07.2013 klo 16:53"]

25-vuotias opiskelukaverini asuu edelleen vanhempiensa kanssa ja en ymmärrä miksei ole jo itsenäistynyt. Ja joo, asutaan Helsingissä ja täällä on kallista, mutta kyllä me muutkin opiskelijat omillamme ollaan ja ihan hyvin pärjätään rahallisestikin. Itselleni riittää vanhempieni seura muutamaksi päiväksi, sitten haluan jo kotiin. Mielenkiintoista nähdä muuttaako hän valmistuessaan puolen vuoden päästä. Onko tämä teidän mielestä ihan normaalia? 

[/quote]

No aika oudolle kuulostaa, kuka tuon ikäinen ei jo haluaisi asua omillaan ja elää omaa elämäänsä, varmaan vanhemmatkin toivoisivat voivansa viettää omaa elämää...? Itse olin alle 18v. kun muutin kotoa, hyvin meni sopeutuminen ja omillaan on siitä lähtien tullut pärjättyä.

osa asuu pk-seudulla ihan säästösyistä tai esim. kesät kun ei saa tukia/ei ole saanut töitä. Ei se ole kivaa mutta ainakin väliaikaisen vanhemmilla asumisen ymmärrän.

Minä ainakin asuisin jos ei olisi ollut pakko muuttaa pois paikkakunnalta muuton myötä aikanaan.

Viihdyin kotona, eikä minulla ollut koskaan tarvetta päästä sieltä pois.

Hän käy töissäkin ja viimeisen puolen vuoden aikana saanut palkkaa jopa 1500e/kk, mielestäni siitä summasta olisi säästänyt aika monen kuukauden vuokrarahat kun vanhemmillaan asuu. Tämä on kyllä porukassamme tabu, monen tekisi selkeästi mieli kysellä asiasta mutta jotenkin ei kehtaa...

Ap

Olettekokateellisia kun sillä on 1500eur/kk säästössä? Jospa hän ei halua maksaa vuokraa, vaan ostaa päräyttää oman asunnon kunhan valmistuu tai sitten kun saa toitä.

Vähän kiinni siitäkin, onko vanhemmilla kolmio vai esim. 5h+k ja kaksi eri sisäänkäyntiä. Veljenpoika (24v) asuu vanhempiensa luona, mutta hänellä on ihan oma kolmio, vanhempien asunto kun on koko kerroksen kokoinen.

Ihme kauhistelua taas palstalla. Mitä se sinun napaasi kaivelee, jos perheellä on läheiset välit? Toki tuo voi vaikeuttaa seurustelukumppanin löytymistä, mutta eiköhän tyyppi sen itsekin tajua.

Minä tiedän erään, jonka vanhemmalla oli mielenterveysongelma. Lapsi jäi asumaan kotiin, jotta pystyi tukemaan nuorempien sisarustensa kasvatusta, kun toinen vanhempi ei siihen oikein kyennyt ja toinenkin vanhempi aika väsynyt. Luonnollisesti ei tästä tilanteesta hirveästi huudellut kaikille.

[quote author="Vierailija" time="21.07.2013 klo 17:20"]

Olettekokateellisia kun sillä on 1500eur/kk säästössä? Jospa hän ei halua maksaa vuokraa, vaan ostaa päräyttää oman asunnon kunhan valmistuu tai sitten kun saa toitä.

[/quote]

Itae wn ainakaan ole kateellinen, minullakin on säästöjä. Varmaan säästääkin asuntoon, mutta haittapuolena on vanhempien luona asuminen. Vanhemmat tietävät hänen menonsa, ei voi deittailla ja mennä niin rauhassa, ei saa omaa rauhaa kunnolla kotona... esim. Kun treffailee miehiä, joutuu valehtelemaan menevänsä "Minnalle" koska ei halua kertoa kaikista miesjutuistaan. Eli kuten teininä, vaikka on jo aikuinen. Suurin osa ihmisistä kuitenkin arvottaa itsenäisyyden asuntosäästämisen edelle.

Ap

Mitä merkitystä asialla on hänen tai teidän kannaltanne? Samahan se on, missä yönsä punkkaa.

[quote author="Vierailija" time="21.07.2013 klo 17:16"]

Hän käy töissäkin ja viimeisen puolen vuoden aikana saanut palkkaa jopa 1500e/kk, mielestäni siitä summasta olisi säästänyt aika monen kuukauden vuokrarahat kun vanhemmillaan asuu. Tämä on kyllä porukassamme tabu, monen tekisi selkeästi mieli kysellä asiasta mutta jotenkin ei kehtaa...

Ap

[/quote]

mistä tiedät ettei hän vaikka säästä omistusasunnon ostamista varten? PK-seudun vuokrat ovat niin huimat että vanhempien luona asuminen opiskeluaikana on kyllä taloudellisesti kannattavaa, jos vain tulee vanhempiensa kanssa toimeen.

No eiköhän aika monella 25-vuotiaalla ole jo säästöjäkin, olettaen että on yhtään töissä käynyt? Mikäs siinä jos joku haluaa asua vanhempiensa kanssa 25-vuotiaaksi ja ostaa sitten oman asunnon, mutta en kyllä näe mitään syytä miksi tuo ei onnistuisi saman ikäiseltä joka on jo ajat sitten muuttanut pois kotoaan? Itse muutin kotoa alle 18v., säästössä 25 vuoden iässä oli yli 60.000€ ja työpaikka, joten kyllä sillä lainaa jo sai. Toki jos olisin asunut vanhemmillani olisin varmaankin voinut ostaa asunnon suoraan, mutta miksi olisin tinkinyt vuosikausia itsenäisyydestäni sen vuoksi, kyllä minusta jossain vaiheessa pitää ottaa oma vastuu raha-asioistaankin eikä elää muiden siivellä. Ehkäpä itsenäisyydessä ja oman rauhan haluamisessa on ihmisillä eroa, en silti ymmärrä kuka haluaa asua vanhempiensa kanssa 25-vuotiaana jos ei esim. tarvitse olla auttamassa vanhempia tms.? Aika omituiselle tuntuisi, ehkä ne vanhemmatkin voisi jo haluta omaa rauhaa... Läheiset ovat välit silti edelleen, soitellaan kerran viikossa ja nähdään n.kerran kuussa ja reissataankin yhdessä joskus.

Jos tulee hyvin toimeen vanhempiensa kanssa ( niin kuin nyt yleensä tullaan), niin on aivan järkevää asua opiskeluaika lapsuudenkodissa.

Riippuu tietenkin asunnon koosta sekä elämäntavoista.  Sitten, kun opiskelut ovat ohi, niin toki omaan elämään. Helpompaa aloittaa itsenäistä asumista, kun on rahaa säästössä.

Eivät kaikki opiskelijat vietä riehakasta elämää.

[quote author="Vierailija" time="21.07.2013 klo 17:37"]

No eiköhän aika monella 25-vuotiaalla ole jo säästöjäkin, olettaen että on yhtään töissä käynyt? Mikäs siinä jos joku haluaa asua vanhempiensa kanssa 25-vuotiaaksi ja ostaa sitten oman asunnon, mutta en kyllä näe mitään syytä miksi tuo ei onnistuisi saman ikäiseltä joka on jo ajat sitten muuttanut pois kotoaan? Itse muutin kotoa alle 18v., säästössä 25 vuoden iässä oli yli 60.000€ ja työpaikka, joten kyllä sillä lainaa jo sai. Toki jos olisin asunut vanhemmillani olisin varmaankin voinut ostaa asunnon suoraan, mutta miksi olisin tinkinyt vuosikausia itsenäisyydestäni sen vuoksi, kyllä minusta jossain vaiheessa pitää ottaa oma vastuu raha-asioistaankin eikä elää muiden siivellä. Ehkäpä itsenäisyydessä ja oman rauhan haluamisessa on ihmisillä eroa, en silti ymmärrä kuka haluaa asua vanhempiensa kanssa 25-vuotiaana jos ei esim. tarvitse olla auttamassa vanhempia tms.? Aika omituiselle tuntuisi, ehkä ne vanhemmatkin voisi jo haluta omaa rauhaa... Läheiset ovat välit silti edelleen, soitellaan kerran viikossa ja nähdään n.kerran kuussa ja reissataankin yhdessä joskus.

[/quote]

ja koska sinä elit noin niin kaikkien muidenkin pitäisi?

lisäksi huomioithan sen että pk-seudun vuokrat eivät ole koskaan olleet näin korkeat. Jos siis et ole asunut ja opiskellut pk-seudulla lähiaikoina niin tilanteesi ei ole millään tavalla verrannollinen tap:n ystävän tilanteeseen.

[quote author="Vierailija" time="21.07.2013 klo 17:26"]

Minä tiedän erään, jonka vanhemmalla oli mielenterveysongelma. Lapsi jäi asumaan kotiin, jotta pystyi tukemaan nuorempien sisarustensa kasvatusta, kun toinen vanhempi ei siihen oikein kyennyt ja toinenkin vanhempi aika väsynyt. Luonnollisesti ei tästä tilanteesta hirveästi huudellut kaikille.

[/quote]

Kompsis. Joskus nuorempana häpesin sitä, että olin vanhempani omaishoitaja, joten en kertonut siitä kenellekään. Taatusti pitivät minua täydellisenä luuserina :D Ja luultavasti olisivat pitäneet vaikka olisin asiasta kertonutkin, olisi kai pitänyt laittaa sairas vanhempi laitoshoitoon jotta muut ihmiset olisivat olleet tyytyväisiä.

On normaalia.

Löytyy paljon myös niitä yli 18 vuotiaita, joidenka mielstä on helppo asua kotona; ruoka on valmiina, pyykit pestynä, jääkaappi täynnä, laskun maksaja  joku muu, jää rahaa muuhun tekemiseen esim matkusteluun

[quote author="Vierailija" time="21.07.2013 klo 17:14"]

Minä ainakin asuisin jos ei olisi ollut pakko muuttaa pois paikkakunnalta muuton myötä aikanaan.

Viihdyin kotona, eikä minulla ollut koskaan tarvetta päästä sieltä pois.

[/quote]

Minäkin viihdyin 25-vuotiaaksi asti kotona. Meillä oli iso omakotitalo, jossa kaikille riittävästi tilaa. Voisin kuvitella että jostain pienestä kaksiosta tai kolmiosta haluaisi muuttaa omilleen jo aiemmin.

Olettepa te kivoja kavereita. Takanapäin haukutte kaveria! Teilläpä on tylsää elämää, kun haette tyydytystä toisen haukkumisesta.