Lue keskustelun säännöt.
Äitini tukee meitä, mutta erittäin vastahakoisesti
09.07.2013 |
ja on muutenkin vastenmielinen ja halveksuva meitä kohtaan. Olemme todella kiitollisia kun esimerkiksi hoitaa lapsiamme pari tuntia että pääsemme ulos elokuviin pari kertaa kuussa kun on pienet lapset mutta hän on sitten aina NIIN väsynyt ja uhrautunut sen jälkeen kun on sen tehnyt. Aina myös jaksaa huomauttaa kuinka olemme todella riippuvaisia hänestä ja hän on ainoa joka meitä auttaa.
Haluaisi kuulemma nähdä lapsenlapsiaan mutta lastenhoitoapu ei näytä tulevan hyvästä tahdosta vaan velvollisuuden tunteesta. Mitä mieltä, ottaisitteko vastaan apua? Hän on ainoa tukihenkilömme ja ainoa mahdollisuutemme virkistäytyä raskaan perhe-ja työelämän ohella mutta avun vastaanottaminen ei tunnu hyvältä.
Kommentit (152)
[quote author="Vierailija" time="19.07.2013 klo 07:57"]
[quote author="Vierailija" time="17.07.2013 klo 21:25"]
[quote author="Vierailija" time="13.07.2013 klo 12:52"]
[quote author="Vierailija" time="12.07.2013 klo 13:24"]
[quote author="Vierailija" time="12.07.2013 klo 09:36"]Ja lässyn lässy! Ei ole kysymys siitä, etteikö "kukaan välitä" vaan siitä, että pitäisi antaa isovanhemmille mahdollisuus olla lastenlapsien kanssa ilman mitään hoitovelvoitetta. Kyllä toisiaan rakastavat puolisot voivat nauttia toistensa seurasta ilman mitään ""kahdenkeskistä tuntia" ja isovanhemmat nauttivat, kun sxaavat olla pienten lapsien kanssa ilman mitään hoitovastuita. Antakaa niille mummoille ja papoille sellainen mahdollisuus.[/quote]
No mitä se oleminen ilman hoitovastuuta tarkoittaa?
Taidat itse mummona/pappana olla aika avuton, jos tarvitset jonkun vahtimaan lapsia ja tekemään muita kotitöitä sillä välin kun "saat olla" lastenlasten kanssa. Meillä tuo lastenlasten kanssa "oleminen" tarkoittaa mummon ja papan osalla sitä, että ne istuu kahvipöydässä passattavana ja katsovat sivusta kun lapset leikkii. Ei puhettakaan, että menisivät esim lattialle edes hetkeksi leikkimään lasten kanssa.
[/quote]
No kuule en ole vielä lähelläkään "mummoutta", mutta omien lasteni kanssa olen antanut isovanhempien vaan olla ja leikkiä lasteni kanssa enkä pyytänyt lastenhoitopalveluita. Hyvin on me nnyt eikä ole ikinä tarvinnut kummankaan loukkaantua mistään! Itse olen lapseni halunnut ja hoitanut, en ole edes pahemmin mitenkää n kärsinyt " oman ajan puuttteesta " mikä tuntuu olevan tän päivän äideillä jatkuva vaiva. Se" oma aika" . Hohhoijaa, mitäs jos jättäisitte ne lasten hankkimiset niille, jotka jaksavat ne itse hoitaakkin ja ihan ilolla!!!
[/quote]
Vaan entäs sitten jos äiti tai vanhemmat ylipäätään ei jaksakaan? Kukahan siinä on se suurin kärsijä? Ettei vaan se pieni viaton lapsi, joka ei ole olosuhteitaan valinnut.
Mä olen niin onnellinen, että mun lähipiirissä ei ole näitä marttyyreja, jotka on "aikanaan omat lapsensa hoitaneet", ja hoe siihen päälle tuota paskaläppää, että jokainen hoitakoon omansa. Onneksi omassa suvussani ja lähipiirissäni on aina apua tarjolla puolin ja toisin. Ymmärretään hyvin, että pienten lasten vanhemmuus on raskasta ja uuvuttavaa, erityisesti jos siihen liittyy sairastelua ja molempien vanhempien työssäkäynti. Vastaavasti sitten vanhuksia ei jätetä yksin, vaan pidetään huolta loppuun saakka.
En ikinä vaihtaisi tätä tilannetta tuohon " itse hoidan vaikka hampaat irvessä"-mentaliteettiin, johon aina liittyy se kosto seuraavalle sukupolvelle. Miksi, jos se lasten hoitaminen on kerran ollut pelkkää iloa?
[/quote]
Kannattaa ihan oikeasti se napanuora katkaista äitiinsä. Jos et jaksa hoitaa lapsiasi, ota vastuu omasta elämästä ja ala hankkia apua.
Juuri seuraan tilannetta ihmeissäni, missä äiti ei jaksanut hoitaa kahta ensimäistäkään, vaan mummo ja pappa hoisi niitä. Nyt tuli kolmas ja kahden viikon ikäisenä se pantiin mummolle ja papalle hoitoon isoveljien kanssa, kun äiti on väsynyt.
Ja niin vain pariskunta puhui, että neljäs pitää tehdä. Ja se ihmetyksen aihe on, että kyseessä on terve, kolmikymppinen pari, joka ei jaksa lapsiaan ja lisää pitää tehdä. Mummolla on sairauksia, vaikka toisille jakaa ja pappa on jo sairauseläkkeellä ja elinennustekaan ei ole pitkä. Mutta niinpä heillä on jo kolme lastenlasta jatkuvasti kuitenkin hoidossa.
Jos pelottaa, ettei jaksa lapsien kanssa, ei niitä kannata tehdä. Ja jos ei jaksa, niin kunnalta saa apua. Et voi koko ajan riippua äidissäsi ja ajatella, että äidilläsi on velvollisuus curlata vielä aikuisenakin kaikki jäljet edestäsi, että elämäsi olisi mukavaa ja kivaa. Joskus sinun täytyy ottaa vastuu omasta elämästäsi.
[/quote]
Ja niinhän olen tehnyt. Ei se ole siinä että en lapsiani jaksaisi, ennemmin että elämäntilanteemme pienten lasten ohella on raskas, mies kokoa ajan töissä, minä teen töitä, opiskelen, ja hoidan aika lailla yh:na pieniälapsia. Eli tähän saumaan kun muuta apua ei ole ja ei ole rahaa palkata, olisi mukava sitä saada äidiltäni jota itsekin autamme vastapalveluksi ja on nuorehko ja jaksava ihminen joka ei ole työelämässä. Mutta jos ei niin ei, en ole missään vaiheessa sanonut että se on hänen vastuunsa. Sinnitellään sitten ja odotetaan että asiat paranee mutta läheisten auttamisen iloa ei tässä näy ja se on minusta surullista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.07.2013 klo 11:02"]
Nukuitteko siellä elokuvissa näytännön ajan? Eikö muita häirinnyt teidän kuorsaus?
[/quote]
Oletko kuullut sellaiseta jutusta että väsyneenäkin kotoa pois lähteminen piristää? Enemmän sitä väsyy pidemmän päälle jos ei koskaan käy ulkona.
[quote author="Vierailija" time="17.07.2013 klo 20:39"]
Minun vanhempani eivät jaksa lapsiamme. Kaipaavat heitä ja haluavat jutella, hetken peuhatakin, mutta sellainen hoitaminen useamman tunnin on heistä liian uuvuttavaa. Harmittaahan se välillä, kun omat isovanhempani hoitivat paljon, mutta isälläni on sairauksia, äiti vielä työelämässä ja aika uupunut. Mikä minä olen määrittelemään heidän jaksamistaan? oOlen antanut itselleni luvan olla vähän pahoillani, koska se vaikuttaa lasteni ja isovanhempien suhteeseen, mutta näillä mennään. Näemme koko perhe isovanhempia pari kertaa kuussa, tänä vuonna lapset ovat olleet isovanhemmilla hoidossa päivän kolme kertaa ( kaksi isovanhempien pyynnöstä, yksi omastani), mikä on paljon. Viime vuonna hoitopäiviä taisi olla kaksi. Nämä ovat olleet todelliseen tarpeeseen eli lapsi sairaana enkä ole voinut olla töistä pois.
En osaa kaivata mitään elokuvareissuja, viime vuonna oltiin kerran konsertissa ja miehen sisko hoiti lapsia. Muuta aikaa ilman lapsia emme ole viettäneet ja pidän outona sitä, että olisi jokin säännöllinen tarve olla pois lasten luota. Laittakaa lapset nukkumaan ja viettäkää parisuhdeaikaa kotisohvalla. Miksi pitää päästä usein pois kotoa? Pari kertaa vuodessa riittää ja sen verran jaksaa kuunnella valituksia jaksamattomuudestakn. Terve ihminen jaksaa tuon verran, vaikka ei ehkä haluaisi, eikä silti sitä isovanhempaa ole kuormitettu. Itsekin varmasti tajuaa olevansa nolo, jos tuosta määrästä ruikuttaa. En itsekään halua ryhtyä miksikään hoitoautomaatiksi mutta tok toivon, että jaksan valittamatta uhrata pari päivää kuukaudessa lastenlapsillenikin.
[/quote]
Teillä on siinä mielessä eri tilanne että vanhemmillasi on hyviä syitä etteivät jaksa, ei sillä että se olisi teidän kohdalla yhtään helpompaa.
Siinä mielessä korjaan kirjoituksesi että ei me ulkona käydä siksi että haluamme lasten luota pois, haluamme käydä elokuvissa kun siihen oli hyvä, melkein ilmainen mahdollisuus sarjalippujen kautta ja sinnehän ei lapsia voi viedä, ovat liian pieniä lastenleffoihinkin. Ja lapset yleensä nukahtavat aika pian kotoa lähdömme jälkeen, että se aika ei ole heiltä pois.
Toivon että tulvaisuudessa äitini hoitaa lapsia silloin ja niin paljon kun oikeasti itse haluaa ja jaksaa. Olenkin jo sanonut että pyytää en enää aio. Katsotaan minkälainen tilanne tulee kun hän itse sen määrittelee.
ap
Miksi isovanhemmilla on oikeus nauttia lastenlapsistaan, jos heillä ei ole mitään velvollisuuksiakaan?
[quote author="Vierailija" time="12.07.2013 klo 09:36"]Ja lässyn lässy! Ei ole kysymys siitä, etteikö "kukaan välitä" vaan siitä, että pitäisi antaa isovanhemmille mahdollisuus olla lastenlapsien kanssa ilman mitään hoitovelvoitetta. Kyllä toisiaan rakastavat puolisot voivat nauttia toistensa seurasta ilman mitään ""kahdenkeskistä tuntia" ja isovanhemmat nauttivat, kun sxaavat olla pienten lapsien kanssa ilman mitään hoitovastuita. Antakaa niille mummoille ja papoille sellainen mahdollisuus.[/quote]
No mitä se oleminen ilman hoitovastuuta tarkoittaa?
Taidat itse mummona/pappana olla aika avuton, jos tarvitset jonkun vahtimaan lapsia ja tekemään muita kotitöitä sillä välin kun "saat olla" lastenlasten kanssa. Meillä tuo lastenlasten kanssa "oleminen" tarkoittaa mummon ja papan osalla sitä, että ne istuu kahvipöydässä passattavana ja katsovat sivusta kun lapset leikkii. Ei puhettakaan, että menisivät esim lattialle edes hetkeksi leikkimään lasten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.07.2013 klo 13:24"]
[quote author="Vierailija" time="12.07.2013 klo 09:36"]Ja lässyn lässy! Ei ole kysymys siitä, etteikö "kukaan välitä" vaan siitä, että pitäisi antaa isovanhemmille mahdollisuus olla lastenlapsien kanssa ilman mitään hoitovelvoitetta. Kyllä toisiaan rakastavat puolisot voivat nauttia toistensa seurasta ilman mitään ""kahdenkeskistä tuntia" ja isovanhemmat nauttivat, kun sxaavat olla pienten lapsien kanssa ilman mitään hoitovastuita. Antakaa niille mummoille ja papoille sellainen mahdollisuus.[/quote]
No mitä se oleminen ilman hoitovastuuta tarkoittaa?
Taidat itse mummona/pappana olla aika avuton, jos tarvitset jonkun vahtimaan lapsia ja tekemään muita kotitöitä sillä välin kun "saat olla" lastenlasten kanssa. Meillä tuo lastenlasten kanssa "oleminen" tarkoittaa mummon ja papan osalla sitä, että ne istuu kahvipöydässä passattavana ja katsovat sivusta kun lapset leikkii. Ei puhettakaan, että menisivät esim lattialle edes hetkeksi leikkimään lasten kanssa.
[/quote]
No kuule en ole vielä lähelläkään "mummoutta", mutta omien lasteni kanssa olen antanut isovanhempien vaan olla ja leikkiä lasteni kanssa enkä pyytänyt lastenhoitopalveluita. Hyvin on me nnyt eikä ole ikinä tarvinnut kummankaan loukkaantua mistään! Itse olen lapseni halunnut ja hoitanut, en ole edes pahemmin mitenkää n kärsinyt " oman ajan puuttteesta " mikä tuntuu olevan tän päivän äideillä jatkuva vaiva. Se" oma aika" . Hohhoijaa, mitäs jos jättäisitte ne lasten hankkimiset niille, jotka jaksavat ne itse hoitaakkin ja ihan ilolla!!!
suuret ikäluokat ovat itsekäs sukupolvi. Ovat omansa hoitaneet ja nyt kuvittelevat voivansa nauttia eläkkeestään ja maksetuista taloistaan ja eduistaan.
Me nuoremmat joudumme tekemään kaiken ja hoitamaan lapsemme yksin, kun vanhempamme vain laiskottelevat ja eivät tee mitään.
Suuret ikäluokat ovat kyllä itsekäs sukupolvi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.07.2013 klo 13:16"]
Miksi isovanhemmilla on oikeus nauttia lastenlapsistaan, jos heillä ei ole mitään velvollisuuksiakaan?
No varmaan siksi, että nykyvanhemmilla on pelkkiä oikeuksia, ei velvollisuuksia. Miksi ei siis myös nykyisovanhemmilla.
Itse ajattelen, että lapsenlapset ja heidän kanssaan vietetty aika on ETUOIKEUS ja sitä kannattaa vaalia. Paljon enemmän lapset saavat mummolta ja mummo heiltä, kuin MLL:n vierailta hoitajilta tai mummo sitten vanhempana vanhainkodin hoitajilta.
Meillä isovanhemmat ovat olleet valitettavan passiivisia ja jaksamattomia lapsenlapsiaan kohtaan, harmittaa lasten puolesta ja usein on tullut ihmeteltyä vanhempieni käytöstä (ovat kuusikymppisiä, terveitä, hyvin toimeentulevia, asuvat lähellä, eikä aikakaan ole este). En sinänsä kaipaa omaa aikaa, vaan eniten harmittaa se, että lasten suhde isovanhempiin ei ole muodostunut läheiseksi. Surullista.
Mielestäni Suomessa kaivattaisiin nimenomaan aitoa välittämistä ja huolenpitoa lähimmäisestä. Olisi tärkeää, että ihmiset voisivat pyytää apua ilman että heidät leimataan heti laiskoiksi. Monissa maissa isovanhemmat ovat olennainen osa lastenlasten elämää, lastenlapsista huolehtiminen on itsestäänselvyys (toki tässäkin on nurja puolensa, liika puuttuminen asioihin jne.).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.07.2013 klo 21:25"]
[quote author="Vierailija" time="13.07.2013 klo 12:52"]
[quote author="Vierailija" time="12.07.2013 klo 13:24"]
[quote author="Vierailija" time="12.07.2013 klo 09:36"]Ja lässyn lässy! Ei ole kysymys siitä, etteikö "kukaan välitä" vaan siitä, että pitäisi antaa isovanhemmille mahdollisuus olla lastenlapsien kanssa ilman mitään hoitovelvoitetta. Kyllä toisiaan rakastavat puolisot voivat nauttia toistensa seurasta ilman mitään ""kahdenkeskistä tuntia" ja isovanhemmat nauttivat, kun sxaavat olla pienten lapsien kanssa ilman mitään hoitovastuita. Antakaa niille mummoille ja papoille sellainen mahdollisuus.[/quote]
No mitä se oleminen ilman hoitovastuuta tarkoittaa?
Taidat itse mummona/pappana olla aika avuton, jos tarvitset jonkun vahtimaan lapsia ja tekemään muita kotitöitä sillä välin kun "saat olla" lastenlasten kanssa. Meillä tuo lastenlasten kanssa "oleminen" tarkoittaa mummon ja papan osalla sitä, että ne istuu kahvipöydässä passattavana ja katsovat sivusta kun lapset leikkii. Ei puhettakaan, että menisivät esim lattialle edes hetkeksi leikkimään lasten kanssa.
[/quote]
No kuule en ole vielä lähelläkään "mummoutta", mutta omien lasteni kanssa olen antanut isovanhempien vaan olla ja leikkiä lasteni kanssa enkä pyytänyt lastenhoitopalveluita. Hyvin on me nnyt eikä ole ikinä tarvinnut kummankaan loukkaantua mistään! Itse olen lapseni halunnut ja hoitanut, en ole edes pahemmin mitenkää n kärsinyt " oman ajan puuttteesta " mikä tuntuu olevan tän päivän äideillä jatkuva vaiva. Se" oma aika" . Hohhoijaa, mitäs jos jättäisitte ne lasten hankkimiset niille, jotka jaksavat ne itse hoitaakkin ja ihan ilolla!!!
[/quote]
Vaan entäs sitten jos äiti tai vanhemmat ylipäätään ei jaksakaan? Kukahan siinä on se suurin kärsijä? Ettei vaan se pieni viaton lapsi, joka ei ole olosuhteitaan valinnut.
Mä olen niin onnellinen, että mun lähipiirissä ei ole näitä marttyyreja, jotka on "aikanaan omat lapsensa hoitaneet", ja hoe siihen päälle tuota paskaläppää, että jokainen hoitakoon omansa. Onneksi omassa suvussani ja lähipiirissäni on aina apua tarjolla puolin ja toisin. Ymmärretään hyvin, että pienten lasten vanhemmuus on raskasta ja uuvuttavaa, erityisesti jos siihen liittyy sairastelua ja molempien vanhempien työssäkäynti. Vastaavasti sitten vanhuksia ei jätetä yksin, vaan pidetään huolta loppuun saakka.
En ikinä vaihtaisi tätä tilannetta tuohon " itse hoidan vaikka hampaat irvessä"-mentaliteettiin, johon aina liittyy se kosto seuraavalle sukupolvelle. Miksi, jos se lasten hoitaminen on kerran ollut pelkkää iloa?
[/quote]
Kannattaa ihan oikeasti se napanuora katkaista äitiinsä. Jos et jaksa hoitaa lapsiasi, ota vastuu omasta elämästä ja ala hankkia apua.
Juuri seuraan tilannetta ihmeissäni, missä äiti ei jaksanut hoitaa kahta ensimäistäkään, vaan mummo ja pappa hoisi niitä. Nyt tuli kolmas ja kahden viikon ikäisenä se pantiin mummolle ja papalle hoitoon isoveljien kanssa, kun äiti on väsynyt.
Ja niin vain pariskunta puhui, että neljäs pitää tehdä. Ja se ihmetyksen aihe on, että kyseessä on terve, kolmikymppinen pari, joka ei jaksa lapsiaan ja lisää pitää tehdä. Mummolla on sairauksia, vaikka toisille jakaa ja pappa on jo sairauseläkkeellä ja elinennustekaan ei ole pitkä. Mutta niinpä heillä on jo kolme lastenlasta jatkuvasti kuitenkin hoidossa.
Jos pelottaa, ettei jaksa lapsien kanssa, ei niitä kannata tehdä. Ja jos ei jaksa, niin kunnalta saa apua. Et voi koko ajan riippua äidissäsi ja ajatella, että äidilläsi on velvollisuus curlata vielä aikuisenakin kaikki jäljet edestäsi, että elämäsi olisi mukavaa ja kivaa. Joskus sinun täytyy ottaa vastuu omasta elämästäsi.
[quote author="Vierailija" time="18.07.2013 klo 23:41"]
Itse ajattelen, että lapsenlapset ja heidän kanssaan vietetty aika on ETUOIKEUS ja sitä kannattaa vaalia. Paljon enemmän lapset saavat mummolta ja mummo heiltä, kuin MLL:n vierailta hoitajilta tai mummo sitten vanhempana vanhainkodin hoitajilta.
Meillä isovanhemmat ovat olleet valitettavan passiivisia ja jaksamattomia lapsenlapsiaan kohtaan, harmittaa lasten puolesta ja usein on tullut ihmeteltyä vanhempieni käytöstä (ovat kuusikymppisiä, terveitä, hyvin toimeentulevia, asuvat lähellä, eikä aikakaan ole este). En sinänsä kaipaa omaa aikaa, vaan eniten harmittaa se, että lasten suhde isovanhempiin ei ole muodostunut läheiseksi. Surullista.
Mielestäni Suomessa kaivattaisiin nimenomaan aitoa välittämistä ja huolenpitoa lähimmäisestä. Olisi tärkeää, että ihmiset voisivat pyytää apua ilman että heidät leimataan heti laiskoiksi. Monissa maissa isovanhemmat ovat olennainen osa lastenlasten elämää, lastenlapsista huolehtiminen on itsestäänselvyys (toki tässäkin on nurja puolensa, liika puuttuminen asioihin jne.).
[/quote]
Autatteko itse toisia, vai oletko sellainen imuri, joka vaatii apua vain itselleen.
Niin moni pientenlasten perhe huutaa, että miksi Suomessa ei auteta toisia. Heitä pitää auttaa. Mutta kun heiltä pyytää jotain apua, mennään vaikeaksi, ei jaksa kun on lapsia ja ei oikein nyt haluta ja miksi heidän pitäisi auttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.07.2013 klo 10:00"]
[quote author="Vierailija" time="09.07.2013 klo 21:07"]
[quote author="Vierailija" time="09.07.2013 klo 20:56"]
Siis ihan oikeasti, olenko ainoa jonka mielestä parisuhdeaikakin on tärkeää ja että olisi kiva jos ap:n äiti edes joskus hoitaisi pari tuntia mukisematta lapsenlapsiaan?? Mun perheessä tällainen on itsestäänselvyys että hoidetaan ja autetaan jos voidaan, puolin ja toisin.
[/quote]
"Edes joskus" on aika lailla eri asia kuin parin viikon välein. Ja molemminpuolinen apu on tosi jees, mutta millä tavalla ap perheineen auttaa äitiään?
[/quote]
Autamme äitiäni niin paljon kun voimme, esimerkkejä viime kuukaudelta ovat huonekalujen siirtäminen ja mökin maalaaminen nyt kun lomaa on ollut. Pitäisi meidänkin varmaan ruveta siitä valittamaan ja kutsumaan orjatyöksi, vai, ja valittamaan että hän on meistä riippuvainen ja että kyllä pitäisi joku muu palkata tällaiseen työhön? Ja sitten kun äitini vanhenee ja tarvitsee itse apua tulen sitten suu mutrussa ja valittaen häntä katsomaan ja sanon että olisi mulla muitakin töitä?
Minusta läheisten kuuluu auttaa toisiaan ja itse autan ilomielin aina silloin kun voin. Tää on just tätä suomalaista meininkiä että toisia ei pitäisi auttaa ja apua ei saisi pyytää muuta kun tosihädän edessä. Ja miksiköhän lapsiperheet voivat täällä niin huonosti? Ikävää.
ap
[/quote]
kauanko meni mökin maalaamisessa ? Tai huonekalujen siirtämisessä ? Ei taatusti kauaa. Jos meni kauan, taidatte olla vaan hitaita tai maalausniksit eivät olleet hallussa. Tuskin mökissä kovin montaa kerrosta on, kun itsekin olet tollanen tyhjätasku.
Ei mummon ja lastenlasten suhde vaadi sitä, että vanhemmat eivät ole paikalla! Päinvastoin: jos mummo tulee vain vierailulle, hänen ei tarvitse hoitaa arkirutiineja, ruokailuita ja nukuttamisia, vaan tulla valmiiseen kahvi-/ruokapöytään ja käyttää aikansa lasten kanssa seurusteluun ja leikkimiseen.
Ap on vaatimuksineen täysin kohtuuton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.07.2013 klo 18:49"]
[quote author="Vierailija" time="10.07.2013 klo 18:37"]
[quote author="Vierailija" time="10.07.2013 klo 18:02"]
[quote author="Vierailija" time="10.07.2013 klo 15:46"]
[quote author="Vierailija" time="09.07.2013 klo 23:46"]
[quote author="Vierailija" time="09.07.2013 klo 20:29"]
Nuorena ihmisenä sun pitää jaksaa hoitaa lapsesi itse. Sitä vapaata kyllä saatte, kun lapset on koululaisia.
[/quote]
Älkää korppikotkat sitte tulko tänne raakkumaan että miksi lapsiperheet eroaa ja lastensuojelussa on ruuhkaa.
Johtuu itsekkäistä lähmmmäisistä = teistä jotka olette niin säälittävän suppeita että ette suo toiselle edes kahta tuntia aikaa puolison kanssa. Vielä tulette tänne puhumaan peetä.
Tiedoksi vaan että ihmislapsella on isoäiti ihan evoluution tuloksena. Vain siksi koska isoäitiä tarvitaan muuhunkin kun hamstraamaan krääsää kauppakeskuksissa ja lipittämään halpaa valkoviiniä parvekkeella.
Eri asia on tietysti nämä jotka on jo 48-vuotiaina uupuneita vanhuksia. Surkeaa. Rajoittaa helpolla elämänpiiriä jos ei mitään muuta ole jaksavinaan kun huonojen teeveesarjojen tölläystä.
[/quote]
Minä en ole koskaan ymmärtänyt sitä, että ihmiset lähtökohtaisesti ajattelevat, että muiden TÄYTYy heitä auttaa.
Ensin on mitoitettava omat voimavarat ja mitoitettava, onko parisuhde niin hyvä, että kestää pikkulapsiajan.
Ei niin, että ajatellaan elää kuin pellossa ja luullaan, että muilla on velvollisuus hoitaa lapset ja pelastaa teidän parisuhde.
Se apu on ylimääräinen hyvä, jos joku haluaa sitä suoda.
Mutta parisuhde kestää vain, jos te olette vahvoja ja suhteenne on hyvä. On typerää syyttää jotain äitiä siitä, että parisuhde ei kestänyt.
napanuora poikki ja kasvakaa aikuisiksi ja ymmärtäkää, että kenelläkään ei ole velvollisuutta hoitaa teidän lapsia. Joku voi niitä hoitaa, mutta ainoastaan vanhempien (ja ei heidänkään) ole niitä pakko hoitaa
[/quote]
Ei tuossa korppikotka-kirjoituksessa sanallakaan puhuttu pakosta. Puhuttiin laiskoista ihmisistä jotka eivät näe eivätkä kanna omaa vastuutaan perheessä, suvussa ja yhteiskunnassa.
Sinulla on jo elämänkokemusta, luulisi että olisit ehtinyt oivaltaa että ei täällä kukaan yksin pärjää. Et Sinä itsekään !
Logiikka pettää siinäkin kohden että tämä ap:n äiti, ilmeisen nuori ja joutilas eläkeläinen joita Suomessa riitttää, kyllä itse mielihyvin ottaa apua vastaan !
Toisten auttaminen on etuoikeus, ja hyvä palaa tekijälleen takaisin.
[/quote]
Minä olen kyllä äitinä ajatellut panna napanuoran poikki jossain vaiheessa ja antaa vastuun lapsilleni omasta elämästään. En aio ottaa enää vastuuta heidän parisuhteistaan ja siitä, kestääkö liitto.
Jossain vaiheessa on vain annettava lastensa kokeilla siipiään. Jos he eivät kykene pitämään liittoaan pystyssä ilman äitiään, sille ei voi mitään
Emme me äiditkään ihan kaikelle voi mitään. Varsinkaan aikuisten lapsiemme elämälle. Ja onko tarvettakaan?
[/quote]
Ei tässä ole kysymys äidin tarpeesta ja itsenäisyyden puuttumisesta vaan hoitajan mukavuudesta elämässä. Ei tietenkään äiti ole vastuussa parisuhteestamme, mikä ajatus! Onhan isoäidillä muitakin rooleja mutta tässä nyt hoituu sekä meidän parisuhde ja mummon suhde lastenlapsiin. Sitten kun on taas varaa hoitajaan, sellainen palkataan.
ap
[/quote]
Te olette ihan itse saattaneet itsenne paskamaiseen tilanteeseen, joten en ymmärrä, miksi äidin pitää tehdä teille kaikki se kiva, johon ette itse elämänne sössittyänne kykene. Totta kai hoitaja oli mukva! Mukavaa olisi myös iso omakotitalo meren rannalla, puutarhuri ja purjevene, mutta kun kaikkea ei voi saada. vaikka miten jalkaa polkisi ja äidiltä vaatisi.
Isovanhemmilla ei ole velvollisuutta hoitaa lapsenlapsia, jotta omat lapset hoitaisivat parisuhdetta istumalla mykkinä pimeässä huoneessa katsomassa liikkuvia hahmoja. Suhdetta lapsenlapsiin hoidetaan tavallisesti siten, että koko perhe on paikalla. Silloin isoäiti saa aikaa lastenlasten kanssa, mutta ei toisaalta rasitu hoitovastuusta. Entä jos tyytyisitte tähän siihen asti, kunnes "onnettomuus" ei enää vaikuta.
Olisikohan teidän parisuhteelle parasta, että mies ottaisi viikossa yhden vapaapäivän ja keskittyisi perheeseen? Ihan ilman mitään kolmansia pyöriä, lastenhoitajia tai perheneuvojia.
Miten se mies muutenkaan ehtii elokuviin, jos se on pitkää päivää töissä? Luulisi, että senkin vähän vapaa-ajan olisi perheen kanssa mieluummin kuin lähtisi pois kotoa.
Mielestäni ainoa atkaisu tilanteessanne on se, että palkkaatte ulkopuolisen lastenhoitajan, kun haluatte ulos ja käytte äitisi luona kylässä niin, että hoidatte itse lapsenne ja hän saa muuten vain nauttia heidän seurastaan ilman hoitovelvollisuutta. Näin voitte kaikki paremmin.
Näin me teemme. Aina. Toimii ja kaikilla on hyvä mieli.
[quote author="Vierailija" time="11.07.2013 klo 21:58"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2013 klo 07:49"]
Minä hoidan lapsenlapsiani päivittäin ja nautin läheisestä suhteesta heihin sekä siitä että saan vaikuttaa tyttäreni jaksamiseen ja hyvinvointiin. Minulle tuo onnea se että saan olla hyödyllinen vaikka en työelämässä enää olekaan. Ei kaikille kaksi tuntia kaksi kertaa kuukaudessa ole liikaa. Minulle se ei olisi tarpeeksi!
Ota asia puheeksi äitisi kanssa. Eikö hän voi hyvin, ja siksi ei jaksa? Varmasti haluaakin teitä auttaa, mutta mikä on esteenä?
[/quote]
Oletko miettinyt mitä tapahtuu, jos sairastut tai kuolet? Tyttäresi perhe hajoaa, koska hän ei ole koskaan joutunut kantamaan vastuuta mistään vaan äiti on huolehtinut perheestään. Minusta aika kamalaa, että joku aikuinen nainen on noin avuton!
[/quote]
Ei tyttäreni avuton ole, pystyisi hyvinkin itse hoitamaan mutta kun minä haluan ja hän sen minulle sallii. Onko oikeasti vaikea kuvitella että joku nauttii lastenlastensa kanssa olemisesta?
[quote author="Vierailija" time="12.07.2013 klo 06:59"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2013 klo 21:58"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2013 klo 07:49"]
Minä hoidan lapsenlapsiani päivittäin ja nautin läheisestä suhteesta heihin sekä siitä että saan vaikuttaa tyttäreni jaksamiseen ja hyvinvointiin. Minulle tuo onnea se että saan olla hyödyllinen vaikka en työelämässä enää olekaan. Ei kaikille kaksi tuntia kaksi kertaa kuukaudessa ole liikaa. Minulle se ei olisi tarpeeksi!
Ota asia puheeksi äitisi kanssa. Eikö hän voi hyvin, ja siksi ei jaksa? Varmasti haluaakin teitä auttaa, mutta mikä on esteenä?
[/quote]
Oletko miettinyt mitä tapahtuu, jos sairastut tai kuolet? Tyttäresi perhe hajoaa, koska hän ei ole koskaan joutunut kantamaan vastuuta mistään vaan äiti on huolehtinut perheestään. Minusta aika kamalaa, että joku aikuinen nainen on noin avuton!
[/quote]
Ei tyttäreni avuton ole, pystyisi hyvinkin itse hoitamaan mutta kun minä haluan ja hän sen minulle sallii. Onko oikeasti vaikea kuvitella että joku nauttii lastenlastensa kanssa olemisesta?
[/quote]
En minä sitä epäilekään. Vielä enemmän nautit siitä, että tyttäresi perheineen on täysin määräysvallassasi, koska ilman sinua he eivät kykene normaaliin täysipainoiseen elämään. Antaisit heidän edes yrittää!
jäi epäselväksi minkä ikäiaiä ap:n lapset ovat? ja näkeekö mummu lapsia muuten kuin juuri hoitopäivinä?
musta olis tosi hienoa jos joku ottaisi meidän pienet lapset joskus pariksi tunniksi hoitoon. ja onneksi toinen mummu ottaa .3kk välein toisen isomman lapsen yökylään ja hädässä hoitoon. oma äitini hoitaa jos on ihan pakko.
Nukuitteko siellä elokuvissa näytännön ajan? Eikö muita häirinnyt teidän kuorsaus?