Lue keskustelun säännöt.
Asioita, mitä et tee, mutta lapsuudenkodissa oli "pakko" tehdä?
- Ruoka-aikojen täsmällisyys arkena ja lomalla. Päivällinen oli aina viideltä ja ruokana todennäköisesti perunaa jossain muodossa.
- Oli pakko saunoa keskiviikkoisin ja lauantaisin, illalla. Nykyään saunon, kun siltä tuntuu, vaikka sunnuntaiaamuna ja kolmen viikon välein.
- Oli pakko pestä ikkunat 2 kertaa vuodessa, jolloin vaihdettiin toiset verhot. Minä pesen ikkunat 1-2 v välein ja verhot vaihdan muutaman vuoden välein, jos haluan muutosta sisustukseen.
Ylipäätään siivoukseen liittyi kaikenlaisia pakkoja. Suursiivous kerran vuodessa, jolloin pestiin myös sauna, sisäkatot, seinät ja kaapitkin. Lattioiden pesu joka toinen viikko, viikkosiivous lauantaisin. En sano, etteikö näin olisi järkevää toimia, mutta se pakonmaisuus ahdisti ja ahdistaa vieläkin. Omassa elämässäni haluaisin säilyttää joustavuuden ja inspiroituneen toiminnan ja välttää ehdottomia pakkoja.
Kommentit (1175)
Oli pakko käydä pyhäkoulussa ja kirkossa vaikka ei uskonut eikä kiinnostanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oli pakko käydä pyhäkoulussa ja kirkossa vaikka ei uskonut eikä kiinnostanut.
Täällä samat. Ajan myötä säännöt löystyivät niin, että ainoastaan jouluna oli pakko käydä kirkossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruna kuului tiettyyn aikakauteen ja parikymmentä vuotta taaksepäin ei ollut pasta ja riisi kovin yleistä. Kanafileetkin on tulleet tosi myöhään kauppoihin.
Onko sinulla mitään käsitystä, milloin parikymmentä vuotta sitten oli?
En ole tuo jolta kysyt, mutta tuolloinhan se vasta rupes yleisemmin yleistymään. Fileet ja muu erilainen ruokailu.
Pasta? Parikymmentä vuotta?
Herätys, elämme vuotta 2020 ja luuleeko joku vielä, että vasta n. parikymmentä vuotta sitten eli 2000 alkoi pasta ja riisi yleistyä suomalaisten keittiöissä?!?!?
Kyllä, näillä perunaihmisillä.
Kaikilla ei niilläkään, mm. appiukko.
Meillä mummo aina kertoi, ettei isäni syönyt lapsena kuin makaronia. Olen 35.
Ylösnousut talvisina sunnuntaiaamuina järkyn aikaisin, kun lähijärvelle pilkille ehättäytyvät sukulaiset päättivät pistäytyä aamukahvilla, saunareissut, porsaankyljysten syöminen, lakanoiden viikkaus.
Jos on pakko nillittää (ja tämänkin teen vain ajankuluksi talvilomalla), niin näitä ei enää tarvitse sietää.
Minulla oli ihana ja turvallinen lapsuus, jota kaipailen yhä vain enemmän <3
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja lienee ollut lastenkodissa kun on ollut pakko tehdä asioita.
Ja sinä lienet elänyt kadulla ja havumajoissa erakkona jos ei ollut pakko tehdä asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruna kuului tiettyyn aikakauteen ja parikymmentä vuotta taaksepäin ei ollut pasta ja riisi kovin yleistä. Kanafileetkin on tulleet tosi myöhään kauppoihin.
Onko sinulla mitään käsitystä, milloin parikymmentä vuotta sitten oli?
En ole tuo jolta kysyt, mutta tuolloinhan se vasta rupes yleisemmin yleistymään. Fileet ja muu erilainen ruokailu.
Pasta? Parikymmentä vuotta?
Herätys, elämme vuotta 2020 ja luuleeko joku vielä, että vasta n. parikymmentä vuotta sitten eli 2000 alkoi pasta ja riisi yleistyä suomalaisten keittiöissä?!?!?
Kyllä, näillä perunaihmisillä.
Kaikilla ei niilläkään, mm. appiukko.No perunatorvelot nassuttaa näitä perunoitansa hautaan asti. Pointti oli, ettei pasta nyt sentään 20 vuotta sitten ollut harvinaista tai kallista. Tästä voi mennä heittämällä 30-40 vuotta taaksepäin ja opiskelijan perussetti oli makaroni, sipuli ja ketsuppi.
Niin, nuoremmalla sukupolvella.
Mikä tässä tapauksessa on se ”nuorempi sukupolvi”? Meidän (boomereita molemmat vanhemmat) perheessä kyllä osattiin jo 80-luvulla itse tehdä pasta, durum-jauhot tuotiin Italiasta, niitä ei silloin vielä Suomesta saanut. Siis tietysti kaupasta pastaa sai, mutta oli kiva tehdä itse.
Sorry OT!
Silittäminen. Meillä piti silittää KAIKKI. en käsitä miksi. Nykyään en silitä MITÄÄN.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tuliko maha täyteen? kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruna kuului tiettyyn aikakauteen ja parikymmentä vuotta taaksepäin ei ollut pasta ja riisi kovin yleistä. Kanafileetkin on tulleet tosi myöhään kauppoihin.
Näinpä ja se oli kallista. Ei raaskittu käyttää. Lisäksi jokainen tietää miten paljon paremmin peruna täyttää kun esim riisi tai pasta.
Suomalaisten ruoka oli aika yksipuolista ennen EU -aikaa, perunaa eri muodoissaan. Vasta oikeastaan EU_n ja ruoan halpenemisen myötä alkoi olla enemmän kanaa ja muuta. Mutta olihan ruoallakin eri tarkoitus, tarkoitus oliettä maha tuli täyteen, sitä minun äiti aina kysyi, ei sitä miltä maistui tai oliko ravintoaineet kohdallaan, perunallajan mahan saa kyllä hyvin täyteen
Olen kasvanut selvästi ihan toisessa Suomessa kuin sinä! Muutin ulkomaille 1981 ja sitä ennen - siis 40 vuotta sitten - meillä oli riisiä, pastaa, lanttua eikä läheskään aina perunaa. Ja kukkakaalia ja porkkanaraastetta ja kaalikääryleitä ja kanaa ja kalaa ja itsetehtyä pizzaa ja pinaattilettuja ja tavallisia lettuja joiden sisällä jauhelihaa ja vihanneksia. Ja ihania keittoja ja lasagnea. Ja ”vihreinä”
joko salaattia tai kurkkua tai tomaattia. Äidilläni oli joku ”mestarikokin” reseptikorttien kokoelma ja siitä tykkäsi kokata. Emmekä olleet mitään rikkaita (molemmat vanhemmat töissä, lapsia 4) joten PELKÄN PERUNAN syönti on tainnut olla vain tapa saada innottomana jotain pöytään!
tuliko maha täyteen? kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruna kuului tiettyyn aikakauteen ja parikymmentä vuotta taaksepäin ei ollut pasta ja riisi kovin yleistä. Kanafileetkin on tulleet tosi myöhään kauppoihin.
Näinpä ja se oli kallista. Ei raaskittu käyttää. Lisäksi jokainen tietää miten paljon paremmin peruna täyttää kun esim riisi tai pasta.
Suomalaisten ruoka oli aika yksipuolista ennen EU -aikaa, perunaa eri muodoissaan. Vasta oikeastaan EU_n ja ruoan halpenemisen myötä alkoi olla enemmän kanaa ja muuta. Mutta olihan ruoallakin eri tarkoitus, tarkoitus oliettä maha tuli täyteen, sitä minun äiti aina kysyi, ei sitä miltä maistui tai oliko ravintoaineet kohdallaan, perunallajan mahan saa kyllä hyvin täyteen
Piti vielä sanomani että olisiko tässä ero maalla ja kaupungissa asuvien välillä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jauhelikakastike ja perunaa, nakkikastike ja perunaa, lohta ja perunaa, pinaattiletut ja perunaa, kalapuikkoja ja perunaa… hitto perunaa perunalla. Ihan mitä vaan ja perunaa. Eikä perunaa minkäänlaisessa maistuvaa muodossa kuten lohkoperunoita tai muussia, vaan keitettyä Kuoriperunaa. Ai että.
Avauduin kyllä useamman kerran että voisiko joskus vaikka keittää makaronia. Jonnet ei muista, mutta ei ollut kustannuskysymys edes 80-luvulla. Ei onnistunut.
En ole 20 vuoteen syönyt keitettyä perunaa pl. Varhaisperuna.
Vihaan keitettyjä perunoita!
Syntynyt 1954 kirjoitti:
tuliko maha täyteen? kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruna kuului tiettyyn aikakauteen ja parikymmentä vuotta taaksepäin ei ollut pasta ja riisi kovin yleistä. Kanafileetkin on tulleet tosi myöhään kauppoihin.
Näinpä ja se oli kallista. Ei raaskittu käyttää. Lisäksi jokainen tietää miten paljon paremmin peruna täyttää kun esim riisi tai pasta.
Suomalaisten ruoka oli aika yksipuolista ennen EU -aikaa, perunaa eri muodoissaan. Vasta oikeastaan EU_n ja ruoan halpenemisen myötä alkoi olla enemmän kanaa ja muuta. Mutta olihan ruoallakin eri tarkoitus, tarkoitus oliettä maha tuli täyteen, sitä minun äiti aina kysyi, ei sitä miltä maistui tai oliko ravintoaineet kohdallaan, perunallajan mahan saa kyllä hyvin täyteen
Olen kasvanut selvästi ihan toisessa Suomessa kuin sinä! Muutin ulkomaille 1981 ja sitä ennen - siis 40 vuotta sitten - meillä oli riisiä, pastaa, lanttua eikä läheskään aina perunaa. Ja kukkakaalia ja porkkanaraastetta ja kaalikääryleitä ja kanaa ja kalaa ja itsetehtyä pizzaa ja pinaattilettuja ja tavallisia lettuja joiden sisällä jauhelihaa ja vihanneksia. Ja ihania keittoja ja lasagnea. Ja ”vihreinä”
joko salaattia tai kurkkua tai tomaattia. Äidilläni oli joku ”mestarikokin” reseptikorttien kokoelma ja siitä tykkäsi kokata. Emmekä olleet mitään rikkaita (molemmat vanhemmat töissä, lapsia 4) joten PELKÄN PERUNAN syönti on tainnut olla vain tapa saada innottomana jotain pöytään!
Kyllä tämä perunan syönti on ihan sukupolvikokemus. Vanhempasi ovat olleet todella poikkeuksellisen edistyksellisiä kulinaristeja. Katso vaikka 80-luvun patakakkosia jos et usko. Ei meinaa enää todeksi uskoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei meitä tarvinnut pakottaa mihinkään. Kaikki toiminta oli kohtuullista ja hyvin perusteltua. Omat huoneet pidettiin siisteinä, äiti ei niitä siivonnut. Ilmeisesti hän piti siivoilusta, kuten minäkin, koska huolehti muiden tilojen siisteydestä viikoittain. Tiskivuorot oli meillä lapsilla.
Pidän edelleen kiinni lauantain viikkosiivouksesta. Yhdessä mieheni kanssa siivoamme pari tuntia. Hän imuroi, ja lähtee pihatöihin, minä pesen saniteettitilat, pyyhin pölyt ja lattiat, sekä keittiön pinnat. Ei tunnu kohtuuttomalta.
Ruoka-aikoja meillä ei ole. Se on erona lapsuusarkeen. Silti syömme edelleen kaksi lämmintä ateriaa päivässä, vaikka lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa. Syömme joko yhdessä tai erikseen, miten nyt kummankin aikatauluun sopii. Iltapäiväkahvit nautimme yhdessä 😉
Vierailija kirjoitti:
Syntynyt 1954 kirjoitti:
tuliko maha täyteen? kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruna kuului tiettyyn aikakauteen ja parikymmentä vuotta taaksepäin ei ollut pasta ja riisi kovin yleistä. Kanafileetkin on tulleet tosi myöhään kauppoihin.
Näinpä ja se oli kallista. Ei raaskittu käyttää. Lisäksi jokainen tietää miten paljon paremmin peruna täyttää kun esim riisi tai pasta.
Suomalaisten ruoka oli aika yksipuolista ennen EU -aikaa, perunaa eri muodoissaan. Vasta oikeastaan EU_n ja ruoan halpenemisen myötä alkoi olla enemmän kanaa ja muuta. Mutta olihan ruoallakin eri tarkoitus, tarkoitus oliettä maha tuli täyteen, sitä minun äiti aina kysyi, ei sitä miltä maistui tai oliko ravintoaineet kohdallaan, perunallajan mahan saa kyllä hyvin täyteen
Olen kasvanut selvästi ihan toisessa Suomessa kuin sinä! Muutin ulkomaille 1981 ja sitä ennen - siis 40 vuotta sitten - meillä oli riisiä, pastaa, lanttua eikä läheskään aina perunaa. Ja kukkakaalia ja porkkanaraastetta ja kaalikääryleitä ja kanaa ja kalaa ja itsetehtyä pizzaa ja pinaattilettuja ja tavallisia lettuja joiden sisällä jauhelihaa ja vihanneksia. Ja ihania keittoja ja lasagnea. Ja ”vihreinä”
joko salaattia tai kurkkua tai tomaattia. Äidilläni oli joku ”mestarikokin” reseptikorttien kokoelma ja siitä tykkäsi kokata. Emmekä olleet mitään rikkaita (molemmat vanhemmat töissä, lapsia 4) joten PELKÄN PERUNAN syönti on tainnut olla vain tapa saada innottomana jotain pöytään!Kyllä tämä perunan syönti on ihan sukupolvikokemus. Vanhempasi ovat olleet todella poikkeuksellisen edistyksellisiä kulinaristeja. Katso vaikka 80-luvun patakakkosia jos et usko. Ei meinaa enää todeksi uskoa.
Minun vanhempani eivät ainakaan olleet mitenkään poikkeuksellisia ja meillä syötiin kyllä 40 vuotta sitten ihan sujuvasti kaikkia näitä Riisiä, Perunaa, Pastaa, erilaisten liharuokien kanssa.
Ja perunaa tehtiin monessa muodossa ei pelkästään keitettynä.
T: eri tai ohis :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä oon näköjään ihan kieroon kasvanut kun oikeastaan kaikki tavat mitä lapsuudessa oli ”pakko” ja teininä inhosin, on nyt tullut osaksi omaa elämää 😂 ja menee oppi myös omille lapsille ja puolisokin on joutunut kantapään kautta oppimaan. Meillä käyttöön on tullut siivouspäivä joka perjantai töiden jälkeen. Joka toinen lauantai-aamu lakanoiden vaihto niin on la illalla saunan jälkeen kiva mennä nukkumaan 😊
Aamuisin sänky pedataan aina ja piste.
Ruoka syödään yhdessä keittiössä ilman älylaitteita ja samalla puhellaan kuulumiset.
Perinteiset käytöstavat tulee jokaisen osata ja lasten kanssa niitä harjoitellaan..
Nää nyt mm tuli mieleen 😊 niin ja se peruna! Sitä on melkein joka päivä 😅
Vierailija kirjoitti:
Syntynyt 1954 kirjoitti:
tuliko maha täyteen? kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruna kuului tiettyyn aikakauteen ja parikymmentä vuotta taaksepäin ei ollut pasta ja riisi kovin yleistä. Kanafileetkin on tulleet tosi myöhään kauppoihin.
Näinpä ja se oli kallista. Ei raaskittu käyttää. Lisäksi jokainen tietää miten paljon paremmin peruna täyttää kun esim riisi tai pasta.
Suomalaisten ruoka oli aika yksipuolista ennen EU -aikaa, perunaa eri muodoissaan. Vasta oikeastaan EU_n ja ruoan halpenemisen myötä alkoi olla enemmän kanaa ja muuta. Mutta olihan ruoallakin eri tarkoitus, tarkoitus oliettä maha tuli täyteen, sitä minun äiti aina kysyi, ei sitä miltä maistui tai oliko ravintoaineet kohdallaan, perunallajan mahan saa kyllä hyvin täyteen
Olen kasvanut selvästi ihan toisessa Suomessa kuin sinä! Muutin ulkomaille 1981 ja sitä ennen - siis 40 vuotta sitten - meillä oli riisiä, pastaa, lanttua eikä läheskään aina perunaa. Ja kukkakaalia ja porkkanaraastetta ja kaalikääryleitä ja kanaa ja kalaa ja itsetehtyä pizzaa ja pinaattilettuja ja tavallisia lettuja joiden sisällä jauhelihaa ja vihanneksia. Ja ihania keittoja ja lasagnea. Ja ”vihreinä”
joko salaattia tai kurkkua tai tomaattia. Äidilläni oli joku ”mestarikokin” reseptikorttien kokoelma ja siitä tykkäsi kokata. Emmekä olleet mitään rikkaita (molemmat vanhemmat töissä, lapsia 4) joten PELKÄN PERUNAN syönti on tainnut olla vain tapa saada innottomana jotain pöytään!Kyllä tämä perunan syönti on ihan sukupolvikokemus. Vanhempasi ovat olleet todella poikkeuksellisen edistyksellisiä kulinaristeja. Katso vaikka 80-luvun patakakkosia jos et usko. Ei meinaa enää todeksi uskoa.
Oli meilläkin paljon perunaa mutta myös spagettia ja pastaruokia, salaatteja, täytettyjä ohukaisia yms. 80-luvulla. Eikä vanhemmat olleet mitään edistyksellisiä kulinaristeja. Tosin asuimme Helsingin keskustassa, olisiko sillä merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syntynyt 1954 kirjoitti:
tuliko maha täyteen? kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruna kuului tiettyyn aikakauteen ja parikymmentä vuotta taaksepäin ei ollut pasta ja riisi kovin yleistä. Kanafileetkin on tulleet tosi myöhään kauppoihin.
Näinpä ja se oli kallista. Ei raaskittu käyttää. Lisäksi jokainen tietää miten paljon paremmin peruna täyttää kun esim riisi tai pasta.
Suomalaisten ruoka oli aika yksipuolista ennen EU -aikaa, perunaa eri muodoissaan. Vasta oikeastaan EU_n ja ruoan halpenemisen myötä alkoi olla enemmän kanaa ja muuta. Mutta olihan ruoallakin eri tarkoitus, tarkoitus oliettä maha tuli täyteen, sitä minun äiti aina kysyi, ei sitä miltä maistui tai oliko ravintoaineet kohdallaan, perunallajan mahan saa kyllä hyvin täyteen
Olen kasvanut selvästi ihan toisessa Suomessa kuin sinä! Muutin ulkomaille 1981 ja sitä ennen - siis 40 vuotta sitten - meillä oli riisiä, pastaa, lanttua eikä läheskään aina perunaa. Ja kukkakaalia ja porkkanaraastetta ja kaalikääryleitä ja kanaa ja kalaa ja itsetehtyä pizzaa ja pinaattilettuja ja tavallisia lettuja joiden sisällä jauhelihaa ja vihanneksia. Ja ihania keittoja ja lasagnea. Ja ”vihreinä”
joko salaattia tai kurkkua tai tomaattia. Äidilläni oli joku ”mestarikokin” reseptikorttien kokoelma ja siitä tykkäsi kokata. Emmekä olleet mitään rikkaita (molemmat vanhemmat töissä, lapsia 4) joten PELKÄN PERUNAN syönti on tainnut olla vain tapa saada innottomana jotain pöytään!Kyllä tämä perunan syönti on ihan sukupolvikokemus. Vanhempasi ovat olleet todella poikkeuksellisen edistyksellisiä kulinaristeja. Katso vaikka 80-luvun patakakkosia jos et usko. Ei meinaa enää todeksi uskoa.
Oli meilläkin paljon perunaa mutta myös spagettia ja pastaruokia, salaatteja, täytettyjä ohukaisia yms. 80-luvulla. Eikä vanhemmat olleet mitään edistyksellisiä kulinaristeja. Tosin asuimme Helsingin keskustassa, olisiko sillä merkitystä.
Ainakaan minä en muista kenenkään puhuneen 80-luvulla pastasta. Se oli joko spagettia tai sitten makaronia (oli muoto mikä vain). Vasta 90-luku toi sanan "pasta" yleisempään käyttöön.
Pihatyöt. Haluan asua kerrostalossa ihan vain välttyäkseni haravoinnilta, nurmikonleikkuulta, pihapuiden oksimiselta yms.
Nouse käskystä sohvalta vaihtamaan kanavaa tai lisäämään ääntä säätiedotuksen ajaksi.
Silloinkin sijoitin kesälomarahani omaan televisioon, omaan huoneeseeni ja erakoiduin sinne lukkojen taakse.
Olen syntynyt -63 ja kokenut omien vanhempieni kautta tämän arjalaisluterilaisen työmoraalin ja kotitöiden ihannoinnin. Ja sen, että vaatimattomankin kodin piti olla tiptop kunnossa, jos vaikkas sattui tulemaan yllätysvieraita.
Äidilleni oli kauhistus, kun en omilleni muutettuani vienyt mattoja ulos hakattavaksi kerran viikossa. En mankeloinut lakanoita, enkä leiponut pullaa kerran viikossa.
Tuo työmoraalikin on vanhojen ihmisten keskuudessa kaksipiippuinen juttu. Toisaalta kehuvat kovasti miten kamalasti joutuivat tekemään töitä, mutta aina se työnteon kannustaminen ei ollut niinkään selvää, vaan työnteolla saatettiin kiusata. Meilläkin oli mökillä ainoana huvina tikanheitto, niin joka kesä siihen tikkataulun eteen tilattiin korkea halkokeko, joka halot kantamalla puuliiteriin saimme taas heittää tikkaa.
Oma äitini oli joutunut pesemään koppatolkulla pyykkejä käsin ja sitten huuhtomaan ne avannossa, että maistuisi koulunkäynti paremmin. Ettei ainakaan olisi vain pyykkäriksi joutunut.
Suomalaisten ruoka oli aika yksipuolista ennen EU -aikaa, perunaa eri muodoissaan. Vasta oikeastaan EU_n ja ruoan halpenemisen myötä alkoi olla enemmän kanaa ja muuta. Mutta olihan ruoallakin eri tarkoitus, tarkoitus oliettä maha tuli täyteen, sitä minun äiti aina kysyi, ei sitä miltä maistui tai oliko ravintoaineet kohdallaan, perunallajan mahan saa kyllä hyvin täyteen