Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Asioita, mitä et tee, mutta lapsuudenkodissa oli "pakko" tehdä?
- Ruoka-aikojen täsmällisyys arkena ja lomalla. Päivällinen oli aina viideltä ja ruokana todennäköisesti perunaa jossain muodossa.
- Oli pakko saunoa keskiviikkoisin ja lauantaisin, illalla. Nykyään saunon, kun siltä tuntuu, vaikka sunnuntaiaamuna ja kolmen viikon välein.
- Oli pakko pestä ikkunat 2 kertaa vuodessa, jolloin vaihdettiin toiset verhot. Minä pesen ikkunat 1-2 v välein ja verhot vaihdan muutaman vuoden välein, jos haluan muutosta sisustukseen.
Ylipäätään siivoukseen liittyi kaikenlaisia pakkoja. Suursiivous kerran vuodessa, jolloin pestiin myös sauna, sisäkatot, seinät ja kaapitkin. Lattioiden pesu joka toinen viikko, viikkosiivous lauantaisin. En sano, etteikö näin olisi järkevää toimia, mutta se pakonmaisuus ahdisti ja ahdistaa vieläkin. Omassa elämässäni haluaisin säilyttää joustavuuden ja inspiroituneen toiminnan ja välttää ehdottomia pakkoja.
Kommentit (1175)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti pesi ja säästi jogurttipurkit ja muitakin tyhjiä elintarvikepakkauksia. Minä pistän ne muovi-, kartonki-, metalli- ja lasikeräykseen.
Mihin niitä jogurttipurkkeja käytettiin?
Niitä olisi SAATTANUT tarvita johonkin.
t. eräs jonka äiti teki samaa. Nykyään ei onneksi enää tee.
Kun lapset oli pieniä mä joskus pesin ja säästin jugurttipurkkeja niitten vesiväripensseleitten huuhtelukipoiksi. Muuta käyttöä en ole niille keksinyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Kodin asioista ei puhuta ulkopuolisille."
No, nykyisin puhun terapeutille niistä lapsuudenkodin asioista.
Sama täällä. Pysyypä ainakin terapeutti hyvin leivässä mun tarinoillani :/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Farkkujen/suorien housujen käyttäminen joka päivä. Meillä oli siis verkkarien käyttäminen kielletty siitä lähtien, kun meni ekalle luokalle. Vain liikuntatunneilla ja liikuntaharrastuksissa sai olla colleget päällä, muuten ei koskaan, ei vapaapäivänä, ei sairaana jne.
Miten teillä muuten pukeuduttiin? Vanhemmat siis?
Ei meilläkään verkkareita käytetty kuin liikunnassa, ei mulla tainnut niitä ollakaan kun vasta 3. luokalla. Samoin muistan saaneeni ekat lenkkarit 3lk, ne eivät saaneet olla ns käyttökengät, koska pilasivat jalat. Aiheuttivat kuulemma linttaan astumista ja pullajalkaa. Piti olla kunnon nahkakengät. Sill ei tietty ollut väliä että olivat jo kahden siskon käyttämät...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Farkkujen/suorien housujen käyttäminen joka päivä. Meillä oli siis verkkarien käyttäminen kielletty siitä lähtien, kun meni ekalle luokalle. Vain liikuntatunneilla ja liikuntaharrastuksissa sai olla colleget päällä, muuten ei koskaan, ei vapaapäivänä, ei sairaana jne.
Miten teillä muuten pukeuduttiin? Vanhemmat siis?
En ole alk kirjottaja mutta tämä jolla ei ollut verkkareita.
Isä pukeutui kauluspaitaan ja tvillihousuihin, vanhemmiten myös farkkuihin. Samat vaatteet ovat remonttivaatteitakin, tosin vanhemmasta päästä.
Äidillä oli villamekko tms hame usein, tai napillinen paita ja housut.
Isä ei edelleenkään omista esim collegepukua tai yhtäkään collegepaitaa, talvisin kauluspaidan päällä on v-aukkoinen villapaita. Äiti on jo kuollut.
Nyt isän ollessa vanhus, tulee avaamaan pitkissä kalsareissa mutta siinä kauluspaidassa, pukee housut kun tullaan sisään...
Vierailija kirjoitti:
Aina vain syötiin perunaa. Perunaa perunan perään. Ja tämä sen takia, että vanhempieni mielestä ainoa oikea kunnollinen ja täyttävä ruoka on perinteinen peruna ja ruskea kastike.
Edelleenkin saan silmien pyörittelyä ja tuhahteluja, jos, vaikka kerron käyneeni jossain ravintolassa tai tilanneeni kotiin aasilaista tms, koska perunaa sen pitää prkele olla.
Nykyään syön todella harvoin perunaa. Viimeisen 5 kuukauden aikana olen tainnut keittää perunat 2 kertaa.
Minäkään en oikein pysty enää syömään sitä keitettyä perunaa sellaisenaan kastikkeen tms kanssa, vaan joko paistan tai teen kylmän perunasalaatin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitta kirjoitti:
Olen se 50-luvulla syntynyt, 80-luvun lasten vanhempi. Eläkkeellä on ollut aikaa ruotia tehtyjä virheitä, lapsena nujerrettu itsetunto ei auta asiaa. Kadun monia asioita, mm siivoamista, mut perhe oli iso ja koti pieni.....puolison ennakoimaton käytös tekemisteni suhteen ei auttanut asiaa. Lapsena koin kolmantena lapsena äitini taholta mitätöintiä, vähättelyä ja tunteettomuutta, isosisko ja varsinkin veli olivat jalustalla. Koskaan ei ollut tunnetta, että minusta kannettaisiin huolta, töitä piti tehdä paljon suhteessa ikään, naapurit huomauttivat siitä vanhemmille. Kun lapseni menestyivät opinnoissaan paremmin (akateemisia) kuin sisarusten lapset, äiti pyysi anteeksi käytöstään. Hän odottaa minun muuttavan luokseen nyt, kun voimat vähenee.........en muuta, enkä odota omien lastenikaan hoitavan minua, heillä on omat elämät. Tiedän olevani masentunut, vain kuolema armahtaa enää.
Sama täällä. Sodan käynyt sukupolvi oli aika ilotonta ja vammautuneita. Monet lapset tunsivat olevansa jotenkin liikaa ja sitten perheissä saattoi olla se staralapsi muitten kustannuksella.
Juuri tuo huolenpito, sen puute vei pohjan elämältä ja on aina läsnä huonommuuden tuntona. Onneksi tiedostin sen ja yritin omieni kohdalla sen minkä tajusin ja taisinpa onnistuakin.
Minua kyllä hämmästytti tuo, että äitisi pyysi anteeksi. Onko hän koko ajan tiennyt toimineensa loukkaavasti?
Toivottavasti nykyäidit tajuavat, että se lempeä huolenpito lapsista on kaiken A ja O. Lapselle kasvaa luonnostaan hyvä itsetunto ja heistä tulee onnellisempia ja pärjääviä kovassa työelämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saunon ainoastaan mökillä. Meillä oli pakko käydä saunassa joka keskiviikko ja lauantai.
Hiukset sai pestä vain saunapäivinä. Hirveä huuto, kun hiukset rasvottui. "Saatanan rasvaletti!"Meillä ei arvostella lasten ulkonäköä. Hoikka tai normaalipainoinen ei ole lihava.
Lapsille ei kerrota, että olisivat vastenmielisiä rumiluksia.
Kehittyvät tytön vartaloa ei kommentoida sukulaisille, tai kenellekään.
Annetaan kasvurauha.Näistä viesteistä paljastuu suomalaisen kulttuurin kieroutuneisuus. Miksi lapsia on pitänyt haukkua ja vähätellä? Kerroin pari viestiä aiemmin omista kokemuksista, kuinka koko ajan sai kuulla, että on kaikin tavoin epäkelpo ja mitä muut ihmiset on mieltä mahdollisesti. Miksi lapsia on kohdeltu näin? Luulot pois ettei vaan kuvittele olevansa mitään? Joskus tuntui, että vanhemmat oikein inhosivat minua, vaikka ihan tavallinen tyttö olin.
Samaa on myös tuo raivosiivoaminen ja lasten mielivaltainen komentelu. Eihän lapsia ole pakko tehdä, jos ei heistä pidä. Vai onko sekin joku mitä muut ajattelee -kunniakysymys?
Mietihän mistä tuo nurinkurinen kulttuuri on rantautunut Suomeen kun verrannollisesti ruotsalaiset vanhemmat ovat olleet paljon kannustavampia lapsiaan kohtaan.
Ja minulla on se käsitys, että vähättely on ollut itseasiassa kannustusta, että yritä yritä enemmän kun et ole vielä se paras!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tosiasiassa rullakebab maistuu paremmalta kuin yksikään perinteinen jouluruoka.
Tää on kyllä tosi, mutta sen verran on perinnemieltä, että joulupöytään nostettu rullakebu-mötkö olisi kyllä aika irvokkaan oloinen viritys 🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruna kuului tiettyyn aikakauteen ja parikymmentä vuotta taaksepäin ei ollut pasta ja riisi kovin yleistä. Kanafileetkin on tulleet tosi myöhään kauppoihin.
Onko sinulla mitään käsitystä, milloin parikymmentä vuotta sitten oli?
En ole tuo jolta kysyt, mutta tuolloinhan se vasta rupes yleisemmin yleistymään. Fileet ja muu erilainen ruokailu.
Pasta? Parikymmentä vuotta?
Herätys, elämme vuotta 2020 ja luuleeko joku vielä, että vasta n. parikymmentä vuotta sitten eli 2000 alkoi pasta ja riisi yleistyä suomalaisten keittiöissä?!?!?
Kyllä, näillä perunaihmisillä.
Kaikilla ei niilläkään, mm. appiukko.
No perunatorvelot nassuttaa näitä perunoitansa hautaan asti. Pointti oli, ettei pasta nyt sentään 20 vuotta sitten ollut harvinaista tai kallista. Tästä voi mennä heittämällä 30-40 vuotta taaksepäin ja opiskelijan perussetti oli makaroni, sipuli ja ketsuppi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruna kuului tiettyyn aikakauteen ja parikymmentä vuotta taaksepäin ei ollut pasta ja riisi kovin yleistä. Kanafileetkin on tulleet tosi myöhään kauppoihin.
Onko sinulla mitään käsitystä, milloin parikymmentä vuotta sitten oli?
En ole tuo jolta kysyt, mutta tuolloinhan se vasta rupes yleisemmin yleistymään. Fileet ja muu erilainen ruokailu.
Pasta? Parikymmentä vuotta?
Herätys, elämme vuotta 2020 ja luuleeko joku vielä, että vasta n. parikymmentä vuotta sitten eli 2000 alkoi pasta ja riisi yleistyä suomalaisten keittiöissä?!?!?
Kyllä, näillä perunaihmisillä.
Kaikilla ei niilläkään, mm. appiukko.No perunatorvelot nassuttaa näitä perunoitansa hautaan asti. Pointti oli, ettei pasta nyt sentään 20 vuotta sitten ollut harvinaista tai kallista. Tästä voi mennä heittämällä 30-40 vuotta taaksepäin ja opiskelijan perussetti oli makaroni, sipuli ja ketsuppi.
Niin, nuoremmalla sukupolvella.
Olen syntynyt -94 ja tunnistan monia jo mainittuja maneereja äidissäni, kuten marttyyrimainen siivoaminen aikaisin lauantai aamulla, mankelointi, kaappien jynssäys, kaiken mahdollisen silittäminen, kausiverhot, lakanoiden vetäminen tietyllä tapaa, marjastusmania, ainainen peruna ja eritoten äiti on sääästeliäin ihminen jonka tiedän, mitään hyödyllistä ei heitetä pois erityisesti ruokaa ja vanhat vaatteet leikataan pölyräteiksi. Toisin kuin muilla niin meillä ei ollut kotona lasten pakko tehdä mitään muuta kuin siivota välillä oma huone, äiti itse sanoi meille pienenä että hänellä oli ollut niin kova kuri lapsena että meille ei sitä tule. Tosin hän välillä tuhahteli että kuinka kaiken joutuu yksin tekemään (välillä varmaan aiheesta, varsinkin kun isäkään ei mitään tehnyt), mutta äiti ei itse apua pyytänyt tai ottanut vastaan. Äiti asunut lapsuutensa maatilalla ja kuten arvata saattaa käynyt emäntä koulun. Jossain vaiheessa äiti luovutti ja on paljon leppoisampi, enkä muista nähneeni silitysrautaa aikoihin. Jälkeenpäin kunpa äiti olisi vähän patistanut meitä ja varsinkin isää auttamaan niin ei nyt aivan kaikkea olisi yksinkään tarvinut hoitaa. Itsehän olin ja olen edelleen maailman mukavuudenhaluisin ihminen, joka kokee huonoa omatuntoa kun en käy tarpeeksi kerrostalon pihalla tamppaamassa mattoja ja tuulettamassa peittoja. Välillä kuitenkin tamppaan ihan vain äidin oppien takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kotona ei niinkään mutta poikaystävän kotona oli pakkotyötä
Ei oikein mitään. Äiti oli rento ja niin olen mäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruna kuului tiettyyn aikakauteen ja parikymmentä vuotta taaksepäin ei ollut pasta ja riisi kovin yleistä. Kanafileetkin on tulleet tosi myöhään kauppoihin.
Onko sinulla mitään käsitystä, milloin parikymmentä vuotta sitten oli?
En ole tuo jolta kysyt, mutta tuolloinhan se vasta rupes yleisemmin yleistymään. Fileet ja muu erilainen ruokailu.
Pasta? Parikymmentä vuotta?
Herätys, elämme vuotta 2020 ja luuleeko joku vielä, että vasta n. parikymmentä vuotta sitten eli 2000 alkoi pasta ja riisi yleistyä suomalaisten keittiöissä?!?!?
Kyllä, näillä perunaihmisillä.
Kaikilla ei niilläkään, mm. appiukko.No perunatorvelot nassuttaa näitä perunoitansa hautaan asti. Pointti oli, ettei pasta nyt sentään 20 vuotta sitten ollut harvinaista tai kallista. Tästä voi mennä heittämällä 30-40 vuotta taaksepäin ja opiskelijan perussetti oli makaroni, sipuli ja ketsuppi.
Niin, nuoremmalla sukupolvella.
30-40 vuotta sitten opiskelleet ovat nyt 50+, vanhimmat lähestyvät jo eläkeikää.
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt -94 ja tunnistan monia jo mainittuja maneereja äidissäni, kuten marttyyrimainen siivoaminen aikaisin lauantai aamulla, mankelointi, kaappien jynssäys, kaiken mahdollisen silittäminen, kausiverhot, lakanoiden vetäminen tietyllä tapaa, marjastusmania, ainainen peruna ja eritoten äiti on sääästeliäin ihminen jonka tiedän, mitään hyödyllistä ei heitetä pois erityisesti ruokaa ja vanhat vaatteet leikataan pölyräteiksi. Toisin kuin muilla niin meillä ei ollut kotona lasten pakko tehdä mitään muuta kuin siivota välillä oma huone, äiti itse sanoi meille pienenä että hänellä oli ollut niin kova kuri lapsena että meille ei sitä tule. Tosin hän välillä tuhahteli että kuinka kaiken joutuu yksin tekemään (välillä varmaan aiheesta, varsinkin kun isäkään ei mitään tehnyt), mutta äiti ei itse apua pyytänyt tai ottanut vastaan. Äiti asunut lapsuutensa maatilalla ja kuten arvata saattaa käynyt emäntä koulun. Jossain vaiheessa äiti luovutti ja on paljon leppoisampi, enkä muista nähneeni silitysrautaa aikoihin. Jälkeenpäin kunpa äiti olisi vähän patistanut meitä ja varsinkin isää auttamaan niin ei nyt aivan kaikkea olisi yksinkään tarvinut hoitaa. Itsehän olin ja olen edelleen maailman mukavuudenhaluisin ihminen, joka kokee huonoa omatuntoa kun en käy tarpeeksi kerrostalon pihalla tamppaamassa mattoja ja tuulettamassa peittoja. Välillä kuitenkin tamppaan ihan vain äidin oppien takia.
Itse olen syntynyt 1981 ja tekstisi olisi voinut olla suoraan omasta kynästäni. Tuo nuukailu ja kaiken säästäminen meinasi keikauttaa teininä kupin nurin usein. Tosin vieläkin tunnen hieman huonoa omatuntoa heittäessäni edes risan vaatteen pois, ja kun emme tee mitään turbosiivouksia jouluna. Mikä järki pyyhkiä pölyä vaatekaapin hyllyiltä niin, että purat ensin kaikki ne silitetty ja viikatut vaatteet pois? Ja siivouksen jälkeen luonnollisesti maistui peruna jossakin muodossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt -94 ja tunnistan monia jo mainittuja maneereja äidissäni, kuten marttyyrimainen siivoaminen aikaisin lauantai aamulla, mankelointi, kaappien jynssäys, kaiken mahdollisen silittäminen, kausiverhot, lakanoiden vetäminen tietyllä tapaa, marjastusmania, ainainen peruna ja eritoten äiti on sääästeliäin ihminen jonka tiedän, mitään hyödyllistä ei heitetä pois erityisesti ruokaa ja vanhat vaatteet leikataan pölyräteiksi. Toisin kuin muilla niin meillä ei ollut kotona lasten pakko tehdä mitään muuta kuin siivota välillä oma huone, äiti itse sanoi meille pienenä että hänellä oli ollut niin kova kuri lapsena että meille ei sitä tule. Tosin hän välillä tuhahteli että kuinka kaiken joutuu yksin tekemään (välillä varmaan aiheesta, varsinkin kun isäkään ei mitään tehnyt), mutta äiti ei itse apua pyytänyt tai ottanut vastaan. Äiti asunut lapsuutensa maatilalla ja kuten arvata saattaa käynyt emäntä koulun. Jossain vaiheessa äiti luovutti ja on paljon leppoisampi, enkä muista nähneeni silitysrautaa aikoihin. Jälkeenpäin kunpa äiti olisi vähän patistanut meitä ja varsinkin isää auttamaan niin ei nyt aivan kaikkea olisi yksinkään tarvinut hoitaa. Itsehän olin ja olen edelleen maailman mukavuudenhaluisin ihminen, joka kokee huonoa omatuntoa kun en käy tarpeeksi kerrostalon pihalla tamppaamassa mattoja ja tuulettamassa peittoja. Välillä kuitenkin tamppaan ihan vain äidin oppien takia.
Itse olen syntynyt 1981 ja tekstisi olisi voinut olla suoraan omasta kynästäni. Tuo nuukailu ja kaiken säästäminen meinasi keikauttaa teininä kupin nurin usein. Tosin vieläkin tunnen hieman huonoa omatuntoa heittäessäni edes risan vaatteen pois, ja kun emme tee mitään turbosiivouksia jouluna. Mikä järki pyyhkiä pölyä vaatekaapin hyllyiltä niin, että purat ensin kaikki ne silitetty ja viikatut vaatteet pois? Ja siivouksen jälkeen luonnollisesti maistui peruna jossakin muodossa.
Tarkoitat kai kuorineen keitettynä? Meillä ainakaan mikään muu muoto ei ollut "oikeaa" perunaa. Joskus ja jouluna sentään keitettiin valmiiksi kuorittuna.
ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkoholin juonti lasten seurassa. Sitä tehtiin surutta ja tapeltiin kännissä, me lapset jouduttiin vaan olemaan mukana eikä yleensä saatu edes mehua tms. ja piti pönöttää jossain olohuoneessa kuuntelemassa aikuisten kännijorinoita. Itse olen sitä mieltä että lasten kanssa ei vedetä övereitä, alkoholia vaan kohtuudella ja aina pitää siitäkin huoli että lapsilla jotain ajanvietettä, eikä vaan raahata niitä mukaan kun ei ole lapsenvahtia.
Toisaalta alkoholi ei saisi olla myöskään tabu. Vanhempani olivat raivoraittiita, eikä alkoholista puhuttu. Tästä puhumattomuudesta johtuen sain käsityksen, että alkoholi on jotain hirveän väärää ja syntistä. Eikä edes ollut kyseessä vl-perhe... Teini-iässä näitä rajoja sitten tulikin koeteltua urakalla, vanhemmilta salassa totta kai. Olisin kuollut häpeästä, jos olisin jäänyt kiinni. Onneksi ei tapahtunut mitään, sillä en olisi voinut soittaa vanhempiani apuun. Jälkeen päin olen miettinyt, että ehkä he arvasivatkin, mutta eivät vaan koskaan sanoneet mitään, koska tabu mikä tabu.
Meilläkin alkoholi oli tabu. Vanhemmat ottivat alkumaljan jos juhlissa tarjottiin, mutta muuten ei koskaan mitään. Olin lentää selälleni, kun 19-vuotiaina mentiin poikaystävän vanhempien mökille viikonlopuksi ja poikaystävä antoi vanhemmilleen viinipullon ja juotiin se ruuan kanssa, niin kuin se olisi ihan normaalia.
Jos kaikille lapsille opetettaisiin että alkoholi on kakkaa ja elämä ilman sitä paljon parempaa niin muutamassa sukupolvessa moni asia muuttuisi.
Moni nykynuori on oppinutkin, että alkoholi on kakkaa ja siksi käyttävätkin mieluummin huumeita. Puhutaan, että nuoret ovat valistuneita ja fiksumpia kuin 1990-luvun nuoret, kun eivät käytä alkoholia läheskään niin paljoa eivätkä vedä joka viikonloppu hirveetä känniä päälle. Unohtuu niissä puheissa vaan se pikku juttu, että nuoret ovatkin siirtyneet alkoholista huumeisiin, joka selittää tuon alkoholin käytön laskun. Se ei ole sitten niin yhtään hyvä juttu.
Tämä nyt on mennyt tämmöiseksi, kun huumeisiin on alettu suhtautua aiempaa sallivammin jne. Jopa siinä määrin, että nykyisin on alettu kiivaasti puhumaan kannabiksen laillistamisesta. Nykyään pitäisi laillistaa kannabis ja sen jälkeen sitten varmaan kaikki muutkin huumeet, koska mitä ideaa on siinä, jos vain yksi huume laillistetaan. Voi voi. Kyllä näissä asioissa on menty oikein kunnolla harhaan.
Itse en oikein jaksa uskoa siihen, että huumeen laillistaminen muuttaisi jotenkin sen huumeen luonnetta sen suhteen, että mitä se käyttäjilleen aiheuttaa. Tästä johtuen niitä ei pidä mennä laillistamaan, koska sitten niiden käyttö räjähtää ja tulee paljon huumeriippuvaisia. Alkoholi on ollut laillinen huume jo iät ja ajat. Sen pitäisi ihmiselle yksin riittää päihtymistarkoitukseen. Eihän kannabiksen laillistamisen puolesta puhu muut kuin he, joiden sitä pitäisi saada vapaasti käyttää ja myydä.
Alkoholi on paskaa ja huumeet ovat vielä suurempaa paskaa. Pelkällä alkoholilla voi saada elämänsä aivan solmuun, että ei sen alkoholin kylkeen tarvita yhtään mitään muutakaan huumetta. Pelkkä alkoholi pitäisi ihmiselle riittää, mutta kun se ei nykyisin riitä. Muutamassa sukupolvessa tulee moni asia muuttumaan eikä hyvään suuntaan. Moni asia on muuttunut jo tässä yhdessä sukupolvessa.Tiedätkö että myös alkoholi on huume?Verrattavissa heroiiniriippuvuuteen, se nyt vain on laillista.
Harva kannabiksen käyttäjä on yhtä rasittava kuin kännissä örveltäjät.
Huumeiden laillistaminen kohtuudella vähentäisi esim. Siihen liittyvää rikollisuutta, ja käyttöä valittaisiin jollain tavalla. Kaikki tietää että huumesota on hävitty jo ajat sitten.
No niin kuin mä tuossa juuri kirjoitinkin, niin alkoholi on ollut laillinen huume jo iät ja ajat. Sehän on alkoholistille pirun vaarallinen huume, koska puoli päivää pubissa ryypännyt alkoholisti kuvittelee olevansa hyvässä ajokunnossa. Sitten se lähtee rattiin ja aiheuttaa onnettomuuden, jossa sitten käy helvetin ikävästi. Pahat hallusinaatiot sai aikaan oman ajokuntonsa arvioinnin suhteen.
Joka aterialla keitettyä kuoriperunaa ja leipää+voita. Ainoa ero oli se, että jouluaterialla sai valmiiksi kuorittuja perunoita.
Perunaa perunaa perunaa. Perunaa ristiäisjuhlissa, rippijuhlissa, ylioppilasjuhlissa, häissä, hautajaisissa ja tietysti jokaisena arkipäivänä siinä välissä. Omat vanhempani laittavat perunat kiehumaan varmaan sinäkin päivänä, kun tulee maailmanloppu.
Vierailija kirjoitti:
Joka aterialla keitettyä kuoriperunaa ja leipää+voita. Ainoa ero oli se, että jouluaterialla sai valmiiksi kuorittuja perunoita.
Perunaa perunaa perunaa. Perunaa ristiäisjuhlissa, rippijuhlissa, ylioppilasjuhlissa, häissä, hautajaisissa ja tietysti jokaisena arkipäivänä siinä välissä. Omat vanhempani laittavat perunat kiehumaan varmaan sinäkin päivänä, kun tulee maailmanloppu.
Mitä sitten? Peruna on vehnämakaronia ja riisiä parempi ja terveellisempi ruoka-aine. Jos joutuisin makaroinilla elämään loppuikäni, toivoisin sen olevan hyvin lyhyt.
Alue: Aihe vapaa
Kyllä, näillä perunaihmisillä.
Kaikilla ei niilläkään, mm. appiukko.