Lue keskustelun säännöt.
TE-toimiston virkailijan puhelinhaastattelu oli pelkkää uhkailua karensseilla ja muilla toimenpiteillä, mielipiteideni lyttäämistä ja lannistamista
30.07.2020 |
Virkailija tuntui tietävän kaiken paremmin kuin minä. Mielestään tekniikan maisterille on hyödyllistä olla puoli-ilmaisena pyöränkorjaajana tai vastaavana kuin etsiä aktiivisesti oman alansa töitä ja etsiä mahdollisia lisäkoulutusmahdollisuuksia jotka parantavat hakijan työllistymismahdollisuuksia. Oli kyllä melkoinen tyranni ja uhkailija. Pitää varmasti kaikkia työttömiä yhtenäisenä massana. Vartiaisen opissa luultavasti ollut. Mikähän noiden koulutus on kun ovat olevinaan niin tietäväisiä tuntemattoman ihmisen tilanteesta ja hänen tarpeistaan? Vieläkin puistattaa tuo puhelu.
Kommentit (375)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minullakin todella epämiellyttävä kokemus Oulun TE-virkailijan kanssa. Tapahtuneesta on jo muutama vuosi. Kysyin selkeitä kysymyksiä, joihin sosionomiksi juuri valmistunut miesvirkailija ei osannut vastata. Vetosi vain siihen, että hän ei voi tehdä päätöksiä puhelimessa. En sitä edes kysynyt; halusin vain tietää, miten te-toimisto määrittelee opintojen sivu- ja päätoimisuuden. Kuitenkin kyseessä oli yleisellä tasolla täysin vakioituneet määritelmät, joissa ei te-virkailijalle olisi pitänyt olla mitään epäselvää. Sain osakseni todella epäasiallista käytöstä. Soitin valtakunnalliseen neuvontaan, jossa virkailija oli ihan pöyristynyt oululaisen kollegansa osaamattomuudesta ja käytöksestä. Neuvoi tekemään valituksen, koska asioihin tule muuten ikinä muutosta. Sain häneltä myös vastauksen kysymykseenkin ja hyviä neuvoja muutoinkin. Oma tilanteeni ratkesi sillä, että työllistyin muutaman viikon kuluessa. Kiitos Oulun virkailijan yöunet kuitenkin menivät viikoksi.
Olen itsekin kysynyt rajanvedosta kokoaikaisen ja osa-aikaisen opiskelun rajanvedosta erityistapauksessa. Työlinjalta ei osattu vastata, ja korjasin jälleen kerran erään toisen virkailjan esittämän väittämän oikeaksi. Seuraavaksi kysyin koulutusasiaa Hämeen TE-toimistosta, ja asia luvattiin selvittää ja palata asiaan. Tästä on nyt 5,5 kk aikaa😁, odottelen.
MIkä on Työlinja?
Eihän kokoaikaisessa ja osa-aikaisessa opiskelussa ole mitään rajanvetoa, laki on pääsääntöisen kannalta hyvin yksiselitteinen. Erityistapauksia ei ole.No miksi sitä valtakunnallista puhelinpalvelua nykyään sanotaan, pahoittelen vanhentunutta termiä.
Onhan siinä rajanveto jos minä niin sanon.
Kyse oli siitä, saako suorittaa esim. joka toinen kuukausi 5 op esim. kuuden kuukauden ajan, jolloin kuukausittainen keskiarvo jää pienemmäksi kuin 5 op, joka kokoaikaisuuden raja. (Kysyin myös toista asiaa tähän liittyen ja sain ensin väärän vastauksen. Tämä oli ehkä neljäs kerta kun sain heiltäväärän ohjeen. Miksi ei voi sanoa ettei ole varma?)
Puhelinpalvelu: ööh, tota, no se riippuu tapauksesta.
Minä: no, mutta onko mitään ohjesääntöä tai periaatetta missä tapauksissa voi näin tehdä ja voiko tehdä?
Puhelinpalvelu: ööh, tuota, laitan kysymyksesi paikalliseen toimistoon.Siellä ensin vastattiin kokoaikaisen jaksotuksesta väärin, jonka jälkeen luvattin selvittää pääkysymys jota ei löytynyt laeista eikä työministeriön ohjeista. Sitä tässä nyt venailen edelleen.
Tämä on siis kysymys: Kyse oli siitä, saako suorittaa esim. joka toinen kuukausi 5 op esim. kuuden kuukauden ajan, jolloin kuukausittainen keskiarvo jää pienemmäksi kuin 5 op, joka kokoaikaisuuden raja.
Ja tässä vastaus:
Jos kyseessä ovat päätoimiset opinnot (eli ole tutkinto-opiskelijana ko. oppilaitoksessa), niin sinut katsotaan opiskelijaksi, vaikka opiskelisit miten vähän tahansa. (TTL 2 luvun 10 §)
Jos olet jo ollessasi töissä suorittanut ko. opintoja vastaavalla tavalla, ei ole mitään estettä sille, ettetkö voisi jatkaa opintoja työttömänä saaden työttömyysetuutta. Tee TE-toimistolle selvitys siitä, että olet jo yli 6 kk ajan opiskellut työn ohessa tällä tavalla ja saat jatkaa samoin, koska opintoja ei tällöin katsota työnhakua estäviksi. (TTL 2 luvun 10 §:n 3 momentti)
Jos taas olet vasta aloittamassa opintoja ja ko. opinnot on jaksotettu siten, että joka toinen kuukausi suoritetaan 5 op, joka toinen kuukausi ei ainuttakaan, niin sivutoimisuuden arviointi tehdään opetussuunnitelman tai henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen suunnitelman (HOKS) perusteella. Siksi on mahdotonta sanoa etukäteen, ovatko opinnot sivutoimisia vai ei. Jos esim. tentti on vain joka toinen kuukausi tai suorituspisteet merkitään joka toinen kuukausi, vaikka opintoja tosiasiassa on koko ajan, niin opinnot voidaan katsoa sivutoimisiksi. Jos taas opintopisteettöminä kuukausina ei ole minkäänlaista opiskelua (ei etänä, ei tehtävinä, ei luentoina jne.) ja joka toinen kuukausi on esim. opiskelijan itse valitsema lyhyt jakso tenteineen (ja 5 op raja ylittyy) ei opintoja tuolloin voida katsoa sivutoimisiksi ko. kuukauden osalta. Perusperiaate siis on se, että raja ei saa ylittyä yhtenäkään kuukautena, mutta koska suoritukset pääsääntöisesti kirjautuvat ei-reaaliaikaisesti, asiaa tarkastellaan asiakaskohtaisesti opetussuunnitelman perusteella.
Tähän kysymykseen ei siten ole olemassa yksiselitteistä vastausta, joka pätee aina ja kaikkialla.
Tosin tämän vastauksenhan jo oletkin saanut puhelinpalvelusta.Itse asiassa ei pitäisi mennä noin, vaan opintojen laajuus lasketaan opinto-oikeuden voimassaoloajalla suhteessa opintopisteisiin. Ongelmia tulee, jos työttömänä otat vastaan opiskelupaikan > olet päätoiminen opiskelija. Jos olet ottanut paikan vastaan työssä olessa, on opiskelu sivutoimista.
Sen sijaan jos työttömänä aloitat opiskelut esimerkiksi avoimessa yliopistossa, on tilanne eri. Jos otat suoritettavaksi yhden kurssin, joka on laajuudeltaan 5op ja suoritusaika (eli takaraja, jolloin opinto-oikeutesi päättyy) on 12kk > 5op÷8kk=0,62 op/kk. Ei ole mitään väliä vaikka opintopisteet kirjataan toukokuussa 5op > olet silti sivutoiminen opiskelija myös toukokuussa, vaikka yksittäinen suoritus ylittää päätoimisen rajan. Keskiarvo suhteessa voimassaoloaikaan on ainoa, jolla on merkitystä.
Tarkennuksena vielä: suoritusaika ei ole päivämäärä, jolloin opintopisteet kilahtavat järjestelmään vaan aika jolloin sinulla on oikeus suorittaa kurssi (esim. 1.8.2020-31.7.2021). Toki yksittäisiä 5op kursseja ei saa olla niin, että keskiarvo ylittyy kaikkien suoritettavien kurssien osalta.
Mutta edelleen huomaa: jos yksittäinen kurssi 5 op on lokakuussa, niin opinto-oikeutta ei ole 1.8.2020 - 31.7.2021, vaan opinto-oikeus saattaa olla vain 1.10. - 31.10.2020.
Toki tässä tapauksessa keskiarvo lokakuun osalta on 5op. Avoimet yliopistot yms. yleensä kyllä laittavat kaikissa vähintään 12 kk suoritusajan myös 5op kokonaisuuksiin.
Oli pakko tulla vielä lisäämään, että eli se 5op kurssi, jolle olet ilmoittaunut voi kestää 1.10.-30.102021. Mutta suoritusaika on eri, eli se mikä näkyy siellä avoimen rekisterissä. Yleesä automaattisesti 1-25 op kokonaisuuksissa se on ilmoittautumisen ajankohdasta alkaen vuosi, laajemmissa jopa kaksi vuotta. Eli kyseessä ei ole varsinaisen kurssin suoritusaika, vaan aika jolloin olet oikeutettu suorittamaan kurssin (riippumatta kurssin laajuudesta, todellisesta suorituspäivästä ja ajankohdasta).
Varmaan lähes jokainen ihminen joka ilmoittautuu avoimen kursseille osaa käyttää päätään sen verran että tietää mihin kokonaisuuteen tai kurssiin on ilmoittautumassa ja mihin asti opiskeluoikeus on voimassa. Kiinnostaa a. osaako Marja-Liisa työkkärissä ottaa kantaa siihen saanko opiskella kurssin x työttömänä.
Pitäisiköhän tämä ketju laittaa oppimateriaaliksi TE-palveluihin, jossa joku guru arpoo näistä oikean vastauksen ja kertoo sen kaikille työntekijöille. t. nimim. perustulolla tästäkin päästäisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan saanut oikeita töitä työkkärin kautta? Olen työtön ja pari kertaa olen saanut määräyksen hakea jotain tiettyä työpaikkaa. Molemmilla kerroilla työpaikat ovat olleet sellaisia, että niihin hakee varmaan noin sata muutakin. Viimeisimmästä paikasta ei edes vastattu mitään.
Minä olen muutaman kerran, mutta siitä on jo aikaa. Julkispuolen töitä.
Vierailija kirjoitti:
Miten tekniikan maisteri ei saa töitä? Asutko jossain syrjässä vai onko joku tosi marginaalinen pääainevalinta?
Itse puolestani ihmettelen, että mikä kumma tämä tekniikan maisteri edes on. Eikös yliopistoista tekniikan puolelta valmistu aina DI:ksi (tai kandiksi) ja ammattikorkeasta puolestaan ei hyvällä tahdollakaan valmistu maistereita.
Vierailija kirjoitti:
Virkamiehissä ja näissä laitoksissa on paljon ihmisiä, jotka käyttävät/ haluavat käyttää valtaansa väärin. Ei sellaisesta pidä välittää.
Varsin outo asenne sinulla. Hyväksytkö lahjuksetkin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vastaa enää mihinkään työkkärin, kelan, sossun jne. puheluihin, jos tulee joku 4,65% leikkuri niin siinä tulee. En jaksa enää stressata tai miettiä asiaa.
Mielummin leikkaan käden irti lusikalla kuin olen enää missään tekemisissä näiden paskaviranomaisten kanssa. Ehkä joskus tulevaisuudessa tulee järkevämpi systeemi jossa olemassaoloaan ei tarvitse anoa joltain 80äo sosiopaatilta.
Minulla on näitä ko.tahoja varten väärä numero, johon virkailijat tietysti virkaintoisina soittelevat ja valittavat sitten. Viimeksi sain myös valituksen posterestanten käytöstä ja uhitteluja sen seurauksena, en vaan ymmärrä miksi ei käy asiointipalvelu netissä miksi tulee olla tavoitettavissa 24/7? tähän lisäys etten ole saanut mitään tukirahoja kuukausiin, mutta silti painostetaan ja virkaintoisina ollaan soittamassa ja lähettämässä turhia kirjeitä jotka voisi toimittaa netinkin välityksellä. Suosittelen muillekin posterestanten käyttöä, ei ole mitään lakia (kai) joka velvoittaisi että osoite on annettava kaikille. Olen muuten ollut täysin tavoitettavissa ja ruksinut kohdan että yhteys aisointipalvelun kautta, mutta se ei käy kun on lähetettävä paperikirjeitä. Taidan seuraavaksi vastata että annan osoitteen heille sitten kun hommaavat minulle edullisemman asunnon, ne ovat kiven alla.
Pitäkää huoli, että ne postit menee posterestanteen perille. Saattaa tuet katketa, kun teitä ei saa kiinni. Kaverille kävi niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan saanut oikeita töitä työkkärin kautta? Olen työtön ja pari kertaa olen saanut määräyksen hakea jotain tiettyä työpaikkaa. Molemmilla kerroilla työpaikat ovat olleet sellaisia, että niihin hakee varmaan noin sata muutakin. Viimeisimmästä paikasta ei edes vastattu mitään.
No kyllä niitä monikin on saanut, kun on vaan hakemus ja asenne kunnossa. Jos ei tärppää, niin eikun kursseille hiomaan cv:tä ja taitoja, niin kyllä se siitä. Ei se työpaikka sulle taivaalta putoa, sun pitää itsekin hakea ja olla oma-aloitteinen eikä niin, että odotat työkkärin tekevän kaiken. Mol.fi on hyvä, siellä on paljon avoimia työpaikkoja. Soittele kans paikallisiin yrityksiin ja kysele. Pitää olla valmis ottamaan sitä p-duuniakin ja laskettava rimaa. Jos ei kelpaa, kun vaatteet voi vähän mennä likasiksi, niin asenne kuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tekniikan maisteri ei saa töitä? Asutko jossain syrjässä vai onko joku tosi marginaalinen pääainevalinta?
Itse puolestani ihmettelen, että mikä kumma tämä tekniikan maisteri edes on. Eikös yliopistoista tekniikan puolelta valmistu aina DI:ksi (tai kandiksi) ja ammattikorkeasta puolestaan ei hyvällä tahdollakaan valmistu maistereita.
Nää on varmaan näitä uimamaistereita, jotka suu ammollaan ihmettelee, kun ei saa töitä. No eikun alaa vaihtamaan, niin alkaa se työ maistua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En vastaa enää mihinkään työkkärin, kelan, sossun jne. puheluihin, jos tulee joku 4,65% leikkuri niin siinä tulee. En jaksa enää stressata tai miettiä asiaa.
Mielummin leikkaan käden irti lusikalla kuin olen enää missään tekemisissä näiden paskaviranomaisten kanssa. Ehkä joskus tulevaisuudessa tulee järkevämpi systeemi jossa olemassaoloaan ei tarvitse anoa joltain 80äo sosiopaatilta.
Joillain ihmisillä se, että heille annetaan minkäänlainen valta/vastuu asema, oli se sitten kuinka pieni tai suuri, nostattaa pissin
välittömästi päähän. Näitä on niin virkailijoissa, putiikin pitäjissä kuin oikeastaan missä tahansa paikassa, jossa on valta-aseman turvin mahdollista tehdä kiusaa muille.
Näiden ego on kuin ikuisesti jöpöttävä, pieni penis, aina valmiina pätemään. Yleensä nämä eivät ole kovin fiksuja ihmisiä, mutta myrkyttävät työilmapiirin siitäkin huolimatta oikein tehokkaasti. Se näkyy mm.kaikkien muiden työn tehon ja laadun laskemisena, saikkuina ja katkenneina asiakassuhteina. Onnea kaikille näiden tyyppien kanssa työskenteleville!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vastaa enää mihinkään työkkärin, kelan, sossun jne. puheluihin, jos tulee joku 4,65% leikkuri niin siinä tulee. En jaksa enää stressata tai miettiä asiaa.
Mielummin leikkaan käden irti lusikalla kuin olen enää missään tekemisissä näiden paskaviranomaisten kanssa. Ehkä joskus tulevaisuudessa tulee järkevämpi systeemi jossa olemassaoloaan ei tarvitse anoa joltain 80äo sosiopaatilta.
Minulla on näitä ko.tahoja varten väärä numero, johon virkailijat tietysti virkaintoisina soittelevat ja valittavat sitten. Viimeksi sain myös valituksen posterestanten käytöstä ja uhitteluja sen seurauksena, en vaan ymmärrä miksi ei käy asiointipalvelu netissä miksi tulee olla tavoitettavissa 24/7? tähän lisäys etten ole saanut mitään tukirahoja kuukausiin, mutta silti painostetaan ja virkaintoisina ollaan soittamassa ja lähettämässä turhia kirjeitä jotka voisi toimittaa netinkin välityksellä. Suosittelen muillekin posterestanten käyttöä, ei ole mitään lakia (kai) joka velvoittaisi että osoite on annettava kaikille. Olen muuten ollut täysin tavoitettavissa ja ruksinut kohdan että yhteys aisointipalvelun kautta, mutta se ei käy kun on lähetettävä paperikirjeitä. Taidan seuraavaksi vastata että annan osoitteen heille sitten kun hommaavat minulle edullisemman asunnon, ne ovat kiven alla.
Pitäkää huoli, että ne postit menee posterestanteen perille. Saattaa tuet katketa, kun teitä ei saa kiinni. Kaverille kävi niin.
No eihän vastaanottaja voi vaikuttaa postin perille menoon. Muistakaa käydä säännöllisesti hakemassa postinne poste restantesta. Niitä ei säilytetä siellä kauaa vaan palautetaan lähettäjälle.
Paras vaihtoehto on valita sähköiset kirjeet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen saanut aina hyvää palvelua te-toimistosta. He soittavat 3kk:n välein, kyselevät kuulumisia ja juttelevat mukavia. Puhelu kestää max. 5min. Aina ollut mukava virkailija. Toukokuussa soitti virkailija, joka kyseli vointiani koronarpidemian vuoksi. Hienoa palvelua. Kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minullakin todella epämiellyttävä kokemus Oulun TE-virkailijan kanssa. Tapahtuneesta on jo muutama vuosi. Kysyin selkeitä kysymyksiä, joihin sosionomiksi juuri valmistunut miesvirkailija ei osannut vastata. Vetosi vain siihen, että hän ei voi tehdä päätöksiä puhelimessa. En sitä edes kysynyt; halusin vain tietää, miten te-toimisto määrittelee opintojen sivu- ja päätoimisuuden. Kuitenkin kyseessä oli yleisellä tasolla täysin vakioituneet määritelmät, joissa ei te-virkailijalle olisi pitänyt olla mitään epäselvää. Sain osakseni todella epäasiallista käytöstä. Soitin valtakunnalliseen neuvontaan, jossa virkailija oli ihan pöyristynyt oululaisen kollegansa osaamattomuudesta ja käytöksestä. Neuvoi tekemään valituksen, koska asioihin tule muuten ikinä muutosta. Sain häneltä myös vastauksen kysymykseenkin ja hyviä neuvoja muutoinkin. Oma tilanteeni ratkesi sillä, että työllistyin muutaman viikon kuluessa. Kiitos Oulun virkailijan yöunet kuitenkin menivät viikoksi.
Olen itsekin kysynyt rajanvedosta kokoaikaisen ja osa-aikaisen opiskelun rajanvedosta erityistapauksessa. Työlinjalta ei osattu vastata, ja korjasin jälleen kerran erään toisen virkailjan esittämän väittämän oikeaksi. Seuraavaksi kysyin koulutusasiaa Hämeen TE-toimistosta, ja asia luvattiin selvittää ja palata asiaan. Tästä on nyt 5,5 kk aikaa😁, odottelen.
MIkä on Työlinja?
Eihän kokoaikaisessa ja osa-aikaisessa opiskelussa ole mitään rajanvetoa, laki on pääsääntöisen kannalta hyvin yksiselitteinen. Erityistapauksia ei ole.No miksi sitä valtakunnallista puhelinpalvelua nykyään sanotaan, pahoittelen vanhentunutta termiä.
Onhan siinä rajanveto jos minä niin sanon.
Kyse oli siitä, saako suorittaa esim. joka toinen kuukausi 5 op esim. kuuden kuukauden ajan, jolloin kuukausittainen keskiarvo jää pienemmäksi kuin 5 op, joka kokoaikaisuuden raja. (Kysyin myös toista asiaa tähän liittyen ja sain ensin väärän vastauksen. Tämä oli ehkä neljäs kerta kun sain heiltäväärän ohjeen. Miksi ei voi sanoa ettei ole varma?)
Puhelinpalvelu: ööh, tota, no se riippuu tapauksesta.
Minä: no, mutta onko mitään ohjesääntöä tai periaatetta missä tapauksissa voi näin tehdä ja voiko tehdä?
Puhelinpalvelu: ööh, tuota, laitan kysymyksesi paikalliseen toimistoon.Siellä ensin vastattiin kokoaikaisen jaksotuksesta väärin, jonka jälkeen luvattin selvittää pääkysymys jota ei löytynyt laeista eikä työministeriön ohjeista. Sitä tässä nyt venailen edelleen.
Tämä on siis kysymys: Kyse oli siitä, saako suorittaa esim. joka toinen kuukausi 5 op esim. kuuden kuukauden ajan, jolloin kuukausittainen keskiarvo jää pienemmäksi kuin 5 op, joka kokoaikaisuuden raja.
Ja tässä vastaus:
Jos kyseessä ovat päätoimiset opinnot (eli ole tutkinto-opiskelijana ko. oppilaitoksessa), niin sinut katsotaan opiskelijaksi, vaikka opiskelisit miten vähän tahansa. (TTL 2 luvun 10 §)
Jos olet jo ollessasi töissä suorittanut ko. opintoja vastaavalla tavalla, ei ole mitään estettä sille, ettetkö voisi jatkaa opintoja työttömänä saaden työttömyysetuutta. Tee TE-toimistolle selvitys siitä, että olet jo yli 6 kk ajan opiskellut työn ohessa tällä tavalla ja saat jatkaa samoin, koska opintoja ei tällöin katsota työnhakua estäviksi. (TTL 2 luvun 10 §:n 3 momentti)
Jos taas olet vasta aloittamassa opintoja ja ko. opinnot on jaksotettu siten, että joka toinen kuukausi suoritetaan 5 op, joka toinen kuukausi ei ainuttakaan, niin sivutoimisuuden arviointi tehdään opetussuunnitelman tai henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen suunnitelman (HOKS) perusteella. Siksi on mahdotonta sanoa etukäteen, ovatko opinnot sivutoimisia vai ei. Jos esim. tentti on vain joka toinen kuukausi tai suorituspisteet merkitään joka toinen kuukausi, vaikka opintoja tosiasiassa on koko ajan, niin opinnot voidaan katsoa sivutoimisiksi. Jos taas opintopisteettöminä kuukausina ei ole minkäänlaista opiskelua (ei etänä, ei tehtävinä, ei luentoina jne.) ja joka toinen kuukausi on esim. opiskelijan itse valitsema lyhyt jakso tenteineen (ja 5 op raja ylittyy) ei opintoja tuolloin voida katsoa sivutoimisiksi ko. kuukauden osalta. Perusperiaate siis on se, että raja ei saa ylittyä yhtenäkään kuukautena, mutta koska suoritukset pääsääntöisesti kirjautuvat ei-reaaliaikaisesti, asiaa tarkastellaan asiakaskohtaisesti opetussuunnitelman perusteella.
Tähän kysymykseen ei siten ole olemassa yksiselitteistä vastausta, joka pätee aina ja kaikkialla.
Tosin tämän vastauksenhan jo oletkin saanut puhelinpalvelusta.Itse asiassa ei pitäisi mennä noin, vaan opintojen laajuus lasketaan opinto-oikeuden voimassaoloajalla suhteessa opintopisteisiin. Ongelmia tulee, jos työttömänä otat vastaan opiskelupaikan > olet päätoiminen opiskelija. Jos olet ottanut paikan vastaan työssä olessa, on opiskelu sivutoimista.
Sen sijaan jos työttömänä aloitat opiskelut esimerkiksi avoimessa yliopistossa, on tilanne eri. Jos otat suoritettavaksi yhden kurssin, joka on laajuudeltaan 5op ja suoritusaika (eli takaraja, jolloin opinto-oikeutesi päättyy) on 12kk > 5op÷8kk=0,62 op/kk. Ei ole mitään väliä vaikka opintopisteet kirjataan toukokuussa 5op > olet silti sivutoiminen opiskelija myös toukokuussa, vaikka yksittäinen suoritus ylittää päätoimisen rajan. Keskiarvo suhteessa voimassaoloaikaan on ainoa, jolla on merkitystä.
Tarkennuksena vielä: suoritusaika ei ole päivämäärä, jolloin opintopisteet kilahtavat järjestelmään vaan aika jolloin sinulla on oikeus suorittaa kurssi (esim. 1.8.2020-31.7.2021). Toki yksittäisiä 5op kursseja ei saa olla niin, että keskiarvo ylittyy kaikkien suoritettavien kurssien osalta.
Mutta edelleen huomaa: jos yksittäinen kurssi 5 op on lokakuussa, niin opinto-oikeutta ei ole 1.8.2020 - 31.7.2021, vaan opinto-oikeus saattaa olla vain 1.10. - 31.10.2020.
Toki tässä tapauksessa keskiarvo lokakuun osalta on 5op. Avoimet yliopistot yms. yleensä kyllä laittavat kaikissa vähintään 12 kk suoritusajan myös 5op kokonaisuuksiin.
Oli pakko tulla vielä lisäämään, että eli se 5op kurssi, jolle olet ilmoittaunut voi kestää 1.10.-30.102021. Mutta suoritusaika on eri, eli se mikä näkyy siellä avoimen rekisterissä. Yleesä automaattisesti 1-25 op kokonaisuuksissa se on ilmoittautumisen ajankohdasta alkaen vuosi, laajemmissa jopa kaksi vuotta. Eli kyseessä ei ole varsinaisen kurssin suoritusaika, vaan aika jolloin olet oikeutettu suorittamaan kurssin (riippumatta kurssin laajuudesta, todellisesta suorituspäivästä ja ajankohdasta).
Varmaan lähes jokainen ihminen joka ilmoittautuu avoimen kursseille osaa käyttää päätään sen verran että tietää mihin kokonaisuuteen tai kurssiin on ilmoittautumassa ja mihin asti opiskeluoikeus on voimassa. Kiinnostaa a. osaako Marja-Liisa työkkärissä ottaa kantaa siihen saanko opiskella kurssin x työttömänä.
Pitäisiköhän tämä ketju laittaa oppimateriaaliksi TE-palveluihin, jossa joku guru arpoo näistä oikean vastauksen ja kertoo sen kaikille työntekijöille. t. nimim. perustulolla tästäkin päästäisiin.
Meillä on kuitenkin laisäädäntö, jossa sivutoimisten opintojen opintopistemax on 5 op/kk. Kaikki eivät suorita kokonaisuuksia ja osa suorittaa kahta kokonaisuutta osittain. Onpa niitäkin, joilla on vuodeksi opiskeluoikeus yhteensä yli 80 opintopisteeseen, mutta he eivät halua olla päätoimisia opiskelijoita, vaan suorittavat vain 40. Jos he suorittavat ne alle neljässä kuukaudessa (vaikka opinto-oikeus on 12 kk), niin joudutaan selvittämään, syntyikö suorituksia kuitenkin enemmän kuin 5 kuukaudessa.
Eivät nämä ole helppoja ja yksiselitteisiä asioita etenkin kun asiakkaat helposti ymmärtävät asiat väärin. Jos on saanut työkkäristä ohjeet, että voi opiskella 20 opintopisteen kokonaisuuden, niin ihmeen moni ymmärtää, että niitä voi opiskella vaikka miten monta samaan aikaan, mutta ei missään nimessä 21 opintopisteen kokonaisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan saanut oikeita töitä työkkärin kautta? Olen työtön ja pari kertaa olen saanut määräyksen hakea jotain tiettyä työpaikkaa. Molemmilla kerroilla työpaikat ovat olleet sellaisia, että niihin hakee varmaan noin sata muutakin. Viimeisimmästä paikasta ei edes vastattu mitään.
Vanha mol, nykyinen te-palvelut.fi on työkkärin palvelu. Jos löydät sieltä työpaikan ja haet, olet saantut töitä työkkärin kautta.
Jos ei itse löydä töitä, niin sitten kurssille tms. Ihmisestä tulee nopeasti työkyvytön kotona maatessaan, siksi patistelevat kursseille. Ja putsaahan se tilastoja samalla.
Poste restantet ja muut selittelyt tässä ketjussa viittaavat elämänhallinnan ongelmiin ja töiden pakoiluun...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi haukutte te-toimiston soittoja? Olen työtön, 57v. Aina kohdeltu hyvin, kun on soitettu. Ystävällisiä aina. Kiitos.
.
Olen ollut työttömänä 7 kk eikä kertaakaan ole soitettu.
Vierailija kirjoitti:
Miksi haukutte te-toimiston soittoja? Olen työtön, 57v. Aina kohdeltu hyvin, kun on soitettu. Ystävällisiä aina. Kiitos.
.
Miksi valehtelet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minullakin todella epämiellyttävä kokemus Oulun TE-virkailijan kanssa. Tapahtuneesta on jo muutama vuosi. Kysyin selkeitä kysymyksiä, joihin sosionomiksi juuri valmistunut miesvirkailija ei osannut vastata. Vetosi vain siihen, että hän ei voi tehdä päätöksiä puhelimessa. En sitä edes kysynyt; halusin vain tietää, miten te-toimisto määrittelee opintojen sivu- ja päätoimisuuden. Kuitenkin kyseessä oli yleisellä tasolla täysin vakioituneet määritelmät, joissa ei te-virkailijalle olisi pitänyt olla mitään epäselvää. Sain osakseni todella epäasiallista käytöstä. Soitin valtakunnalliseen neuvontaan, jossa virkailija oli ihan pöyristynyt oululaisen kollegansa osaamattomuudesta ja käytöksestä. Neuvoi tekemään valituksen, koska asioihin tule muuten ikinä muutosta. Sain häneltä myös vastauksen kysymykseenkin ja hyviä neuvoja muutoinkin. Oma tilanteeni ratkesi sillä, että työllistyin muutaman viikon kuluessa. Kiitos Oulun virkailijan yöunet kuitenkin menivät viikoksi.
Olen itsekin kysynyt rajanvedosta kokoaikaisen ja osa-aikaisen opiskelun rajanvedosta erityistapauksessa. Työlinjalta ei osattu vastata, ja korjasin jälleen kerran erään toisen virkailjan esittämän väittämän oikeaksi. Seuraavaksi kysyin koulutusasiaa Hämeen TE-toimistosta, ja asia luvattiin selvittää ja palata asiaan. Tästä on nyt 5,5 kk aikaa😁, odottelen.
MIkä on Työlinja?
Eihän kokoaikaisessa ja osa-aikaisessa opiskelussa ole mitään rajanvetoa, laki on pääsääntöisen kannalta hyvin yksiselitteinen. Erityistapauksia ei ole.No miksi sitä valtakunnallista puhelinpalvelua nykyään sanotaan, pahoittelen vanhentunutta termiä.
Onhan siinä rajanveto jos minä niin sanon.
Kyse oli siitä, saako suorittaa esim. joka toinen kuukausi 5 op esim. kuuden kuukauden ajan, jolloin kuukausittainen keskiarvo jää pienemmäksi kuin 5 op, joka kokoaikaisuuden raja. (Kysyin myös toista asiaa tähän liittyen ja sain ensin väärän vastauksen. Tämä oli ehkä neljäs kerta kun sain heiltäväärän ohjeen. Miksi ei voi sanoa ettei ole varma?)
Puhelinpalvelu: ööh, tota, no se riippuu tapauksesta.
Minä: no, mutta onko mitään ohjesääntöä tai periaatetta missä tapauksissa voi näin tehdä ja voiko tehdä?
Puhelinpalvelu: ööh, tuota, laitan kysymyksesi paikalliseen toimistoon.Siellä ensin vastattiin kokoaikaisen jaksotuksesta väärin, jonka jälkeen luvattin selvittää pääkysymys jota ei löytynyt laeista eikä työministeriön ohjeista. Sitä tässä nyt venailen edelleen.
Tämä on siis kysymys: Kyse oli siitä, saako suorittaa esim. joka toinen kuukausi 5 op esim. kuuden kuukauden ajan, jolloin kuukausittainen keskiarvo jää pienemmäksi kuin 5 op, joka kokoaikaisuuden raja.
Ja tässä vastaus:
Jos kyseessä ovat päätoimiset opinnot (eli ole tutkinto-opiskelijana ko. oppilaitoksessa), niin sinut katsotaan opiskelijaksi, vaikka opiskelisit miten vähän tahansa. (TTL 2 luvun 10 §)
Jos olet jo ollessasi töissä suorittanut ko. opintoja vastaavalla tavalla, ei ole mitään estettä sille, ettetkö voisi jatkaa opintoja työttömänä saaden työttömyysetuutta. Tee TE-toimistolle selvitys siitä, että olet jo yli 6 kk ajan opiskellut työn ohessa tällä tavalla ja saat jatkaa samoin, koska opintoja ei tällöin katsota työnhakua estäviksi. (TTL 2 luvun 10 §:n 3 momentti)
Jos taas olet vasta aloittamassa opintoja ja ko. opinnot on jaksotettu siten, että joka toinen kuukausi suoritetaan 5 op, joka toinen kuukausi ei ainuttakaan, niin sivutoimisuuden arviointi tehdään opetussuunnitelman tai henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen suunnitelman (HOKS) perusteella. Siksi on mahdotonta sanoa etukäteen, ovatko opinnot sivutoimisia vai ei. Jos esim. tentti on vain joka toinen kuukausi tai suorituspisteet merkitään joka toinen kuukausi, vaikka opintoja tosiasiassa on koko ajan, niin opinnot voidaan katsoa sivutoimisiksi. Jos taas opintopisteettöminä kuukausina ei ole minkäänlaista opiskelua (ei etänä, ei tehtävinä, ei luentoina jne.) ja joka toinen kuukausi on esim. opiskelijan itse valitsema lyhyt jakso tenteineen (ja 5 op raja ylittyy) ei opintoja tuolloin voida katsoa sivutoimisiksi ko. kuukauden osalta. Perusperiaate siis on se, että raja ei saa ylittyä yhtenäkään kuukautena, mutta koska suoritukset pääsääntöisesti kirjautuvat ei-reaaliaikaisesti, asiaa tarkastellaan asiakaskohtaisesti opetussuunnitelman perusteella.
Tähän kysymykseen ei siten ole olemassa yksiselitteistä vastausta, joka pätee aina ja kaikkialla.
Tosin tämän vastauksenhan jo oletkin saanut puhelinpalvelusta.Itse asiassa ei pitäisi mennä noin, vaan opintojen laajuus lasketaan opinto-oikeuden voimassaoloajalla suhteessa opintopisteisiin. Ongelmia tulee, jos työttömänä otat vastaan opiskelupaikan > olet päätoiminen opiskelija. Jos olet ottanut paikan vastaan työssä olessa, on opiskelu sivutoimista.
Sen sijaan jos työttömänä aloitat opiskelut esimerkiksi avoimessa yliopistossa, on tilanne eri. Jos otat suoritettavaksi yhden kurssin, joka on laajuudeltaan 5op ja suoritusaika (eli takaraja, jolloin opinto-oikeutesi päättyy) on 12kk > 5op÷8kk=0,62 op/kk. Ei ole mitään väliä vaikka opintopisteet kirjataan toukokuussa 5op > olet silti sivutoiminen opiskelija myös toukokuussa, vaikka yksittäinen suoritus ylittää päätoimisen rajan. Keskiarvo suhteessa voimassaoloaikaan on ainoa, jolla on merkitystä.
Jos sinulla ei ole opinto-oikeutta johonkin kokonaisuuteen, vaan valitset yksittäisiä kursseja , niin silloin ei lasketa mitään keskiarvoja, silloin katsotaan tylysti kuukausikohtaiset suoritukset. Kysyjä ei yksilöinyt sitä, suorittaako hän esim. perusopintoja vai yksittäisiä kursseja ja juuri siksi hänelle on aika lailla mahdotonta vastata yksiselitteisesti.
No niin, ja näistä lukuisista erilaisista vastauksista päätellen kysyn ihan epäironisesti: jos itse virkailjoillakin (näin oletan) on näin vaihtevat käsitykset siitä mikä on työttömänä sallittua niin miten asiakkaan oikeudet voivat toteutua?
Ei tuossa ollut mitään vaihtelevia käsityksiä virkailijoilla, vaan virkailijat vain kertoivat, mitä eri vaihtoehtoja on riippuen siitä mistä opiskelusta on kyse. Itsekin alaa tuntevana noin se on; laki mahdollistaa tietyin edellytyksin sivutoimisen opiskelun ja tietyin edellytyksin voi jopa opiskella päätoimisesti. Koska näitä lakivariaatioita on niin paljon, ei jossain keskustelupalstalla voi antaa "yhtä oikeaa" vastausta. Vastauksena kerrotaan nuo variaatiot, mutta vasta sitten kun asiasta on dokumentit voidaan sanoa varmasti miten lakia sovelletaan kyseisen tapausesimerkin kohdalla. Viranomaisella on neuvontavelvollisuus, mutta aina asiakkaat eivät hyväksy sitä vastausta, että asia käsitellään tapauskohtaisesti sitten kun on opiskelupaikka. Ymmärtäähän sen, että ennakkopäätös olisi kaikkien työttömien mielestä helpompi, mutta valitettavasti se ei ole mahdollista juuri näiden erilaisten variaatioiden vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vastaa enää mihinkään työkkärin, kelan, sossun jne. puheluihin, jos tulee joku 4,65% leikkuri niin siinä tulee. En jaksa enää stressata tai miettiä asiaa.
Mielummin leikkaan käden irti lusikalla kuin olen enää missään tekemisissä näiden paskaviranomaisten kanssa. Ehkä joskus tulevaisuudessa tulee järkevämpi systeemi jossa olemassaoloaan ei tarvitse anoa joltain 80äo sosiopaatilta.
Minulla on näitä ko.tahoja varten väärä numero, johon virkailijat tietysti virkaintoisina soittelevat ja valittavat sitten. Viimeksi sain myös valituksen posterestanten käytöstä ja uhitteluja sen seurauksena, en vaan ymmärrä miksi ei käy asiointipalvelu netissä miksi tulee olla tavoitettavissa 24/7? tähän lisäys etten ole saanut mitään tukirahoja kuukausiin, mutta silti painostetaan ja virkaintoisina ollaan soittamassa ja lähettämässä turhia kirjeitä jotka voisi toimittaa netinkin välityksellä. Suosittelen muillekin posterestanten käyttöä, ei ole mitään lakia (kai) joka velvoittaisi että osoite on annettava kaikille. Olen muuten ollut täysin tavoitettavissa ja ruksinut kohdan että yhteys aisointipalvelun kautta, mutta se ei käy kun on lähetettävä paperikirjeitä. Taidan seuraavaksi vastata että annan osoitteen heille sitten kun hommaavat minulle edullisemman asunnon, ne ovat kiven alla.
Pitäkää huoli, että ne postit menee posterestanteen perille. Saattaa tuet katketa, kun teitä ei saa kiinni. Kaverille kävi niin.
Te-palveluilla ei ole mitään ruksia siihen, että yhteys asiointipalvelun kautta, koska sieltä ei voi lähettää asiakkaalle mitään sähköisiä viestejä. Asiakas voi kuitenkin itse tehdä postin kanssa sopimuksen, että kaikki viranomaisposti tulee sähköisenä, jolloin saa paperipostit käytännössä sähköisenä. Työkkäri ei voi tähän vaikuttaa mitenkään. Kutsut on pakko lähettää paperipostina, koska sähköposti ei ole virallinen kanava lähettää viranomaiskirjeitä, joissa ilmoitetaan työnhaun katkeavan jos ei tule tiettynä päivänä paikalle. Jos on väärä numero, niin lähetetään kirje missä pyydetään päivittämään tiedot tai kutsutaan paikan päälle, jotta voidaan keskustella. Paljon helpommalla käytännössä pääsee jos on oikea numero tiedossa niin saa sen 5 min. puhelun hoidettua sen sijaan, että pitää tulla paikan päälle.
Mulla on ollut aina tosi kivoja virkailijoita TE -palveluissa. Ihan aina.
Ei ne mitään kiristä tai pakota ihmistä mihinkään. Ainoo mitä ne voi tehdä, on että leikkaavat tukia.. et saakaan enää ilmasta rahaa.
Siis tee annetut tehtävät kunnolla, huolella ja ajoissa. Ei ikinä tuu karenssia.
Mä oon eroiskä ja sanon ettei elatusmaksujen takia voi menä mihkään ilmaiskursseille ja hyvin ovat ymmärtäneet.
Mulla on korkeakoulututkinto ja oon asettanu palkkavaatimuksen korkealle, minimi 3000€/kk. Se on joko työttömän vapaus tai sitten kunnon työpaikka. Muita vaihtoehtoja en hyväksy.
Tosiaan hyvin on annetut työllistymissuunnitelmat ym. hoidettu eikä mitään ongelmia.
Ehkä pahimmat niskoittelijat teistä ei ole käyny edes lukiota tai olette hyvin vähälahjaisia kirjoittamaan yksinkertaisia essee tasonn kirjoitelmia tulevaisuudestanne. Sääli teitä kun ette edes kehity, tommosilta kuuluukin viedä tuet.
Sitten osa teistä ei kestä auktoriteetteja eikä vaatimuksia. No, egonne takia menetätte tuet.
Jos joku on oikeasti eri mieltä, voisiko vastata tähän uskottavasti omalla nimimerkillä.
Minulla ei tosiaan koskaan mitään ongelmua te -palveluiden kaa, vaikeeta duunia tekevät..
Onko kukaan saanut oikeita töitä työkkärin kautta? Olen työtön ja pari kertaa olen saanut määräyksen hakea jotain tiettyä työpaikkaa. Molemmilla kerroilla työpaikat ovat olleet sellaisia, että niihin hakee varmaan noin sata muutakin. Viimeisimmästä paikasta ei edes vastattu mitään.