Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
TE-toimiston virkailijan puhelinhaastattelu oli pelkkää uhkailua karensseilla ja muilla toimenpiteillä, mielipiteideni lyttäämistä ja lannistamista
30.07.2020 |
Virkailija tuntui tietävän kaiken paremmin kuin minä. Mielestään tekniikan maisterille on hyödyllistä olla puoli-ilmaisena pyöränkorjaajana tai vastaavana kuin etsiä aktiivisesti oman alansa töitä ja etsiä mahdollisia lisäkoulutusmahdollisuuksia jotka parantavat hakijan työllistymismahdollisuuksia. Oli kyllä melkoinen tyranni ja uhkailija. Pitää varmasti kaikkia työttömiä yhtenäisenä massana. Vartiaisen opissa luultavasti ollut. Mikähän noiden koulutus on kun ovat olevinaan niin tietäväisiä tuntemattoman ihmisen tilanteesta ja hänen tarpeistaan? Vieläkin puistattaa tuo puhelu.
Kommentit (375)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minullakin todella epämiellyttävä kokemus Oulun TE-virkailijan kanssa. Tapahtuneesta on jo muutama vuosi. Kysyin selkeitä kysymyksiä, joihin sosionomiksi juuri valmistunut miesvirkailija ei osannut vastata. Vetosi vain siihen, että hän ei voi tehdä päätöksiä puhelimessa. En sitä edes kysynyt; halusin vain tietää, miten te-toimisto määrittelee opintojen sivu- ja päätoimisuuden. Kuitenkin kyseessä oli yleisellä tasolla täysin vakioituneet määritelmät, joissa ei te-virkailijalle olisi pitänyt olla mitään epäselvää. Sain osakseni todella epäasiallista käytöstä. Soitin valtakunnalliseen neuvontaan, jossa virkailija oli ihan pöyristynyt oululaisen kollegansa osaamattomuudesta ja käytöksestä. Neuvoi tekemään valituksen, koska asioihin tule muuten ikinä muutosta. Sain häneltä myös vastauksen kysymykseenkin ja hyviä neuvoja muutoinkin. Oma tilanteeni ratkesi sillä, että työllistyin muutaman viikon kuluessa. Kiitos Oulun virkailijan yöunet kuitenkin menivät viikoksi.
Olen itsekin kysynyt rajanvedosta kokoaikaisen ja osa-aikaisen opiskelun rajanvedosta erityistapauksessa. Työlinjalta ei osattu vastata, ja korjasin jälleen kerran erään toisen virkailjan esittämän väittämän oikeaksi. Seuraavaksi kysyin koulutusasiaa Hämeen TE-toimistosta, ja asia luvattiin selvittää ja palata asiaan. Tästä on nyt 5,5 kk aikaa😁, odottelen.
MIkä on Työlinja?
Eihän kokoaikaisessa ja osa-aikaisessa opiskelussa ole mitään rajanvetoa, laki on pääsääntöisen kannalta hyvin yksiselitteinen. Erityistapauksia ei ole.No miksi sitä valtakunnallista puhelinpalvelua nykyään sanotaan, pahoittelen vanhentunutta termiä.
Onhan siinä rajanveto jos minä niin sanon.
Kyse oli siitä, saako suorittaa esim. joka toinen kuukausi 5 op esim. kuuden kuukauden ajan, jolloin kuukausittainen keskiarvo jää pienemmäksi kuin 5 op, joka kokoaikaisuuden raja. (Kysyin myös toista asiaa tähän liittyen ja sain ensin väärän vastauksen. Tämä oli ehkä neljäs kerta kun sain heiltäväärän ohjeen. Miksi ei voi sanoa ettei ole varma?)
Puhelinpalvelu: ööh, tota, no se riippuu tapauksesta.
Minä: no, mutta onko mitään ohjesääntöä tai periaatetta missä tapauksissa voi näin tehdä ja voiko tehdä?
Puhelinpalvelu: ööh, tuota, laitan kysymyksesi paikalliseen toimistoon.Siellä ensin vastattiin kokoaikaisen jaksotuksesta väärin, jonka jälkeen luvattin selvittää pääkysymys jota ei löytynyt laeista eikä työministeriön ohjeista. Sitä tässä nyt venailen edelleen.
Kommentoin aikaisemmin omasta kokemuksestani (ja nyt joku jankkaaja vierittää "syytä" minun niskoilleni). Selvitin muun muassa juuri tuota kysymääsi asiaa. Opinnoissa huomioidaan voimassaoloaika. Esimerkiksi jos sinulla on voimassaoleva opinto-oikeus perusopintoihin (25op) yhden vuoden, lasketaan suoritukset keskiarvolla miinus kesäkuukaudet. Eli 25÷8=3,1 op /kk. Ei ole väliä suoritatko 5op joka toinen kuukausi, vaan sillä miten paljon pisteitä kertyy keskiarvona opinto-oikeuden voimassaolon puitteissa.
Juuri noin, mutta ongelmaksi tulevat ne opiskelijat, joilla ei ole opinto-oikeutta esim. perusopintoihin tai muuhun kokonaisuuteen, vaan jotka haluavat suorittaa yksittäisiä kursseja. Niiden osalta toimitaan toisin eli opintopisteitä ei jaeta tietylle ajanjaksolle yhtä suoraviivaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen saanut aina täysin asialllista ja ystävällistä palvelua te-toimistosta. Johtuuko iästäni (+50), vai mistä, mutta aina virkailijat ovat olleet puhelimessa todella mukavia. Itsekin toki osaan käyttäytyä, ehkäpä metsä vastaa, niinkuin huudetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minullakin todella epämiellyttävä kokemus Oulun TE-virkailijan kanssa. Tapahtuneesta on jo muutama vuosi. Kysyin selkeitä kysymyksiä, joihin sosionomiksi juuri valmistunut miesvirkailija ei osannut vastata. Vetosi vain siihen, että hän ei voi tehdä päätöksiä puhelimessa. En sitä edes kysynyt; halusin vain tietää, miten te-toimisto määrittelee opintojen sivu- ja päätoimisuuden. Kuitenkin kyseessä oli yleisellä tasolla täysin vakioituneet määritelmät, joissa ei te-virkailijalle olisi pitänyt olla mitään epäselvää. Sain osakseni todella epäasiallista käytöstä. Soitin valtakunnalliseen neuvontaan, jossa virkailija oli ihan pöyristynyt oululaisen kollegansa osaamattomuudesta ja käytöksestä. Neuvoi tekemään valituksen, koska asioihin tule muuten ikinä muutosta. Sain häneltä myös vastauksen kysymykseenkin ja hyviä neuvoja muutoinkin. Oma tilanteeni ratkesi sillä, että työllistyin muutaman viikon kuluessa. Kiitos Oulun virkailijan yöunet kuitenkin menivät viikoksi.
Olen itsekin kysynyt rajanvedosta kokoaikaisen ja osa-aikaisen opiskelun rajanvedosta erityistapauksessa. Työlinjalta ei osattu vastata, ja korjasin jälleen kerran erään toisen virkailjan esittämän väittämän oikeaksi. Seuraavaksi kysyin koulutusasiaa Hämeen TE-toimistosta, ja asia luvattiin selvittää ja palata asiaan. Tästä on nyt 5,5 kk aikaa😁, odottelen.
MIkä on Työlinja?
Eihän kokoaikaisessa ja osa-aikaisessa opiskelussa ole mitään rajanvetoa, laki on pääsääntöisen kannalta hyvin yksiselitteinen. Erityistapauksia ei ole.No miksi sitä valtakunnallista puhelinpalvelua nykyään sanotaan, pahoittelen vanhentunutta termiä.
Onhan siinä rajanveto jos minä niin sanon.
Kyse oli siitä, saako suorittaa esim. joka toinen kuukausi 5 op esim. kuuden kuukauden ajan, jolloin kuukausittainen keskiarvo jää pienemmäksi kuin 5 op, joka kokoaikaisuuden raja. (Kysyin myös toista asiaa tähän liittyen ja sain ensin väärän vastauksen. Tämä oli ehkä neljäs kerta kun sain heiltäväärän ohjeen. Miksi ei voi sanoa ettei ole varma?)
Puhelinpalvelu: ööh, tota, no se riippuu tapauksesta.
Minä: no, mutta onko mitään ohjesääntöä tai periaatetta missä tapauksissa voi näin tehdä ja voiko tehdä?
Puhelinpalvelu: ööh, tuota, laitan kysymyksesi paikalliseen toimistoon.Siellä ensin vastattiin kokoaikaisen jaksotuksesta väärin, jonka jälkeen luvattin selvittää pääkysymys jota ei löytynyt laeista eikä työministeriön ohjeista. Sitä tässä nyt venailen edelleen.
Tämä on siis kysymys: Kyse oli siitä, saako suorittaa esim. joka toinen kuukausi 5 op esim. kuuden kuukauden ajan, jolloin kuukausittainen keskiarvo jää pienemmäksi kuin 5 op, joka kokoaikaisuuden raja.
Ja tässä vastaus:
Jos kyseessä ovat päätoimiset opinnot (eli ole tutkinto-opiskelijana ko. oppilaitoksessa), niin sinut katsotaan opiskelijaksi, vaikka opiskelisit miten vähän tahansa. (TTL 2 luvun 10 §)
Jos olet jo ollessasi töissä suorittanut ko. opintoja vastaavalla tavalla, ei ole mitään estettä sille, ettetkö voisi jatkaa opintoja työttömänä saaden työttömyysetuutta. Tee TE-toimistolle selvitys siitä, että olet jo yli 6 kk ajan opiskellut työn ohessa tällä tavalla ja saat jatkaa samoin, koska opintoja ei tällöin katsota työnhakua estäviksi. (TTL 2 luvun 10 §:n 3 momentti)
Jos taas olet vasta aloittamassa opintoja ja ko. opinnot on jaksotettu siten, että joka toinen kuukausi suoritetaan 5 op, joka toinen kuukausi ei ainuttakaan, niin sivutoimisuuden arviointi tehdään opetussuunnitelman tai henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen suunnitelman (HOKS) perusteella. Siksi on mahdotonta sanoa etukäteen, ovatko opinnot sivutoimisia vai ei. Jos esim. tentti on vain joka toinen kuukausi tai suorituspisteet merkitään joka toinen kuukausi, vaikka opintoja tosiasiassa on koko ajan, niin opinnot voidaan katsoa sivutoimisiksi. Jos taas opintopisteettöminä kuukausina ei ole minkäänlaista opiskelua (ei etänä, ei tehtävinä, ei luentoina jne.) ja joka toinen kuukausi on esim. opiskelijan itse valitsema lyhyt jakso tenteineen (ja 5 op raja ylittyy) ei opintoja tuolloin voida katsoa sivutoimisiksi ko. kuukauden osalta. Perusperiaate siis on se, että raja ei saa ylittyä yhtenäkään kuukautena, mutta koska suoritukset pääsääntöisesti kirjautuvat ei-reaaliaikaisesti, asiaa tarkastellaan asiakaskohtaisesti opetussuunnitelman perusteella.
Tähän kysymykseen ei siten ole olemassa yksiselitteistä vastausta, joka pätee aina ja kaikkialla.
Tosin tämän vastauksenhan jo oletkin saanut puhelinpalvelusta.
Itse asiassa ei pitäisi mennä noin, vaan opintojen laajuus lasketaan opinto-oikeuden voimassaoloajalla suhteessa opintopisteisiin. Ongelmia tulee, jos työttömänä otat vastaan opiskelupaikan > olet päätoiminen opiskelija. Jos olet ottanut paikan vastaan työssä olessa, on opiskelu sivutoimista.
Sen sijaan jos työttömänä aloitat opiskelut esimerkiksi avoimessa yliopistossa, on tilanne eri. Jos otat suoritettavaksi yhden kurssin, joka on laajuudeltaan 5op ja suoritusaika (eli takaraja, jolloin opinto-oikeutesi päättyy) on 12kk > 5op÷8kk=0,62 op/kk. Ei ole mitään väliä vaikka opintopisteet kirjataan toukokuussa 5op > olet silti sivutoiminen opiskelija myös toukokuussa, vaikka yksittäinen suoritus ylittää päätoimisen rajan. Keskiarvo suhteessa voimassaoloaikaan on ainoa, jolla on merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minullakin todella epämiellyttävä kokemus Oulun TE-virkailijan kanssa. Tapahtuneesta on jo muutama vuosi. Kysyin selkeitä kysymyksiä, joihin sosionomiksi juuri valmistunut miesvirkailija ei osannut vastata. Vetosi vain siihen, että hän ei voi tehdä päätöksiä puhelimessa. En sitä edes kysynyt; halusin vain tietää, miten te-toimisto määrittelee opintojen sivu- ja päätoimisuuden. Kuitenkin kyseessä oli yleisellä tasolla täysin vakioituneet määritelmät, joissa ei te-virkailijalle olisi pitänyt olla mitään epäselvää. Sain osakseni todella epäasiallista käytöstä. Soitin valtakunnalliseen neuvontaan, jossa virkailija oli ihan pöyristynyt oululaisen kollegansa osaamattomuudesta ja käytöksestä. Neuvoi tekemään valituksen, koska asioihin tule muuten ikinä muutosta. Sain häneltä myös vastauksen kysymykseenkin ja hyviä neuvoja muutoinkin. Oma tilanteeni ratkesi sillä, että työllistyin muutaman viikon kuluessa. Kiitos Oulun virkailijan yöunet kuitenkin menivät viikoksi.
Olen itsekin kysynyt rajanvedosta kokoaikaisen ja osa-aikaisen opiskelun rajanvedosta erityistapauksessa. Työlinjalta ei osattu vastata, ja korjasin jälleen kerran erään toisen virkailjan esittämän väittämän oikeaksi. Seuraavaksi kysyin koulutusasiaa Hämeen TE-toimistosta, ja asia luvattiin selvittää ja palata asiaan. Tästä on nyt 5,5 kk aikaa😁, odottelen.
MIkä on Työlinja?
Eihän kokoaikaisessa ja osa-aikaisessa opiskelussa ole mitään rajanvetoa, laki on pääsääntöisen kannalta hyvin yksiselitteinen. Erityistapauksia ei ole.No miksi sitä valtakunnallista puhelinpalvelua nykyään sanotaan, pahoittelen vanhentunutta termiä.
Onhan siinä rajanveto jos minä niin sanon.
Kyse oli siitä, saako suorittaa esim. joka toinen kuukausi 5 op esim. kuuden kuukauden ajan, jolloin kuukausittainen keskiarvo jää pienemmäksi kuin 5 op, joka kokoaikaisuuden raja. (Kysyin myös toista asiaa tähän liittyen ja sain ensin väärän vastauksen. Tämä oli ehkä neljäs kerta kun sain heiltäväärän ohjeen. Miksi ei voi sanoa ettei ole varma?)
Puhelinpalvelu: ööh, tota, no se riippuu tapauksesta.
Minä: no, mutta onko mitään ohjesääntöä tai periaatetta missä tapauksissa voi näin tehdä ja voiko tehdä?
Puhelinpalvelu: ööh, tuota, laitan kysymyksesi paikalliseen toimistoon.Siellä ensin vastattiin kokoaikaisen jaksotuksesta väärin, jonka jälkeen luvattin selvittää pääkysymys jota ei löytynyt laeista eikä työministeriön ohjeista. Sitä tässä nyt venailen edelleen.
Tämä on siis kysymys: Kyse oli siitä, saako suorittaa esim. joka toinen kuukausi 5 op esim. kuuden kuukauden ajan, jolloin kuukausittainen keskiarvo jää pienemmäksi kuin 5 op, joka kokoaikaisuuden raja.
Ja tässä vastaus:
Jos kyseessä ovat päätoimiset opinnot (eli ole tutkinto-opiskelijana ko. oppilaitoksessa), niin sinut katsotaan opiskelijaksi, vaikka opiskelisit miten vähän tahansa. (TTL 2 luvun 10 §)
Jos olet jo ollessasi töissä suorittanut ko. opintoja vastaavalla tavalla, ei ole mitään estettä sille, ettetkö voisi jatkaa opintoja työttömänä saaden työttömyysetuutta. Tee TE-toimistolle selvitys siitä, että olet jo yli 6 kk ajan opiskellut työn ohessa tällä tavalla ja saat jatkaa samoin, koska opintoja ei tällöin katsota työnhakua estäviksi. (TTL 2 luvun 10 §:n 3 momentti)
Jos taas olet vasta aloittamassa opintoja ja ko. opinnot on jaksotettu siten, että joka toinen kuukausi suoritetaan 5 op, joka toinen kuukausi ei ainuttakaan, niin sivutoimisuuden arviointi tehdään opetussuunnitelman tai henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen suunnitelman (HOKS) perusteella. Siksi on mahdotonta sanoa etukäteen, ovatko opinnot sivutoimisia vai ei. Jos esim. tentti on vain joka toinen kuukausi tai suorituspisteet merkitään joka toinen kuukausi, vaikka opintoja tosiasiassa on koko ajan, niin opinnot voidaan katsoa sivutoimisiksi. Jos taas opintopisteettöminä kuukausina ei ole minkäänlaista opiskelua (ei etänä, ei tehtävinä, ei luentoina jne.) ja joka toinen kuukausi on esim. opiskelijan itse valitsema lyhyt jakso tenteineen (ja 5 op raja ylittyy) ei opintoja tuolloin voida katsoa sivutoimisiksi ko. kuukauden osalta. Perusperiaate siis on se, että raja ei saa ylittyä yhtenäkään kuukautena, mutta koska suoritukset pääsääntöisesti kirjautuvat ei-reaaliaikaisesti, asiaa tarkastellaan asiakaskohtaisesti opetussuunnitelman perusteella.
Tähän kysymykseen ei siten ole olemassa yksiselitteistä vastausta, joka pätee aina ja kaikkialla.
Tosin tämän vastauksenhan jo oletkin saanut puhelinpalvelusta.Itse asiassa ei pitäisi mennä noin, vaan opintojen laajuus lasketaan opinto-oikeuden voimassaoloajalla suhteessa opintopisteisiin. Ongelmia tulee, jos työttömänä otat vastaan opiskelupaikan > olet päätoiminen opiskelija. Jos olet ottanut paikan vastaan työssä olessa, on opiskelu sivutoimista.
Sen sijaan jos työttömänä aloitat opiskelut esimerkiksi avoimessa yliopistossa, on tilanne eri. Jos otat suoritettavaksi yhden kurssin, joka on laajuudeltaan 5op ja suoritusaika (eli takaraja, jolloin opinto-oikeutesi päättyy) on 12kk > 5op÷8kk=0,62 op/kk. Ei ole mitään väliä vaikka opintopisteet kirjataan toukokuussa 5op > olet silti sivutoiminen opiskelija myös toukokuussa, vaikka yksittäinen suoritus ylittää päätoimisen rajan. Keskiarvo suhteessa voimassaoloaikaan on ainoa, jolla on merkitystä.
Tarkennuksena vielä: suoritusaika ei ole päivämäärä, jolloin opintopisteet kilahtavat järjestelmään vaan aika jolloin sinulla on oikeus suorittaa kurssi (esim. 1.8.2020-31.7.2021). Toki yksittäisiä 5op kursseja ei saa olla niin, että keskiarvo ylittyy kaikkien suoritettavien kurssien osalta.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen saanut aina täysin asialllista ja ystävällistä palvelua te-toimistosta. Johtuuko iästäni (+50), vai mistä, mutta aina virkailijat ovat olleet puhelimessa todella mukavia. Itsekin toki osaan käyttäytyä, ehkäpä metsä vastaa, niinkuin huudetaan.
Loppuu se ystävällisenkin ihmisen kärsivällisyys jossain vaiheessa jos koko puhelu on pelkkää toispuolista lyttäämistä ja uhkailua. Et todellakaan kuulosta ihmiseltä joka osaa käyttäytyä kun tällaista täällä väität. Metsä ilmeisesti vastaa sinulle väärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minullakin todella epämiellyttävä kokemus Oulun TE-virkailijan kanssa. Tapahtuneesta on jo muutama vuosi. Kysyin selkeitä kysymyksiä, joihin sosionomiksi juuri valmistunut miesvirkailija ei osannut vastata. Vetosi vain siihen, että hän ei voi tehdä päätöksiä puhelimessa. En sitä edes kysynyt; halusin vain tietää, miten te-toimisto määrittelee opintojen sivu- ja päätoimisuuden. Kuitenkin kyseessä oli yleisellä tasolla täysin vakioituneet määritelmät, joissa ei te-virkailijalle olisi pitänyt olla mitään epäselvää. Sain osakseni todella epäasiallista käytöstä. Soitin valtakunnalliseen neuvontaan, jossa virkailija oli ihan pöyristynyt oululaisen kollegansa osaamattomuudesta ja käytöksestä. Neuvoi tekemään valituksen, koska asioihin tule muuten ikinä muutosta. Sain häneltä myös vastauksen kysymykseenkin ja hyviä neuvoja muutoinkin. Oma tilanteeni ratkesi sillä, että työllistyin muutaman viikon kuluessa. Kiitos Oulun virkailijan yöunet kuitenkin menivät viikoksi.
Olen itsekin kysynyt rajanvedosta kokoaikaisen ja osa-aikaisen opiskelun rajanvedosta erityistapauksessa. Työlinjalta ei osattu vastata, ja korjasin jälleen kerran erään toisen virkailjan esittämän väittämän oikeaksi. Seuraavaksi kysyin koulutusasiaa Hämeen TE-toimistosta, ja asia luvattiin selvittää ja palata asiaan. Tästä on nyt 5,5 kk aikaa😁, odottelen.
MIkä on Työlinja?
Eihän kokoaikaisessa ja osa-aikaisessa opiskelussa ole mitään rajanvetoa, laki on pääsääntöisen kannalta hyvin yksiselitteinen. Erityistapauksia ei ole.No miksi sitä valtakunnallista puhelinpalvelua nykyään sanotaan, pahoittelen vanhentunutta termiä.
Onhan siinä rajanveto jos minä niin sanon.
Kyse oli siitä, saako suorittaa esim. joka toinen kuukausi 5 op esim. kuuden kuukauden ajan, jolloin kuukausittainen keskiarvo jää pienemmäksi kuin 5 op, joka kokoaikaisuuden raja. (Kysyin myös toista asiaa tähän liittyen ja sain ensin väärän vastauksen. Tämä oli ehkä neljäs kerta kun sain heiltäväärän ohjeen. Miksi ei voi sanoa ettei ole varma?)
Puhelinpalvelu: ööh, tota, no se riippuu tapauksesta.
Minä: no, mutta onko mitään ohjesääntöä tai periaatetta missä tapauksissa voi näin tehdä ja voiko tehdä?
Puhelinpalvelu: ööh, tuota, laitan kysymyksesi paikalliseen toimistoon.Siellä ensin vastattiin kokoaikaisen jaksotuksesta väärin, jonka jälkeen luvattin selvittää pääkysymys jota ei löytynyt laeista eikä työministeriön ohjeista. Sitä tässä nyt venailen edelleen.
Tämä on siis kysymys: Kyse oli siitä, saako suorittaa esim. joka toinen kuukausi 5 op esim. kuuden kuukauden ajan, jolloin kuukausittainen keskiarvo jää pienemmäksi kuin 5 op, joka kokoaikaisuuden raja.
Ja tässä vastaus:
Jos kyseessä ovat päätoimiset opinnot (eli ole tutkinto-opiskelijana ko. oppilaitoksessa), niin sinut katsotaan opiskelijaksi, vaikka opiskelisit miten vähän tahansa. (TTL 2 luvun 10 §)
Jos olet jo ollessasi töissä suorittanut ko. opintoja vastaavalla tavalla, ei ole mitään estettä sille, ettetkö voisi jatkaa opintoja työttömänä saaden työttömyysetuutta. Tee TE-toimistolle selvitys siitä, että olet jo yli 6 kk ajan opiskellut työn ohessa tällä tavalla ja saat jatkaa samoin, koska opintoja ei tällöin katsota työnhakua estäviksi. (TTL 2 luvun 10 §:n 3 momentti)
Jos taas olet vasta aloittamassa opintoja ja ko. opinnot on jaksotettu siten, että joka toinen kuukausi suoritetaan 5 op, joka toinen kuukausi ei ainuttakaan, niin sivutoimisuuden arviointi tehdään opetussuunnitelman tai henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen suunnitelman (HOKS) perusteella. Siksi on mahdotonta sanoa etukäteen, ovatko opinnot sivutoimisia vai ei. Jos esim. tentti on vain joka toinen kuukausi tai suorituspisteet merkitään joka toinen kuukausi, vaikka opintoja tosiasiassa on koko ajan, niin opinnot voidaan katsoa sivutoimisiksi. Jos taas opintopisteettöminä kuukausina ei ole minkäänlaista opiskelua (ei etänä, ei tehtävinä, ei luentoina jne.) ja joka toinen kuukausi on esim. opiskelijan itse valitsema lyhyt jakso tenteineen (ja 5 op raja ylittyy) ei opintoja tuolloin voida katsoa sivutoimisiksi ko. kuukauden osalta. Perusperiaate siis on se, että raja ei saa ylittyä yhtenäkään kuukautena, mutta koska suoritukset pääsääntöisesti kirjautuvat ei-reaaliaikaisesti, asiaa tarkastellaan asiakaskohtaisesti opetussuunnitelman perusteella.
Tähän kysymykseen ei siten ole olemassa yksiselitteistä vastausta, joka pätee aina ja kaikkialla.
Tosin tämän vastauksenhan jo oletkin saanut puhelinpalvelusta.Itse asiassa ei pitäisi mennä noin, vaan opintojen laajuus lasketaan opinto-oikeuden voimassaoloajalla suhteessa opintopisteisiin. Ongelmia tulee, jos työttömänä otat vastaan opiskelupaikan > olet päätoiminen opiskelija. Jos olet ottanut paikan vastaan työssä olessa, on opiskelu sivutoimista.
Sen sijaan jos työttömänä aloitat opiskelut esimerkiksi avoimessa yliopistossa, on tilanne eri. Jos otat suoritettavaksi yhden kurssin, joka on laajuudeltaan 5op ja suoritusaika (eli takaraja, jolloin opinto-oikeutesi päättyy) on 12kk > 5op÷8kk=0,62 op/kk. Ei ole mitään väliä vaikka opintopisteet kirjataan toukokuussa 5op > olet silti sivutoiminen opiskelija myös toukokuussa, vaikka yksittäinen suoritus ylittää päätoimisen rajan. Keskiarvo suhteessa voimassaoloaikaan on ainoa, jolla on merkitystä.
Jos sinulla ei ole opinto-oikeutta johonkin kokonaisuuteen, vaan valitset yksittäisiä kursseja , niin silloin ei lasketa mitään keskiarvoja, silloin katsotaan tylysti kuukausikohtaiset suoritukset. Kysyjä ei yksilöinyt sitä, suorittaako hän esim. perusopintoja vai yksittäisiä kursseja ja juuri siksi hänelle on aika lailla mahdotonta vastata yksiselitteisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minullakin todella epämiellyttävä kokemus Oulun TE-virkailijan kanssa. Tapahtuneesta on jo muutama vuosi. Kysyin selkeitä kysymyksiä, joihin sosionomiksi juuri valmistunut miesvirkailija ei osannut vastata. Vetosi vain siihen, että hän ei voi tehdä päätöksiä puhelimessa. En sitä edes kysynyt; halusin vain tietää, miten te-toimisto määrittelee opintojen sivu- ja päätoimisuuden. Kuitenkin kyseessä oli yleisellä tasolla täysin vakioituneet määritelmät, joissa ei te-virkailijalle olisi pitänyt olla mitään epäselvää. Sain osakseni todella epäasiallista käytöstä. Soitin valtakunnalliseen neuvontaan, jossa virkailija oli ihan pöyristynyt oululaisen kollegansa osaamattomuudesta ja käytöksestä. Neuvoi tekemään valituksen, koska asioihin tule muuten ikinä muutosta. Sain häneltä myös vastauksen kysymykseenkin ja hyviä neuvoja muutoinkin. Oma tilanteeni ratkesi sillä, että työllistyin muutaman viikon kuluessa. Kiitos Oulun virkailijan yöunet kuitenkin menivät viikoksi.
Olen itsekin kysynyt rajanvedosta kokoaikaisen ja osa-aikaisen opiskelun rajanvedosta erityistapauksessa. Työlinjalta ei osattu vastata, ja korjasin jälleen kerran erään toisen virkailjan esittämän väittämän oikeaksi. Seuraavaksi kysyin koulutusasiaa Hämeen TE-toimistosta, ja asia luvattiin selvittää ja palata asiaan. Tästä on nyt 5,5 kk aikaa😁, odottelen.
MIkä on Työlinja?
Eihän kokoaikaisessa ja osa-aikaisessa opiskelussa ole mitään rajanvetoa, laki on pääsääntöisen kannalta hyvin yksiselitteinen. Erityistapauksia ei ole.No miksi sitä valtakunnallista puhelinpalvelua nykyään sanotaan, pahoittelen vanhentunutta termiä.
Onhan siinä rajanveto jos minä niin sanon.
Kyse oli siitä, saako suorittaa esim. joka toinen kuukausi 5 op esim. kuuden kuukauden ajan, jolloin kuukausittainen keskiarvo jää pienemmäksi kuin 5 op, joka kokoaikaisuuden raja. (Kysyin myös toista asiaa tähän liittyen ja sain ensin väärän vastauksen. Tämä oli ehkä neljäs kerta kun sain heiltäväärän ohjeen. Miksi ei voi sanoa ettei ole varma?)
Puhelinpalvelu: ööh, tota, no se riippuu tapauksesta.
Minä: no, mutta onko mitään ohjesääntöä tai periaatetta missä tapauksissa voi näin tehdä ja voiko tehdä?
Puhelinpalvelu: ööh, tuota, laitan kysymyksesi paikalliseen toimistoon.Siellä ensin vastattiin kokoaikaisen jaksotuksesta väärin, jonka jälkeen luvattin selvittää pääkysymys jota ei löytynyt laeista eikä työministeriön ohjeista. Sitä tässä nyt venailen edelleen.
Tämä on siis kysymys: Kyse oli siitä, saako suorittaa esim. joka toinen kuukausi 5 op esim. kuuden kuukauden ajan, jolloin kuukausittainen keskiarvo jää pienemmäksi kuin 5 op, joka kokoaikaisuuden raja.
Ja tässä vastaus:
Jos kyseessä ovat päätoimiset opinnot (eli ole tutkinto-opiskelijana ko. oppilaitoksessa), niin sinut katsotaan opiskelijaksi, vaikka opiskelisit miten vähän tahansa. (TTL 2 luvun 10 §)
Jos olet jo ollessasi töissä suorittanut ko. opintoja vastaavalla tavalla, ei ole mitään estettä sille, ettetkö voisi jatkaa opintoja työttömänä saaden työttömyysetuutta. Tee TE-toimistolle selvitys siitä, että olet jo yli 6 kk ajan opiskellut työn ohessa tällä tavalla ja saat jatkaa samoin, koska opintoja ei tällöin katsota työnhakua estäviksi. (TTL 2 luvun 10 §:n 3 momentti)
Jos taas olet vasta aloittamassa opintoja ja ko. opinnot on jaksotettu siten, että joka toinen kuukausi suoritetaan 5 op, joka toinen kuukausi ei ainuttakaan, niin sivutoimisuuden arviointi tehdään opetussuunnitelman tai henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen suunnitelman (HOKS) perusteella. Siksi on mahdotonta sanoa etukäteen, ovatko opinnot sivutoimisia vai ei. Jos esim. tentti on vain joka toinen kuukausi tai suorituspisteet merkitään joka toinen kuukausi, vaikka opintoja tosiasiassa on koko ajan, niin opinnot voidaan katsoa sivutoimisiksi. Jos taas opintopisteettöminä kuukausina ei ole minkäänlaista opiskelua (ei etänä, ei tehtävinä, ei luentoina jne.) ja joka toinen kuukausi on esim. opiskelijan itse valitsema lyhyt jakso tenteineen (ja 5 op raja ylittyy) ei opintoja tuolloin voida katsoa sivutoimisiksi ko. kuukauden osalta. Perusperiaate siis on se, että raja ei saa ylittyä yhtenäkään kuukautena, mutta koska suoritukset pääsääntöisesti kirjautuvat ei-reaaliaikaisesti, asiaa tarkastellaan asiakaskohtaisesti opetussuunnitelman perusteella.
Tähän kysymykseen ei siten ole olemassa yksiselitteistä vastausta, joka pätee aina ja kaikkialla.
Tosin tämän vastauksenhan jo oletkin saanut puhelinpalvelusta.Itse asiassa ei pitäisi mennä noin, vaan opintojen laajuus lasketaan opinto-oikeuden voimassaoloajalla suhteessa opintopisteisiin. Ongelmia tulee, jos työttömänä otat vastaan opiskelupaikan > olet päätoiminen opiskelija. Jos olet ottanut paikan vastaan työssä olessa, on opiskelu sivutoimista.
Sen sijaan jos työttömänä aloitat opiskelut esimerkiksi avoimessa yliopistossa, on tilanne eri. Jos otat suoritettavaksi yhden kurssin, joka on laajuudeltaan 5op ja suoritusaika (eli takaraja, jolloin opinto-oikeutesi päättyy) on 12kk > 5op÷8kk=0,62 op/kk. Ei ole mitään väliä vaikka opintopisteet kirjataan toukokuussa 5op > olet silti sivutoiminen opiskelija myös toukokuussa, vaikka yksittäinen suoritus ylittää päätoimisen rajan. Keskiarvo suhteessa voimassaoloaikaan on ainoa, jolla on merkitystä.
Tarkennuksena vielä: suoritusaika ei ole päivämäärä, jolloin opintopisteet kilahtavat järjestelmään vaan aika jolloin sinulla on oikeus suorittaa kurssi (esim. 1.8.2020-31.7.2021). Toki yksittäisiä 5op kursseja ei saa olla niin, että keskiarvo ylittyy kaikkien suoritettavien kurssien osalta.
Mutta edelleen huomaa: jos yksittäinen kurssi 5 op on lokakuussa, niin opinto-oikeutta ei ole 1.8.2020 - 31.7.2021, vaan opinto-oikeus saattaa olla vain 1.10. - 31.10.2020.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minullakin todella epämiellyttävä kokemus Oulun TE-virkailijan kanssa. Tapahtuneesta on jo muutama vuosi. Kysyin selkeitä kysymyksiä, joihin sosionomiksi juuri valmistunut miesvirkailija ei osannut vastata. Vetosi vain siihen, että hän ei voi tehdä päätöksiä puhelimessa. En sitä edes kysynyt; halusin vain tietää, miten te-toimisto määrittelee opintojen sivu- ja päätoimisuuden. Kuitenkin kyseessä oli yleisellä tasolla täysin vakioituneet määritelmät, joissa ei te-virkailijalle olisi pitänyt olla mitään epäselvää. Sain osakseni todella epäasiallista käytöstä. Soitin valtakunnalliseen neuvontaan, jossa virkailija oli ihan pöyristynyt oululaisen kollegansa osaamattomuudesta ja käytöksestä. Neuvoi tekemään valituksen, koska asioihin tule muuten ikinä muutosta. Sain häneltä myös vastauksen kysymykseenkin ja hyviä neuvoja muutoinkin. Oma tilanteeni ratkesi sillä, että työllistyin muutaman viikon kuluessa. Kiitos Oulun virkailijan yöunet kuitenkin menivät viikoksi.
Olen itsekin kysynyt rajanvedosta kokoaikaisen ja osa-aikaisen opiskelun rajanvedosta erityistapauksessa. Työlinjalta ei osattu vastata, ja korjasin jälleen kerran erään toisen virkailjan esittämän väittämän oikeaksi. Seuraavaksi kysyin koulutusasiaa Hämeen TE-toimistosta, ja asia luvattiin selvittää ja palata asiaan. Tästä on nyt 5,5 kk aikaa😁, odottelen.
MIkä on Työlinja?
Eihän kokoaikaisessa ja osa-aikaisessa opiskelussa ole mitään rajanvetoa, laki on pääsääntöisen kannalta hyvin yksiselitteinen. Erityistapauksia ei ole.No miksi sitä valtakunnallista puhelinpalvelua nykyään sanotaan, pahoittelen vanhentunutta termiä.
Onhan siinä rajanveto jos minä niin sanon.
Kyse oli siitä, saako suorittaa esim. joka toinen kuukausi 5 op esim. kuuden kuukauden ajan, jolloin kuukausittainen keskiarvo jää pienemmäksi kuin 5 op, joka kokoaikaisuuden raja. (Kysyin myös toista asiaa tähän liittyen ja sain ensin väärän vastauksen. Tämä oli ehkä neljäs kerta kun sain heiltäväärän ohjeen. Miksi ei voi sanoa ettei ole varma?)
Puhelinpalvelu: ööh, tota, no se riippuu tapauksesta.
Minä: no, mutta onko mitään ohjesääntöä tai periaatetta missä tapauksissa voi näin tehdä ja voiko tehdä?
Puhelinpalvelu: ööh, tuota, laitan kysymyksesi paikalliseen toimistoon.Siellä ensin vastattiin kokoaikaisen jaksotuksesta väärin, jonka jälkeen luvattin selvittää pääkysymys jota ei löytynyt laeista eikä työministeriön ohjeista. Sitä tässä nyt venailen edelleen.
Tämä on siis kysymys: Kyse oli siitä, saako suorittaa esim. joka toinen kuukausi 5 op esim. kuuden kuukauden ajan, jolloin kuukausittainen keskiarvo jää pienemmäksi kuin 5 op, joka kokoaikaisuuden raja.
Ja tässä vastaus:
Jos kyseessä ovat päätoimiset opinnot (eli ole tutkinto-opiskelijana ko. oppilaitoksessa), niin sinut katsotaan opiskelijaksi, vaikka opiskelisit miten vähän tahansa. (TTL 2 luvun 10 §)
Jos olet jo ollessasi töissä suorittanut ko. opintoja vastaavalla tavalla, ei ole mitään estettä sille, ettetkö voisi jatkaa opintoja työttömänä saaden työttömyysetuutta. Tee TE-toimistolle selvitys siitä, että olet jo yli 6 kk ajan opiskellut työn ohessa tällä tavalla ja saat jatkaa samoin, koska opintoja ei tällöin katsota työnhakua estäviksi. (TTL 2 luvun 10 §:n 3 momentti)
Jos taas olet vasta aloittamassa opintoja ja ko. opinnot on jaksotettu siten, että joka toinen kuukausi suoritetaan 5 op, joka toinen kuukausi ei ainuttakaan, niin sivutoimisuuden arviointi tehdään opetussuunnitelman tai henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen suunnitelman (HOKS) perusteella. Siksi on mahdotonta sanoa etukäteen, ovatko opinnot sivutoimisia vai ei. Jos esim. tentti on vain joka toinen kuukausi tai suorituspisteet merkitään joka toinen kuukausi, vaikka opintoja tosiasiassa on koko ajan, niin opinnot voidaan katsoa sivutoimisiksi. Jos taas opintopisteettöminä kuukausina ei ole minkäänlaista opiskelua (ei etänä, ei tehtävinä, ei luentoina jne.) ja joka toinen kuukausi on esim. opiskelijan itse valitsema lyhyt jakso tenteineen (ja 5 op raja ylittyy) ei opintoja tuolloin voida katsoa sivutoimisiksi ko. kuukauden osalta. Perusperiaate siis on se, että raja ei saa ylittyä yhtenäkään kuukautena, mutta koska suoritukset pääsääntöisesti kirjautuvat ei-reaaliaikaisesti, asiaa tarkastellaan asiakaskohtaisesti opetussuunnitelman perusteella.
Tähän kysymykseen ei siten ole olemassa yksiselitteistä vastausta, joka pätee aina ja kaikkialla.
Tosin tämän vastauksenhan jo oletkin saanut puhelinpalvelusta.Itse asiassa ei pitäisi mennä noin, vaan opintojen laajuus lasketaan opinto-oikeuden voimassaoloajalla suhteessa opintopisteisiin. Ongelmia tulee, jos työttömänä otat vastaan opiskelupaikan > olet päätoiminen opiskelija. Jos olet ottanut paikan vastaan työssä olessa, on opiskelu sivutoimista.
Sen sijaan jos työttömänä aloitat opiskelut esimerkiksi avoimessa yliopistossa, on tilanne eri. Jos otat suoritettavaksi yhden kurssin, joka on laajuudeltaan 5op ja suoritusaika (eli takaraja, jolloin opinto-oikeutesi päättyy) on 12kk > 5op÷8kk=0,62 op/kk. Ei ole mitään väliä vaikka opintopisteet kirjataan toukokuussa 5op > olet silti sivutoiminen opiskelija myös toukokuussa, vaikka yksittäinen suoritus ylittää päätoimisen rajan. Keskiarvo suhteessa voimassaoloaikaan on ainoa, jolla on merkitystä.
Jos sinulla ei ole opinto-oikeutta johonkin kokonaisuuteen, vaan valitset yksittäisiä kursseja , niin silloin ei lasketa mitään keskiarvoja, silloin katsotaan tylysti kuukausikohtaiset suoritukset. Kysyjä ei yksilöinyt sitä, suorittaako hän esim. perusopintoja vai yksittäisiä kursseja ja juuri siksi hänelle on aika lailla mahdotonta vastata yksiselitteisesti.
Näin pitäisi toimia myös yksittäisten kurssien kohdalla. Jos toisin on toimittu, se on väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minullakin todella epämiellyttävä kokemus Oulun TE-virkailijan kanssa. Tapahtuneesta on jo muutama vuosi. Kysyin selkeitä kysymyksiä, joihin sosionomiksi juuri valmistunut miesvirkailija ei osannut vastata. Vetosi vain siihen, että hän ei voi tehdä päätöksiä puhelimessa. En sitä edes kysynyt; halusin vain tietää, miten te-toimisto määrittelee opintojen sivu- ja päätoimisuuden. Kuitenkin kyseessä oli yleisellä tasolla täysin vakioituneet määritelmät, joissa ei te-virkailijalle olisi pitänyt olla mitään epäselvää. Sain osakseni todella epäasiallista käytöstä. Soitin valtakunnalliseen neuvontaan, jossa virkailija oli ihan pöyristynyt oululaisen kollegansa osaamattomuudesta ja käytöksestä. Neuvoi tekemään valituksen, koska asioihin tule muuten ikinä muutosta. Sain häneltä myös vastauksen kysymykseenkin ja hyviä neuvoja muutoinkin. Oma tilanteeni ratkesi sillä, että työllistyin muutaman viikon kuluessa. Kiitos Oulun virkailijan yöunet kuitenkin menivät viikoksi.
Olen itsekin kysynyt rajanvedosta kokoaikaisen ja osa-aikaisen opiskelun rajanvedosta erityistapauksessa. Työlinjalta ei osattu vastata, ja korjasin jälleen kerran erään toisen virkailjan esittämän väittämän oikeaksi. Seuraavaksi kysyin koulutusasiaa Hämeen TE-toimistosta, ja asia luvattiin selvittää ja palata asiaan. Tästä on nyt 5,5 kk aikaa😁, odottelen.
MIkä on Työlinja?
Eihän kokoaikaisessa ja osa-aikaisessa opiskelussa ole mitään rajanvetoa, laki on pääsääntöisen kannalta hyvin yksiselitteinen. Erityistapauksia ei ole.No miksi sitä valtakunnallista puhelinpalvelua nykyään sanotaan, pahoittelen vanhentunutta termiä.
Onhan siinä rajanveto jos minä niin sanon.
Kyse oli siitä, saako suorittaa esim. joka toinen kuukausi 5 op esim. kuuden kuukauden ajan, jolloin kuukausittainen keskiarvo jää pienemmäksi kuin 5 op, joka kokoaikaisuuden raja. (Kysyin myös toista asiaa tähän liittyen ja sain ensin väärän vastauksen. Tämä oli ehkä neljäs kerta kun sain heiltäväärän ohjeen. Miksi ei voi sanoa ettei ole varma?)
Puhelinpalvelu: ööh, tota, no se riippuu tapauksesta.
Minä: no, mutta onko mitään ohjesääntöä tai periaatetta missä tapauksissa voi näin tehdä ja voiko tehdä?
Puhelinpalvelu: ööh, tuota, laitan kysymyksesi paikalliseen toimistoon.Siellä ensin vastattiin kokoaikaisen jaksotuksesta väärin, jonka jälkeen luvattin selvittää pääkysymys jota ei löytynyt laeista eikä työministeriön ohjeista. Sitä tässä nyt venailen edelleen.
Tämä on siis kysymys: Kyse oli siitä, saako suorittaa esim. joka toinen kuukausi 5 op esim. kuuden kuukauden ajan, jolloin kuukausittainen keskiarvo jää pienemmäksi kuin 5 op, joka kokoaikaisuuden raja.
Ja tässä vastaus:
Jos kyseessä ovat päätoimiset opinnot (eli ole tutkinto-opiskelijana ko. oppilaitoksessa), niin sinut katsotaan opiskelijaksi, vaikka opiskelisit miten vähän tahansa. (TTL 2 luvun 10 §)
Jos olet jo ollessasi töissä suorittanut ko. opintoja vastaavalla tavalla, ei ole mitään estettä sille, ettetkö voisi jatkaa opintoja työttömänä saaden työttömyysetuutta. Tee TE-toimistolle selvitys siitä, että olet jo yli 6 kk ajan opiskellut työn ohessa tällä tavalla ja saat jatkaa samoin, koska opintoja ei tällöin katsota työnhakua estäviksi. (TTL 2 luvun 10 §:n 3 momentti)
Jos taas olet vasta aloittamassa opintoja ja ko. opinnot on jaksotettu siten, että joka toinen kuukausi suoritetaan 5 op, joka toinen kuukausi ei ainuttakaan, niin sivutoimisuuden arviointi tehdään opetussuunnitelman tai henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen suunnitelman (HOKS) perusteella. Siksi on mahdotonta sanoa etukäteen, ovatko opinnot sivutoimisia vai ei. Jos esim. tentti on vain joka toinen kuukausi tai suorituspisteet merkitään joka toinen kuukausi, vaikka opintoja tosiasiassa on koko ajan, niin opinnot voidaan katsoa sivutoimisiksi. Jos taas opintopisteettöminä kuukausina ei ole minkäänlaista opiskelua (ei etänä, ei tehtävinä, ei luentoina jne.) ja joka toinen kuukausi on esim. opiskelijan itse valitsema lyhyt jakso tenteineen (ja 5 op raja ylittyy) ei opintoja tuolloin voida katsoa sivutoimisiksi ko. kuukauden osalta. Perusperiaate siis on se, että raja ei saa ylittyä yhtenäkään kuukautena, mutta koska suoritukset pääsääntöisesti kirjautuvat ei-reaaliaikaisesti, asiaa tarkastellaan asiakaskohtaisesti opetussuunnitelman perusteella.
Tähän kysymykseen ei siten ole olemassa yksiselitteistä vastausta, joka pätee aina ja kaikkialla.
Tosin tämän vastauksenhan jo oletkin saanut puhelinpalvelusta.Itse asiassa ei pitäisi mennä noin, vaan opintojen laajuus lasketaan opinto-oikeuden voimassaoloajalla suhteessa opintopisteisiin. Ongelmia tulee, jos työttömänä otat vastaan opiskelupaikan > olet päätoiminen opiskelija. Jos olet ottanut paikan vastaan työssä olessa, on opiskelu sivutoimista.
Sen sijaan jos työttömänä aloitat opiskelut esimerkiksi avoimessa yliopistossa, on tilanne eri. Jos otat suoritettavaksi yhden kurssin, joka on laajuudeltaan 5op ja suoritusaika (eli takaraja, jolloin opinto-oikeutesi päättyy) on 12kk > 5op÷8kk=0,62 op/kk. Ei ole mitään väliä vaikka opintopisteet kirjataan toukokuussa 5op > olet silti sivutoiminen opiskelija myös toukokuussa, vaikka yksittäinen suoritus ylittää päätoimisen rajan. Keskiarvo suhteessa voimassaoloaikaan on ainoa, jolla on merkitystä.
Tarkennuksena vielä: suoritusaika ei ole päivämäärä, jolloin opintopisteet kilahtavat järjestelmään vaan aika jolloin sinulla on oikeus suorittaa kurssi (esim. 1.8.2020-31.7.2021). Toki yksittäisiä 5op kursseja ei saa olla niin, että keskiarvo ylittyy kaikkien suoritettavien kurssien osalta.
Mutta edelleen huomaa: jos yksittäinen kurssi 5 op on lokakuussa, niin opinto-oikeutta ei ole 1.8.2020 - 31.7.2021, vaan opinto-oikeus saattaa olla vain 1.10. - 31.10.2020.
Toki tässä tapauksessa keskiarvo lokakuun osalta on 5op. Avoimet yliopistot yms. yleensä kyllä laittavat kaikissa vähintään 12 kk suoritusajan myös 5op kokonaisuuksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minullakin todella epämiellyttävä kokemus Oulun TE-virkailijan kanssa. Tapahtuneesta on jo muutama vuosi. Kysyin selkeitä kysymyksiä, joihin sosionomiksi juuri valmistunut miesvirkailija ei osannut vastata. Vetosi vain siihen, että hän ei voi tehdä päätöksiä puhelimessa. En sitä edes kysynyt; halusin vain tietää, miten te-toimisto määrittelee opintojen sivu- ja päätoimisuuden. Kuitenkin kyseessä oli yleisellä tasolla täysin vakioituneet määritelmät, joissa ei te-virkailijalle olisi pitänyt olla mitään epäselvää. Sain osakseni todella epäasiallista käytöstä. Soitin valtakunnalliseen neuvontaan, jossa virkailija oli ihan pöyristynyt oululaisen kollegansa osaamattomuudesta ja käytöksestä. Neuvoi tekemään valituksen, koska asioihin tule muuten ikinä muutosta. Sain häneltä myös vastauksen kysymykseenkin ja hyviä neuvoja muutoinkin. Oma tilanteeni ratkesi sillä, että työllistyin muutaman viikon kuluessa. Kiitos Oulun virkailijan yöunet kuitenkin menivät viikoksi.
Olen itsekin kysynyt rajanvedosta kokoaikaisen ja osa-aikaisen opiskelun rajanvedosta erityistapauksessa. Työlinjalta ei osattu vastata, ja korjasin jälleen kerran erään toisen virkailjan esittämän väittämän oikeaksi. Seuraavaksi kysyin koulutusasiaa Hämeen TE-toimistosta, ja asia luvattiin selvittää ja palata asiaan. Tästä on nyt 5,5 kk aikaa😁, odottelen.
MIkä on Työlinja?
Eihän kokoaikaisessa ja osa-aikaisessa opiskelussa ole mitään rajanvetoa, laki on pääsääntöisen kannalta hyvin yksiselitteinen. Erityistapauksia ei ole.No miksi sitä valtakunnallista puhelinpalvelua nykyään sanotaan, pahoittelen vanhentunutta termiä.
Onhan siinä rajanveto jos minä niin sanon.
Kyse oli siitä, saako suorittaa esim. joka toinen kuukausi 5 op esim. kuuden kuukauden ajan, jolloin kuukausittainen keskiarvo jää pienemmäksi kuin 5 op, joka kokoaikaisuuden raja. (Kysyin myös toista asiaa tähän liittyen ja sain ensin väärän vastauksen. Tämä oli ehkä neljäs kerta kun sain heiltäväärän ohjeen. Miksi ei voi sanoa ettei ole varma?)
Puhelinpalvelu: ööh, tota, no se riippuu tapauksesta.
Minä: no, mutta onko mitään ohjesääntöä tai periaatetta missä tapauksissa voi näin tehdä ja voiko tehdä?
Puhelinpalvelu: ööh, tuota, laitan kysymyksesi paikalliseen toimistoon.Siellä ensin vastattiin kokoaikaisen jaksotuksesta väärin, jonka jälkeen luvattin selvittää pääkysymys jota ei löytynyt laeista eikä työministeriön ohjeista. Sitä tässä nyt venailen edelleen.
Tämä on siis kysymys: Kyse oli siitä, saako suorittaa esim. joka toinen kuukausi 5 op esim. kuuden kuukauden ajan, jolloin kuukausittainen keskiarvo jää pienemmäksi kuin 5 op, joka kokoaikaisuuden raja.
Ja tässä vastaus:
Jos kyseessä ovat päätoimiset opinnot (eli ole tutkinto-opiskelijana ko. oppilaitoksessa), niin sinut katsotaan opiskelijaksi, vaikka opiskelisit miten vähän tahansa. (TTL 2 luvun 10 §)
Jos olet jo ollessasi töissä suorittanut ko. opintoja vastaavalla tavalla, ei ole mitään estettä sille, ettetkö voisi jatkaa opintoja työttömänä saaden työttömyysetuutta. Tee TE-toimistolle selvitys siitä, että olet jo yli 6 kk ajan opiskellut työn ohessa tällä tavalla ja saat jatkaa samoin, koska opintoja ei tällöin katsota työnhakua estäviksi. (TTL 2 luvun 10 §:n 3 momentti)
Jos taas olet vasta aloittamassa opintoja ja ko. opinnot on jaksotettu siten, että joka toinen kuukausi suoritetaan 5 op, joka toinen kuukausi ei ainuttakaan, niin sivutoimisuuden arviointi tehdään opetussuunnitelman tai henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen suunnitelman (HOKS) perusteella. Siksi on mahdotonta sanoa etukäteen, ovatko opinnot sivutoimisia vai ei. Jos esim. tentti on vain joka toinen kuukausi tai suorituspisteet merkitään joka toinen kuukausi, vaikka opintoja tosiasiassa on koko ajan, niin opinnot voidaan katsoa sivutoimisiksi. Jos taas opintopisteettöminä kuukausina ei ole minkäänlaista opiskelua (ei etänä, ei tehtävinä, ei luentoina jne.) ja joka toinen kuukausi on esim. opiskelijan itse valitsema lyhyt jakso tenteineen (ja 5 op raja ylittyy) ei opintoja tuolloin voida katsoa sivutoimisiksi ko. kuukauden osalta. Perusperiaate siis on se, että raja ei saa ylittyä yhtenäkään kuukautena, mutta koska suoritukset pääsääntöisesti kirjautuvat ei-reaaliaikaisesti, asiaa tarkastellaan asiakaskohtaisesti opetussuunnitelman perusteella.
Tähän kysymykseen ei siten ole olemassa yksiselitteistä vastausta, joka pätee aina ja kaikkialla.
Tosin tämän vastauksenhan jo oletkin saanut puhelinpalvelusta.
"Tosin tämän vastauksenhan jo oletkin saanut puhelinpalvelusta."
Ja tässä,hyvät ystävät, on viesti ylimieliseltä, todennäköisesti jollain lailla persoonallisuushäiriöiseltä ihmiseltä.
1. Kerropa millä perusteella kehtaat epäillä, että olen saanut oikean vastauksen puhelinpalvelusta, mutta väittäisin täällä toista:D? Oletko itse virkavastuussa ihmisenä jonka perusoletus muista ihmisistä/ asiakkaistasi on lähtökohtaisesti se, että he eivät puhu totta? Huolestuttavaa.
2. Olenko pyytänyt sinua selvittämään kyseiset lainkohdat täällä? Se on tietysti kilttiä, mutta ei poista sitä ongelmaa että hallintotehtävissä on muita ihmisiä jotka eivät myönnä tietämättömyyttään tai selvitä asiaa.
Toisekseen olen itse hallintotaustainen, ja pystyn hyvin selvittämään nuo selvittämäsi perusasiat. Tuo joka toinen kuukausi-case koski työttömänä opiskelua ei-tutkintotavoitteisesti.
Koska tiedostan, että päätökset TE-hallinnossa valitettavasti perustuvat harkinnanvaraisten "ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta" nönnönnöö ja "tarkastellaan tapauskohtaisesti" -asioiden osalta täysin siihen kuka virkailija on kyseessä (asioista tietävä tai sanonpa nyt mitä keksin tai heitänpä karenssin mielivaltaisesti) kannattaa pyytää mustaa valkoisella etukäteen tai jättää suosiolla opiskelut sikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen saanut aina täysin asialllista ja ystävällistä palvelua te-toimistosta. Johtuuko iästäni (+50), vai mistä, mutta aina virkailijat ovat olleet puhelimessa todella mukavia. Itsekin toki osaan käyttäytyä, ehkäpä metsä vastaa, niinkuin huudetaan.
Loppuu se ystävällisenkin ihmisen kärsivällisyys jossain vaiheessa jos koko puhelu on pelkkää toispuolista lyttäämistä ja uhkailua. Et todellakaan kuulosta ihmiseltä joka osaa käyttäytyä kun tällaista täällä väität. Metsä ilmeisesti vastaa sinulle väärin.
Jos minulta kysytään, että mitä olen suunnitellut tehdä jatkossa niin odotan kyllä virkailijan kuuntelevan ja kirjoittavan asiani ylös enkä, vain ohittavan vastaukseni täysin ja alkavan välittömästi luettelemaan sitä mitä hän on etukäteen suunnitellut harmikseni. Kaikki mitä esitin hänelle oli ilmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö olisi hyödyllisempää ottaa mikä tahansa työpaikka vaikka osa-aikaisena jos haluaa kouluttautua samalla ja vaihtaa sitten kun löytää paremman paikan?
Ihmeellistä tämä 'olen liian hyvä tähän työhön' mentaliteetti.
Itse olen ottanut sitä työtä mitä olen saanut, koska vaatimatonkin työ on parempi kuin työttömyys. Muutaman vuoden istuin kaupan kassalla maksaakseni laskuni ja olen tehnyt kaikkea varhaisjakelusta puhelinmyyntiin ja baarityöhön oman alani lisäksi, yhtenä kesänä olin kolmessa eri työpaikassa samaan aikaan saadakseni rahat kasaan yhteen isompaan ostokseen joka oli pakko hankkia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minullakin todella epämiellyttävä kokemus Oulun TE-virkailijan kanssa. Tapahtuneesta on jo muutama vuosi. Kysyin selkeitä kysymyksiä, joihin sosionomiksi juuri valmistunut miesvirkailija ei osannut vastata. Vetosi vain siihen, että hän ei voi tehdä päätöksiä puhelimessa. En sitä edes kysynyt; halusin vain tietää, miten te-toimisto määrittelee opintojen sivu- ja päätoimisuuden. Kuitenkin kyseessä oli yleisellä tasolla täysin vakioituneet määritelmät, joissa ei te-virkailijalle olisi pitänyt olla mitään epäselvää. Sain osakseni todella epäasiallista käytöstä. Soitin valtakunnalliseen neuvontaan, jossa virkailija oli ihan pöyristynyt oululaisen kollegansa osaamattomuudesta ja käytöksestä. Neuvoi tekemään valituksen, koska asioihin tule muuten ikinä muutosta. Sain häneltä myös vastauksen kysymykseenkin ja hyviä neuvoja muutoinkin. Oma tilanteeni ratkesi sillä, että työllistyin muutaman viikon kuluessa. Kiitos Oulun virkailijan yöunet kuitenkin menivät viikoksi.
Olen itsekin kysynyt rajanvedosta kokoaikaisen ja osa-aikaisen opiskelun rajanvedosta erityistapauksessa. Työlinjalta ei osattu vastata, ja korjasin jälleen kerran erään toisen virkailjan esittämän väittämän oikeaksi. Seuraavaksi kysyin koulutusasiaa Hämeen TE-toimistosta, ja asia luvattiin selvittää ja palata asiaan. Tästä on nyt 5,5 kk aikaa😁, odottelen.
MIkä on Työlinja?
Eihän kokoaikaisessa ja osa-aikaisessa opiskelussa ole mitään rajanvetoa, laki on pääsääntöisen kannalta hyvin yksiselitteinen. Erityistapauksia ei ole.No miksi sitä valtakunnallista puhelinpalvelua nykyään sanotaan, pahoittelen vanhentunutta termiä.
Onhan siinä rajanveto jos minä niin sanon.
Kyse oli siitä, saako suorittaa esim. joka toinen kuukausi 5 op esim. kuuden kuukauden ajan, jolloin kuukausittainen keskiarvo jää pienemmäksi kuin 5 op, joka kokoaikaisuuden raja. (Kysyin myös toista asiaa tähän liittyen ja sain ensin väärän vastauksen. Tämä oli ehkä neljäs kerta kun sain heiltäväärän ohjeen. Miksi ei voi sanoa ettei ole varma?)
Puhelinpalvelu: ööh, tota, no se riippuu tapauksesta.
Minä: no, mutta onko mitään ohjesääntöä tai periaatetta missä tapauksissa voi näin tehdä ja voiko tehdä?
Puhelinpalvelu: ööh, tuota, laitan kysymyksesi paikalliseen toimistoon.Siellä ensin vastattiin kokoaikaisen jaksotuksesta väärin, jonka jälkeen luvattin selvittää pääkysymys jota ei löytynyt laeista eikä työministeriön ohjeista. Sitä tässä nyt venailen edelleen.
Tämä on siis kysymys: Kyse oli siitä, saako suorittaa esim. joka toinen kuukausi 5 op esim. kuuden kuukauden ajan, jolloin kuukausittainen keskiarvo jää pienemmäksi kuin 5 op, joka kokoaikaisuuden raja.
Ja tässä vastaus:
Jos kyseessä ovat päätoimiset opinnot (eli ole tutkinto-opiskelijana ko. oppilaitoksessa), niin sinut katsotaan opiskelijaksi, vaikka opiskelisit miten vähän tahansa. (TTL 2 luvun 10 §)
Jos olet jo ollessasi töissä suorittanut ko. opintoja vastaavalla tavalla, ei ole mitään estettä sille, ettetkö voisi jatkaa opintoja työttömänä saaden työttömyysetuutta. Tee TE-toimistolle selvitys siitä, että olet jo yli 6 kk ajan opiskellut työn ohessa tällä tavalla ja saat jatkaa samoin, koska opintoja ei tällöin katsota työnhakua estäviksi. (TTL 2 luvun 10 §:n 3 momentti)
Jos taas olet vasta aloittamassa opintoja ja ko. opinnot on jaksotettu siten, että joka toinen kuukausi suoritetaan 5 op, joka toinen kuukausi ei ainuttakaan, niin sivutoimisuuden arviointi tehdään opetussuunnitelman tai henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen suunnitelman (HOKS) perusteella. Siksi on mahdotonta sanoa etukäteen, ovatko opinnot sivutoimisia vai ei. Jos esim. tentti on vain joka toinen kuukausi tai suorituspisteet merkitään joka toinen kuukausi, vaikka opintoja tosiasiassa on koko ajan, niin opinnot voidaan katsoa sivutoimisiksi. Jos taas opintopisteettöminä kuukausina ei ole minkäänlaista opiskelua (ei etänä, ei tehtävinä, ei luentoina jne.) ja joka toinen kuukausi on esim. opiskelijan itse valitsema lyhyt jakso tenteineen (ja 5 op raja ylittyy) ei opintoja tuolloin voida katsoa sivutoimisiksi ko. kuukauden osalta. Perusperiaate siis on se, että raja ei saa ylittyä yhtenäkään kuukautena, mutta koska suoritukset pääsääntöisesti kirjautuvat ei-reaaliaikaisesti, asiaa tarkastellaan asiakaskohtaisesti opetussuunnitelman perusteella.
Tähän kysymykseen ei siten ole olemassa yksiselitteistä vastausta, joka pätee aina ja kaikkialla.
Tosin tämän vastauksenhan jo oletkin saanut puhelinpalvelusta.
Epäilen kohdanneeni saman ongelman. Te-palveluista sain vastaukseksi "saattaa aiheuttaa ongelmaa". Olisin halunnut täydentää vanhaa markkinoinnin alalta suoritettua tutkintoa erillisillä viestinnän opinnoilla kahden yliopiston tarjoamilla avoimen kursseilla. Taustalla Freelancer-soppari, joka ei pidemmän päälle ruokkinut. Kaksi vuotta odottelin vastausta. Toivottavasti koronatilanne avaa nyt väylää tälle mahdollisuudelle. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minullakin todella epämiellyttävä kokemus Oulun TE-virkailijan kanssa. Tapahtuneesta on jo muutama vuosi. Kysyin selkeitä kysymyksiä, joihin sosionomiksi juuri valmistunut miesvirkailija ei osannut vastata. Vetosi vain siihen, että hän ei voi tehdä päätöksiä puhelimessa. En sitä edes kysynyt; halusin vain tietää, miten te-toimisto määrittelee opintojen sivu- ja päätoimisuuden. Kuitenkin kyseessä oli yleisellä tasolla täysin vakioituneet määritelmät, joissa ei te-virkailijalle olisi pitänyt olla mitään epäselvää. Sain osakseni todella epäasiallista käytöstä. Soitin valtakunnalliseen neuvontaan, jossa virkailija oli ihan pöyristynyt oululaisen kollegansa osaamattomuudesta ja käytöksestä. Neuvoi tekemään valituksen, koska asioihin tule muuten ikinä muutosta. Sain häneltä myös vastauksen kysymykseenkin ja hyviä neuvoja muutoinkin. Oma tilanteeni ratkesi sillä, että työllistyin muutaman viikon kuluessa. Kiitos Oulun virkailijan yöunet kuitenkin menivät viikoksi.
Olen itsekin kysynyt rajanvedosta kokoaikaisen ja osa-aikaisen opiskelun rajanvedosta erityistapauksessa. Työlinjalta ei osattu vastata, ja korjasin jälleen kerran erään toisen virkailjan esittämän väittämän oikeaksi. Seuraavaksi kysyin koulutusasiaa Hämeen TE-toimistosta, ja asia luvattiin selvittää ja palata asiaan. Tästä on nyt 5,5 kk aikaa😁, odottelen.
MIkä on Työlinja?
Eihän kokoaikaisessa ja osa-aikaisessa opiskelussa ole mitään rajanvetoa, laki on pääsääntöisen kannalta hyvin yksiselitteinen. Erityistapauksia ei ole.No miksi sitä valtakunnallista puhelinpalvelua nykyään sanotaan, pahoittelen vanhentunutta termiä.
Onhan siinä rajanveto jos minä niin sanon.
Kyse oli siitä, saako suorittaa esim. joka toinen kuukausi 5 op esim. kuuden kuukauden ajan, jolloin kuukausittainen keskiarvo jää pienemmäksi kuin 5 op, joka kokoaikaisuuden raja. (Kysyin myös toista asiaa tähän liittyen ja sain ensin väärän vastauksen. Tämä oli ehkä neljäs kerta kun sain heiltäväärän ohjeen. Miksi ei voi sanoa ettei ole varma?)
Puhelinpalvelu: ööh, tota, no se riippuu tapauksesta.
Minä: no, mutta onko mitään ohjesääntöä tai periaatetta missä tapauksissa voi näin tehdä ja voiko tehdä?
Puhelinpalvelu: ööh, tuota, laitan kysymyksesi paikalliseen toimistoon.Siellä ensin vastattiin kokoaikaisen jaksotuksesta väärin, jonka jälkeen luvattin selvittää pääkysymys jota ei löytynyt laeista eikä työministeriön ohjeista. Sitä tässä nyt venailen edelleen.
Tämä on siis kysymys: Kyse oli siitä, saako suorittaa esim. joka toinen kuukausi 5 op esim. kuuden kuukauden ajan, jolloin kuukausittainen keskiarvo jää pienemmäksi kuin 5 op, joka kokoaikaisuuden raja.
Ja tässä vastaus:
Jos kyseessä ovat päätoimiset opinnot (eli ole tutkinto-opiskelijana ko. oppilaitoksessa), niin sinut katsotaan opiskelijaksi, vaikka opiskelisit miten vähän tahansa. (TTL 2 luvun 10 §)
Jos olet jo ollessasi töissä suorittanut ko. opintoja vastaavalla tavalla, ei ole mitään estettä sille, ettetkö voisi jatkaa opintoja työttömänä saaden työttömyysetuutta. Tee TE-toimistolle selvitys siitä, että olet jo yli 6 kk ajan opiskellut työn ohessa tällä tavalla ja saat jatkaa samoin, koska opintoja ei tällöin katsota työnhakua estäviksi. (TTL 2 luvun 10 §:n 3 momentti)
Jos taas olet vasta aloittamassa opintoja ja ko. opinnot on jaksotettu siten, että joka toinen kuukausi suoritetaan 5 op, joka toinen kuukausi ei ainuttakaan, niin sivutoimisuuden arviointi tehdään opetussuunnitelman tai henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen suunnitelman (HOKS) perusteella. Siksi on mahdotonta sanoa etukäteen, ovatko opinnot sivutoimisia vai ei. Jos esim. tentti on vain joka toinen kuukausi tai suorituspisteet merkitään joka toinen kuukausi, vaikka opintoja tosiasiassa on koko ajan, niin opinnot voidaan katsoa sivutoimisiksi. Jos taas opintopisteettöminä kuukausina ei ole minkäänlaista opiskelua (ei etänä, ei tehtävinä, ei luentoina jne.) ja joka toinen kuukausi on esim. opiskelijan itse valitsema lyhyt jakso tenteineen (ja 5 op raja ylittyy) ei opintoja tuolloin voida katsoa sivutoimisiksi ko. kuukauden osalta. Perusperiaate siis on se, että raja ei saa ylittyä yhtenäkään kuukautena, mutta koska suoritukset pääsääntöisesti kirjautuvat ei-reaaliaikaisesti, asiaa tarkastellaan asiakaskohtaisesti opetussuunnitelman perusteella.
Tähän kysymykseen ei siten ole olemassa yksiselitteistä vastausta, joka pätee aina ja kaikkialla.
Tosin tämän vastauksenhan jo oletkin saanut puhelinpalvelusta.Itse asiassa ei pitäisi mennä noin, vaan opintojen laajuus lasketaan opinto-oikeuden voimassaoloajalla suhteessa opintopisteisiin. Ongelmia tulee, jos työttömänä otat vastaan opiskelupaikan > olet päätoiminen opiskelija. Jos olet ottanut paikan vastaan työssä olessa, on opiskelu sivutoimista.
Sen sijaan jos työttömänä aloitat opiskelut esimerkiksi avoimessa yliopistossa, on tilanne eri. Jos otat suoritettavaksi yhden kurssin, joka on laajuudeltaan 5op ja suoritusaika (eli takaraja, jolloin opinto-oikeutesi päättyy) on 12kk > 5op÷8kk=0,62 op/kk. Ei ole mitään väliä vaikka opintopisteet kirjataan toukokuussa 5op > olet silti sivutoiminen opiskelija myös toukokuussa, vaikka yksittäinen suoritus ylittää päätoimisen rajan. Keskiarvo suhteessa voimassaoloaikaan on ainoa, jolla on merkitystä.
Jos sinulla ei ole opinto-oikeutta johonkin kokonaisuuteen, vaan valitset yksittäisiä kursseja , niin silloin ei lasketa mitään keskiarvoja, silloin katsotaan tylysti kuukausikohtaiset suoritukset. Kysyjä ei yksilöinyt sitä, suorittaako hän esim. perusopintoja vai yksittäisiä kursseja ja juuri siksi hänelle on aika lailla mahdotonta vastata yksiselitteisesti.
Siis herranjumala vihoviimeinen urpå, oletatko että en ole yksilöinyt tapaustani niille viranomaisille joiden kanssa olen a s i o i n u t?
Tämä on juuri yksi ongelman juurisyistä: ei ymmärretä edes selkeää ongelmaa (tietämättömät virkailijat, siis osa virkailijoista) vaan se, että ei yksilöidä asiaa juuri nyt yksityiskohtia myöten Vauva av:lla.
Olen muuten saanut kumottua/ lykättyä/ muutettua muutamiakin päätöksiä ja määräaikoja lukemalla tai vetoamalla suoraan lainsäädännöstä ja TE-hallinnon omista ohjeista otettuun materiaaliin. Ei siinä mitään, jos tekee vahingossa virheen, me kaikki teemme, mutta näette varmaan ongelman jos yritätte. Viimeksi vedottiin koronakiireeseen, mutta hyvän hallinnon periaatteet eivät silti saa jäädä toteutumatta. Jos ei ehditä ottaa ongelma-asiaa käsittelyyn resurssipulan vuoksi ennen määräajan umpeutumista, täytyy määräaikaa pidentää jne.
Varmaan haasteellista kouluttaa lyhyessä ajassa uusia ihmisiä, joiksi soisin valittavan päteviä ja kokeneita. Silti tuosta virkailijakohtaisesta mielivallasta olisi päästävä koska on kyse ihmisten perusturvasta. Koko konsepti ei toimi, eikä se ole virkailijoidenkaan vika pohjimmiltaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kirjoitin kirjaamoon sähköpostitse viestin, että tiedoissani näkyvä yhteydenottoyritys te-toimistosta ei pidä paikkaansa. Viestiin ei koskaan vastattu. Minulle ei soitettu, ei edes yritetty (Tikkurila/Vantaa). Kyseisen viestini loppuosa on kyllä kirjattu tietoihini, mutta alkuosa, jossa kerroin ettei yhteydenotto operaattorini datan perusteella ole mahdollinen, on jätetty kirjaamatta.
Olkaa tarkkoina!!! Viestitkää kirjallisena ja ottakaa kuvakaappauksia...
Entä jos se yhteydenotto näkyi työkkärin operaattorin datassa?
Minä olin asiassa aloitteellinen osapuoli, joka odotti vastausta lähetettyyn kysymykseen. Sitä ei koskaan tullut. Kolmen viikon päästä yhteydenotostani tuli vain merkintä, että on yritetty yhteydenottoa, jota ei puhelimeni/operaattorin mukaan koskaan tullut. Siksi epäilen valemerkintää. Lähetin aiheesta nootin kirjaamoon, eikä sitä koskaan kirjattu yhtydenottotietoihin. Minusta viranomainen ei SAA eikä VOI valikoitusti kirjata viestejä, niin että osio, joka osoittaa virheen toiminnassa, jätetään kokonaisuudesta kirjaamatta.
Toki viestini on minulla tallessa ja olen ottanut talteen te-toimiston muokkaaman osan siitä.
Työkkäri yritti ottaa yhteyttä, ei onnistunut, merkintä tietoihisi. Työkkärin operaattorin datassa näkyy soittoyritys, joten asiaa ei heidän kannaltaan ole syytä jatkaa. Kirjaamo ei pääse asiakastietojärjestelmään, se on lain mukaan kiellettyä, ei heillä ole mitään mahdollisuutta tehdä mitään kirjausta sinne.
Valitettavasti asia ei voinut edetä noin. Olin lähettänyt kirjallisen kysymyksen työnhakuani koskien. Ei sitä voi kuitata kolmen viikon päästä "soitto ei onnistunut"- merkinnällä. Sähköpostitse vielä viestissäni kerroin, ettei yhteydenottooni ole vastattu enkä pidä merkintää asianmukaisena. Sitäkään ei kirjattu, vain viestini loppuosa. Ei minusta ole viranomaisen tehtävä valikoida omalle työlle edullisia tekstejä.
... omalta osaltani toiminta ei ole enää ajankohtaista. Kunhan nyt neuvon muita olemaan tarkkana!
Mielisairaaloista ja vankiloista kun annetaan potkuja liian väkivaltaisille työntekijöille niin jostainhan heidän täytyy itselleen uusi työpaikka löytää. TE-toimisto on heille unelmatyöpaikka, he saavat tyrannisoida asiakkaita vapaasti, siellä heidän tekosiaan ei niin valvota kuten mielisairaalassa. Varmaan jonnekin muuallekin he menevät töihin - minne??
Käyttäjä5709 kirjoitti:
Itse olen ollut työkkärin asiakkaana viimeisistä viidestä vuodesta neljän vuoden ajan eikä kyllä ole minkäänlaista moitteen sijaa!
Kaikki yhteydenotot ovat olleet molemminpuolin hyvässä hengessä ja asiat ovat hoituneet todella pienellä vaivalla aina. Tämä koskee sekä puheluita että nettiasioimista.
Rahaa tulee tilille tasaisesti ja vaikka olen pätkätöitä välissä tehnytkin, niin niihinkin liittyvien palkkakuittien lähettelyiden kanssa asiat ovat hoituneet kerralla kuntoon (eikä edes millään tasolla pitkien käsittelyaikojen kanssa), kun olen vain noudattanut heidän ohjeitaan ja tehnyt kuten pyydetään.
Äärettömän helpoksi on tehty tämä työttömän elämä nyky-Suomessa, iso kiitos näille Kelan ammattilaisille ja veronmaksajille.
Ne jotka ei halua yhteydenottoja te-toimistosta pitäs lopettaa asiakkuus ja hakea sossusta se raha suoraan. Ei työttömyysetuutta.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä5709 kirjoitti:
Itse olen ollut työkkärin asiakkaana viimeisistä viidestä vuodesta neljän vuoden ajan eikä kyllä ole minkäänlaista moitteen sijaa!
Kaikki yhteydenotot ovat olleet molemminpuolin hyvässä hengessä ja asiat ovat hoituneet todella pienellä vaivalla aina. Tämä koskee sekä puheluita että nettiasioimista.
Rahaa tulee tilille tasaisesti ja vaikka olen pätkätöitä välissä tehnytkin, niin niihinkin liittyvien palkkakuittien lähettelyiden kanssa asiat ovat hoituneet kerralla kuntoon (eikä edes millään tasolla pitkien käsittelyaikojen kanssa), kun olen vain noudattanut heidän ohjeitaan ja tehnyt kuten pyydetään.
Äärettömän helpoksi on tehty tämä työttömän elämä nyky-Suomessa, iso kiitos näille Kelan ammattilaisille ja veronmaksajille.
Ne jotka ei halua yhteydenottoja te-toimistosta pitäs lopettaa asiakkuus ja hakea sossusta se raha suoraan. Ei työttömyysetuutta.
Ei sossusta kaikki rahaa saa, kaikki kun eivät ole varattomia sinkkuja ilman mitään omaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä5709 kirjoitti:
Itse olen ollut työkkärin asiakkaana viimeisistä viidestä vuodesta neljän vuoden ajan eikä kyllä ole minkäänlaista moitteen sijaa!
Kaikki yhteydenotot ovat olleet molemminpuolin hyvässä hengessä ja asiat ovat hoituneet todella pienellä vaivalla aina. Tämä koskee sekä puheluita että nettiasioimista.
Rahaa tulee tilille tasaisesti ja vaikka olen pätkätöitä välissä tehnytkin, niin niihinkin liittyvien palkkakuittien lähettelyiden kanssa asiat ovat hoituneet kerralla kuntoon (eikä edes millään tasolla pitkien käsittelyaikojen kanssa), kun olen vain noudattanut heidän ohjeitaan ja tehnyt kuten pyydetään.
Äärettömän helpoksi on tehty tämä työttömän elämä nyky-Suomessa, iso kiitos näille Kelan ammattilaisille ja veronmaksajille.
Ne jotka ei halua yhteydenottoja te-toimistosta pitäs lopettaa asiakkuus ja hakea sossusta se raha suoraan. Ei työttömyysetuutta.
Missäs nyt sanottiin ettei haluta yhteydenottoja? Sanottiin nimenomaan että ne on sujuneet hyvin (vaikka ilmeisesti nistä ei mitään hyötyä ole ollutkaan).
Ps. Moni hakee jo nyt toimeentulotukea, työttömyysetuudella ja asumistuella kun ei tahdo millään päästä yli toimeentulotuen alarajan. Vapaaehtoisesti pelkälle toimeentulotuelle ei oikein voi jäädä ilman alennuksia. Päätöksiin kirjataan että pakko ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi tai muuten toimeentulotukea leikataan.
Alue: Aihe vapaa
Mutta täysin JTYPL:n mukaista ei "työttömyys on salassapidettävä tieto". Kirjaamolla ei ole mitään mahdollisuutta päästä asiakastietojärjestelmään ja hyvä niin.