Abortti rv14?
Onko mahdollinen? Entä jos valitsee lapsesta luopumisen? Meneekö lapsi adoptioon vai mihin?
Kommentit (174)
Vierailija kirjoitti:
Älkää ehdotelko mitään adoptioita. Se on paljon raskaampi tie.
Kenelle? Helppo on puolustaa aborttia, kun et ole se joka siinä aiotaan tappaa.
Netissä on todella paljon esimerkkejä ihmisistä jotka ovat kiitollisia äideilleen, että heidät adoptoitiin abortin sijaan. Kuuluisuuksia mukaan lukien. Varsinkin englanniksi löytyy.
Elämä on ihmisoikeuksista perustavin.
Vierailija kirjoitti:
Öööööh, täällä puhutaan ihan järjetöntä palturia abortoiduista "isoista vauvoista", jotka potilas pääsee näkemään. Satutäti hei, keksi itsellesi parempaa puuhaa, jooko? Mun mies on lääkäri ja tarkistin häneltä väitteiden paikkaansapitävyyden. Hän katsoi mua ihmetellen ja kysyi, minkä kehitysmaan asioista oikein höpisen.
Vahinkoja sattuu. Mun sikiön olisi pitänyt pudota sellaiseen metallitörppöön, mutta siinä tuli sitten ongelmia ja näin sen. Menin sitten johonkin paniikkiin ja otin sen käteeni ja pesin. Muuttuja näissä sairaalaprotokollissa on ihminen. Rv 13.
Vierailija kirjoitti:
Öööööh, täällä puhutaan ihan järjetöntä palturia abortoiduista "isoista vauvoista", jotka potilas pääsee näkemään. Satutäti hei, keksi itsellesi parempaa puuhaa, jooko? Mun mies on lääkäri ja tarkistin häneltä väitteiden paikkaansapitävyyden. Hän katsoi mua ihmetellen ja kysyi, minkä kehitysmaan asioista oikein höpisen.
Ukkosi yhtä hölmö kuin sinäkin. Ei tietenkään sikiö kohdussa kasva. Syntyykin solumöykkynä. Ei tunne odottava äiti ensimmäisiä potkuja.
En voi ymmärtää miten kukaan voi puolustella OMAN LAPSENSA tappamista yhtään millään huonolla elämän tilanteella... sairasta kyllä, ei voi muuta sanoa
Itse olen aborttiin päätynyt 18 vuotiaana. Tehtiin aikaisilla viikoilla ja ulos tuli vain verimöykkyjä. En ollut tarpeeksi rohkea että olisin lapsen tuolloin pitänyt. Aborttia en silti pysty oikein hyväksymään, en silloin enkä nyt lähes 20 vuotta tapahtuneen jälkeen. Usein edelleen käy mielessä miten eri tavalla olisi elämä mennyt jos en olisi silloin siihen päätynyt. Nyt olen kahden ihanan lapsen äiti. Mutta en ole ikinä unohtanut sitä ensimmäistä ja tavallaan koen tehneeni väärin. Asiasta en ole tapahtuneen jälkeen puhunut, mutta itse sen kannan mukanani aina.
Vierailija kirjoitti:
Öööööh, täällä puhutaan ihan järjetöntä palturia abortoiduista "isoista vauvoista", jotka potilas pääsee näkemään. Satutäti hei, keksi itsellesi parempaa puuhaa, jooko? Mun mies on lääkäri ja tarkistin häneltä väitteiden paikkaansapitävyyden. Hän katsoi mua ihmetellen ja kysyi, minkä kehitysmaan asioista oikein höpisen.
Pyydä miestäsi kertaamaan sikiön kehitys ja katsomaan minkä kokoinen ja näköinen sikiö on milläkin viikolla. Kyllä rv 14 on jo vauva pienoiskoossa, mutta ihan selkeä ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Miettikääpä asiaa nyt näin päin. Jos ap masentuu ja väsyy, sekoaa vaikka. Ja lapsi otetaan huostaan. Tai ap tekee jotain peruuttamatonta lapsivuodepsykoosissa. En tarkoita ap että olisit sellainen ihminen, mutta käytän nyt sinua vain tässä esimerkkinä kun tänne tämän ketjun teit. Sitten jos tosiaan tapahtuu jotain pahaa, niin täällä huudeltaisiin että: "Miksi piti lisääntyä, aborttikin on keksitty." Jne jne muuta tyhmää.
Ap:n päätös. Tee siltä miltä sinusta tuntuu.
Äidillesi voi tapahtua mitä vain myös. Pitäisikö sinun menettää elämäsi sen mahdollisuuden vuoksi? Tai jos sinulla on lapsia, pitäisikö heidät "lopettaa", koska sinä voit kuolla vaikkapa autokolarissa? Ei elämää niin eletä. Vaan eletään ja annetaan toistenkin elää. Otetaan vastaan se mitä annetaan, myötä- ja vastoinkäymisissä.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä abortin kauhistelua ja "mieti vielä" pelottelua
Miksi et ymmärrä? Osa noista viestien kirjoittaneista ovat niitä, joilla on asiasta kokemusta. Eli abortti on henkisesti rankka kokemus ja sitä saattaa jäädä katumaan. Suomessa ei saa mitään terapiaa sen jälkeen. Joten ihan aiheellista ”varoittaa” aloittajaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää ehdotelko mitään adoptioita. Se on paljon raskaampi tie.
Kenelle? Helppo on puolustaa aborttia, kun et ole se joka siinä aiotaan tappaa.
Netissä on todella paljon esimerkkejä ihmisistä jotka ovat kiitollisia äideilleen, että heidät adoptoitiin abortin sijaan. Kuuluisuuksia mukaan lukien. Varsinkin englanniksi löytyy.
Elämä on ihmisoikeuksista perustavin.
Kaikille osapuolille. Lapselle joka annetaan adoptioon, bioäidille yms.
Miksi et voisi antaa lasta pois heti synnytyksen jälkeen? Anna sille pienelle elämä äläkä ota sitä pois. Paras lahja mitä voit antaa. Joku häntä tulee rakastamaan kuin omaansa ja tulee olemaan ikuisesti sinulle kiitollinen. Samoin lapsesi. Keskeytystä voit katua. Ei se ole niin helppoa lopettaa toisen elämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noilla viikoilla ei tosiaan kannata tehdä enää kuin todella, todella painavista syistä. Jos itse huomaisin olevani raskaana yrittäisin tehdä abortin ihan varhaisilla viikoilla, ennen kun sydän lyö... Myöhemmin tuskin enää pystyisin ellei lapsella olisi joku todella vakava vamma.
Sydän on alkanut lyödä jo ennen kuin tiedät olevasi raskaana. Niin aikaisin se alkaa lyödä.
Joopa joo. Jos esim joutuisit raiskatuksi useamman kerran niin antaisit tietysti ne lapset adoptioon?
Todennäköisesti en, vaan pitäisin heidät itse. Mutta jollen kykenisi, niin tottakai antaisin adoptioon. Ei se raikaus ole lapsen vika eikä minun oloni sillä paranisi että vielä itse syyllistyisin tekemään väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öööööh, täällä puhutaan ihan järjetöntä palturia abortoiduista "isoista vauvoista", jotka potilas pääsee näkemään. Satutäti hei, keksi itsellesi parempaa puuhaa, jooko? Mun mies on lääkäri ja tarkistin häneltä väitteiden paikkaansapitävyyden. Hän katsoi mua ihmetellen ja kysyi, minkä kehitysmaan asioista oikein höpisen.
Pyydä miestäsi kertaamaan sikiön kehitys ja katsomaan minkä kokoinen ja näköinen sikiö on milläkin viikolla. Kyllä rv 14 on jo vauva pienoiskoossa, mutta ihan selkeä ihminen.
Joo, mun täytyy varmaankin niin tehdä. Eihän hän ole kuin lääketieteen tohtori, eikä tiedä asioista yhtikäs mitään. Mutta joo, jatka vain trollaamista. Eikö se ollutkin niin, että abortoidut vauvat näytetään naisille tarjottimilla, elleivät ne satu tipahtamaan vessanpönttöön. Toivon todellakin, ettei kukaan pidä näitä kipeästi mielenterveyspalveluja kaipaavan naisen juttuja tosina. Koska ne eivät sitä ole.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen sijaiskotiperheen johon on sijoitettu lapsi siksi aikaa kun äiti toipuu sairaudesta. Sama periaate pätenee uupumukseen kuin leikkaukseen tms, jossa ei vain jaksa tai kykene kaikkeen itse. Se jos vauva on sijaisperheessä vaikka eka vuoden antaen sinulle aikaa toipua nykyhetkestä jne on pieni hinta kaikille siitä että hän saa elää. Parin vuoden päästä sinulla on terve taapero ja niin sinä kuin lapsen isäkin olette hänestä iloisia ja ylpeitä. Koska ymmärrät tilanteesi vaikeuden nyt, hae ihmeessä apua ja ole siinä peräänantamaton.
Tässäpä oppikirjaesimerkki proliferin sairaasta ajatusmaailmasta. Lapsella ei ole mitään väliä syntymän jälkeen, vaan vauvaa sopii heitellä paikasta toiseen, viis kiintymyssuhteista tai muista. Sitten kun ikävä vauva-aika on ohi niin tuleekin terve taapero vanhempien iloksi, viis siitä kuinka traumatisoitunut se pikkuinen on. Ja sitten odotetaan, että lapsi on kiitollinen kun sai kuitenkin elää jeesustelijoiden heittopussina. Hyi helevata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää ehdotelko mitään adoptioita. Se on paljon raskaampi tie.
Kenelle? Helppo on puolustaa aborttia, kun et ole se joka siinä aiotaan tappaa.
Netissä on todella paljon esimerkkejä ihmisistä jotka ovat kiitollisia äideilleen, että heidät adoptoitiin abortin sijaan. Kuuluisuuksia mukaan lukien. Varsinkin englanniksi löytyy.
Elämä on ihmisoikeuksista perustavin.
Kaikille osapuolille. Lapselle joka annetaan adoptioon, bioäidille yms.
En jaksanut antaa lastani toiselle, joten t.poin sen. Olipas helppoa. Ei elämä...
Tämä ketju sisältää niin hirveästi virheellistä tietoa, että laittakaahan poistoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää ehdotelko mitään adoptioita. Se on paljon raskaampi tie.
Kenelle? Helppo on puolustaa aborttia, kun et ole se joka siinä aiotaan tappaa.
Netissä on todella paljon esimerkkejä ihmisistä jotka ovat kiitollisia äideilleen, että heidät adoptoitiin abortin sijaan. Kuuluisuuksia mukaan lukien. Varsinkin englanniksi löytyy.
Elämä on ihmisoikeuksista perustavin.
Kaikille osapuolille. Lapselle joka annetaan adoptioon, bioäidille yms.
En jaksanut antaa lastani toiselle, joten t.poin sen. Olipas helppoa. Ei elämä...
Onko se sitten hyvä että aikuinen adoptioon annettu kärsii mielenterveysongelmista, uhkailee biovanhempaansa yms?
Vierailija kirjoitti:
Öööööh, täällä puhutaan ihan järjetöntä palturia abortoiduista "isoista vauvoista", jotka potilas pääsee näkemään. Satutäti hei, keksi itsellesi parempaa puuhaa, jooko? Mun mies on lääkäri ja tarkistin häneltä väitteiden paikkaansapitävyyden. Hän katsoi mua ihmetellen ja kysyi, minkä kehitysmaan asioista oikein höpisen.
No onpas hyvä lääkäri tämä sun ukkos. Ja minkähän alan "tohtori" hän muka on jos ei tiedä miltä sikiö näyttää noilla viikoilla? Minulle on abortti tehty rv 17, usko tai älä. Näin sikiön vaikka olisi pitänyt katsoa muualle. En ikävä kyllä katsonut. Typeriä tuollaiset jotka tulee mitätöimään toisen kokemuksen omalla tietämättömyydellään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öööööh, täällä puhutaan ihan järjetöntä palturia abortoiduista "isoista vauvoista", jotka potilas pääsee näkemään. Satutäti hei, keksi itsellesi parempaa puuhaa, jooko? Mun mies on lääkäri ja tarkistin häneltä väitteiden paikkaansapitävyyden. Hän katsoi mua ihmetellen ja kysyi, minkä kehitysmaan asioista oikein höpisen.
Pyydä miestäsi kertaamaan sikiön kehitys ja katsomaan minkä kokoinen ja näköinen sikiö on milläkin viikolla. Kyllä rv 14 on jo vauva pienoiskoossa, mutta ihan selkeä ihminen.
Joo, mun täytyy varmaankin niin tehdä. Eihän hän ole kuin lääketieteen tohtori, eikä tiedä asioista yhtikäs mitään. Mutta joo, jatka vain trollaamista. Eikö se ollutkin niin, että abortoidut vauvat näytetään naisille tarjottimilla, elleivät ne satu tipahtamaan vessanpönttöön. Toivon todellakin, ettei kukaan pidä näitä kipeästi mielenterveyspalveluja kaipaavan naisen juttuja tosina. Koska ne eivät sitä ole.
Ei selviä onko ap: lla 14. rv. vai jo 14 + jotain. Rv 14 sikiö noin 60 g painava ja 11 cm pitkä. Ei varmaankaan tarkoituksella näytetä, mutta sikiön voi nähdä vahingossakin, kuten juuri olet lukenut. Lääkärimiehesi siis kuvittelee, että joku mikroskooppinen solumöllykkä siellä kohdussa on syntymään saakka.
Minua häiritsee tämä, miten aborttikeskustelussa aina jauhetaan, miten traumaattinen kokemus abortti naiselle on. Raskauduin yhden yön jutusta ja abortti rv 5 oli minulle vain suuri helpotus. Samaan tyyliin puhutaan, miten raiskaus "pilaa uhrin loppuelämän". Höpölöpö. Kaikesta voi selvitä ilman pahempia traumoja. Tietysti osa traumatisoituu ja moni tarvitsee ammattiapua, mutta toiset senkun porskuttavat eteenpäin ja sekin on ihan ok. Abortista, raiskauksesta tms. ei tarvitse tuntea häpeää, surua tai syyllisyyttä. Tuntuu, että noita tunteita suorastaan odotetaan naisilta ja jos et niitä tunne, olet tunnekylmä friikki.
Noniin. Tsemiä tosi paljon. Kun 20 vuotta kuluu, olet hänestä vielä ylpeä. :)