Lue keskustelun säännöt.
"Kaikki on itsestä kiinni. Kun minäkin pärjäsin, muidenkin pitää pärjätä" -ihmiset, tässä vähän pohdittavaa
28.07.2020 |
"Omalla työllä ja ahkeruudella ansaittu" on toki osin totta, MUTTA sulla on pitänyt olla voimavaroja, jaksamista, älyä, terveyttä ja suht hyvät olosuhteet ollaksesi ahkera. Entä jos työyhteisö kiusaa sua? Entä jos joudut onnettomuuteen kesken kaiken? Entä jos asunnostasi löytyy hometta, menetät sen tai/ja sairastut sen takia? Entä jos kohtaat ison tragedian kesken opintojen tai uraetenemisen? Entä yliopistojen uupumiset tai masennustilastot? Kaikki EI KYKENE olemaan ahkeria, vaikka kuinka haluaisivat. Moni masentunut ja uupunut on ollut ahkera ja tunnollinen, mutta tie on voinut tyssätä jo lukioon tai korkeakouluun. Masentuneen ajattelulla ei uskota usein edes siihen, että pääsee vaikka lähikaupan hyllyttäjäksi. Ja sinnekin todennäköisesti valitaan joku kokeneempi tai kauppiaan tuttu.
Osa nousee tuolta ja se on oikeasti hienoa. Mutta juuri näiltä ihmisiltä tuntuu löytyvän todella vähän sitä empatiaa heitä kohtaan, jotka eivät samaan kykene. He eivät ehkä parane, he kohtaavat ehkä lisää isoja vaikeuksia, heidät on ehkä lannistettu jo lapsena. Kyllä tuolta nouseminen vaatii ihan eri tavalla voimia. Ja tutkitustikin vähäosaisuus on vahvasti periytyvää. Tämä ei tarkoita, että kaikille käy niin, mutta se vaatii tietynlaisia ominaisuuksia, voimavaroja ja ennen kaikkea terveyttä.
Entäs tämä "mene töihin, etene uralla ja tienaa paljon" No, ensinnäkin sun täytyy päästä kouluun, suoriutua siitä terveenä ja suht vähillä kolhuilla. Jos tässä onnistut, sitten alkaa työpaikkojen metsästys. Onko nyt sellainen aika, että kyseinen ala työllistää? Tuliko lama, korona tai muuten vain ei ole paikkoja? Jos työllistää, hyväksytäänkö sut satojen hakijoiden joukosta haastatteluun? Jos hyväksytään, pääsetkö töihin? Jos pääset, onko työyhteisö miellyttävä, onko työympäristö terve, pysytkö terveenä, tuleeko elämässä isoja vastoinkäymisiä? Jos on, saatat saada ylennyksen tai edetä muualle. Siihenkin vaaditaan se, että joku
muu sen ensin tekee, et joudu yt-neuvotteluiden kohteeksi ja yrityksen talous on hyvässä kunnossa. Jos yritys tekee vaikka konkurssin, miten sä siinä etenet? Tai jos pomosi kiusaa tai hyväksikäyttää sua? Jos joudut työttömäksi, niin eikun uutta työtä hakemaan.
Ja sama rumba uudestaan. Monen hylyn jälkeen saatat alkaa lannistua, mutta yrität kuitenkin. On tutkittu, että työttömyys vaikuttaa terveyteen negatiivisesti ja kokonaisvaltaisella tavalla, kun se pitkittyy. . Mitä pidempään työttömyys pitkittyy, sitä vaikeampi sieltä on päästä pois, koska CV:ssä on tyhjää tilaa. Töihin ei enää vain kävellä, vaan monesti kaupan kassallekin vaaditaan kokemusta. Kyllä, olen hakenut enkä saanut edes vastausta. Pääsin sitten onneksi muualle. Valitettava fakta on, että työttömiä on enemmän kuin työpaikkoja. Kaikille ei vaan riitä työtä ja niistäkin, mitä on jäljellä, kisataan paljon.
Kommentit (717)
Vierailija kirjoitti:
Ketjussa puhutaan siis resilienssistä...ja jotkut ilmeisestikin kuvittelevat, että se on opeteltavissa oleva asia?
Ei ihan.
Ketjussa puhutaan siitä, että ihmisen voimat ovat rajalliset, ja joillekin voi todella tulla se raja vastaan, jolloin ei enää voi kun itkeä, maata ja hautoa itsem*rhaa. Jotkut tekevätkin sen.
Tässä ketjussa on kovasti vänkytetty, että aina voi ja pystyy tekemään. Ja se on perusteltu sillä kun itse on onnistuttu vaikeuksien kautta selviytymään työelämään.
Tässä ei mene joillekin millään kaaliin, että ei ole todellakaan jokaisella samat elämän tapahtumat eksaktin identtisesti, tai muutenkaan voisi yleistää jostain omasta tuhkimotarinasta mitään skeidaa, että JOKAINEN pystyy samaan AINA!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on ketjun perusteella oikeasti näköjään kipeää myöntää, että myös geeneillä, resilenssillä ja puhtaalla tuurilla on merkitystä. Toki myös omalla työllä ja asenteella, mutta se ei kanna kaikilla riitä, vaikka kuinka yrittäisi. Ja kaikki käännetään aina itseen. Mut kun minä pärjäsin, mut kun minä tein sitä ja tätä ja minä minä minä. Joskus kun näkisi, että ihmiset osaisi ajatella asioita vähän oman napansakin ulkopuolelta. Siis juuri siitä, mistä aloituksessa puhuttiin.
Tuntuu enemmänkin olevan aika monella vaikeuksia myöntää, että myös JOLLAIN MUULLA tekijällä kuin pelkällä tuurilla on merkitystä elämässä menestymisessä.
Aika uskomatonta, että vuonna 2020 pitää erikseen todeta sellaisia itsestäänselvyyksiä, kuin että menestyminen on kombinaatio omia kykyjä/motivaatiota ja sattumankauppaa.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on ketjun perusteella oikeasti näköjään kipeää myöntää, että myös geeneillä, resilenssillä ja puhtaalla tuurilla on merkitystä. Toki myös omalla työllä ja asenteella, mutta se ei kanna kaikilla riitä, vaikka kuinka yrittäisi. Ja kaikki käännetään aina itseen. Mut kun minä pärjäsin, mut kun minä tein sitä ja tätä ja minä minä minä. Joskus kun näkisi, että ihmiset osaisi ajatella asioita vähän oman napansakin ulkopuolelta. Siis juuri siitä, mistä aloituksessa puhuttiin.
Tässä ketjussa on aika moneen junaan porukkaa.
On niitä, jotka ovat mustavalkoisesti oman onnensa seppyyttä julistamassa, ja uskovaisen lailla uskovat siihen ettei ole mitään sattumia. Ja ihminen on joku kaikkivaltias ja rajattomasti voimavaroja omaava kone.
Sitten on niitä, jotka ovat tätä yrittäneet heille selittää, ettei se ihan noin mene. Heitä on asiallisia tai hermonsa jo menettäneitä.
On myös muutama älykäs ihminen yrittänyt selittää, miten tajuaa omat privilegionsa.
Sitten on ollut selkeitä trollaajiakin.
Ja muutama täysin hoomoilanen joka ei osaa lukea, tai ymmärrä lukemaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on ketjun perusteella oikeasti näköjään kipeää myöntää, että myös geeneillä, resilenssillä ja puhtaalla tuurilla on merkitystä. Toki myös omalla työllä ja asenteella, mutta se ei kanna kaikilla riitä, vaikka kuinka yrittäisi. Ja kaikki käännetään aina itseen. Mut kun minä pärjäsin, mut kun minä tein sitä ja tätä ja minä minä minä. Joskus kun näkisi, että ihmiset osaisi ajatella asioita vähän oman napansakin ulkopuolelta. Siis juuri siitä, mistä aloituksessa puhuttiin.
Tuntuu enemmänkin olevan aika monella vaikeuksia myöntää, että myös JOLLAIN MUULLA tekijällä kuin pelkällä tuurilla on merkitystä elämässä menestymisessä.
Aika uskomatonta, että vuonna 2020 pitää erikseen todeta sellaisia itsestäänselvyyksiä, kuin että menestyminen on kombinaatio omia kykyjä/motivaatiota ja sattumankauppaa.
No kun niinhän täällä on sanottukin! Että myös se oma työ ja asenne vaikuttaa, mutta myös tuuri, sattuma, synnynnäiset ominaisuudet, ympäristö, kasvatus ja elämänkulku. Että myös itse voi vaikuttaa, mutta kaikkeen ei voi eikä se yrittäminen ja ponnistelu vaan aina kanna hedelmää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on ketjun perusteella oikeasti näköjään kipeää myöntää, että myös geeneillä, resilenssillä ja puhtaalla tuurilla on merkitystä. Toki myös omalla työllä ja asenteella, mutta se ei kanna kaikilla riitä, vaikka kuinka yrittäisi. Ja kaikki käännetään aina itseen. Mut kun minä pärjäsin, mut kun minä tein sitä ja tätä ja minä minä minä. Joskus kun näkisi, että ihmiset osaisi ajatella asioita vähän oman napansakin ulkopuolelta. Siis juuri siitä, mistä aloituksessa puhuttiin.
Tuntuu enemmänkin olevan aika monella vaikeuksia myöntää, että myös JOLLAIN MUULLA tekijällä kuin pelkällä tuurilla on merkitystä elämässä menestymisessä.
Aika uskomatonta, että vuonna 2020 pitää erikseen todeta sellaisia itsestäänselvyyksiä, kuin että menestyminen on kombinaatio omia kykyjä/motivaatiota ja sattumankauppaa.
Näytäpä ne viestit tai edes se yksi viesti, jossa muka väitetään, ettei muulla kuin pelkällä tuurilla ole merkitystä?
Minä en nimittäin ole nähnyt yhtään sellaista väitettä tässä ketjussa, että hopi hopi! Ala esittää missä se on se väittämä, muutoin mätkit olkiukkoa, ja se on noloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan tyhmää. Ihmiset tappelevat siitä onko jalkapallo musta vai valkoinen. Huutavat pää punaisena, että ettekö tajua että tässä on mustaa, se on musta. Toiset on sitä mieltä että valkoinen, mutta siinä on niitä mustia kohtia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketä kiinnostaa? Et sä ole mikään uniikki tapaus. Ei mua kukaan koskaan auttanut, välillä ei ollut edes asuntoa, ei ruokaa, ei rahaa. Itse mä olen asiani selvittänyt silti ja asioideni eteen tehnyt, välillä pohjamutia uiden. Ei mulla ole sääliä tollasille, jotka vain ulkoistaa ongelmansa muualle ja syyttää ikänsä muita ja ihan kaikesta. Kyllä se vain on karu fakta, että itsestä kaikki lähtee eikä kukaan tule kotoa hakemaan. Ei se katkeruus mitään jalosta, päinvastoin. Vain sä voit tehdä elämälläsi jotain.
Niin, onhan se täällä jo todettu, että ne, jotka ovat ns. nousseet pohjalta, ovat monesti kaikista epäempaattisempia heitä kohtaan, jotka eivät samaan pysty. Harmi, koska olisin halunnut oikeasti purkaa tätä luuloa, mutta se on vain vahvistunut tämmöisten kommenttien takia. Toki muutama raikas poikkeus on seassa.
-ap-
Itsesähän se nimenomaan on kiinni "kykeneekö" vaiko eikö. Se ei ole minkään ulkoisen tekijän syytä... eli ovat ihan oikeassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on ketjun perusteella oikeasti näköjään kipeää myöntää, että myös geeneillä, resilenssillä ja puhtaalla tuurilla on merkitystä. Toki myös omalla työllä ja asenteella, mutta se ei kanna kaikilla riitä, vaikka kuinka yrittäisi. Ja kaikki käännetään aina itseen. Mut kun minä pärjäsin, mut kun minä tein sitä ja tätä ja minä minä minä. Joskus kun näkisi, että ihmiset osaisi ajatella asioita vähän oman napansakin ulkopuolelta. Siis juuri siitä, mistä aloituksessa puhuttiin.
Tuntuu enemmänkin olevan aika monella vaikeuksia myöntää, että myös JOLLAIN MUULLA tekijällä kuin pelkällä tuurilla on merkitystä elämässä menestymisessä.
Aika uskomatonta, että vuonna 2020 pitää erikseen todeta sellaisia itsestäänselvyyksiä, kuin että menestyminen on kombinaatio omia kykyjä/motivaatiota ja sattumankauppaa.
Näytäpä nyt se olkiukkosi. Missä on se viesti jossa väitetään moista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on ketjun perusteella oikeasti näköjään kipeää myöntää, että myös geeneillä, resilenssillä ja puhtaalla tuurilla on merkitystä. Toki myös omalla työllä ja asenteella, mutta se ei kanna kaikilla riitä, vaikka kuinka yrittäisi. Ja kaikki käännetään aina itseen. Mut kun minä pärjäsin, mut kun minä tein sitä ja tätä ja minä minä minä. Joskus kun näkisi, että ihmiset osaisi ajatella asioita vähän oman napansakin ulkopuolelta. Siis juuri siitä, mistä aloituksessa puhuttiin.
Tässä ketjussa on aika moneen junaan porukkaa.
On niitä, jotka ovat mustavalkoisesti oman onnensa seppyyttä julistamassa, ja uskovaisen lailla uskovat siihen ettei ole mitään sattumia. Ja ihminen on joku kaikkivaltias ja rajattomasti voimavaroja omaava kone.
Sitten on niitä, jotka ovat tätä yrittäneet heille selittää, ettei se ihan noin mene. Heitä on asiallisia tai hermonsa jo menettäneitä.
On myös muutama älykäs ihminen yrittänyt selittää, miten tajuaa omat privilegionsa.
Sitten on ollut selkeitä trollaajiakin.
Ja muutama täysin hoomoilanen joka ei osaa lukea, tai ymmärrä lukemaansa.
Joo, olisi vissiin pitänyt aloitukseen vielä selventää pari asiaa tarkemmin, kun osa niitä jankuttaa ja vänkää täällä sivusta toiseen. Moni on onneksi ymmärtänyt hyvin mun pointin ja ajatukset ilman selvennykisiäkin ja tuonut hyviä näkökulmia lisääkin. Sitten on nämä, jotka joko trollaa tai tulee vahvistamaan sen, mistä aloituksessa juuri puhuttiin eli minä-keskeisyydestä ja ymmärtämättömyydestä. Peukkujen perusteella aloitus on kyllä ilmeisesti uponnut moniin ja on kiva nähdä, että moni ainakin niiden perusteella ymmärsi, mitä sanoin.
-ap-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on ketjun perusteella oikeasti näköjään kipeää myöntää, että myös geeneillä, resilenssillä ja puhtaalla tuurilla on merkitystä. Toki myös omalla työllä ja asenteella, mutta se ei kanna kaikilla riitä, vaikka kuinka yrittäisi. Ja kaikki käännetään aina itseen. Mut kun minä pärjäsin, mut kun minä tein sitä ja tätä ja minä minä minä. Joskus kun näkisi, että ihmiset osaisi ajatella asioita vähän oman napansakin ulkopuolelta. Siis juuri siitä, mistä aloituksessa puhuttiin.
Älykkäillä ei ole ollut vaikeuksia myöntää tuota. Älykäs ymmärtää, että on saanut hyvät geenit, eli tuuria, ja siksi on ollut helpompi tehdä töitä menestymisensä eteen.
Tyhmä ei tietenkään myönnä, että oman menestyksen takana on ollut tuuria, koska se tarkoittaisi että myöntäisi olevansa vain tyhmä joka on saanut tukea vanhemmilta, voittanut tuurilla rahapelissä ja saanut sopivan onnen kantamoisen kun on tavannut oikeita tyyppejä oikeaan aikaan. Tyhmä mouhottaa VAIN siitä työstä minkä on itse tehnyt (KUN ON SAANUT), ja ignooraa KAIKKI onnekkaat seikat mitkä ovat häneen vaikuttaneet.
Älykkään on helppo myöntää, koska jäähän älykkäälle aina se älykkyys, eikä sitä voi häneltä ottaa pois, vaikka myöntäisikin olevansa onnekas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on ketjun perusteella oikeasti näköjään kipeää myöntää, että myös geeneillä, resilenssillä ja puhtaalla tuurilla on merkitystä. Toki myös omalla työllä ja asenteella, mutta se ei kanna kaikilla riitä, vaikka kuinka yrittäisi. Ja kaikki käännetään aina itseen. Mut kun minä pärjäsin, mut kun minä tein sitä ja tätä ja minä minä minä. Joskus kun näkisi, että ihmiset osaisi ajatella asioita vähän oman napansakin ulkopuolelta. Siis juuri siitä, mistä aloituksessa puhuttiin.
Tässä ketjussa on aika moneen junaan porukkaa.
On niitä, jotka ovat mustavalkoisesti oman onnensa seppyyttä julistamassa, ja uskovaisen lailla uskovat siihen ettei ole mitään sattumia. Ja ihminen on joku kaikkivaltias ja rajattomasti voimavaroja omaava kone.
Sitten on niitä, jotka ovat tätä yrittäneet heille selittää, ettei se ihan noin mene. Heitä on asiallisia tai hermonsa jo menettäneitä.
On myös muutama älykäs ihminen yrittänyt selittää, miten tajuaa omat privilegionsa.
Sitten on ollut selkeitä trollaajiakin.
Ja muutama täysin hoomoilanen joka ei osaa lukea, tai ymmärrä lukemaansa.
Joo, olisi vissiin pitänyt aloitukseen vielä selventää pari asiaa tarkemmin, kun osa niitä jankuttaa ja vänkää täällä sivusta toiseen. Moni on onneksi ymmärtänyt hyvin mun pointin ja ajatukset ilman selvennykisiäkin ja tuonut hyviä näkökulmia lisääkin. Sitten on nämä, jotka joko trollaa tai tulee vahvistamaan sen, mistä aloituksessa juuri puhuttiin eli minä-keskeisyydestä ja ymmärtämättömyydestä. Peukkujen perusteella aloitus on kyllä ilmeisesti uponnut moniin ja on kiva nähdä, että moni ainakin niiden perusteella ymmärsi, mitä sanoin.
-ap-
Ihmeen rauhallisesti olet jaksanut selittää samaa asiaa uudestaan ja uudestaan. Sinulla on rautaiset hermot. Tiesitkö sitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on ketjun perusteella oikeasti näköjään kipeää myöntää, että myös geeneillä, resilenssillä ja puhtaalla tuurilla on merkitystä. Toki myös omalla työllä ja asenteella, mutta se ei kanna kaikilla riitä, vaikka kuinka yrittäisi. Ja kaikki käännetään aina itseen. Mut kun minä pärjäsin, mut kun minä tein sitä ja tätä ja minä minä minä. Joskus kun näkisi, että ihmiset osaisi ajatella asioita vähän oman napansakin ulkopuolelta. Siis juuri siitä, mistä aloituksessa puhuttiin.
Tuntuu enemmänkin olevan aika monella vaikeuksia myöntää, että myös JOLLAIN MUULLA tekijällä kuin pelkällä tuurilla on merkitystä elämässä menestymisessä.
Aika uskomatonta, että vuonna 2020 pitää erikseen todeta sellaisia itsestäänselvyyksiä, kuin että menestyminen on kombinaatio omia kykyjä/motivaatiota ja sattumankauppaa.
Näytäpä nyt se olkiukkosi. Missä on se viesti jossa väitetään moista?
Ei kuulu ei näy olkiukkoa. Minne lie livahtanut. =D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketä kiinnostaa? Et sä ole mikään uniikki tapaus. Ei mua kukaan koskaan auttanut, välillä ei ollut edes asuntoa, ei ruokaa, ei rahaa. Itse mä olen asiani selvittänyt silti ja asioideni eteen tehnyt, välillä pohjamutia uiden. Ei mulla ole sääliä tollasille, jotka vain ulkoistaa ongelmansa muualle ja syyttää ikänsä muita ja ihan kaikesta. Kyllä se vain on karu fakta, että itsestä kaikki lähtee eikä kukaan tule kotoa hakemaan. Ei se katkeruus mitään jalosta, päinvastoin. Vain sä voit tehdä elämälläsi jotain.
Niin, onhan se täällä jo todettu, että ne, jotka ovat ns. nousseet pohjalta, ovat monesti kaikista epäempaattisempia heitä kohtaan, jotka eivät samaan pysty. Harmi, koska olisin halunnut oikeasti purkaa tätä luuloa, mutta se on vain vahvistunut tämmöisten kommenttien takia. Toki muutama raikas poikkeus on seassa.
-ap-
Itsesähän se nimenomaan on kiinni "kykeneekö" vaiko eikö. Se ei ole minkään ulkoisen tekijän syytä... eli ovat ihan oikeassa.
Tyhjiössäkö me eletään sitten? Mikään ulkoinen ei vaikuta mitään? Melko sekaisin olet päästäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen tehnyt koko elämäni lujasti töitä sen eteen mitä olen saavuttanut. En ole varakas, syntymäahkera tai lahjakas mutta olen pakottanut itseni tekemään töitä päämääräni eteen. Monta kertaa olisi tehny mieleni luovuttaa ja löysäillä, mutta en ole antanut itselleni lupaa tehdä sitä. Monta kertaa on tullut vastaiskuja ja työ on mennyt hukkaan. Yhtä monta kertaa olen noussut pettymyksestä. Monta kertaa on muut houkutelleet mutta olen kieltäytynyt. Monta yksinäistä päivää, iltaa ja yötä olen pakertanut. Monta kertaa matto on vedetty altani. Yhtä monta kestaa olen rakentanut kaiken alusta. Monta kertaa minua on arvosteltu mutta olen kestänyt sen ja jatkanut. En ole saanut tukea, apua tai myötätuntoa. Olen tehnyt kaiken aina yksin onneni eteen.
En tiedä ketään kultalusikka suussa syntynyttä. Jokainen menestyjä on tehnyt kovasti työtä tavoitteensa eteen. Jokainen on joutunut tekemään sen epäonnistumisen riskillä. Laittamaan kaiken likoon. Jos olet kateellinen sille joka menestyy lähipiirissäsi ymmärrä ettei se ole tullut ilmaiseksi. Jos haluat samaa mene heidän luo ja yritä imeä itseesi sitä henkeä mitä näistä ihmisistä saa. He eivät ole sydämettömiä he vaan ovat nähneet sen kateuden mikä muista huokuu niitä kohtaan jotka yrittävät tehdä tästä maailmasta paremman paikan elää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketä kiinnostaa? Et sä ole mikään uniikki tapaus. Ei mua kukaan koskaan auttanut, välillä ei ollut edes asuntoa, ei ruokaa, ei rahaa. Itse mä olen asiani selvittänyt silti ja asioideni eteen tehnyt, välillä pohjamutia uiden. Ei mulla ole sääliä tollasille, jotka vain ulkoistaa ongelmansa muualle ja syyttää ikänsä muita ja ihan kaikesta. Kyllä se vain on karu fakta, että itsestä kaikki lähtee eikä kukaan tule kotoa hakemaan. Ei se katkeruus mitään jalosta, päinvastoin. Vain sä voit tehdä elämälläsi jotain.
Niin, onhan se täällä jo todettu, että ne, jotka ovat ns. nousseet pohjalta, ovat monesti kaikista epäempaattisempia heitä kohtaan, jotka eivät samaan pysty. Harmi, koska olisin halunnut oikeasti purkaa tätä luuloa, mutta se on vain vahvistunut tämmöisten kommenttien takia. Toki muutama raikas poikkeus on seassa.
-ap-
Itsesähän se nimenomaan on kiinni "kykeneekö" vaiko eikö. Se ei ole minkään ulkoisen tekijän syytä... eli ovat ihan oikeassa.
Vaikuttaa että olet jäänyt jollain tasolla pikkuvauvan tasolle. Pieni vauva uskoo olevansa omnipotentti maailmankaikkeus, mutta kehittyy kyllä yleensä tasolle, jossa ymmärtää olevansa yksilö tässä maailmassa.
Sinä olet ehkä jollain tavalla (sori nyt vaan) jäänyt kehittymättä tuolla tasolla. Ja se on aika erikoista.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen tehnyt koko elämäni lujasti töitä sen eteen mitä olen saavuttanut. En ole varakas, syntymäahkera tai lahjakas mutta olen pakottanut itseni tekemään töitä päämääräni eteen. Monta kertaa olisi tehny mieleni luovuttaa ja löysäillä, mutta en ole antanut itselleni lupaa tehdä sitä. Monta kertaa on tullut vastaiskuja ja työ on mennyt hukkaan. Yhtä monta kertaa olen noussut pettymyksestä. Monta kertaa on muut houkutelleet mutta olen kieltäytynyt. Monta yksinäistä päivää, iltaa ja yötä olen pakertanut. Monta kertaa matto on vedetty altani. Yhtä monta kestaa olen rakentanut kaiken alusta. Monta kertaa minua on arvosteltu mutta olen kestänyt sen ja jatkanut. En ole saanut tukea, apua tai myötätuntoa. Olen tehnyt kaiken aina yksin onneni eteen.
En tiedä ketään kultalusikka suussa syntynyttä. Jokainen menestyjä on tehnyt kovasti työtä tavoitteensa eteen. Jokainen on joutunut tekemään sen epäonnistumisen riskillä. Laittamaan kaiken likoon. Jos olet kateellinen sille joka menestyy lähipiirissäsi ymmärrä ettei se ole tullut ilmaiseksi. Jos haluat samaa mene heidän luo ja yritä imeä itseesi sitä henkeä mitä näistä ihmisistä saa. He eivät ole sydämettömiä he vaan ovat nähneet sen kateuden mikä muista huokuu niitä kohtaan jotka yrittävät tehdä tästä maailmasta paremman paikan elää.
Ime sinä munaasi vaan.
Menestymiseen on vain yksi sääntö:
Jos haluaa pärjätä paremmin kuin muut, on yritettävä kovemmin kuin muut.
Menikö sosiaalidemokraatilla herne nenään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketä kiinnostaa? Et sä ole mikään uniikki tapaus. Ei mua kukaan koskaan auttanut, välillä ei ollut edes asuntoa, ei ruokaa, ei rahaa. Itse mä olen asiani selvittänyt silti ja asioideni eteen tehnyt, välillä pohjamutia uiden. Ei mulla ole sääliä tollasille, jotka vain ulkoistaa ongelmansa muualle ja syyttää ikänsä muita ja ihan kaikesta. Kyllä se vain on karu fakta, että itsestä kaikki lähtee eikä kukaan tule kotoa hakemaan. Ei se katkeruus mitään jalosta, päinvastoin. Vain sä voit tehdä elämälläsi jotain.
Niin, onhan se täällä jo todettu, että ne, jotka ovat ns. nousseet pohjalta, ovat monesti kaikista epäempaattisempia heitä kohtaan, jotka eivät samaan pysty. Harmi, koska olisin halunnut oikeasti purkaa tätä luuloa, mutta se on vain vahvistunut tämmöisten kommenttien takia. Toki muutama raikas poikkeus on seassa.
-ap-
Itsesähän se nimenomaan on kiinni "kykeneekö" vaiko eikö. Se ei ole minkään ulkoisen tekijän syytä... eli ovat ihan oikeassa.
Vaikuttaa että olet jäänyt jollain tasolla pikkuvauvan tasolle. Pieni vauva uskoo olevansa omnipotentti maailmankaikkeus, mutta kehittyy kyllä yleensä tasolle, jossa ymmärtää olevansa yksilö tässä maailmassa.
Sinä olet ehkä jollain tavalla (sori nyt vaan) jäänyt kehittymättä tuolla tasolla. Ja se on aika erikoista.
Jospa hän vaan käsittää maailman olevan solipsistinen?
Jaa-has
Täällä on meneillään elämäntapavalittajien joukko-onanointi.
Hyväiä päivänjatkoja vaan.
Ihmisillä on ketjun perusteella oikeasti näköjään kipeää myöntää, että myös geeneillä, resilenssillä ja puhtaalla tuurilla on merkitystä. Toki myös omalla työllä ja asenteella, mutta se ei kanna kaikilla riitä, vaikka kuinka yrittäisi. Ja kaikki käännetään aina itseen. Mut kun minä pärjäsin, mut kun minä tein sitä ja tätä ja minä minä minä. Joskus kun näkisi, että ihmiset osaisi ajatella asioita vähän oman napansakin ulkopuolelta. Siis juuri siitä, mistä aloituksessa puhuttiin.