Mitä mä nyt teen? Mies tulikin takaisin!
Olen jo aikaisemmin kirjoittanut siitä kun mies otti ja lähti. Hän vaan hävisi yhtenä päivänä. Oli tyhjentänyt säästötilin ja myynyt auton. Jätti minulle sähköpostin missä kertoi lähtevänsä. Samalla sähköpostilla hän ilmoitti missä valtakirja talon myymistä varten löytyy. No, olin rahaton, järjestin joulun, kärsin sähkökatkoksesta (10 päivää). Sain talon myytyä, muutettiin lasten kanssa (silloin 4v ja 6v) uuten asuntoon.
Olen nyt ollut 1,5 vuotta yksin kahden lapsen kanssa. Miehestä on vaan pieniä tietoja. Milloin se oli etelä-amerikassa, thaimaassa jne.
No ollaan poikien kanssa saatu arki toimimaan, helppoa tämä ei ole ollut. Kolmistaan vietetty jo kaksi joulua ja yhden kesäloman. Pojat ovat sopeutuneet siihen, ettö Isä ei enää asu meillä. Olen kaikkeni tehnyt jotta lapset muistaisivat isää hyvällä. Olen jotenkin vaistonut että se tulee takaisin.
No eilen tuli sitten tekstari. - Meidän pitäisi varmaan puhua? No, shit Sherlock, meidän olisi pitänyt puhua jo aikoja sitten. No suostuin tapamaan häntä tänään lounaalla. Nyt hän yhtäkkiä haluaisi tavata lapsia, olla heidän kanssa. Mies ei tiedä jääkö suomeen, lähteekö taas kesän jälkeen uudestaan jonnekin. Hitto sanon minä, millä h....tin oikeudella hän saa tulla määräämään tapamisia, varsinkin kun ei edes tiedä aikooko jäädä tänne. No, olin rauhallinen ja lupasin miettiä asiaa. Kun yritin puhua elatusmaksuista, hän sanoi suoraan että ei ole rahaa. V..tu, ei ole rahaa. Mutta rahaa on matkustaa ympäri maailmaa.
Olen niin vihainen ja en tiedä miten minun pitäisi toimia. Lapsilla on oikeus molempiin vanhempiin, mutta onko se oikea ratkaisu jos lapset taas pettyy kun mies taas kyllästyy ja lähtee? Entäs minun tunteet? Miksi minä en saa olla vihainen? Miksi minun pitäisi olla aikuinen?
Suurin kysymys on nyt, annanko miestä tavata lapsia vain estänkö? Mitään tapaamissopimusta ei ole, minulla yksinhuoltajuus koska mies ei ole ollut tavattavissa? Mitä mä nyt teen ???
Kommentit (169)
Tapaaminen on nyt tehty. tunnelman pelasti isovanhemmat. Ex mies oli etäinen ja liiankin varovainen. Mutta kuitenkin voisin sanoa, että tässä tilaanteessa kaikki meni hyvin. Oltin isovanhemmilla noin 3 tuntia ja lähdettiin sitten. Kysyin mieheltä lähtiessään, haluatko tavata uudestaan, johon mies totesi, että eiköhän se ollut tässä. Ahdistaa liikaa.
Juuri tätä pelkäsin, eli pojat pettyy nyt taas pahemman kerran.
Sitten illalla alkoi puhelinrumba, haastemies oli käynyt. Vihdoinkin on mies nyt haastettu, ja toivottavasti päästään eteenpäin. Tosin nyt on raskasta kun tekstareita tulee jatkuvalla syötöllä. Olen raha-ahne ämmä, huora. Nyt pitäisi isyystestit tehdä. Ok, tehdään vaan. Hän aikoo hakea yksinhuoltajuutta, niin että joudun hänelle maksamaan elatusmaksuja.
Yhteenkään viestiin en ole vastanut. Päätin vastata vain asiallisiin viesteihin ja nyt on tullut 19 tekstaria, ja ei yhtään asiallista viestiä.
Eli ainut hyvä juttu tässä on, että vihdoin saan asiat paperille ja päätökseen. Toivottavasti ex-mies jossain vaiheessa taas haluaa olla isä oikeasti.
HYVÄ AP. TEIT AIVAN OIKEIN!!! Säästäthän kaikki viestit varuilta?
Hyvä että mies on nyt saanut haasteen ja asiat nytkähtävät taas eteenpäin.
Paljon voimia. Teet oikein, ei ne rahat sinulle ole vaan miehen lapsille. Muista, että mies ei selvästikään ole terve, jos se yhtään auttaa käsittelemään hänen käytöstään. Olet vahva nainen ja selviätte tuosta kyllä, älä anna periksi.
ihan ekana tulee mieleen että mies ei ole suomalainen... selviääköhän tässä ketjussa ounasteluni ;)
Kannattaa ap nyt säästää kaikki haukkumisviestit. Miten mulla on tunne, et teidän ero menee vielä likaiseksi Ja sä tulet tarvitsemaan niitä todistusaineistona. Vai uhkailee mies viedä lasten huoltajuuden? Millä se kuvittelee sen saavansa? Kunhan uhkailee, heikoilla se on. Sika mikä sika!
Eteenpäin vain, AP, me ollaan täällä henkisenä tukenasi!
Halusi nähdä lapsensa vain kerran. Siis törkeä äijä ja tuohan taas haavoitti lapsia. Täysin epävakaa ihminen.
Katosi ensin vuosiksi jäljettömiin, halusi nähdä lapsensa vain kerran ja nyt on kuitenkin vaatimassa yksinhuoltajuutta. Jo on miehellä realiteetit kohdillaan, sanon vain!
Säästä ne miehen lähettämät haukkumaviestit. Minustakin tuntuu siltä, että tarvitset niitä vielä todistusaineistona.
Tää on kuin Leena lehtolaisen luonas en ollutkaan
eikös tuollasista huoritteluista sun muista voisi jo nostaa kunnianloukkaussyytteen?
ja jos ukko on sitä mieltä, että olet rahanahne, ehdota hänelle, että avaat tilin lapsienne nimiin ja mies maksaa sinne rahat, tulee siis suoraan lapsille eikä sinulle. Voit säästää vaikka autokouluun / tulevaisuutta varten omien asuntojen laittamista varten tms, mikäli siis et välttämättä elatusapua tarvitse ruoka- vaate- yms kuluihin
En tiedä luetaanko tätä enää. Olin 4-5v isäni muuttaessa. Äitini kai luotti isääni (en oikein tajua miksi, ja paljon tapahtuikin sellaista mitä en tahtoisi lasteni kokevan), hän oli varma, että isäni rakasti meitä lapsia (mikä oli totta). Ero oli kamala, en voi kuvata sitä surun määrää ja suru tuli aina varsinkin pitkien taukojen jälkeen tavatessamme lyhyesti. Tapasimme alkuun siten, että isäni asui 1-2 yötä kotonamme, jolloin äitini oli pois. Toisinaan tapasimme kaupungilla, joskus vanhempana jopa lentokentällä (muutama tuntikin oli arvokas), tapasimme pidempiä aikoja isäni vanhemmilla esim.kesäisin erovaiheen tasaannuttua. Minulla oli hyvät välit isovanhempiini, vaikka ätini tuskin kommunikoi heidän kanssaan. Lensin isovanhemmilleni tai isäni luokse myös jonkun kerran yksin matkustavana lapsena (eron pölyinen laskeuduttua) kun isälläni oli taloudellisesti tasainen vaihe. Aikuisena matkustan itse muutaman kerran isän luokse, minulla oli varaa tähän, hänellä ei. Hän eli loppuun asti valitsemallaan tiellä, laillisesti, mutta suoritusyhteiskunnan ulkopuolella.
Uppista! Pidetääs ylhäällä tätä ketjua vähän aikaa jos ap sattus tulemaan linjoille. Muakin kiinnostais tietää, miten se tapaaminen meni.
Ihanaa sain nukuttua hyvin viime yön. Lapset vierellä ja nukuttiin oikein siikeesti. Exän äiti soitti eilen illalla ja kertoi, että mieheni suunnittelee lähtöä. No, sitä osasin arvata, mutta sillä ei ole enään mitään merkitystä. Nyt saan asiat kuitenkin jollain tavoin eteenpäin. Sain myös tietää, että mieheni yrittää lainata rahaa vanhemmilta. He tosin ei pysty/halua antaa hänelle rahaa. He haluaisi hänet hoitoon.
En tiedä minkälaisen diagnoosin hän saisi, muuta kuin itsekeskeinen, ilkeä paskiainen.
Lapsille puhuin pitkään eilen, ja yritin kertoa mitä isälle oikeasti on tapahtunut. Lapset ovat ihania, haluavat ostaa sille lääkettä. Puhuttiin pitkään asiasta. Tänään tehdään retki ja yritetään palata normaali päivärytmiin.
Mies oli vielä yöllä laittanut usean tekstarin. Olen säästänyt kaiken ja huomenna vien omalla juristille tiedot.
Kyllä se tästä lähtee, yksi päivä kerralla. Nyt on hyvä aamu aloittaa uudestaan.
AP
Kyllä se siitä. Pidä meidät ajan tasalla, AP.
Saat olla vihainen. Et saa kostaa käyttäen lapsia kostoon. Toimintasi pitää olla lasten kannalta paras mahdollinen, omat tunteesi saavat olla mitä ovat ja ymmärrettävästi ovatkin!
Tietysti lapset haluavat tavata isänsä. Tee selväksi, että isä on vain käymässä.
Itse olen yksinhuoltaja enkä ole koskaan ollut parisuhteessa lapseni isään. Ovat tavanneet muutaman vuoden välein, mutta on silti parempi että näitä tapaamisia on ollut kuin että niitä ei olisi ollut ollenkaan.
[quote author="Vierailija" time="16.06.2013 klo 14:03"]
Saat olla vihainen. Et saa kostaa käyttäen lapsia kostoon. Toimintasi pitää olla lasten kannalta paras mahdollinen, omat tunteesi saavat olla mitä ovat ja ymmärrettävästi ovatkin!
Tietysti lapset haluavat tavata isänsä. Tee selväksi, että isä on vain käymässä.
Itse olen yksinhuoltaja enkä ole koskaan ollut parisuhteessa lapseni isään. Ovat tavanneet muutaman vuoden välein, mutta on silti parempi että näitä tapaamisia on ollut kuin että niitä ei olisi ollut ollenkaan.
[/quote]
Jaa tarina olikin jo jatkunut. Oikein teit! Et voi millään tempulla tai omalla toiminnallasi poistaa lasten elämästä sitä surua, että heillä on nyt tällainen isä. Etkä omasta elämästäsi sitä harmia minkä lastesi isä aiheuttaa - tulette aina olemaan jollain tasolla sidoksissa, ainakin siihen asti kun lapset ovat isoja.
Näissä olosuhteissa olet toiminut hyvin ja oikein ja kestätte kyllä tulevatkin surut.
ÄLÄ HYVÄ IHMINEN SITÄ TAKAISIN AINAKAAN OTA!
Oma isäni oli tuollainen pettäjä ja turhan lupailija. Petti äitiäni muiden naisten kanssa ensin.
Kävi meillä eron jälkeenkin miten sattui, muka minua tapaamassa. Tosiasiassa jutteli koko ajan äitini kanssa, mun muistaminen oli tosi vähäistä. Lupaili milloin lomia jossain kivassa paikassa ja milloin mitäkin. Ne eivät koskaan toteutuneet. Ei yhtäkään kertaa. Lopulta opin kantapään kautta monta kertaa petyttyäni että isäni oli valehteleva petturi jonka puheilla ei ollut penninkään painoarvoa.
Lapset tarvitsevat vanhempiaan, mutta tarvitsevatko he noin epävakaata isää? Joka menee ja tulee miten haluaa. Nyt huvittaa olla läsnä - huomenna ehkä taas ei.
MIETI ennenkuin sotket lastesi elämän, etenkin tunne-elämän taas uudestaan.
Itse en pystynyt aikuisenakaan tuntemaan mitään myönteistä kyseistä henkilöä kohtaan. Laittoi naiset ja milloin minkäkin aina minun edelleni. Ja sitten puhui kuinka niin rakastaa ja ikävöi ja plaa plaa. Miten se mun käytännön elämässä näkyi? POISSAOLONA.
Voimia sinulle ja pojillesi. Älä anna miehen satuttaa liikaa. Luulen että pyrkii luoksesi takaisin, ja mikäs sen kätevämpää kuin lasten kautta tehdä se. Kakkua ei voi syödä ja säästää. Elämä on valintoja.
up