Mistä ajatuksistasi huomaat, ettet ole enää niin nuori? -peukutusketju

Missä tahansa asioioit, niin tiskin takana näyttää olevan lapsukaisia töissä. Siellä oli joskus niitä tätejä ja setiä.

Vierailija kirjoitti:

Huomaan haikailevani parempia sosiaalisia taitoja ja kasvotusten tutustumista. Ennen oli pakko tutustua kasvotusten ja lähes kaikki asiat hoidettiin kasvotusten, joten sosiaaliset taidot olivat monilla paremmat. Nykyisin sosiaalinen ulosanti on osalla todella heikkoa, ei osata jutella ventovieraiden/puolituttujen kanssa lainkaan eikä edes mennä sosiaalisiin tilanteisiin, joissa on riski joutua small talkaamaan.

Tämä! Nykyisin ei enää osallistuta mihinkään sosiaaliseen tilanteeseen, joka ei tunnu itsestä supermukavalta. Kaipaan aikoja, jolloin keskettiin myös tylsiä tilanteita, pitkästyttäviä juhlia jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaatteissa ei tarvi olla tiettyjä merkkejä vaan Lidlin merkittömät, perusvaatteet kelpaa hyvin.

Minusta Lidlin Crivit® rätit ovat mauttomia ja muodottomia lumppuja. Eivätkä ne edes istu kunnolla päälle ja kangasmateriaali tuntuu sellaiseslta limaiselta/rasvaiselta. Sitä paitsi Crivit® on tuotemerkki eli edes Lidlistä et saa merkittömiä vaatteita vaikka haluaisit. Eli jos haluat merkittömiä vaatteita niin tee ne itse.

Itselleni tulee mieleen tuosta kommentista, että sinä olet edelleen aika nuori, kun noin tarkkaan tiedät moisista muotijutuista. :)

Itse en ole koskaan kuullutkaan Crivitistä ennen tätä ketjua. 

Kun olin 30-vuotias, kuuntelin bussissa nuorten puhetta kesätyöpaikoista ja lukiosta. Ajattelin hellämielisesti, että nuo vaikuttavat kunnollisilta nuorilta ja haluaisin omien lapsienikin joskus olevan tuollaisia.

Kun kaikki nyt vaan yksinkertaisesti oli ennen niin paljon paremmin.

Ministerit on nykyään helv nuoria ja aloin käyttää tahi-sanaa.

Odottelen aikoja jolloin alan sanomaan er-kioski.

Baarit ei enää kiinnosta ja vaimon kanssa on kotona mukavaa.

Läskisoosit, jauhemaksapihvit on hyviä, pitsat paskoja.

Punaviini ja kotikalja on hyvän makuista.

Auringon otto on epäterveellistä.

Auton ei enää tarvi olla nopea ja moottoripyöräänkin laittaa kypärän päähän mielellään.

Mietin verenpaineita ja kolesteroliarvoja...

Vierailija kirjoitti:

Aikaisemmin kaukaisilta/vierailta tuntuneet asiat ovatkin siirtyneet "ei hullumpaa" osastoon. Ai rauhallinen kesämökkiloma luonnon helmassa kaupunkielämän sijaan? Perheenlisäystä meidän perheeseen tai sittenkin asuntolaina? Rento koti-ilta baareilun sijaan? Mikäs siinä! 

Minäkin lähtisin kaupunginvilskeestä pois vaikka välittömästi jos nykyinen tilanteeni sen sallisi. Onneksi tiedän silti pääseväni rauhallisempaan ympäristöön khaden vuoden sisällä.

Mun nuoruudessa 90-luvulla parinhaku toimi niin, että vedettiin ykköset niskaan ja käytiin viikonloppuisin baareissa ja klubeilla. Jos tiesi mihin oma mielitietty suuntaa, puhuttiin kaveritkin ympäri että mennään sinne. Sitten hyvissä kossukolissa mentiin hiplaamaan tanssilattialle, eikä kukaan huutanut "meetoo". Niistä syntyi romansseja, suhteita ja jopa lapsia. Pienessä flädässä oli sosiaalisesti ok "sekoilla". Eli vaikka sitten istuitkin jonkun sylissä ja imuttelit, niin jos se oli baarissa, ei sitä mitenkään tarvinnut jatkaa. Kaikille se oli sosiaalisesti ok.

Nykyisin parinhaku on täysin teknistä. Baareissa ei käydä ja vastakkaiseen sukupuoleen otetaan enää vain vähän kontaktia livenä. Sitten seuraillaan instagramia ja vastaavia, tykkäillään ja sitä kautta keskustelut alkavat - jos alkavat. Jos oikein deitti-deittiä etsii, niin tinder. Mutta kaikki on niin kliinistä ja teknistä nykyään.

Kun tajuaa että Jonnet, jotka ei muista, on kolmekymppisiä perheenisiä.

Haluan käyttää lasinalusia, jotta pöydille ei tule tahroja.

Kaljaa ostamassa huomaan ajattelevani, että ottaisiko hyllystä mukaan vain 12-pakin 24:n sijaan. Nuorena valinta oli päivänselvä. 2 kappaletta 24-pakkia.

Vierailija kirjoitti:

Nostalgisoin nuoruuteni lempparitv-sarjoja katsomalla niitä yhä uudelleen ja uudelleen. Nolottaisi myöntää ääneen kenellekään katsovani jotain Gilmoren tyttöjä, Gossip Girliä yms. :D

Minä taas huomaan, että aikuisena minua ei nolota myöntää kenellään jos tykkään jostain asiasta vaan olen ylpeä siitä enkä välitä muiden mielipiteistä.

Mietin roikkuvia kiveksiäni, että pitäisikö niille tehdä jotain.

Puhuin kaverille siitä venäläisestä hyvännnäköisestä nuoresta jääkiekkoilijasta nimeltään Pavel Bure. Kaveri linkitti minulle kuvan keski-ikäisestä sedästä.

Tajusin, että tuoreehko Sparzanzan hittibiisi Little Red Riding Hood onkin julkaistu yli 15 vuotta sitten.

Kovin moni juttu ei kolahtanut vaikka kai pitäisi kun olen jo viisikymppinen. Tykkään valvoa yhä myöhään ja nukkua myöhään ja muotiakin seuraan mielelläni.

Tietysti se kun omat lapset on nyt nuoria aikuisia, niin se pitää mielen virkeänä ja trenditietoisenakin. Ei voi ihan vielä täysin mummoutua ja jäädä sivuun maailman melskeistä.

Papereita ei enää kysyä kaupassa eikä virkamiestyössäni asiakkaat päivittelen, kuinka nuorelta näytän ja olenko vasta aloittanut työssä. Olen 30 tänä vuonna. Kieltämättä tulee vähän vanha olo.

Kun joku on innostunut jostain "filosofiasta" jonka olen jo käynyt läpi. 

Uudet filmitähdet näyttää lapsilta. Näyttävät viistoistavuotiailta.

Kun en tajunnut ravintolassa mitä ranut ovat.