Mitä kemia on ja kuinka sitä syntyy kahden ihmisen välille?
Hyvin monitahoinen kysymys, mutta aloin pohtia tällaisia, kun tulin äskettäin kotiin treffeiltä, joissa juttu luisti hyvin ja oli kivaa, mutta kumpikaan meistä ei tuntenut kemiaa. Jääkö se kemia kiinni jostain yksittäisestä asiasta, joka ei ollut kohdallaan, vai onko kyseessä jotain monimutkaisempaa?
Kommentit (412)
kaikenlaisten ruumiin eritteiden imeskely siinä se kemia on
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kemian voi tosiaan määritellä niin, että juttu luisti ja treffikumppani näytti hyvältä, mutta oma veikkaukseni on sama kuin monessa edellisessä kommentissa: naisilla kyse on hajuaistista, joko tiedostamatta tai tiedostetusti. Käsittääkseni miehet eivät ole niin feromonien perään, vaan valitsevat suurimmalla painoarvolla visuaalisesti miellyttäviä naisia, joten siitä kai tämä innostus tasoihin.
Voin uskoa, että toisinaan hyvät perintötekijät näkyvät ulospäin, ja yleisesti terveen ja voimakkaan näköinen mies myös tuoksuu monen naisen nenään hyvältä. Ehkä siis toisilla miehillä käy hyvä flaxi sekä ulkonäön että feromonien vuoksi, mutta sitten on valtava määrä tavallisen näköisiä miehiä, joihin joku nainen kokee vetoa, vaikka mies ei edes naisen mielestä ole maailman komein ja rikkain ja älykkäin ja paras kaikessa. Nainen ei ole tyytynyt vähemmän hyvään, vaan halunnut nimenomaan sen tavallisen pertin, ja tämä voi olla tasoteoreetikolle mahdoton ymmärtää.
Vaikka miehet eivät koe kemiaa, niin ehkä he kokevat tyytyväisyyttä, jos ovat saaneet ulkoisesti riittävän viehättävän naisen tähtäimeen. Sitten he käyttäytyvät ihastuneen tavoin ja ovat onnellisia naisen seurassa, jonka vuoksi erittävät hyvänolon hormoneja, jotka miellyttävät naisen nenää ja lisäävät naisen kokemaa kemiaa. Onnellinen sängynlämmin mies tuoksuu huumaavalta ja varsinkin tuore hiki on miellyttävä haju. Sama mies stressaantuneena ja kireänä haisee pistävältä? Onko kukaan huomannut? Tämä ehkä selittää sitä, kun joku huomasi, että kokee kemiaa vasta jos mies on ihastunut.
Ihan ei-seksuaalisessa mielessä on paljon tuoksuja, mitkä herättävät lämpimiä tunteita. Uninen vauva saa tädit nuuskuttelemaan onnessaan. Koiranomistajat tietävät, miten hyvältä rentoutuneen koiran anturat tuoksuu. Toisilla koirilla erittyy niskasta melkein hajuveden hajua.
Naiset varmaan tietävät näitä tuoksukokemuksia, mutta onko palstalla miehillä vastaavia? Jos ette mieti nyt edes naisen tuoksua, vaan muita tuoksukokemuksia elollisista olennoista, onko niitä?
Tietenkin.
Haluaisitko antaa esimerkkejä?
Mietin vielä tuota tuoksukoiran hajukohtaa, niin se onkin ehkä enemmän päässä kuin niskassa. Onko ihmisillä kohtia, jotka tuoksuvat enemmän?
Joku mies muuten väitti haistavansa naisen kaulasta ovulaation. :D
Mitä? No samoja esimerkkejä kuin itselläsi. Kissat, koirat, vauvat, lapset ja tietysti myös nainen jonka kanssa ollaan riittävän lähekkäin jotta ihoa pääsee haistelemaan. Ei se nenä mikään naisen erikoisominaisuus ole.
Kiitos vastauksesta. Onko sinulle käynyt koskaan niin, että olisit tuntenut suurta vetoa ihan tavallisen näköiseen naiseen, jota et ole halunnut vaihtaa, vaikka olisit saanut "paremmankin"?
Uskotko, että mieskin voi kokea "kemiaa" vai oletko tasoajattelun kannalla? Uskotko, että mies voi myös huumaantua naisen tuoksusta, vai meneekö se niin päin, että ensin kiinnostaa nainen, ja tuoksusta oppii tykkäämään?
Minulla on muistikuva, että joku tutkija (?) olisi selittänyt, että mies kiintyy naisen tuoksuun, mutta ei samalla tavalla ihastu tuoksuun? Voisiko muistikuvassani olla perää?
Tietenkin olen tuntenut vetoa ”tavallisen näköiseen” naiseen. Mistään paremmista en osaa sanoa mitään, en pysty sellaiseen paremmuusajatteluun. Ei ihmisiä voi panna järjestykseen eikä ulkonäkö ole mikään merkittävä asia.
En usko että mies voi kokea kemiaa. Tiedän sen kokemuksesta. Kuten hyvin monet muutkin. Tietenkin. En ymmärrä mitä haet nyt kysymyksilläsi.
Olin epäselvä, joten täsmennän:
En usko, vaan tiedän että mies voi kokea kemiaa.
Minulla muuten on kokemus nettideiteistä, kun mies olikin kasvoista hevosnaamainen ja lisäksi oli aika pulska. Aiemmin olin tykännyt hoikista miehistä. Kuitenkin ihastuin tähän lihavaan hevosnaamaan, ja hän alkoi minusta näyttää komealta. Kun emme nukkuneet yhdessä, nukuin hänen t-paitansa kanssa ja haistelin sen tuoksua.
Eron jälkeen kun taika oli särkynyt, katsoin kuvaa, enkä enää nähnyt, mikä hänessä oli niin komeaa.
Sitten minulla oli poikaystävä, joka oli minusta tosi hyvännäköinen ja on vieläkin. Hänen tuoksussaan oli aina jotain vialla. Alkuhuuma siinäkin suhteessa oli ja seksuaalista vetoa, mutta puuttui sellainen mieliteko "käpertyä" miehen tuoksuun. :D
Puhut ilmeisesti orgaanisesta kemiasta. Kysymykseesi on hankala vastata lyhyesti, mutta sanottakoon, että hiili on mukana orgaanisen kemian reaktioissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kemian voi tosiaan määritellä niin, että juttu luisti ja treffikumppani näytti hyvältä, mutta oma veikkaukseni on sama kuin monessa edellisessä kommentissa: naisilla kyse on hajuaistista, joko tiedostamatta tai tiedostetusti. Käsittääkseni miehet eivät ole niin feromonien perään, vaan valitsevat suurimmalla painoarvolla visuaalisesti miellyttäviä naisia, joten siitä kai tämä innostus tasoihin.
Voin uskoa, että toisinaan hyvät perintötekijät näkyvät ulospäin, ja yleisesti terveen ja voimakkaan näköinen mies myös tuoksuu monen naisen nenään hyvältä. Ehkä siis toisilla miehillä käy hyvä flaxi sekä ulkonäön että feromonien vuoksi, mutta sitten on valtava määrä tavallisen näköisiä miehiä, joihin joku nainen kokee vetoa, vaikka mies ei edes naisen mielestä ole maailman komein ja rikkain ja älykkäin ja paras kaikessa. Nainen ei ole tyytynyt vähemmän hyvään, vaan halunnut nimenomaan sen tavallisen pertin, ja tämä voi olla tasoteoreetikolle mahdoton ymmärtää.
Vaikka miehet eivät koe kemiaa, niin ehkä he kokevat tyytyväisyyttä, jos ovat saaneet ulkoisesti riittävän viehättävän naisen tähtäimeen. Sitten he käyttäytyvät ihastuneen tavoin ja ovat onnellisia naisen seurassa, jonka vuoksi erittävät hyvänolon hormoneja, jotka miellyttävät naisen nenää ja lisäävät naisen kokemaa kemiaa. Onnellinen sängynlämmin mies tuoksuu huumaavalta ja varsinkin tuore hiki on miellyttävä haju. Sama mies stressaantuneena ja kireänä haisee pistävältä? Onko kukaan huomannut? Tämä ehkä selittää sitä, kun joku huomasi, että kokee kemiaa vasta jos mies on ihastunut.
Ihan ei-seksuaalisessa mielessä on paljon tuoksuja, mitkä herättävät lämpimiä tunteita. Uninen vauva saa tädit nuuskuttelemaan onnessaan. Koiranomistajat tietävät, miten hyvältä rentoutuneen koiran anturat tuoksuu. Toisilla koirilla erittyy niskasta melkein hajuveden hajua.
Naiset varmaan tietävät näitä tuoksukokemuksia, mutta onko palstalla miehillä vastaavia? Jos ette mieti nyt edes naisen tuoksua, vaan muita tuoksukokemuksia elollisista olennoista, onko niitä?
Tietenkin.
Haluaisitko antaa esimerkkejä?
Mietin vielä tuota tuoksukoiran hajukohtaa, niin se onkin ehkä enemmän päässä kuin niskassa. Onko ihmisillä kohtia, jotka tuoksuvat enemmän?
Joku mies muuten väitti haistavansa naisen kaulasta ovulaation. :D
Mitä? No samoja esimerkkejä kuin itselläsi. Kissat, koirat, vauvat, lapset ja tietysti myös nainen jonka kanssa ollaan riittävän lähekkäin jotta ihoa pääsee haistelemaan. Ei se nenä mikään naisen erikoisominaisuus ole.
Kiitos vastauksesta. Onko sinulle käynyt koskaan niin, että olisit tuntenut suurta vetoa ihan tavallisen näköiseen naiseen, jota et ole halunnut vaihtaa, vaikka olisit saanut "paremmankin"?
Uskotko, että mieskin voi kokea "kemiaa" vai oletko tasoajattelun kannalla? Uskotko, että mies voi myös huumaantua naisen tuoksusta, vai meneekö se niin päin, että ensin kiinnostaa nainen, ja tuoksusta oppii tykkäämään?
Minulla on muistikuva, että joku tutkija (?) olisi selittänyt, että mies kiintyy naisen tuoksuun, mutta ei samalla tavalla ihastu tuoksuun? Voisiko muistikuvassani olla perää?
Tietenkin olen tuntenut vetoa ”tavallisen näköiseen” naiseen. Mistään paremmista en osaa sanoa mitään, en pysty sellaiseen paremmuusajatteluun. Ei ihmisiä voi panna järjestykseen eikä ulkonäkö ole mikään merkittävä asia.
En usko että mies voi kokea kemiaa. Tiedän sen kokemuksesta. Kuten hyvin monet muutkin. Tietenkin. En ymmärrä mitä haet nyt kysymyksilläsi.
Olin epäselvä, joten täsmennän:
En usko, vaan tiedän että mies voi kokea kemiaa.
Tässä nyt on käynyt itselleni klassinen yleistys, että olen olettanut ketjussa jankanneiden tasoteoreetikkojen edustavan kaikkia miehiä. Hyvä kun kommentoit ja korjasit!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kemia on aina molemminpuolista"
Satun tuntemaan hyvin pätevän naistenmiehen, ollaan oltu tuttuja jo pari vuosikymmentä.
Sen perusteella kuinka moni nainen on kokenut tämän miehen kanssa kemiaa (vaikka miehelle nainen oli vain pano...mies kutsuu näitä rakastujia "roikkujiksi"), sanoisin ettei todellakaan ole.
Mies hankkiutuu naisista eroon vanhalla kaavalla "syy on minussa, ei sinussa". Roikkujat jäävät uskomaan että vahvaa kemiaa oli mutta mies ei nyt kyennyt suhteeseen.
Juuri näin. On aivan mieletön ja mielisairas se tekosyiden lista mihin olen törmännyt näillä tapauksilla kun ovat käyttäneet naista vain reikänään matkallaan kohti uusia seikkailuja ja parempitasoista kumppania...
Kemia on sitä, että heikkotasoisempi unelmoi siitä mitä ei voi saada.
Ei, kyllä kemia ja taso ovat eri asioita. Taso valitettavasti menee kemian edelle, jos tasoero on liian suuri. Miehenä tämä näkyy siten, että voi törmätä naisen jonka kanssa tulee hyvin juttuun, nainen kokee että sinulle voi puhua asioista yms. mutta toteaa sitten jossain vaiheessa, että sinusta tulee vielä mahtava mies.. jollekin toiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kemia on aina molemminpuolista"
Satun tuntemaan hyvin pätevän naistenmiehen, ollaan oltu tuttuja jo pari vuosikymmentä.
Sen perusteella kuinka moni nainen on kokenut tämän miehen kanssa kemiaa (vaikka miehelle nainen oli vain pano...mies kutsuu näitä rakastujia "roikkujiksi"), sanoisin ettei todellakaan ole.
Mies hankkiutuu naisista eroon vanhalla kaavalla "syy on minussa, ei sinussa". Roikkujat jäävät uskomaan että vahvaa kemiaa oli mutta mies ei nyt kyennyt suhteeseen.
Juuri näin. On aivan mieletön ja mielisairas se tekosyiden lista mihin olen törmännyt näillä tapauksilla kun ovat käyttäneet naista vain reikänään matkallaan kohti uusia seikkailuja ja parempitasoista kumppania...
Kemia on sitä, että heikkotasoisempi unelmoi siitä mitä ei voi saada.
Ei, kyllä kemia ja taso ovat eri asioita. Taso valitettavasti menee kemian edelle, jos tasoero on liian suuri. Miehenä tämä näkyy siten, että voi törmätä naisen jonka kanssa tulee hyvin juttuun, nainen kokee että sinulle voi puhua asioista yms. mutta toteaa sitten jossain vaiheessa, että sinusta tulee vielä mahtava mies.. jollekin toiselle.
Kuvailit kemian puuttumisen. Ei henkinen sama aaltopituus yksistään kemiaa tee. Se on yleensä osa sitä, mutta irrallisena platonista ja riittää enintään ystävyyteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kemia on aina molemminpuolista"
Satun tuntemaan hyvin pätevän naistenmiehen, ollaan oltu tuttuja jo pari vuosikymmentä.
Sen perusteella kuinka moni nainen on kokenut tämän miehen kanssa kemiaa (vaikka miehelle nainen oli vain pano...mies kutsuu näitä rakastujia "roikkujiksi"), sanoisin ettei todellakaan ole.
Mies hankkiutuu naisista eroon vanhalla kaavalla "syy on minussa, ei sinussa". Roikkujat jäävät uskomaan että vahvaa kemiaa oli mutta mies ei nyt kyennyt suhteeseen.
Juuri näin. On aivan mieletön ja mielisairas se tekosyiden lista mihin olen törmännyt näillä tapauksilla kun ovat käyttäneet naista vain reikänään matkallaan kohti uusia seikkailuja ja parempitasoista kumppania...
Kemia on sitä, että heikkotasoisempi unelmoi siitä mitä ei voi saada.
Ei, kyllä kemia ja taso ovat eri asioita. Taso valitettavasti menee kemian edelle, jos tasoero on liian suuri. Miehenä tämä näkyy siten, että voi törmätä naisen jonka kanssa tulee hyvin juttuun, nainen kokee että sinulle voi puhua asioista yms. mutta toteaa sitten jossain vaiheessa, että sinusta tulee vielä mahtava mies.. jollekin toiselle.
Koetko itse että tämä nainen on sinulle ns. liian hyvä vai miksi sinulle tulee mieleen, että kyse olisi jostain tasoista?
Vierailija kirjoitti:
Juttu luistaa ja on kivaa - on yksi kemian ainesosa. Sen päälle tarvitaan vielä jotain salaista ainesosaa. Todennäköisesti se on tietoisen tajunnan ulottumattomissa oleva geneettisen yhteensopivuuden varmistava primitiivivaisto. Ehkä yhdistelmä oninaishajua, feromoneja, tiettyjä fyysisiä piirteitä, mikroilmeviestintää, ynnä muuta. Se on sitä selittämätöntä, mikä kutkuttaa vatsassa ja saa hakeutumaan lähelle koska siellä vaan tuntuu paremmalta.
Älyllisellä tasolla nautittavat keskustelut ja sama huumorintaju ja viihtyminen onnistuisi kauempaa ja asiallisesti, kuten ystävien välillä on. Tykkää toisesta ja seura on hyvää, muttei tee koko ajan mieli hivuttaa kättä toisen käteen kiinni. Ja siitä eteenpäin.
Kemia on ajokortti, jos henkinen yhteensopivuus ja mukavuus on auto. Lupa mennä loppuun asti.
Hauska vertaus. Muuttaisin tuota niin, että kemia on mahdollisuus löytää tie perille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat kokemukseni vastaavat kyllä aika hyvin muutaman tähän ketjuun kommentoineen miehen kokemuksia. Kemia on itselleni lähes yksinomaan toisen ulkonäöstä viehättymistä, elekieli, pukeutuminen, maneerit jne saattavat sitten voimistaa tuota tuntemusta tai vähentää sitä. Jos olen kokenut jonkun naisen ulkoisesti erityisen viehättäväksi, nainen ei ole tuntenut minua kohtaan mitään lähes poikkeuksetta. Jos taas olen kokenut naisen hyvin vaatimattoman näköiseksi, nainen on todennäköisemmin ollut kiinnostunut minusta. Voi olla, että kemia on paljon monitahoisempi juttu kuin itse ymmärrän, mutta usein tuntuu kuitenkin siltä, että naiset mystifioivat sitä aivan liikaa.
Ap
Kaikki miehet ovat samaa mieltä tästä vaikka naiset eivät myönnä noin käyttäytyvänsä, ehkä eivät tiedosta omaa ulkonäön tasoa tai aliarvioivat miesten tason..
Ok. Ja mitä sitten? Haluat puhua kemian sijaan tasoista, ok. Minulla on miehelle tasan kaksi tasoa: herättää kiinnostuksen (johon yleensä sisältyy kemioiden kohtaaminen) tai ei herätä kiinnostusta. Oman ulkonäköni tasolla ei ole siihen mitään merkitystä. En pysty kuvittelemaan tilannetta, jossa määrittelisin (tai käyttäisin ulkopuolisten tekemää määritelmää) oman ulkonäköni ja sen perusteella alkaisin etsiä vastinkappaletta. Ei, vaan jos en olisi kohdannut miestä, johon ihastuin ensisilmäyksellä, olisin sinkku. Ja uskallan väittää, että lähes kaikki naiset ajattelevat samalla tavalla. Ihan ilman mitään aukikirjoitettuja tasoja, joiden mukaan heidän kuuluisi swaippailla ja treffailla ja ryhtyä suhteeseen.
Parisuhde kun on edelleen ihan vapaaehtoista, yksinkin saa olla, ellei kohtaa ihmistä johon rakastuu.
Tässä ketjussa on useampi "volyymideittailija" -mies kuvannut samaa ilmiötä: mitä epäviehättävämpi se tavattu nainen oli, sitä todennäköisemmin ko. nainen laittoi treffien jälkeen viestiä tälle miehelle pyytäen uutta tapaamista.
Eli jos näitä miehiä uskomme, niin naisen omalla ulkonäöllä näyttäisi olevan valtava vaikutus naisen miestä kohtaan kokemaan kiinnostukseen.
No jos noin on, niin mitä se tarkoittaa miesten kannalta?
Jos se noin on, niin se tarkoittaa että miehen kannattaa maksimoida ulkonäkönsä menestyäkseen parisuhdemarkkinoilla ja saadakseen parhaan mahdollisen parin itselleen:
-salille mars
-vaatetus kuntoon
-ihonhoito kuntoon
-hiukset kuntoon (fina/mino)
-jopa plastiikkakirurgia käyttöön, ääritapauksissa(Tai sitten vaihtoehtoisesti voi odottaa että se kemia tulee ja pelastaa 🙂)
Miehen on äärimmäisen hankalaa nostaa tasoansa koska miehen taso muodostuu naamasta, pituudesta ja tietynlaisesta luonteesta ja korkeasta statuksesta, kaikista ei voi tulla lääkärijuristilentäjiä.
Kropan parantaminen ym on melkeinpä hukattua aikaa jos sen tekee naisia varten.
Niinpä. Ja niinhän se on, että vain ja ainoastaan lääkärijuristilentäjät ovat parisuhteessa. Sinunkaan tuttavapiiriisi, sukulaisiisi, naapureihisi, työkavereihisi jne ei kuulu yhtään tavallista miestä, jolla olisi tyttöystävä tai puoliso, eikö totta?
Veikkaanpa edelleen että näille miehille, jotka valittavat kun vain "huipputason miehet" pariutuvat, kelpaa itselleen vaan ne kaikkein tavoitelluimmat naiset, joilla ottajia on ihan liiaksi asti.
Eli huipputason miehille huiputason naiset.
Tasoteoria olikin totta.
Kummasti se menee aina niin että tasot kiistetään, mutta jos mies haaveilee itseään tasokkaammasta naisesta, naiset ovat välittömästä huomauttamassa että kannattaisi katsella oman tasoisiaan.
Se ei tee tasoteoriasta totta, että yltiöpinnalliset kilipäät parveilevat sankoin joukoin huippukauniiden naisten ympärillä, vaikka on selkeetä, että suurin osa näistä on tälle täysin yhdentekeviä.
"Aina" - mihin tilastofaktaan tämä väittämä perustuu?
Mutta se tekee että kauniin naisen valinta on joku niistä komeista miehistä, ei suinkaan ruma mies.
Eikä nainen nyt yllättäin valitsekaan rahan/statuksen perusteella, kuten täällä on usein väitetty?
LMS = looks, money, status.
Oletko huomannut että pariskunnissa joissa mies on esimerkiksi rumempi tai/ja reippaasti vanhempi, mies on hämmästyttävän usein rahakas?
Pääpointti oli että yritit taas hakea sitä keistä miehistä nainen ei kiinnostu (nainen ei kiinnostunut komeasta miehestä =tasoteoria ei ole totta). Se on yksi ja sama, jos nainen kuitenkin kiinnostuu jostain muusta komeasta miehestä.
Sinun on ihan turha miettiä, onko ”tasoteoria” totta, koska totta on se, ettei koko teoriaa edes ole olemassa. Olematon harvoin on totta.
Kyse on mielipiteestä. Ei teoriasta.
Jo satoja vuosia ennen kuin mistään tasoteorioista oltiin edes puhuttu, ihmiset mittailivat itsejään ja toisiaan ja miettivät, että "riitänköhän minä tuolle?" tai "olenko minä tarpeeksi kaunis tuolle?" jne.
Todellisuus on aina ollut olemassa. On aina ollut kauniimpia ja rumempia ihmisiä, menevämpiä, sosiaalisempia, rohkeampia, rikkaampia jne jne.
Ja tämä on juuri se asia, jonka jokainen oppii jo päiväkodissa. Toiset ovat suositumpia kuin toiset. Ihmisen tasosta se ei kerro mitään ja siksi tasoteoria on onneton pelkistys, joka ei huomioi edes niin olennaista asiaa kuin ikää. Mutta saahan sitä suosiota/haluttavuutta/kauneutta/komeutta tasoksikin nimittää.
Kyllästymiseen asti kysyn nyt silti: mitä sitten? Toivoisin, että joku naiseton mies havahtuisi itse kysymään sitä. Huomaisi, että keisarilla ei ole vaatteita eli samaa teoria jankutetaan ja jankutetaan, mutta siinä kaikki. Kysyisi, että "Mitä tämä siis tarkoittaa minun kannaltani?"
Sinulla ja monella muullakin ongelma tuntuu olevan vain siinä taso-sanassa, vaikka tunnustatte ja tunnistatte kyseisen ilmiön olemassolon ihan täydellisesti. Mikä siinä sanassa on niin pelottavaa, miksei sitä voi käyttää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo satoja vuosia ennen kuin mistään tasoteorioista oltiin edes puhuttu, ihmiset mittailivat itsejään ja toisiaan ja miettivät, että "riitänköhän minä tuolle?" tai "olenko minä tarpeeksi kaunis tuolle?" jne.
Todellisuus on aina ollut olemassa. On aina ollut kauniimpia ja rumempia ihmisiä, menevämpiä, sosiaalisempia, rohkeampia, rikkaampia jne jne.
Osa surkimuksista tietysti elää tuollaisen jatkuvan negatiivisen ajattelun mukaan. Sitten on ne normaalit, jotka ihastuvat niihin, joihin sattuvat ihastumaan ja tekevät aloituksen tätä ihmistä kohtaan. Joskus onni on myötä ja joskus ei.
Ihan turha miettiä omassa päässään "riitänkö tuolle?" ennen kuin mitään on edes tapahtunut. Koska ei ole mitään kaavaa, jonka mukaan ihmiset ihastuvat, niin on aivan turha kuvitella näkevänsä toisen ihmisen sisimpään.
Harvemmin kukaan tietoisesti ajattelee että riitänkö tuolle, se prosessi tapahtuu alitajuisesti koska meillä jokaisella on sisäsyntyinen käsitys omasta tasostamme. Emme siis edes lähesty sellaisia jotka ovat selkeästi eri tasoa ja hakeudumme omankaltaistemme seuraan.
Vierailija kirjoitti:
Kemian voi tosiaan määritellä niin, että juttu luisti ja treffikumppani näytti hyvältä, mutta oma veikkaukseni on sama kuin monessa edellisessä kommentissa: naisilla kyse on hajuaistista, joko tiedostamatta tai tiedostetusti. Käsittääkseni miehet eivät ole niin feromonien perään, vaan valitsevat suurimmalla painoarvolla visuaalisesti miellyttäviä naisia, joten siitä kai tämä innostus tasoihin.
Voin uskoa, että toisinaan hyvät perintötekijät näkyvät ulospäin, ja yleisesti terveen ja voimakkaan näköinen mies myös tuoksuu monen naisen nenään hyvältä. Ehkä siis toisilla miehillä käy hyvä flaxi sekä ulkonäön että feromonien vuoksi, mutta sitten on valtava määrä tavallisen näköisiä miehiä, joihin joku nainen kokee vetoa, vaikka mies ei edes naisen mielestä ole maailman komein ja rikkain ja älykkäin ja paras kaikessa. Nainen ei ole tyytynyt vähemmän hyvään, vaan halunnut nimenomaan sen tavallisen pertin, ja tämä voi olla tasoteoreetikolle mahdoton ymmärtää.
Vaikka miehet eivät koe kemiaa, niin ehkä he kokevat tyytyväisyyttä, jos ovat saaneet ulkoisesti riittävän viehättävän naisen tähtäimeen. Sitten he käyttäytyvät ihastuneen tavoin ja ovat onnellisia naisen seurassa, jonka vuoksi erittävät hyvänolon hormoneja, jotka miellyttävät naisen nenää ja lisäävät naisen kokemaa kemiaa. Onnellinen sängynlämmin mies tuoksuu huumaavalta ja varsinkin tuore hiki on miellyttävä haju. Sama mies stressaantuneena ja kireänä haisee pistävältä? Onko kukaan huomannut? Tämä ehkä selittää sitä, kun joku huomasi, että kokee kemiaa vasta jos mies on ihastunut.
Ihan ei-seksuaalisessa mielessä on paljon tuoksuja, mitkä herättävät lämpimiä tunteita. Uninen vauva saa tädit nuuskuttelemaan onnessaan. Koiranomistajat tietävät, miten hyvältä rentoutuneen koiran anturat tuoksuu. Toisilla koirilla erittyy niskasta melkein hajuveden hajua.
Naiset varmaan tietävät näitä tuoksukokemuksia, mutta onko palstalla miehillä vastaavia? Jos ette mieti nyt edes naisen tuoksua, vaan muita tuoksukokemuksia elollisista olennoista, onko niitä?
Peruspirkolle käy peruspertti, ei tuossa ole mitään vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo satoja vuosia ennen kuin mistään tasoteorioista oltiin edes puhuttu, ihmiset mittailivat itsejään ja toisiaan ja miettivät, että "riitänköhän minä tuolle?" tai "olenko minä tarpeeksi kaunis tuolle?" jne.
Todellisuus on aina ollut olemassa. On aina ollut kauniimpia ja rumempia ihmisiä, menevämpiä, sosiaalisempia, rohkeampia, rikkaampia jne jne.
Osa surkimuksista tietysti elää tuollaisen jatkuvan negatiivisen ajattelun mukaan. Sitten on ne normaalit, jotka ihastuvat niihin, joihin sattuvat ihastumaan ja tekevät aloituksen tätä ihmistä kohtaan. Joskus onni on myötä ja joskus ei.
Ihan turha miettiä omassa päässään "riitänkö tuolle?" ennen kuin mitään on edes tapahtunut. Koska ei ole mitään kaavaa, jonka mukaan ihmiset ihastuvat, niin on aivan turha kuvitella näkevänsä toisen ihmisen sisimpään.
Harvemmin kukaan tietoisesti ajattelee että riitänkö tuolle, se prosessi tapahtuu alitajuisesti koska meillä jokaisella on sisäsyntyinen käsitys omasta tasostamme. Emme siis edes lähesty sellaisia jotka ovat selkeästi eri tasoa ja hakeudumme omankaltaistemme seuraan.
Sitten taas päästään näihin tapauksiin, jossa kadunkulman spuge (tai ainakin sellaista muistuttava) ryhtyy pokaamaan nättiä kassatyttöä tai hevari lähestyy sporttista naista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat kokemukseni vastaavat kyllä aika hyvin muutaman tähän ketjuun kommentoineen miehen kokemuksia. Kemia on itselleni lähes yksinomaan toisen ulkonäöstä viehättymistä, elekieli, pukeutuminen, maneerit jne saattavat sitten voimistaa tuota tuntemusta tai vähentää sitä. Jos olen kokenut jonkun naisen ulkoisesti erityisen viehättäväksi, nainen ei ole tuntenut minua kohtaan mitään lähes poikkeuksetta. Jos taas olen kokenut naisen hyvin vaatimattoman näköiseksi, nainen on todennäköisemmin ollut kiinnostunut minusta. Voi olla, että kemia on paljon monitahoisempi juttu kuin itse ymmärrän, mutta usein tuntuu kuitenkin siltä, että naiset mystifioivat sitä aivan liikaa.
Ap
Kaikki miehet ovat samaa mieltä tästä vaikka naiset eivät myönnä noin käyttäytyvänsä, ehkä eivät tiedosta omaa ulkonäön tasoa tai aliarvioivat miesten tason..
Ok. Ja mitä sitten? Haluat puhua kemian sijaan tasoista, ok. Minulla on miehelle tasan kaksi tasoa: herättää kiinnostuksen (johon yleensä sisältyy kemioiden kohtaaminen) tai ei herätä kiinnostusta. Oman ulkonäköni tasolla ei ole siihen mitään merkitystä. En pysty kuvittelemaan tilannetta, jossa määrittelisin (tai käyttäisin ulkopuolisten tekemää määritelmää) oman ulkonäköni ja sen perusteella alkaisin etsiä vastinkappaletta. Ei, vaan jos en olisi kohdannut miestä, johon ihastuin ensisilmäyksellä, olisin sinkku. Ja uskallan väittää, että lähes kaikki naiset ajattelevat samalla tavalla. Ihan ilman mitään aukikirjoitettuja tasoja, joiden mukaan heidän kuuluisi swaippailla ja treffailla ja ryhtyä suhteeseen.
Parisuhde kun on edelleen ihan vapaaehtoista, yksinkin saa olla, ellei kohtaa ihmistä johon rakastuu.
Tässä ketjussa on useampi "volyymideittailija" -mies kuvannut samaa ilmiötä: mitä epäviehättävämpi se tavattu nainen oli, sitä todennäköisemmin ko. nainen laittoi treffien jälkeen viestiä tälle miehelle pyytäen uutta tapaamista.
Eli jos näitä miehiä uskomme, niin naisen omalla ulkonäöllä näyttäisi olevan valtava vaikutus naisen miestä kohtaan kokemaan kiinnostukseen.
No jos noin on, niin mitä se tarkoittaa miesten kannalta?
Jos se noin on, niin se tarkoittaa että miehen kannattaa maksimoida ulkonäkönsä menestyäkseen parisuhdemarkkinoilla ja saadakseen parhaan mahdollisen parin itselleen:
-salille mars
-vaatetus kuntoon
-ihonhoito kuntoon
-hiukset kuntoon (fina/mino)
-jopa plastiikkakirurgia käyttöön, ääritapauksissa(Tai sitten vaihtoehtoisesti voi odottaa että se kemia tulee ja pelastaa 🙂)
Miehen on äärimmäisen hankalaa nostaa tasoansa koska miehen taso muodostuu naamasta, pituudesta ja tietynlaisesta luonteesta ja korkeasta statuksesta, kaikista ei voi tulla lääkärijuristilentäjiä.
Kropan parantaminen ym on melkeinpä hukattua aikaa jos sen tekee naisia varten.
Niinpä. Ja niinhän se on, että vain ja ainoastaan lääkärijuristilentäjät ovat parisuhteessa. Sinunkaan tuttavapiiriisi, sukulaisiisi, naapureihisi, työkavereihisi jne ei kuulu yhtään tavallista miestä, jolla olisi tyttöystävä tai puoliso, eikö totta?
Veikkaanpa edelleen että näille miehille, jotka valittavat kun vain "huipputason miehet" pariutuvat, kelpaa itselleen vaan ne kaikkein tavoitelluimmat naiset, joilla ottajia on ihan liiaksi asti.
Eli huipputason miehille huiputason naiset.
Tasoteoria olikin totta.
Kummasti se menee aina niin että tasot kiistetään, mutta jos mies haaveilee itseään tasokkaammasta naisesta, naiset ovat välittömästä huomauttamassa että kannattaisi katsella oman tasoisiaan.
Se ei tee tasoteoriasta totta, että yltiöpinnalliset kilipäät parveilevat sankoin joukoin huippukauniiden naisten ympärillä, vaikka on selkeetä, että suurin osa näistä on tälle täysin yhdentekeviä.
"Aina" - mihin tilastofaktaan tämä väittämä perustuu?
Mutta se tekee että kauniin naisen valinta on joku niistä komeista miehistä, ei suinkaan ruma mies.
Eikä nainen nyt yllättäin valitsekaan rahan/statuksen perusteella, kuten täällä on usein väitetty?
LMS = looks, money, status.
Oletko huomannut että pariskunnissa joissa mies on esimerkiksi rumempi tai/ja reippaasti vanhempi, mies on hämmästyttävän usein rahakas?
Pääpointti oli että yritit taas hakea sitä keistä miehistä nainen ei kiinnostu (nainen ei kiinnostunut komeasta miehestä =tasoteoria ei ole totta). Se on yksi ja sama, jos nainen kuitenkin kiinnostuu jostain muusta komeasta miehestä.
Sinun on ihan turha miettiä, onko ”tasoteoria” totta, koska totta on se, ettei koko teoriaa edes ole olemassa. Olematon harvoin on totta.
Kyse on mielipiteestä. Ei teoriasta.
Jo satoja vuosia ennen kuin mistään tasoteorioista oltiin edes puhuttu, ihmiset mittailivat itsejään ja toisiaan ja miettivät, että "riitänköhän minä tuolle?" tai "olenko minä tarpeeksi kaunis tuolle?" jne.
Todellisuus on aina ollut olemassa. On aina ollut kauniimpia ja rumempia ihmisiä, menevämpiä, sosiaalisempia, rohkeampia, rikkaampia jne jne.
Ja tämä on juuri se asia, jonka jokainen oppii jo päiväkodissa. Toiset ovat suositumpia kuin toiset. Ihmisen tasosta se ei kerro mitään ja siksi tasoteoria on onneton pelkistys, joka ei huomioi edes niin olennaista asiaa kuin ikää. Mutta saahan sitä suosiota/haluttavuutta/kauneutta/komeutta tasoksikin nimittää.
Kyllästymiseen asti kysyn nyt silti: mitä sitten? Toivoisin, että joku naiseton mies havahtuisi itse kysymään sitä. Huomaisi, että keisarilla ei ole vaatteita eli samaa teoria jankutetaan ja jankutetaan, mutta siinä kaikki. Kysyisi, että "Mitä tämä siis tarkoittaa minun kannaltani?"
Sinulla ja monella muullakin ongelma tuntuu olevan vain siinä taso-sanassa, vaikka tunnustatte ja tunnistatte kyseisen ilmiön olemassolon ihan täydellisesti. Mikä siinä sanassa on niin pelottavaa, miksei sitä voi käyttää?
Voi jeesusmaaria.. kun juuri sanoin, että se pelkistää liikaa. Ihminen ei ole kutistettavissa yhdeksi tasonumeroksi. Voidaan toki käyttää sitä sanaa jos halutaan käydä keskustelua yksinkertaisilla termeillä, mutta en ymmärrä mitä vikaa on sanassa haluttavuus. Miksi pitää väen vängällä sanoa, että toiset ovat tasokkaampia kuin toiset sen sijaan, että sanoisi, että toiset ovaat halutumpia kuin toiset?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo satoja vuosia ennen kuin mistään tasoteorioista oltiin edes puhuttu, ihmiset mittailivat itsejään ja toisiaan ja miettivät, että "riitänköhän minä tuolle?" tai "olenko minä tarpeeksi kaunis tuolle?" jne.
Todellisuus on aina ollut olemassa. On aina ollut kauniimpia ja rumempia ihmisiä, menevämpiä, sosiaalisempia, rohkeampia, rikkaampia jne jne.
Osa surkimuksista tietysti elää tuollaisen jatkuvan negatiivisen ajattelun mukaan. Sitten on ne normaalit, jotka ihastuvat niihin, joihin sattuvat ihastumaan ja tekevät aloituksen tätä ihmistä kohtaan. Joskus onni on myötä ja joskus ei.
Ihan turha miettiä omassa päässään "riitänkö tuolle?" ennen kuin mitään on edes tapahtunut. Koska ei ole mitään kaavaa, jonka mukaan ihmiset ihastuvat, niin on aivan turha kuvitella näkevänsä toisen ihmisen sisimpään.
Harvemmin kukaan tietoisesti ajattelee että riitänkö tuolle, se prosessi tapahtuu alitajuisesti koska meillä jokaisella on sisäsyntyinen käsitys omasta tasostamme. Emme siis edes lähesty sellaisia jotka ovat selkeästi eri tasoa ja hakeudumme omankaltaistemme seuraan.
Sitten taas päästään näihin tapauksiin, jossa kadunkulman spuge (tai ainakin sellaista muistuttava) ryhtyy pokaamaan nättiä kassatyttöä tai hevari lähestyy sporttista naista.
Ja tuo nyt taas on ihan ympäripyöreän sisällötöntä käsienheiluttelua. Mikä on omankaltainen? Saman ikäinen? Samanlainen koulutustaso? Sama sukupuoli? Samanlainen persoonallisuustyyppi? Sama harrastus? Yhtä älykäs? Jaettu puoluekanta? Sama asuinseutu? Samanväriset hiukset ja silmät?
Ei. Yksinkertaisesti ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikkaisin ettei näistä tasoteoreetikoista kukaan ole joskaan kokenut kemiaa, sen verran hakoteillä tuntuvat olevan.
Minä olen monien mielestä kaunis nainen (elätin itseni vuosia mallintöillä) mutta ainoa mies jonka kanssa ikinä olen kokenut jalat alta vievää kemiaa oli itseäni lyhyempi, hieman tanakka kaljupää. Voi luoja mikä mies. Valitettavasti meistä ei tullut loppuelämän paria mutta ihanat muistot jäi.
Ei tietenkään ole. Tasoteorioihin hurahtaminen edellyttää erittäin pinnallista, täysin tunnetaidotonta mielenlaatua. Maailmansa on mekaaninen ja rationaalinen, ihmiset toisilleen vain hyödykkeitä. Heille rakkaus on tuntematon asia tai he käsittävät sen hyvin kapea-alaisesti kiintymyksen ja hyödyn fuusioksi. Melkein poikkeuksetta tuntuvat olevan miehiä, joilla on erikoinen käsitys itsestään, naisista ja maailmasta niin, että he kokevat olevansa paremmasta päästä yksilöitä ja siksi etuoikeutettuja saamaan ansaitsemaansa, yleensä erittäin kauniiden naisten p i l l u a. Kun tämä ei jännä kyllä toteudukaan, niin joko katkeroituvat kehittäen naisvihaa tai alkavat etsiä syytä itsensä ulkopuolelta esim. ylirationalisoimalla pariutumisasioita, tai molempia. Ylipäänsä taipumus asettaa asioita ja ihmisiä paremmuusjärjestykseen on piirre, joka liittyy narsistisiin, psykopaattisiin ja muutoin tunne-elämän, empatian ja ihmissuhdetaitojen suhteen kieroutuneisiin luonteenpiirteisiin tai sairauksiin.
Ei tasojen tunnustaminen tarkoita, etteikö olisi ihan normaali tunne-elämä. Se on vain yksi elämän tosiasioista, jonka jotkut meistä joutuvat kokemaan karulla tavalla ja toiset taas liukuvat sen ohi onnellisen tietämättöminä.
Eihän kaikki samalla tasolla olevat sovi toisilleen automaattisesti, vaan siinä tarvitaan sitä rakkauspuolta ja kemiaa ihan normaalisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"juttu luisti hyvin ja oli kivaa, mutta kumpikaan meistä ei tuntenut kemiaa"
Eli kumpikaan ei viehättynyt toisen ulkonäöstä. Ilman sopivaa ulkonäköä ei ole "kemiaa".
Mulla on takana yli 70 treffit naisten kanssa ja sanoisin että tärkein määrittävä tekijä kiinnostuksen syntymisessä on edelleenkin tasoteoria ilman poikkeuksia. Jos katson omia muistiinpanoja kaikista näistä treffeistä niin voin huomata hyvin selkeästi että juuri ne matalatasoisimmat naiset olivat eniten kiinnostuneita. Mitä heikompi ulkonäkö naisella niin sitä varmemmin sieltä tulee tekstari treffien jälkeen että voidaanko nähdä uudestaan ja toisinpäin vaikka naisen kanssa olisi kemiaa niin aina sieltä tulee pakit heti tai myöhemmin jos hän näyttää hyvältä.
100% juuri näin. Mulla takana treffit noin 35 eri naisen kanssa viimeisen kolmen vuoden ajalta, ja omat kokemukset vahvistaa täysin ja ilman poikkeuksia ton mitä kirjoitit.
Mitä heikompi ulkonäkö naisella oli -> sitä varmemmin häneltä tuli pian treffien jälkeen viestiä kuinka kivaa oli ja että olisi mukava nähdä uudestaan.
Naisen tulkinta: Mitä rohkeampi, ystävällisempi, kohteliaampi, tasapainoisempi, sinusta viehättyneempi, seurassasi viihtyneempi nainen oli - sitä varmemmin tuli kiitokset yhdessä vietetystä ajasta ja toive nähdä uudelleen.
Ehkä ne kaunottaret vaativat seuraltaan enemmän, kuka mitäkin enemmän? Yksi haluaa hauskempaa, toinen sosiaalisempaa, kolmas rikkaampaa, neljäs tajunnanräjäyttävää kokemusta. Ehkä hekin tekevät muistiinpanoja miehistä?
Erikoista tässä on se, että himo syttyy vain naisiin, joita ei kiinnosta. Kaikki muut ovat rumia.
Ehkä kauniilla naisilla on niin paljon kokemusta miehistä, että he erottavat jyvät akanoista jo ensimmäisillä treffeillä?
Ehkä vaatimattomamman näköiset naiset pystyvät helpommin hyväksymään miehen sellaisena kuin hänen luonteensa on? Toisaalta jos kaunis nainen on lähtenyt treffeille, ulkonäkö on vastannut hänen odotuksiaan tasoteorian mukaan. Mikä treffeillä muuttui, miksi miehen odotettu taso putosi nollille? Romahtiko ulkonäkö, johon kiinnostus kohdistui ensin? Vai totesiko nainen, että miehen luonne ei ollutkaan kiva (hänelle itselleen, vai tasoteorian mukaan)? Huomasiko nainen, että hän ei oikeasti kiinnostanut miestä, vaan miestä kiinnosti enemmän uusi merkki tukkimiehen kirjanpidossa?
Yhden miestyypin mielestä naisen heikkous ja osoitus huonosta tasosta on ilmeisesti se, että kelpaa naiselle, ja nainen viihtyy hänen seurassaan? Naisena todellakin viehätyn miehestä, jonka itsetunto on edes vähän parempi. Enkä halua olla yksi muiden joukossa.
Lukiessa tuli jo myötähäpeä. Hirveä määrä tekstiä, mutta ei juuri mitään substanssia. Tämä on malliesimerkki siitä kun ei kyetä hyväksymään erittäin yksinkertaista, toistuvaa syy-seuraus suhdetta, vaan esitetään aivan käsittämättömän epäloogisia, kierteleviä ja kaartelevia vaihtoehtoisia teorioita ilmiölle.
Tässä nyt totuus kaikille joilla suomut silmillä:
Ne epäviehättävät naiset näki että eivät todennäköisesti saa parempaakaan miestä, joten olivat heti itse aktiivisia treffien jälkeen päästäkseen jatkoon. Kauniit sen sijaan tiesivät että heillä on paljon vaihtoehtoja, joten eivät kokeneet tarvetta itse olla aktiivisia.
Mysteeri ratkaistu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo satoja vuosia ennen kuin mistään tasoteorioista oltiin edes puhuttu, ihmiset mittailivat itsejään ja toisiaan ja miettivät, että "riitänköhän minä tuolle?" tai "olenko minä tarpeeksi kaunis tuolle?" jne.
Todellisuus on aina ollut olemassa. On aina ollut kauniimpia ja rumempia ihmisiä, menevämpiä, sosiaalisempia, rohkeampia, rikkaampia jne jne.
Osa surkimuksista tietysti elää tuollaisen jatkuvan negatiivisen ajattelun mukaan. Sitten on ne normaalit, jotka ihastuvat niihin, joihin sattuvat ihastumaan ja tekevät aloituksen tätä ihmistä kohtaan. Joskus onni on myötä ja joskus ei.
Ihan turha miettiä omassa päässään "riitänkö tuolle?" ennen kuin mitään on edes tapahtunut. Koska ei ole mitään kaavaa, jonka mukaan ihmiset ihastuvat, niin on aivan turha kuvitella näkevänsä toisen ihmisen sisimpään.
Harvemmin kukaan tietoisesti ajattelee että riitänkö tuolle, se prosessi tapahtuu alitajuisesti koska meillä jokaisella on sisäsyntyinen käsitys omasta tasostamme. Emme siis edes lähesty sellaisia jotka ovat selkeästi eri tasoa ja hakeudumme omankaltaistemme seuraan.
Sitten taas päästään näihin tapauksiin, jossa kadunkulman spuge (tai ainakin sellaista muistuttava) ryhtyy pokaamaan nättiä kassatyttöä tai hevari lähestyy sporttista naista.
Ja tuo nyt taas on ihan ympäripyöreän sisällötöntä käsienheiluttelua. Mikä on omankaltainen? Saman ikäinen? Samanlainen koulutustaso? Sama sukupuoli? Samanlainen persoonallisuustyyppi? Sama harrastus? Yhtä älykäs? Jaettu puoluekanta? Sama asuinseutu? Samanväriset hiukset ja silmät?
Ei. Yksinkertaisesti ei.
Niin, kaipa se "omankaltainen" on ihan subjektiivinen kokemus. Voi olla että se spuge ihan oikeasti kokee että se kassatyttö on hänenkaltaisensa ja heillä voisi olla jotain yhteistä, muutakin kuin että molemmat ovat ihmislajin edustajia. Mistäs minä tiedän. Mutta se kassatyttö voi olla asiasta vähän toista mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat kokemukseni vastaavat kyllä aika hyvin muutaman tähän ketjuun kommentoineen miehen kokemuksia. Kemia on itselleni lähes yksinomaan toisen ulkonäöstä viehättymistä, elekieli, pukeutuminen, maneerit jne saattavat sitten voimistaa tuota tuntemusta tai vähentää sitä. Jos olen kokenut jonkun naisen ulkoisesti erityisen viehättäväksi, nainen ei ole tuntenut minua kohtaan mitään lähes poikkeuksetta. Jos taas olen kokenut naisen hyvin vaatimattoman näköiseksi, nainen on todennäköisemmin ollut kiinnostunut minusta. Voi olla, että kemia on paljon monitahoisempi juttu kuin itse ymmärrän, mutta usein tuntuu kuitenkin siltä, että naiset mystifioivat sitä aivan liikaa.
Ap
Kaikki miehet ovat samaa mieltä tästä vaikka naiset eivät myönnä noin käyttäytyvänsä, ehkä eivät tiedosta omaa ulkonäön tasoa tai aliarvioivat miesten tason..
Ok. Ja mitä sitten? Haluat puhua kemian sijaan tasoista, ok. Minulla on miehelle tasan kaksi tasoa: herättää kiinnostuksen (johon yleensä sisältyy kemioiden kohtaaminen) tai ei herätä kiinnostusta. Oman ulkonäköni tasolla ei ole siihen mitään merkitystä. En pysty kuvittelemaan tilannetta, jossa määrittelisin (tai käyttäisin ulkopuolisten tekemää määritelmää) oman ulkonäköni ja sen perusteella alkaisin etsiä vastinkappaletta. Ei, vaan jos en olisi kohdannut miestä, johon ihastuin ensisilmäyksellä, olisin sinkku. Ja uskallan väittää, että lähes kaikki naiset ajattelevat samalla tavalla. Ihan ilman mitään aukikirjoitettuja tasoja, joiden mukaan heidän kuuluisi swaippailla ja treffailla ja ryhtyä suhteeseen.
Parisuhde kun on edelleen ihan vapaaehtoista, yksinkin saa olla, ellei kohtaa ihmistä johon rakastuu.
Tässä ketjussa on useampi "volyymideittailija" -mies kuvannut samaa ilmiötä: mitä epäviehättävämpi se tavattu nainen oli, sitä todennäköisemmin ko. nainen laittoi treffien jälkeen viestiä tälle miehelle pyytäen uutta tapaamista.
Eli jos näitä miehiä uskomme, niin naisen omalla ulkonäöllä näyttäisi olevan valtava vaikutus naisen miestä kohtaan kokemaan kiinnostukseen.
No jos noin on, niin mitä se tarkoittaa miesten kannalta?
Jos se noin on, niin se tarkoittaa että miehen kannattaa maksimoida ulkonäkönsä menestyäkseen parisuhdemarkkinoilla ja saadakseen parhaan mahdollisen parin itselleen:
-salille mars
-vaatetus kuntoon
-ihonhoito kuntoon
-hiukset kuntoon (fina/mino)
-jopa plastiikkakirurgia käyttöön, ääritapauksissa(Tai sitten vaihtoehtoisesti voi odottaa että se kemia tulee ja pelastaa 🙂)
Miehen on äärimmäisen hankalaa nostaa tasoansa koska miehen taso muodostuu naamasta, pituudesta ja tietynlaisesta luonteesta ja korkeasta statuksesta, kaikista ei voi tulla lääkärijuristilentäjiä.
Kropan parantaminen ym on melkeinpä hukattua aikaa jos sen tekee naisia varten.
Niinpä. Ja niinhän se on, että vain ja ainoastaan lääkärijuristilentäjät ovat parisuhteessa. Sinunkaan tuttavapiiriisi, sukulaisiisi, naapureihisi, työkavereihisi jne ei kuulu yhtään tavallista miestä, jolla olisi tyttöystävä tai puoliso, eikö totta?
Veikkaanpa edelleen että näille miehille, jotka valittavat kun vain "huipputason miehet" pariutuvat, kelpaa itselleen vaan ne kaikkein tavoitelluimmat naiset, joilla ottajia on ihan liiaksi asti.
Eli huipputason miehille huiputason naiset.
Tasoteoria olikin totta.
Kummasti se menee aina niin että tasot kiistetään, mutta jos mies haaveilee itseään tasokkaammasta naisesta, naiset ovat välittömästä huomauttamassa että kannattaisi katsella oman tasoisiaan.
Se ei tee tasoteoriasta totta, että yltiöpinnalliset kilipäät parveilevat sankoin joukoin huippukauniiden naisten ympärillä, vaikka on selkeetä, että suurin osa näistä on tälle täysin yhdentekeviä.
"Aina" - mihin tilastofaktaan tämä väittämä perustuu?
Mutta se tekee että kauniin naisen valinta on joku niistä komeista miehistä, ei suinkaan ruma mies.
Eikä nainen nyt yllättäin valitsekaan rahan/statuksen perusteella, kuten täällä on usein väitetty?
LMS = looks, money, status.
Oletko huomannut että pariskunnissa joissa mies on esimerkiksi rumempi tai/ja reippaasti vanhempi, mies on hämmästyttävän usein rahakas?
Pääpointti oli että yritit taas hakea sitä keistä miehistä nainen ei kiinnostu (nainen ei kiinnostunut komeasta miehestä =tasoteoria ei ole totta). Se on yksi ja sama, jos nainen kuitenkin kiinnostuu jostain muusta komeasta miehestä.
Sinun on ihan turha miettiä, onko ”tasoteoria” totta, koska totta on se, ettei koko teoriaa edes ole olemassa. Olematon harvoin on totta.
Kyse on mielipiteestä. Ei teoriasta.
Jo satoja vuosia ennen kuin mistään tasoteorioista oltiin edes puhuttu, ihmiset mittailivat itsejään ja toisiaan ja miettivät, että "riitänköhän minä tuolle?" tai "olenko minä tarpeeksi kaunis tuolle?" jne.
Todellisuus on aina ollut olemassa. On aina ollut kauniimpia ja rumempia ihmisiä, menevämpiä, sosiaalisempia, rohkeampia, rikkaampia jne jne.
Ja tämä on juuri se asia, jonka jokainen oppii jo päiväkodissa. Toiset ovat suositumpia kuin toiset. Ihmisen tasosta se ei kerro mitään ja siksi tasoteoria on onneton pelkistys, joka ei huomioi edes niin olennaista asiaa kuin ikää. Mutta saahan sitä suosiota/haluttavuutta/kauneutta/komeutta tasoksikin nimittää.
Kyllästymiseen asti kysyn nyt silti: mitä sitten? Toivoisin, että joku naiseton mies havahtuisi itse kysymään sitä. Huomaisi, että keisarilla ei ole vaatteita eli samaa teoria jankutetaan ja jankutetaan, mutta siinä kaikki. Kysyisi, että "Mitä tämä siis tarkoittaa minun kannaltani?"
Sinulla ja monella muullakin ongelma tuntuu olevan vain siinä taso-sanassa, vaikka tunnustatte ja tunnistatte kyseisen ilmiön olemassolon ihan täydellisesti. Mikä siinä sanassa on niin pelottavaa, miksei sitä voi käyttää?
Minä en ole se keneltä kysyit mutta vastaan omasta puolestani. Uskon, että ollaan siinä samaa mieltä, että on piirteitä, jotka viehättävät useita naisia - mutta naiset kyllä siitä huolimatta aidosti viehättyvät niistä tavallisen näköisistä miehistä, jotka eivät ole laatikkoleukalentäjäkirurgeja. Varmasti on naisia, jotka haluavat hyvät ulkoiset kulissit ja ovat riippuvaisia miehen toimeentulosta, mutta kun on miljoonittain naisia, jotka käyvät kuumana tavallisiin pertteihin, niin on loukkaavaa, kun joku väittää, että et saanut tasokkaampaa. Minä olen aina seurustellessani kuvitellut, että minulla on käynyt uskomaton tuuri kun olen saanut juuri sen kenet halusin, enkä todellakaan ole tyytynyt mihinkään. Ja suhteen jälkeen olen ihmetellyt, mitä miehessä oikein näinkään.
Esimerkiksi ystävilläni on kullakin oma miesmakunsa, eikä se ole sama kuin minulla. Samoin ystävät näkevät minun kumppaneissani minun makuuni tyypillisiä piirteitä, jotka taas eivät heitä viehätä. Vielä mukaan se tuoksu ja feromonit, joka tulee itsellenikin yllätyksenä, niin silloin miesten luokittelu tasoihin on ihan liian raaka yksinkertaistus.
Sen sijaan uskon, että monet miehet laittavat naiset paremmuusjärjestykseen ja tyytyvät siihen, joka on vähiten huono saatavilla olevista. Olen itse naisena kokenut, että minusta ollaan seurusteluun saakka kiinnostuneita, koska olen perusnätti ja sporttinen tms. mutta mies ei kuitenkaan ole ollut minuun rakastunut. On tylsä joutua sellaiseen suhteeseen, jossa mies on kanssani vain koska ei saanut sitä jolla olisi isommat rinnat ja vaaleat hiukset.
Olisi kyllä mielenkiinnoista kuulla oma tasonsa. Mikä mahtaisi olla kouluarvosanani, ja olisiko se eri miehiltä samansuuntainen. :D
Tietenkin olen tuntenut vetoa ”tavallisen näköiseen” naiseen. Mistään paremmista en osaa sanoa mitään, en pysty sellaiseen paremmuusajatteluun. Ei ihmisiä voi panna järjestykseen eikä ulkonäkö ole mikään merkittävä asia.
En usko että mies voi kokea kemiaa. Tiedän sen kokemuksesta. Kuten hyvin monet muutkin. Tietenkin. En ymmärrä mitä haet nyt kysymyksilläsi.