Eilen esihenkilöni ylensi ja palkitsi minut rivin edessä ja kehui miten merkittävän palkankorotuksen ja bonarit saan. Mutta KATEUS! 😢😢
Minua lähinnä hävettää ja nolottaa, että ylennyksestäni tehtiin jenkkityyliin aikamoinen show (esihenkilö on siis jenkeistä). Tai oikeastaan minun pitäisi hävetä tätä suomalaisten kyvyttömyyttä yhtyä toisen iloon ja onnistumiseen.
Kollegat oli kutsuttu toimistolle "tärkeää tilaisuutta" varten ja moni veti herneen nokkaan, kun tämän takia piti tulla työpaikalle. Sitten on vielä ihan selvästi kateellisia, joiden käytös minua kohtaan muuttui etäisemmäksi.
Oletteko te koskaan kohdanneet kateutta, siis onko joku joskus ollut teille kateellinen?
Kommentit (10)
Ehkä se mitali ja pahvista tehty kruunu, jossa luki "pomo" oli vähän liikaa.
Älä puhu 💩. Kenenkään bonareita ei julkisteta jossain tilaisuudessa. Missään!
Ei täältä mitään mukaan saa. Kuolema lähestyy jokaisella. Katoavaa on ylennykset ja kaikki muu.
Itse en olisi kateellinen sinulle. Mutta jos olet niitä työkavereita jotka omii toisten työn ja keksinnöt ja vie ne pomolle ominaan niin sitten ärsyttäisi kunnolla. Siis tyyliin joku sanoo hyvän idean niin tämä yksi pyrkyri ryntää kertomaan sen heti pomolle. Ja unohtaa kertoa että oikeastaan se oli työkaveri x joka tämän keksi. Tai jos saadaan iso juttu tehtyä niin pyrkyri ryntää pomon luo selittämään että minä huolehdin asiasta ja nyt se on valmis.
Siis onhan tuollainen nyt aivan hirveää. Minutkin vedettiin kerran työpaikalla osaksi tällaista showta, vaikka tietoisesti välttelin suurinta osaa toimiston henkilöstöstä. Todella alkeellista toimintaa esimieheltä, jos tekee jotakin tällaista
Sitten heräsit kalsarit märkänä :D
Taisi olla oma esinahkahenkilö, jota edestakaisin veivasit. Tervetuloa todellisuuteen.
Kun olin alihankkijan ominaisuudessa läsnä erään ison Suomessa toimivan Tanskalaisen yrityksen syyspäivillä, niin siellä oli palkankorotusten jakaminen ratkaistu jännästi.
Niille jotka olivat palkkansa jälkeenjääneisyydestä käyneet puhumassa, ei suinkaan maksettu lisää liksaa. Tietenkään. Silloinhan olisi pitänyt maksaa muillekin.
Sen sijaan heidän mielensä saatiin taas hyväksi niin, että oli tulostettu A4-kokoisia lappusia, joissa Se-ja-Se oli valittu: TADAA!!! Vuoden Työntekijäksi. Ihan mahtavaa!!!
Minä taputin ihan hulluna, ja olin helvetin iloinen, että olin lähtenyt yrittäjäksi ja omilleni.
Minä sain kerran tälläisessä tilaisuudessa 10e lahjakortin.
vai että semmosta nyt tällä kertaa.