Psykologia 2021

Vierailija kirjoitti:

Näissä keskusteluissa on toisinaan puhuttu siitä, että miten lukiopsyka on hirveän erilaista kuin yliopistopsyka eikä joidenkin mielestä välttämättä edes anna realistista kuvaa psykologiatieteestä. Kiinnostaisi kuulla jotain perusteluja tälle. Nyt tässä pänttäillyt lukiopsykaa yo-kokeita varten, ja avoimessa perusopintoja käyneenä tuntuu että ihan samaa settiähän näissäkin on, mutta tokikaan ei mennä ollenkaan niin syvälle kuin yliopiston kursseissa, ja teksti ehkä välillä vähän palikkaa muutenkin. Mutta silti paljon perusasioita olen oppinut ja mielestäni aika kaukaa haettua sanoa että olis jotenkin ihan eri asioita. Muuttuiko nää kirjat opsin uudistuksen myötä jotenkin merkittävästi vai onko tosiaan jotain radikaalia mitä en nyt vielä tajua, kun en ole perusopintoja pidemmälle päässyt :D

Itse olen toisen vuoden psykologian opiskelija ja voisin kertoa omat näkemykseni yliopisto- ja lukiopsykologian eroista:

1. Lukiossa mennään teoriat läpi ilman kontekstualisointia: teorioita katsotaan tyhjiöissä. Tässä Kohlbergin moraaliteoria ja tässä moraalitasojen vaiheet (lukio). Yliopistossa sen sijaan käydään läpi, miten Kohlberg suuntautui moraalitutkimukseen ja miten maailmanhistorian aika vaikutti siihen, miten Kohlbergin teoria muovasi moraalipsykologiaa ja minkälainen ihmiskäsitys Kohlbergin teoriaan on implisiittisesti sisäärakennettu (ajatus moraalin hierarkkisuudesta, jatkuvuudesta ja universaalisuudesta yms.)

2. Lukiossa psykologian suuntauksia katsotaan ikään kuin ne olisivat toisensa poissulkevia. Lukiossa ajatelleen, että behaviorismin mukaan asia on näin, mutta psykoanalyyttinen psykologia onkin eri mieltä asiasta X yms. Yliopistossa sen sijaan vallitsee uusimman tieteellisen tutkimustiedon paradigma: mitä uusin empiirinen tutkimus sanoo asiasta X, miten johtopäätöksiin ollaa päädytty ja onko tutkimuksissa jotakin puutteita?

3. Tilastollinen osaaminen puuttuu lukiopsykologiasta. Toki lukiossa opitaan, mitä on kokeellinen tutkimus, riippuvat ja riippumattomat muuttujat sekä korrelaatio ja otos mutta siihen se sitten jääkin. Ei esimerkiksi osata kertoa, miten validiteettia tai reliabiliteettia käytännössä mitataan vaikka älykkyystesteissä.

Mitä ihmettä lähtisin opiskelemaan, kun psykologia kiinnostaa, mutta en yksinkertaisesti usko pääseväni sitä koskaan opiskelemaan? Yliopistokoulutus olisi tarkoitus käydä. Saisiko täältä hyviä vinkkejä, alan olla toivoton? :(

Sosiaalipsyka kiinnostaisi mutta on aika epäselvää mitä valmistunut sosiaalipsykologi sitten oikein oikeasti edes tekee.

mitä veikkaatte, pääseekö 135-137 todistuspisteellä ensikertalainen sisälle? vai pitääkö tässä alkaa matikkaa lukea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täähän on täyttä spekulointia, mutta mitä veikkaatte nouseeko todistusvalinnan pisterajat entisestään ensi keväänä? Jos oletetaan että 2021 otetaan 60% todistuksella. Nyt keväällä kumminkin moni kovat paperit kirjottanut pääsi sisään ainereaalirivillä, kun 93% otettiin todistuksella sisään. Lisäks tuntuu että vuosi vuodelta porukka korottelee arvosanojaan yhä enemmän.

Toinen mielenkiintoinen kysymys on se, että pääsevätkö myös "toiskertalaiset" todistuksella? Toivottavasti.

Ei pääse. Sisälle halutaan nimenomaan ensikertalaisia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täähän on täyttä spekulointia, mutta mitä veikkaatte nouseeko todistusvalinnan pisterajat entisestään ensi keväänä? Jos oletetaan että 2021 otetaan 60% todistuksella. Nyt keväällä kumminkin moni kovat paperit kirjottanut pääsi sisään ainereaalirivillä, kun 93% otettiin todistuksella sisään. Lisäks tuntuu että vuosi vuodelta porukka korottelee arvosanojaan yhä enemmän.

Toinen mielenkiintoinen kysymys on se, että pääsevätkö myös "toiskertalaiset" todistuksella? Toivottavasti.

Ei pääse. Sisälle halutaan nimenomaan ensikertalaisia. 

Mistä muka tiedät, että ei? Korona voi jyllätä vielä ensi keväänäkin ja peruste isolle todistusvalintakiintiölle saattaa olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täähän on täyttä spekulointia, mutta mitä veikkaatte nouseeko todistusvalinnan pisterajat entisestään ensi keväänä? Jos oletetaan että 2021 otetaan 60% todistuksella. Nyt keväällä kumminkin moni kovat paperit kirjottanut pääsi sisään ainereaalirivillä, kun 93% otettiin todistuksella sisään. Lisäks tuntuu että vuosi vuodelta porukka korottelee arvosanojaan yhä enemmän.

Toinen mielenkiintoinen kysymys on se, että pääsevätkö myös "toiskertalaiset" todistuksella? Toivottavasti.

Ei pääse. Sisälle halutaan nimenomaan ensikertalaisia. 

Mistä muka tiedät, että ei? Korona voi jyllätä vielä ensi keväänäkin ja peruste isolle todistusvalintakiintiölle saattaa olemassa.

Erona on se, että viime keväänä tilanne tuli yllättäen. Nyt tiedetään jo, että korona saattaa olla päällä. Voidaan nostaa todarikiintiötä, mutta siihen päästetään vain ensikertalaiset. Niitäkin riittää nyt runsaasti hyvillä papereilla, koska syksyllä jo mentiin noin paljon korottamaan ja keväällä lisää.

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmettä lähtisin opiskelemaan, kun psykologia kiinnostaa, mutta en yksinkertaisesti usko pääseväni sitä koskaan opiskelemaan? Yliopistokoulutus olisi tarkoitus käydä. Saisiko täältä hyviä vinkkejä, alan olla toivoton? :(

Sosiaalipsyka kiinnostaisi mutta on aika epäselvää mitä valmistunut sosiaalipsykologi sitten oikein oikeasti edes tekee.

Älä etukäteen, että pääse, silloin et varmasti pääse. Etenkin kun hakuvaatimuksia ei ole vielä edes julkaistu.

Mieti, mikä psykassa kiinnostaa, mitä haluaisin tehdä työksesi ja missä muussa opinnossa näitä teemoja on. Esim. kasvatustieteiden puolelta erityispedagogiikasta pääsee auttamisammattiin, yleisestä ja aikuiskasvatustieteestä organisaatioiden pariin, kuten myös sosiaalipsykologiasta. Näillä tulevaisuuden työtehtäviä voisi olla HR, valmennus, koulutus  ja kaikki generalistialojen työt. Toisaalta täsmälleen samoihin voi päästä vaikka kauppatieteiden puolelta.

Eka työpaikka joko sanelee uran useammaksi vuodeksi tai sitten vaihtaa vähän kerralla toisenlaiseen. Myös hyvin radikaalit suunnanmuutokset ovat täysin mahdollisia ja sallittuja.

Te sitten ihmisiä autatte?

Siitä tlee vaan todella epäoikeudenmukaista, jos vain ensikertalaiset pääsevät todistuksella, ja muut saavat kokeen johon ei voi valmistautua. Itsekin olisin ensikertalainen, jos olisin jättänyt vanhan tutkintoni kesken - typerää, että valmistumisesta sakotetaan.

Poika psykologiaa pakottaa, perkeleen psykologia päähän painaa. Pian puut pudottavat lehdet

Vierailija kirjoitti:

Näissä keskusteluissa on toisinaan puhuttu siitä, että miten lukiopsyka on hirveän erilaista kuin yliopistopsyka eikä joidenkin mielestä välttämättä edes anna realistista kuvaa psykologiatieteestä. Kiinnostaisi kuulla jotain perusteluja tälle. Nyt tässä pänttäillyt lukiopsykaa yo-kokeita varten, ja avoimessa perusopintoja käyneenä tuntuu että ihan samaa settiähän näissäkin on, mutta tokikaan ei mennä ollenkaan niin syvälle kuin yliopiston kursseissa, ja teksti ehkä välillä vähän palikkaa muutenkin. Mutta silti paljon perusasioita olen oppinut ja mielestäni aika kaukaa haettua sanoa että olis jotenkin ihan eri asioita. Muuttuiko nää kirjat opsin uudistuksen myötä jotenkin merkittävästi vai onko tosiaan jotain radikaalia mitä en nyt vielä tajua, kun en ole perusopintoja pidemmälle päässyt :D

Oon itse asiassa miettinyt tätä samaa! Opiskelen siis 3. vuotta psykaa. Mun mielestä on vähän liioiteltua sanoa, että lukion psyka ei anna realistista kuvaa psykologiatieteestä. Voisin kuitenkin vähän spekuloida, mitä siinä taustalla vois olla, kun näin sanotaan. Luulen, että tällä kommentoinnilla halutaan jotenkin tuoda esiin sitä, että lukiopsyka voi pahimmillaan olla todella mustavalkoistavaa ja asioita yksinkertaistavaa. Koen kuitenkin itse, että sain lukiosta aivan todella hyvän pohjan yliopisto-opintoihin psykan osalta, ja iso kiitos kuuluu myös hyvälle ja innostavalle opettajalle, joka opetti yhdistelemään tietoa ja teemoja toisiinsa.  Olen siis yliopisto-opinnoissa huomannut oppineeni jo lukiossa joitain sellaisia asioita tai käsitteitä, jotka ovat tulleet yliopistossa muille uusina. En siis voi allekirjoittaa, että lukiopsyka olis jotain ihan kaukana realiteeteista olevaa hömppää.

Lukiossa psykaa opiskellaan n. 3 vuotta 5-10 kurssin verran lukion tarjonnasta riippuen, ja jokaisen kurssin materiaalina on tavallisesti yksi oppikirja (n. 100-200s). Yliopistossa psykaa opiskellaan n. 5,5 vuotta n. 50 kurssin verran, ja jokaisen kurssin materiaalina on tavallisesti yksi (joskus kaksi) pääteos(ta) (n. 300-500s) ja lisäksi kurssiin liittyviä ajankohtaisia ja tuoreita tutkimusartikkeleita. Mikäli kurssin suorittaa itsenäisesti esseenä, lähdekirjallisuutta tulee näiden lisäksi luettua vielä lähes tuplasti lisää. On siis varmaan aika selvää, että yliopistossa siihen psykaan mennään syvemmälle, ja asioita oppii tarkastelemaan tarkoituksenmukaisemmin monista eri näkökulmista. Tästä lähdeviidakosta ja lähdekritiikin ja -viittaamisen opettelusta voi sitten lieveilmiönä syntyä olo siitä, että lukiossa "kaikki oli niin selkeää ja yksinkertaista", kun lähteitä oli yksi (kurssin oppikirja), ja lähteessä asiat ilmaistiin selkeästi ja jopa hieman yksinkertaistaen.

Yliopistossa myös edellytetään akateemista kirjoitustyyliä, johon asianmukaiset lähdeviittaukset kuuluvat. Lukiossa sai spekuloida ja assosioida aika paljon vapaammin ja luovemmin, kunhan jonkin aasinsillan löysi asioiden välille. Yliopistossa sillä taas on enemmän väliä, että onko se aasinsilta saanut tukea jo tutkimuksissa, kuinka monta tutkimusta sen sillan olemassaoloa puoltaa, minkälaisia puutteita sen sillan tutkimuksiin liittyy jne. Yliopistossa liikutaan siis enemmän sillä episteemisellä "mitä tieto on" -tasolla, kun taas lukiossa tiedot, teoriat ja käsitteet esitetään lähes poikkeuksetta faktoina ja tosina, ja se tiedon kyseenalaistaminen on enemmänkin sivulauseessa tapahtuvaa ja poikkeuksellista. Tämä kaikki tosin lukiopsykalle sallitakoon, sillä sen tarkoituskin on antaa yleissivistävä käsitys psykologiasta ja sen osa-alueista, ei valmistaa psykologiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näissä keskusteluissa on toisinaan puhuttu siitä, että miten lukiopsyka on hirveän erilaista kuin yliopistopsyka eikä joidenkin mielestä välttämättä edes anna realistista kuvaa psykologiatieteestä. Kiinnostaisi kuulla jotain perusteluja tälle. Nyt tässä pänttäillyt lukiopsykaa yo-kokeita varten, ja avoimessa perusopintoja käyneenä tuntuu että ihan samaa settiähän näissäkin on, mutta tokikaan ei mennä ollenkaan niin syvälle kuin yliopiston kursseissa, ja teksti ehkä välillä vähän palikkaa muutenkin. Mutta silti paljon perusasioita olen oppinut ja mielestäni aika kaukaa haettua sanoa että olis jotenkin ihan eri asioita. Muuttuiko nää kirjat opsin uudistuksen myötä jotenkin merkittävästi vai onko tosiaan jotain radikaalia mitä en nyt vielä tajua, kun en ole perusopintoja pidemmälle päässyt :D

Oon itse asiassa miettinyt tätä samaa! Opiskelen siis 3. vuotta psykaa. Mun mielestä on vähän liioiteltua sanoa, että lukion psyka ei anna realistista kuvaa psykologiatieteestä. Voisin kuitenkin vähän spekuloida, mitä siinä taustalla vois olla, kun näin sanotaan. Luulen, että tällä kommentoinnilla halutaan jotenkin tuoda esiin sitä, että lukiopsyka voi pahimmillaan olla todella mustavalkoistavaa ja asioita yksinkertaistavaa. Koen kuitenkin itse, että sain lukiosta aivan todella hyvän pohjan yliopisto-opintoihin psykan osalta, ja iso kiitos kuuluu myös hyvälle ja innostavalle opettajalle, joka opetti yhdistelemään tietoa ja teemoja toisiinsa.  Olen siis yliopisto-opinnoissa huomannut oppineeni jo lukiossa joitain sellaisia asioita tai käsitteitä, jotka ovat tulleet yliopistossa muille uusina. En siis voi allekirjoittaa, että lukiopsyka olis jotain ihan kaukana realiteeteista olevaa hömppää.

Lukiossa psykaa opiskellaan n. 3 vuotta 5-10 kurssin verran lukion tarjonnasta riippuen, ja jokaisen kurssin materiaalina on tavallisesti yksi oppikirja (n. 100-200s). Yliopistossa psykaa opiskellaan n. 5,5 vuotta n. 50 kurssin verran, ja jokaisen kurssin materiaalina on tavallisesti yksi (joskus kaksi) pääteos(ta) (n. 300-500s) ja lisäksi kurssiin liittyviä ajankohtaisia ja tuoreita tutkimusartikkeleita. Mikäli kurssin suorittaa itsenäisesti esseenä, lähdekirjallisuutta tulee näiden lisäksi luettua vielä lähes tuplasti lisää. On siis varmaan aika selvää, että yliopistossa siihen psykaan mennään syvemmälle, ja asioita oppii tarkastelemaan tarkoituksenmukaisemmin monista eri näkökulmista. Tästä lähdeviidakosta ja lähdekritiikin ja -viittaamisen opettelusta voi sitten lieveilmiönä syntyä olo siitä, että lukiossa "kaikki oli niin selkeää ja yksinkertaista", kun lähteitä oli yksi (kurssin oppikirja), ja lähteessä asiat ilmaistiin selkeästi ja jopa hieman yksinkertaistaen.

Yliopistossa myös edellytetään akateemista kirjoitustyyliä, johon asianmukaiset lähdeviittaukset kuuluvat. Lukiossa sai spekuloida ja assosioida aika paljon vapaammin ja luovemmin, kunhan jonkin aasinsillan löysi asioiden välille. Yliopistossa sillä taas on enemmän väliä, että onko se aasinsilta saanut tukea jo tutkimuksissa, kuinka monta tutkimusta sen sillan olemassaoloa puoltaa, minkälaisia puutteita sen sillan tutkimuksiin liittyy jne. Yliopistossa liikutaan siis enemmän sillä episteemisellä "mitä tieto on" -tasolla, kun taas lukiossa tiedot, teoriat ja käsitteet esitetään lähes poikkeuksetta faktoina ja tosina, ja se tiedon kyseenalaistaminen on enemmänkin sivulauseessa tapahtuvaa ja poikkeuksellista. Tämä kaikki tosin lukiopsykalle sallitakoon, sillä sen tarkoituskin on antaa yleissivistävä käsitys psykologiasta ja sen osa-alueista, ei valmistaa psykologiksi.

Mutta varmaankin osa lukiopsykan vähättelystä liittyy juuri tähän, ja myös sen tajuamiseen, että ei täällä yliopistossa opiskella enää pelkästään jotain jo ratkaistuja asioita ja teorioita, vaan niiden vahvistumisessa ja luomisessa ollaan myös itse osallisina. Kaikki tutkimus ei myöskään ole sitä perustutkimusta, vaan kun mennään syvemmälle itse asiaan, niin tutkitaan myös syvemmällä tasolla (soveltavammin) erilaisia yksityiskohtia ja asian osia. Yliopistossa tutkimusartikkeleita lukiessa suurin osa artikkeleista on nimenomaan tutkimusartikkeleita, ei katsausartikkeleita tai meta-analyyseja. Näiden tutkimusten ja perusteosten pohjalta jää opiskelijan omalle vastuulle tehdä synteesi tiedosta ja pureskella itse se kokonaisvaltainen käsitys, kun taas lukiossa se annetaan vähän valmiina, ja opiskelijan tehtävä on toki sisäistää, ymmärtää ja opetella se tieto, mutta sitä ei joudu samalla tavalla itse kasaamaan kuin yliopistossa. 

Tällaisia ajatuksia mulla tuli tästä! Mut haluun kuitenkin loppuun vielä sanoa, että oon itse tosi iloinen omista lukiopsykavuosista ja -opiskeluista, ne on auttaneet paljon, ja erityisesti verkkokurssien (tabletkoulu) laatu on tosi korkea, sillä ajankohtaista ja tuoretta tietoa ja esimerkkejä on helppo linkittää varsinaisen oppimateriaalin tueksi. Eli kyllä se lukiopsykankin opiskelu kannattaa, mutta toki välivuosina jos ei oo menossa kirjoittamaan, niin suosittelen kyllä ennemmin perus- tai aineopintoja, niin on sitten sisäänpääsyn jälkeen vähän helpompaa.

Ajattelin nyt päntätä tilastoa joten kysyisin mitkä kappaleet on tärkeimmät tilastollisten menetelmien perusteet-kirjasta 🙂

Vierailija kirjoitti:

Ajattelin nyt päntätä tilastoa joten kysyisin mitkä kappaleet on tärkeimmät tilastollisten menetelmien perusteet-kirjasta 🙂

https://yle.fi/uutiset/3-11596943

Uusin tieto tietysti! Ei sitä kirjoista voi löytyä:-D

Millonkohan tulee valintaperusteet ensi vuodelle? Lääkikseen tuli jo. Onko ne yleensä tulleet lokakuun vai marraskuun lopulla, en jotenkin muista yhtään vaikka hakenut jo kahdesti :D

Vierailija kirjoitti:

Millonkohan tulee valintaperusteet ensi vuodelle? Lääkikseen tuli jo. Onko ne yleensä tulleet lokakuun vai marraskuun lopulla, en jotenkin muista yhtään vaikka hakenut jo kahdesti :D

Ja kukakohan ne asiat sinne on valinnut?

Siis aiotteko lukea jotakin ihan vaan siksi että pääsette lukemaan sitä lisää ja oppimaan saman ulkoa????

http://koti.netplaza.fi/~paula/2017/2401.htm

Aika masentavaa: oikeustieteessä, kauppatieteessä ja lääkiksessä kaikki todistuspaikat on varattu ensikertalaisille. En tajua miten näin syrjivä valintatapa voi olla edes laillinen...

Varsinkin, kun yhtenä vuonna sitten otetaan täysin varottamatta todistuksella...Ja miksi ihmeessä kesken jääneestä tutkinnosta (ennen 2014 aloitettu) saa ensikertalaisen oikeudet ja valmistumisesta rankaistaan?

Jos lähtisit avoimeen lukemaan psykaa, haaveena päästä väylään, niin miten homma käytännössä etenee jos taustalla vaan peruskoulupohja?

Onko ihan turhaa edes haaveilla moisesta?

Vierailija kirjoitti:

Jos lähtisit avoimeen lukemaan psykaa, haaveena päästä väylään, niin miten homma käytännössä etenee jos taustalla vaan peruskoulupohja?

Onko ihan turhaa edes haaveilla moisesta?

Avoimen väylä käsittääkseni (toistaiseksi?) on ainoastaan Jyväskylän yliopistolla ja vain Psykologian filosofian linjalle (ei psykologin toimintaan pätevyyttä). Korjatkaa, saatan olla väärässä. Parasta tietoa saisi toki jos ottaa yhteyttä yliopiston esim netin kautta ja kysyy.