Psykologia 2021
Tervetuloa traditionaaliseen, legendaan jo syntyessään, Vauvan Psykologia 2021 -ketjuun!
Täällä puhutaan hakemisesta opiskelemaan psykologiaa yliopistoon, ei vauvoista eikä kehityspsykologiasta.
Psykologiaa voi opiskella Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyäskylässä ja Joensuussa sekä ruotsiksi Åbo Akademissa.
Helsingissä on lisäksi psykologiksi valmistava maisterihaku, johon on hakukelpoinen alemmalla korkeakoulututkinnolla ja psykologian perus- ja aineopinnoilla.
Jyväskylässä on lisäksi avoimen väylä filosofian maisteriksi pääaineena psykologia. Siitä ei pätevöidy psykologiksi, mutta pääsee tutkijaksi, opettajaksi, HR:ään tai konsultiksi.
Tutustu avoimien yliopistojen tarjontaan! Joensuun avoimesta löytyy työ- ja organisaatiopsykologia sekä oikeuspsykologia.
Psykologia on lääkiksen jälkeen yksi vaikeimmista aloista päästä sisään, vaikeampi kuin oikis tai kauppis. Todistusvalinnassa saa pisteitä 5 aineesta: psykologia, äidinkieli, matematiikka, kieli, muu reaali. Eniten pisteitä reaalissa antaa fysiikka, vähiten terveystieto. Vanhanmallisesta yleisreaalista ei saa yhtään pistettä.
Vuoden 2020 todistusvalinna pisterajat toukokuussa (70 % kiintiö, ei sisällä lisäpaikkoja, ensikertalaiset, max 157,9 p):
Helsinki: 140,9
Turku: 135,6
Tampere: 135,6
Jyväskylä: 131,9
Joensuu: 129,1
130 pistettä saa E-rivillä, jossa pitkä matikka. Helsinkiin tarvittiin 2-3 L.
Pääsykokeessa on tyypillisesti (ei kevät 2020, vaikka tarkoitus oli) vaadittu vahvaa tilastomenetelmien osaamista.
Vanhoja pääsykoekirjoja:
- Nummenmaa, L. Holopainen, M. & Pulkkinen, P., Tilastollisten menetelmien perusteet.
- Nummenmaa, L., Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät
- Karjalainen, L., Tilastotieteen perusteet
Vanhoja valintakokeita (loogista päättelyä myös logopediassa ja tietojenkäsittelytieteessä)
https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/yhteishaku/tietoa-valintakokei…
Tärkeitä / usein esiintyviä linkkejä
Yhteisvalinnan tiedotussivu
https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/psykologian-yhteisvalinta/
Lisäpaikkoja vuodelle 2021
https://www.psykologilehti.fi/psykologi/tyo/kymmenia_lisaaloituspaikkoj…
Todistuksen pisteytys
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-o…
VIPUNEN (hakijamäärät ja valitut)
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Kaikki pisterajat valintatavoittain
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Hakijoiden ja sisäänpäässeiden ylioppilastutkintomenestys
graafinen
https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiYzYwOWYyOWMtNTllZC00MzU1LTk2OWIt…
taulukko
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/K…
valmiiksi analysoituna tekstinä
https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2020/01/20/korkeakoulutukseen-paasseid…
Aikaisempien vuosien ketjuja:
2020 koronakevät ja AMK-valintakoe
https://www.vauva.fi/keskustelu/3496665/psykologia-2020
2019 valintakoeyhteistyövuosi
https://www.vauva.fi/keskustelu/3217889/psykologia-2019
2018 erilaiset kokeet HTT ja J ja J
https://www.vauva.fi/keskustelu/3067511/psykologia-2018
2017 ensimmäinen löytynyt ketju
https://www.vauva.fi/keskustelu/2753394/psykologia-2017-muita-hakijoita
Kommentit (8033)
Oops, jäi teksti puuttumaan.
Pitimäni sanomani, vaatimukset psykoterapiakoulutukseen muuttuvat koko ajan, nytkin uudet vaatimukset ovat julkaistaan kuukauden sisällä. Tällä hetkellä Helsingin yliopistolla psykoterapeuttikoulusvaatimuksiin kuuluu edellä mainittujen lisäksi ulkomainen vastaava koulutus tai erityissopimuksella muu kuin terveydenhuoltoalan koulutus, joten on aika perseestä jos sit ei kuitenkaan hyväksytä. Nythän Valviralla mm. on taistelu Helsingin psykoterapiainstituutin kanssa, jonka oppilaita ei hyväksytä kelapäteviksi suoraan koska Valviran mielestä tutkinnon myöntäjä on ulkomainen yliopisto (HPI:llä on sopimus Brittiläisen yliopiston kanssa), joten Suomessa käyty koulutus ei välttämättä siltikään takaa kelapätevyyttä
Uskon, että vaatimukset joko lievenevät tulevaisuudessa hieman, tai sit Valviran hyväksymättömien terapeuttien määrä lisääntyy. Tämä ihan siitä syystä että tarve psykoterapeuteille kasvaa jatkuvasti. Valviran terveydenhuollonperusopinnot on hieman hassu vaatimus mielestäni, koska monta tutkimusta näyttää, että koulutusta tärkeämpää terapeutille on osata luoda hyvä ja vahva yhteys asiakkaaseen, koulutuksella ja teorioilla ei ole niin väliä.
Itse haen maisterin ohjelmaan Etelä-Eurooppaan, ja valmistuttuani saan vastaavan pätevyyden kyseisessä maassa ja samalla myös akkreditoinnin Euroopan psykoterapeuttijärjestöön. Tämän siirtäminen Suomeen ei pitäisi olla ongelma, mikäli joskus päätän palata mut sitä ei tiedä koskaan ennen kuin jos hakee. Tällä hetkellä kuitenkin Suomessa sen tyylisen terapian antaminen, mihin erikoistin, on hyvin hankalaa ellei jopa mahdotonta.
Kuitenkin, toivotan paljon onnea psykologian koulutusohjelmiin hakeville! Mut haluan myös muistuttaa niitä ketkä eivät pääse tai pysty hakemaan just psykologiaa, että vaihtoehtoja meille Eurooppalaisille, ja erityisesti Suomalaisille on yllin kyllin, kunhan vaan hieman ajattelee laatikon ulkopuolelta :)
eurooppalainen (pieni e), suomalainen (pieni s)
Olen kuullut, että nykyään on niin paljon tunkua psykoterapeutti koulutukseen, että ottavat melkeinpä vain psykologeja ja lääkäreitä. Esimerkiksi sairaanhoitajalle ei ole enää mikään itsestäänselvyys että pääsee, vaikka olis tehnyt ne 30op valmistavat ja työskentelis jotenkin osittain terapeuttityylisesti. Muutama vuosi sitten tilanne oli toinen ja paikkoja taisi jopa jäädä auki.
Mitä tulee tulevaisuuteen ja terapeuttien tarpeeseen... sekään ei ole ihan niin kuin kirjoitit. Hoidolle on toki valtava tarve. Jotta hoitotakuu edes joten kuten saataisiin toteutumaan ollaan kehittämässä matalamman tason palvelua jonka ajatellaan vastaavan suurimman osan tarpeisiin. Sen pyörittämiseen ei mitään psykoterapeuttia tarvita. Käsittääkseni tämä on ainakin osittain nettisovellusten kautta toteutettavissa ja tosiaan HUS kehittää sitä kovaa vauhtia.
alan vaihtaja 34v kirjoitti:
Valviran terveydenhuollonperusopinnot on hieman hassu vaatimus mielestäni, koska monta tutkimusta näyttää, että koulutusta tärkeämpää terapeutille on osata luoda hyvä ja vahva yhteys asiakkaaseen, koulutuksella ja teorioilla ei ole niin väliä.
Missä on tutkimus, että koulutuksen sisällöllä ei ole väliä? Tunnen ne tutkimustulokset, että terapiasuuntauksella/teorialla ei ole väliä, mutta eikö niissä ole kuitenkin vertailtu yhtä pitkälle psykologiassa koulutettuja terapeutteja? Suuntaus vain eri.
https://www.valmennuskeskus.fi/valmennuskurssit-yliopisto/psykologia/ps…
No nyt aika jännäksi menee pääsykoe.. mitähän logopedian ja psykan yhteiset valintakoemateriaalit sisältää? Mitä logopedian pääsykokeissa on ollut aiemmin?
Toi on kyllä syvältä, että pääsukokeen materiaali julkaistaan noin myöhään. Toinen juttu mikä ihmetyttää on se, että miksi sitä koetta ei voi järkedtää niin, että todistusvalinnat tiedetään jo varmasti?
Vipusen blogissa on analysoitu todistusvalintaa ja koronalisäpaikkoja.
https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2020/10/23/havaintoja-korkeakoulujen-k…
Vierailija kirjoitti:
Toi on kyllä syvältä, että pääsukokeen materiaali julkaistaan noin myöhään. Toinen juttu mikä ihmetyttää on se, että miksi sitä koetta ei voi järkedtää niin, että todistusvalinnat tiedetään jo varmasti?
Tänä vuonna todistusvalintojen piti tulla viimeistään keskiviikkona 27.5. Kaikki tulokset olivat valmiina edellisen viikon perjantaina.
Vierailija kirjoitti:
Vipusen blogissa on analysoitu todistusvalintaa ja koronalisäpaikkoja.
https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2020/10/23/havaintoja-korkeakoulujen-k…
Mistä toi johtuu, että hyväksymis% näyttää laskevan tasaisesti kun yksi ikävuosi tulee lisää? Vähän masentaa kun on jo 23v enkä vieläkään oo päässyt sisään...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vipusen blogissa on analysoitu todistusvalintaa ja koronalisäpaikkoja.
https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2020/10/23/havaintoja-korkeakoulujen-k…Mistä toi johtuu, että hyväksymis% näyttää laskevan tasaisesti kun yksi ikävuosi tulee lisää? Vähän masentaa kun on jo 23v enkä vieläkään oo päässyt sisään...
Veikkaan, että todistusvalintakiintiön koosta. Yo-todistusta ei ole tähdätty todistusvalintaa varten, ja nuorempien räätälöidyt paperit veivät voiton. Lisäksi myös ensikertalaisten määrä laskee tasaisesti ikävuosien myötä.
https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/psykologian-yhteisvalinta/hakeminen
Nyt on psykankin osalta valintakriteerit julkaistu eikä tilaston osaamisesta ole mainintaa. Mitä luulette, onko tilasto jätetty kokonaan pois vai tuleeko ennakkomateriaalin mukana kuitenkin tilastoa? Aiotteko päntätä tilastoa varmuuden vuoksi etukäteen vai odotatteko ennakkomateriaalin julkaisua?
Jännä toi lisätehtävä Helsingin maisterihaussa. Millainen se oli 2020 haussa? Haen nyt neljättä kertaa, jäin 2019 varasijalle 1 ja tänä vuonna ei ollut mitään mahdollisuuksia fysiikan takia.
Vierailija kirjoitti:
https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/psykologian-yhteisvalinta/hakeminen
Nyt on psykankin osalta valintakriteerit julkaistu eikä tilaston osaamisesta ole mainintaa. Mitä luulette, onko tilasto jätetty kokonaan pois vai tuleeko ennakkomateriaalin mukana kuitenkin tilastoa? Aiotteko päntätä tilastoa varmuuden vuoksi etukäteen vai odotatteko ennakkomateriaalin julkaisua?
Vaikea sanoa... Uskon, että jonkun verran tilastollista osaamista vaaditaan mutta tuskin samoilla mittasuhteilla kuin viime vuosina.
Ääh.. Tuntuu, että nakataan kalliolta alas (taas) eikä tiedä mihin on valmistautumassa. Ahdistaa tämä iän ikuinen hakeminen😩
En itse varmaan aio kertailla tilastoa enää mitenkään, kun pyrin pääasiassa todistusvalinnalla sisään. Kuitenkin jo 2019 koetta varten olin tilaston opiskellut perusteellisesti joten ehkä se riittää ja unohtuneet asiat voi sitten kaivella mielestä. Ihan jees että koe on nyt varmaan rehellisemmin sellainen mihin se kuukauden valmistautuminen tulee riittämään, ei tarvitse sitten turhaan opiskella koko kevättä kokeeseen jos pääseekin todistuksella. Mielenkiintoista nähdä kyllä kuinka erottelu tehdään, mutta on se logopediassakin onnistunut vaikkei siinä ole kummempaa tilastoa koskaan ollut.
Iloitaan lisäpaikoista! Helsinkiin mm. 3 paikkaa enemmän kuin viime vuosina :)
Ja todistusvalinta kosker tietysti vain ensikertalaisia. V.... mitä p.....
alan vaihtaja 34v kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, mihin psykoterapeuttikoulutukseen pääsee tuolla pohjakoulutuksella? Käsittääkseni pitää olla psykologi, lääkäri, sairaanhoitaja, sosionomi, sosiologi, pappi tai diakonissa ja lisäksi tehnyt valmistumisen jälkeen vähintään 2 vuotta terapeuttista otetta vaativaa työtä.
Kandi ulkomailta ei paljon lohduta, kun psykologiksi johtavia maisteriopintojen paikkoja on Suomessa tarjolla peräti 10, ja kilpailu niistä on äärettömän kovaa.
Todistuksen parantaminen ei auta kuin ensikertalaista, mutta toivottavasti tähän tulee muutos, kun ymmärretään että monella "toiskertalaisella" voi etenkin näin korona-yt -aikana olla huutava tarve alan vaihtoon.
Periaatteessa kaikkiin, mut jotain psykologian opintoja tulee olla käytynä. Jos tutkinto on joltain muulta alalta, niin varmaan paras olis käydä avoimen kautta 60op perus- ja aineopinnot sekä Psykoterapeuttikoulutuksen edellyttämät lisäopinnot (30 op). Jos ulkomailla suorittaa kandin ja perään maisterin psykologiasta, se on "suomalaista tutkintoa vastaava" tutkinto ja periaatteessa pitäis päästä koulutukseen ilman ongelmia. 2v. työkokemusvaatimus on varmaan aika löyhä koska esim. näyttelijä Kari Ketonen on psykoterapeutti ja hänen pohjakoulutus on teatteritaiteen maisteri.
Itse en kyllä suosittelis ketään hakeutumaan psykoterapeuttikoulutukseen suoraan psykologian maisterin jälkeen. Yhtenä terapeutin vaatimuksena itse pitäisin elämänkokemusta, jota ihmisillä ei välttämättä ole kovin nuorena. Sitä tällä 2v. vaatimuksella varmaan haetaan takaa mut jos pystyy osottamaan kiinnostuksen työhön muuten, niin uskon, että tästä voidaan joustaa.
Itse oon hakeutumassa ulkomaiseen yliopistoon ensin maisterin tutkintoon (mut hekin vaativat vähintään 25op psykologian perusopintoja) ja siitä sit jatkan somatic psychotherapy -koulutukseen. Tää tulee huomattavasti halvemmaksi kuin tekis Suomessa, jossa psykoterapeuttikoulutus maksaa helposti 20k ja lisäksi oma suuntaus on sellainen, johon ei järjestetä kunnon koulutuksia Suomessa.
Korjaisin vähän tuota tekstiä. Ei tarvitse käydä 60 op perusopinnot ja aineopinnot ja niiden lisäks 30 op valmistavia, vaan 25 op perusopintoja + 5 op aineopinnoista eli yhteensä 30 op. Sen lisäks tulee olla soveltuva tutkinto ja 2 vuotta työkokemusta.
Valintakokeeseen annetaan edelleen laskimet käyttöön, joten varmaan ainakin jotain laskemista siellä on. Ite ajattelin lukea vähän tilastomatikkaa talven aikana ihan vaan varmuuden vuoksi kun en sit kuitenkaan kuukaudessa ehtis sisäistää niitä asioita jos kuitenkin siinä valintakoemateriaalissa on matikkaa.
Vielä pari viikkoa pitää odotella syksyn yo-tuloksia, saa nähdä menikö korotukset nappiin. Keväällä pitää joka tapauksessa nostaa vielä äidinkieli E -> L, silloin abikeväänä se jäi pisteestä kiinni. Osallistun kyllä myös valintakokeeseen (taas).
Lisäpaikkojen määrä oli positiivinen yllätys! :)
Itse olen jo maisteriksi valmistunut ja työllistynyt, sivuaineena psyka. Välillä mietin että jos tekisin avoimen puolella tms. aineopinnot ja hakisin uudelleen maisteriohjelmaan, tällä kertaa psykan puolelle. Ei tässä nykyisessä työssä mitään, mielekästä hyvällä liksalla, mutta psykan tutkijan ammatti on aina ollut unelma. Lukion jälkeen sitä ei vaan jaksanut vuosien pääsykoerumbaa niin valitsin toisen alan.