Psykologia 2021

Vierailija kirjoitti:

Millonkohan tulee valintaperusteet ensi vuodelle? Lääkikseen tuli jo. Onko ne yleensä tulleet lokakuun vai marraskuun lopulla, en jotenkin muista yhtään vaikka hakenut jo kahdesti :D

Itse oottelen samaa. En jotenki oo yhtään yllättyny, että psykologia taas jammailee tiedon kanssa...

Adressit-palvelussa on nyt ensikertalaiskiintiön poistoa vaativa adressi. Allekirjoittakaa, jos asia koskee teitä.

Näissä psykologian ketjuissakin on sivuttu välillä sitä, että ei saisi kouluttautua useammalle eri alalle ja se on yhteiskunnan varojen tuhlaamista. Minun mielestäni alalla kuin alalla on runsaasti hyötyä siitä, että ihminen opiskelee eri tieteenaloja, ja pyrkii saamaan itselleen ymmärrystä laajasti.

Esim. kaksoistohtori Jokelan tausta ja mielenkiinnonkohteet ovat varmasti olleet hyödyllisiä hänelle hänen työssään. Ja hyödyttäneet myös yhteiskuntaa >>tutkimustyö.

https://www.hs.fi/elama/art-2000006670725.html

Toisen tohtorin tutkinnon hän on suorittanut Englannissa ja käyttänyt varmasti opiskeluun myös runsaasti omia varojaa (viittaan siihen, kun on valitettu, että avoin yliopisto on maksullista ja sitä kautta ei saisi edetä varsinaiseksi opiskelijaksi, toki on varmasti myös saanut opintotukea englannin opintojen aikana).

En ymmärrä miksi etenkin psykologiassa vierastetaan ihmisiä, jotka ovat sen verran älykkäitä, että kykenevät  ja HALUAVAT oppia uutta koko ajan. Läpi elämän. Ja hakeutuvat itseä kiinnostavien opintojen pariin. 

Tiedossa on, että taas näytetään keskaria aikuisopiskelijoille :D

Jos vastaanotan opiskelupaikan ensi vuonna, niin menetänkö sitten ensikertalaisasemani? Eli en voisi (todennäköisesti) hakea enää opiskelemaan psykaa todistusvalinnan kautta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millonkohan tulee valintaperusteet ensi vuodelle? Lääkikseen tuli jo. Onko ne yleensä tulleet lokakuun vai marraskuun lopulla, en jotenkin muista yhtään vaikka hakenut jo kahdesti :D

Itse oottelen samaa. En jotenki oo yhtään yllättyny, että psykologia taas jammailee tiedon kanssa...

https://jamanetwork.com/journals/jamaotolaryngology/article-abstract/62…

jammailee?

Jammailee :-D Siis himmailee.

jemmailee

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millonkohan tulee valintaperusteet ensi vuodelle? Lääkikseen tuli jo. Onko ne yleensä tulleet lokakuun vai marraskuun lopulla, en jotenkin muista yhtään vaikka hakenut jo kahdesti :D

Itse oottelen samaa. En jotenki oo yhtään yllättyny, että psykologia taas jammailee tiedon kanssa...

https://jamanetwork.com/journals/jamaotolaryngology/article-abstract/62…

jammailee?

Himmailee ko jammailee

Siinäpä se, jota ei kukaan viitsi lukea:-(

Jos todistuksen arvosanat ei riitä, tai on vaihtamassa alaa eikä pysty enää hakemaan ensikertalaiskiintiössä (ja on mahdollisuudet lähteä) niin suosittelen hakemaan ulkomaille opiskelemaan. Esimerkiksi Hollannissa on varsin hyvä psykologian koulutus ja kandi siellä kestää 3v jolla pitäisi voida hakea myös Suomessa järjestettäviin maistereihin. On huomattavasti helpompi päästä sisään mut opetus on kuitenkin yhtä laadukasta, ellei jopa parempaa kuin Suomessa. Hinta voi tietysti joillein olla este, mut noin 2000e per vuosi halvallla tai kokonaan ilmaisella opintolainalla kuitattuna voi olla ihan mahdollinen. Toinen vois olla Skotlanti, mikäli brexit sallii, ainakin tänä vuonna alottaneet kandinopiskelijat sai vielä koulutuksen ilmaiseksi.

Jos ei oo mahdollista lähteä ulkomaille niin just tilastotiede tai sit sosiaalipsykan / filosofian tai teologian ja amk:n puolella sosiaalityön opinnot on varmasti hyödyllisiä jos haluaa jatkossa tehdä ihmisten kanssa töitä.

Eli ihan alkuun kannattaa varmaan kartoittaa omat mahdollisuudet ja sen jälkeen miettiä mitä haluaa tehdä työkseen. Jos haluaa toimia psykologina niin sit ainut vaihtoehto on saada niin hyvät numerot että pääsee koulutukseen Suomessa. Mut jos ei oikein tiedä mitä haluaisi niin sit joku yleisempi kandintutkinto vois olla parempi vaihtoehto, ja erikoistumisen hoitaa sit maisterin vaiheessa. Jos taas tietää, että haluaa auttaa ihmisiä niin sosiaalityön tutkinto voisi olla hyödyllisempi.

Yleisesti yliopistosta harvemmin valmistuu mihinkään tiettyyn ammattiin ja monen eri alan koulutuksella voi tehdä monen eri alan juttuja. Itselläni on medianomin koulutus mut nyt teen maisterin tutkintoa kv-politiikassa. Tosin viime keväänä huomasin että haluan tehdä töitä mielenterveyden kanssa ja olen ensi vuonna hakemassa psykoterapeuttikoulutukseen avoimen yliopiston psykan perusopintojen ja 30op terapeuttiopintojen kautta. Polku täynnä kiertoteitä mutta samalla kuitenkin kartutin elämän kokemusta, joka on mielenterveystyössä korvaamattoman tärkeää.

alan vaihtaja 34v kirjoitti:

Jos todistuksen arvosanat ei riitä, tai on vaihtamassa alaa eikä pysty enää hakemaan ensikertalaiskiintiössä (ja on mahdollisuudet lähteä) niin suosittelen hakemaan ulkomaille opiskelemaan. Esimerkiksi Hollannissa on varsin hyvä psykologian koulutus ja kandi siellä kestää 3v jolla pitäisi voida hakea myös Suomessa järjestettäviin maistereihin. On huomattavasti helpompi päästä sisään mut opetus on kuitenkin yhtä laadukasta, ellei jopa parempaa kuin Suomessa. Hinta voi tietysti joillein olla este, mut noin 2000e per vuosi halvallla tai kokonaan ilmaisella opintolainalla kuitattuna voi olla ihan mahdollinen. Toinen vois olla Skotlanti, mikäli brexit sallii, ainakin tänä vuonna alottaneet kandinopiskelijat sai vielä koulutuksen ilmaiseksi.

Jos ei oo mahdollista lähteä ulkomaille niin just tilastotiede tai sit sosiaalipsykan / filosofian tai teologian ja amk:n puolella sosiaalityön opinnot on varmasti hyödyllisiä jos haluaa jatkossa tehdä ihmisten kanssa töitä.

Eli ihan alkuun kannattaa varmaan kartoittaa omat mahdollisuudet ja sen jälkeen miettiä mitä haluaa tehdä työkseen. Jos haluaa toimia psykologina niin sit ainut vaihtoehto on saada niin hyvät numerot että pääsee koulutukseen Suomessa. Mut jos ei oikein tiedä mitä haluaisi niin sit joku yleisempi kandintutkinto vois olla parempi vaihtoehto, ja erikoistumisen hoitaa sit maisterin vaiheessa. Jos taas tietää, että haluaa auttaa ihmisiä niin sosiaalityön tutkinto voisi olla hyödyllisempi.

Yleisesti yliopistosta harvemmin valmistuu mihinkään tiettyyn ammattiin ja monen eri alan koulutuksella voi tehdä monen eri alan juttuja. Itselläni on medianomin koulutus mut nyt teen maisterin tutkintoa kv-politiikassa. Tosin viime keväänä huomasin että haluan tehdä töitä mielenterveyden kanssa ja olen ensi vuonna hakemassa psykoterapeuttikoulutukseen avoimen yliopiston psykan perusopintojen ja 30op terapeuttiopintojen kautta. Polku täynnä kiertoteitä mutta samalla kuitenkin kartutin elämän kokemusta, joka on mielenterveystyössä korvaamattoman tärkeää.

Hei, mihin psykoterapeuttikoulutukseen pääsee tuolla pohjakoulutuksella? Käsittääkseni pitää olla psykologi, lääkäri, sairaanhoitaja, sosionomi, sosiologi, pappi tai diakonissa ja lisäksi tehnyt valmistumisen jälkeen vähintään 2 vuotta terapeuttista otetta vaativaa työtä.

Kandi ulkomailta ei paljon lohduta, kun psykologiksi johtavia maisteriopintojen paikkoja on Suomessa tarjolla peräti 10, ja kilpailu niistä on äärettömän kovaa.

Todistuksen parantaminen ei auta kuin ensikertalaista, mutta toivottavasti tähän tulee muutos, kun ymmärretään että monella "toiskertalaisella" voi etenkin näin korona-yt -aikana olla huutava tarve alan vaihtoon.

Tiesitkö, että tarvitset myös sote alan koulutuksen ollaksesi soveltuva psykoterapeuttikoulutukseem? Sinne kun pitäisi olla työkokemustakin em. Alalta vähintään kaksi vuotta. Jo pelkästään psykoterapeuttisiin valmiuksiin tulisi olla soveltuva sote alan tutkinto ” Peruskoulutukseksi soveltuu sosiaali-, terveys-, opetus- tai kasvatusalan ammatillisen opistoasteen, ammattikorkeakoulun tai muun soveltuvan alan korkeakoulututkinto” tämä on suora lainaus P-P:n kesäyliopiston sivuilta. Ilman oikeaa pohjakoulutusta ei voi siis saada Valviran hyväksymästä koulutuksesta pätevyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Hei, mihin psykoterapeuttikoulutukseen pääsee tuolla pohjakoulutuksella? Käsittääkseni pitää olla psykologi, lääkäri, sairaanhoitaja, sosionomi, sosiologi, pappi tai diakonissa ja lisäksi tehnyt valmistumisen jälkeen vähintään 2 vuotta terapeuttista otetta vaativaa työtä.

Kandi ulkomailta ei paljon lohduta, kun psykologiksi johtavia maisteriopintojen paikkoja on Suomessa tarjolla peräti 10, ja kilpailu niistä on äärettömän kovaa.

Todistuksen parantaminen ei auta kuin ensikertalaista, mutta toivottavasti tähän tulee muutos, kun ymmärretään että monella "toiskertalaisella" voi etenkin näin korona-yt -aikana olla huutava tarve alan vaihtoon.

Periaatteessa kaikkiin, mut jotain psykologian opintoja tulee olla käytynä. Jos tutkinto on joltain muulta alalta, niin varmaan paras olis käydä avoimen kautta 60op perus- ja aineopinnot sekä Psykoterapeuttikoulutuksen edellyttämät lisäopinnot (30 op). Jos ulkomailla suorittaa kandin ja perään maisterin psykologiasta, se on "suomalaista tutkintoa vastaava" tutkinto ja periaatteessa pitäis päästä koulutukseen ilman ongelmia. 2v. työkokemusvaatimus on varmaan aika löyhä koska esim. näyttelijä Kari Ketonen on psykoterapeutti ja hänen pohjakoulutus on teatteritaiteen maisteri. 

Itse en kyllä suosittelis ketään hakeutumaan psykoterapeuttikoulutukseen suoraan psykologian maisterin jälkeen. Yhtenä terapeutin vaatimuksena itse pitäisin elämänkokemusta, jota ihmisillä ei välttämättä ole kovin nuorena. Sitä tällä 2v. vaatimuksella varmaan haetaan takaa mut jos pystyy osottamaan kiinnostuksen työhön muuten, niin uskon, että tästä voidaan joustaa.

Itse oon hakeutumassa ulkomaiseen yliopistoon ensin maisterin tutkintoon (mut hekin vaativat vähintään 25op psykologian perusopintoja) ja siitä sit jatkan somatic psychotherapy -koulutukseen. Tää tulee huomattavasti halvemmaksi kuin tekis Suomessa, jossa psykoterapeuttikoulutus maksaa helposti 20k ja lisäksi oma suuntaus on sellainen, johon ei järjestetä kunnon koulutuksia Suomessa.

alan vaihtaja 34v kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei, mihin psykoterapeuttikoulutukseen pääsee tuolla pohjakoulutuksella? Käsittääkseni pitää olla psykologi, lääkäri, sairaanhoitaja, sosionomi, sosiologi, pappi tai diakonissa ja lisäksi tehnyt valmistumisen jälkeen vähintään 2 vuotta terapeuttista otetta vaativaa työtä.

Kandi ulkomailta ei paljon lohduta, kun psykologiksi johtavia maisteriopintojen paikkoja on Suomessa tarjolla peräti 10, ja kilpailu niistä on äärettömän kovaa.

Todistuksen parantaminen ei auta kuin ensikertalaista, mutta toivottavasti tähän tulee muutos, kun ymmärretään että monella "toiskertalaisella" voi etenkin näin korona-yt -aikana olla huutava tarve alan vaihtoon.

Periaatteessa kaikkiin, mut jotain psykologian opintoja tulee olla käytynä. Jos tutkinto on joltain muulta alalta, niin varmaan paras olis käydä avoimen kautta 60op perus- ja aineopinnot sekä Psykoterapeuttikoulutuksen edellyttämät lisäopinnot (30 op). Jos ulkomailla suorittaa kandin ja perään maisterin psykologiasta, se on "suomalaista tutkintoa vastaava" tutkinto ja periaatteessa pitäis päästä koulutukseen ilman ongelmia. 2v. työkokemusvaatimus on varmaan aika löyhä koska esim. näyttelijä Kari Ketonen on psykoterapeutti ja hänen pohjakoulutus on teatteritaiteen maisteri. 

Itse en kyllä suosittelis ketään hakeutumaan psykoterapeuttikoulutukseen suoraan psykologian maisterin jälkeen. Yhtenä terapeutin vaatimuksena itse pitäisin elämänkokemusta, jota ihmisillä ei välttämättä ole kovin nuorena. Sitä tällä 2v. vaatimuksella varmaan haetaan takaa mut jos pystyy osottamaan kiinnostuksen työhön muuten, niin uskon, että tästä voidaan joustaa.

Itse oon hakeutumassa ulkomaiseen yliopistoon ensin maisterin tutkintoon (mut hekin vaativat vähintään 25op psykologian perusopintoja) ja siitä sit jatkan somatic psychotherapy -koulutukseen. Tää tulee huomattavasti halvemmaksi kuin tekis Suomessa, jossa psykoterapeuttikoulutus maksaa helposti 20k ja lisäksi oma suuntaus on sellainen, johon ei järjestetä kunnon koulutuksia Suomessa.

Hienoa, että on suunnitelma, mutta ikävä kyllä se ei välttämättä ole noin yksinkertaista. Mulla on ei-sotealan maisterintutkinto ja pitkälti yli 60 op psykaa + sotealan ammattitutkinto sekä työkokemusta erityisnuorten kanssa toimimisesta. Silti on sanottu suomalaisita psykoterapiakoulutuksista, että ko. taustani ei täytä vaatimuksia.

Mihin oot hakemassa maisteriin? Kandee varmistaa, että Valvira hyväksyy Suomessa ko. koulutuksen jos aiot palata tänne. Sama koskee tuota mainitsemaasi terapeuttikoulutusta.

Olisin näin jälkeenpäin ajateltuna halunnut hakea psykalle...

Itseasiassa ajattelin jo heti lukion jälkeen, mutta en koskaan käynyt kuin sen yhden pakollisen psykan kurssin :( Päädyin sitten ihan muualle. Tsemppiä teille, jotka hakee!

Näköjään on ensi keväänä psykologialla ja logopedialla yhteinen valintakoe. Aikas jännää.

Vierailija kirjoitti:

Näköjään on ensi keväänä psykologialla ja logopedialla yhteinen valintakoe. Aikas jännää.

https://yle.fi/uutiset/18-101019

Psykoterapeuttikoulutuksesta tuli mieleen, että aiemmin ennen uudistusta 2012? (jolloin psykoter.koulutus siirrettiin yliopistojen alle) koulutukseen pääseminen oli erilaista ja monipuolisempaa. Silloin aiemmin hyväksyttiin myös muut koulutukset, kuten mm. taide ja teatteri… Nykyisin noilla ei pääse, minulle ainakin näin vahvistettiin, kun varmistelin asia puoli vuotta sitten.

Vierailija kirjoitti:

Näköjään on ensi keväänä psykologialla ja logopedialla yhteinen valintakoe. Aikas jännää.

Oho. Kun nyt tuli tää tieto niin tuliskohan muutkin psykan valintaa koskevat tiedot tänään/huomenna?

Mietin jo 2v sitten että psykan koe voisi muuttua logopedian koetta vastaavaksi, vissiin ne jotka näistä päättää on ajatellut sitten samoin. Tosin laskemista vaativia tehtäviä voi olla mitä käsittääkseni ei logon kokeissa oo ennen ollut, enemmän tilastollista päättelyä vaan? Eli ehkä joku välimuoto tulossa sitten, ei kuitenkaan varmaan niin vaikea enää tilaston osalta kuin aiemmat psykan kokeet.