Psykologia 2021

Onkohan täällä ketään muuta sellaista, joka ei vielä ole laittanut tikkua ristiin pääsykokeen suhteen? 😅 Viimeksi hain psykalle 2019, jolloin epätoivoisesti rämmin sitä tilastopakettia läpi. Kokeessa silloin keskinkertainen menestys, mutta sehän ei tunnetusti psykalla, eikä logollakaan, riitä. Tähän saakka, kun on tuntunut vaikealta arvailla koevaatimusten sisältöä, olen päättänyt keskittyä keräämään voimia ja kehittämään mielenhallintaa jotta stressi ei kävisi ylitsepääsemättömäksi. Toistaiseksi ei ainakaan jännitä eikä ahdista tippaakaan, mutta tilanne voi keskiviikkona olla ihan toinen!

Vierailija kirjoitti:

Onkohan täällä ketään muuta sellaista, joka ei vielä ole laittanut tikkua ristiin pääsykokeen suhteen? 😅 Viimeksi hain psykalle 2019, jolloin epätoivoisesti rämmin sitä tilastopakettia läpi. Kokeessa silloin keskinkertainen menestys, mutta sehän ei tunnetusti psykalla, eikä logollakaan, riitä. Tähän saakka, kun on tuntunut vaikealta arvailla koevaatimusten sisältöä, olen päättänyt keskittyä keräämään voimia ja kehittämään mielenhallintaa jotta stressi ei kävisi ylitsepääsemättömäksi. Toistaiseksi ei ainakaan jännitä eikä ahdista tippaakaan, mutta tilanne voi keskiviikkona olla ihan toinen!

Aika sama tilanne. Motivaatio vaan hukassa, kun sisäänpääsy tuntuu niin mahdottomalta.

Vierailija kirjoitti:

Onkohan täällä ketään muuta sellaista, joka ei vielä ole laittanut tikkua ristiin pääsykokeen suhteen? 😅 Viimeksi hain psykalle 2019, jolloin epätoivoisesti rämmin sitä tilastopakettia läpi. Kokeessa silloin keskinkertainen menestys, mutta sehän ei tunnetusti psykalla, eikä logollakaan, riitä. Tähän saakka, kun on tuntunut vaikealta arvailla koevaatimusten sisältöä, olen päättänyt keskittyä keräämään voimia ja kehittämään mielenhallintaa jotta stressi ei kävisi ylitsepääsemättömäksi. Toistaiseksi ei ainakaan jännitä eikä ahdista tippaakaan, mutta tilanne voi keskiviikkona olla ihan toinen!

Hyvä pohja toikin on! Sitä tilastopakettia kauheampaa materiaalia ei voi tulla (🤞) joten tuli mitä vaan, olet valmistautunut siihen!

Vierailija kirjoitti:

Onkohan täällä ketään muuta sellaista, joka ei vielä ole laittanut tikkua ristiin pääsykokeen suhteen? 😅 Viimeksi hain psykalle 2019, jolloin epätoivoisesti rämmin sitä tilastopakettia läpi. Kokeessa silloin keskinkertainen menestys, mutta sehän ei tunnetusti psykalla, eikä logollakaan, riitä. Tähän saakka, kun on tuntunut vaikealta arvailla koevaatimusten sisältöä, olen päättänyt keskittyä keräämään voimia ja kehittämään mielenhallintaa jotta stressi ei kävisi ylitsepääsemättömäksi. Toistaiseksi ei ainakaan jännitä eikä ahdista tippaakaan, mutta tilanne voi keskiviikkona olla ihan toinen!

En voi sanoa, etten olis laittanu tikkua ristiin, mutta en oo kuitenkaan kauheesti opiskellu. Oon opetellu joitain ihan perusjuttuja tilastosta, mutta muuten oikeestaan oottelen materiaaleja. Mua kyllä jännittää materiaalien julkaisu, koska omalla kohdalla se, minkä verran tilastoa on, vaikuttaa tosi paljon, kun oma tilastopohja ei oo kovin vahva.

Voimien kerääminen ja mielenhallinnan kehittäminen kuulostaa tosi hyvältä, näitä oon itekin tehny. :)

Täällä on ilmeisesti paljon sellaisia, jotka ovat hakeneet psykalle useamman vuoden ajan. Miten teillä on mennyt aikaisemmat pääsykokeet? Oletteko olleet ihan pisteen-parin päässä monta kertaa? Oletteko hakeneet useampaan kohteeseen vai pelkästään Helsinkiin?

Vierailija kirjoitti:

Entä jos ensikertalaisilta tiukennetaan mahdollisuuksia päästä sisään ja toiskertalaiset pääsevät helpommin. Toiskertalaisten mielenterveys paranee...jee, mutta suurempi osa ensikertalaisia jää ilman paikkaa ja päätyy ottamaan vähemmän hyvän vaihtoehdon. Sitten heidän mielenterveytensä alkaa järkkyä... Ai niin mutta sittenhän he ovat toiskertalaisia ja pääsevät helpommin taas hakemaan psykalle... :D Ainoa joka häviää on yhteiskunta, veronmaksajat, ensi- ja toiskertalaiset.... Yhteiskunnalta ja veronmaksajilta menee valtavasti rahaa kouluttaa ihmisiä kahteen kertaan ja veronmaksaminen näiltä moninkertaisilta opiskelijoilta jää vähemmäksi (muut joutuu maksumiehiksi) ja kaikkien hakijoiden mielenterveys kärsii koko ajan aivan kamalasti! ;) Ehkä olisi parempi ymmärtää, että psykologian opiskelu ei ole mitään niin ihmeellistä, etteikö hyvin samoihin päämääriin voisi päästä muutakin kautta. 

T. sisällä, ei-ensikertalainen :p

Kuule eiköhän niitä yhteiskunnan varoja käytä ihan isommat jehut, kuin jotkut muutama opiskelija, jotka sattuu opiskelemaan pari tutkintoa. Suurimpia rikollisia on ne, jotka vie verorahat ulkomaille yritystoimintojensa takia. 

Tää huolestuminen näistä yhteiskunnan varoista on ihan yhtä tyhmää, kuin se että huolestutaan jostain Kelan tukien käyttäjistä. Ikinä ei puhuta siitä kuinka paljon niitä Kelan tukia jää tai jätetään hakematta. Niitäkin on niin paljon!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos ensikertalaisilta tiukennetaan mahdollisuuksia päästä sisään ja toiskertalaiset pääsevät helpommin. Toiskertalaisten mielenterveys paranee...jee, mutta suurempi osa ensikertalaisia jää ilman paikkaa ja päätyy ottamaan vähemmän hyvän vaihtoehdon. Sitten heidän mielenterveytensä alkaa järkkyä... Ai niin mutta sittenhän he ovat toiskertalaisia ja pääsevät helpommin taas hakemaan psykalle... :D Ainoa joka häviää on yhteiskunta, veronmaksajat, ensi- ja toiskertalaiset.... Yhteiskunnalta ja veronmaksajilta menee valtavasti rahaa kouluttaa ihmisiä kahteen kertaan ja veronmaksaminen näiltä moninkertaisilta opiskelijoilta jää vähemmäksi (muut joutuu maksumiehiksi) ja kaikkien hakijoiden mielenterveys kärsii koko ajan aivan kamalasti! ;) Ehkä olisi parempi ymmärtää, että psykologian opiskelu ei ole mitään niin ihmeellistä, etteikö hyvin samoihin päämääriin voisi päästä muutakin kautta. 

T. sisällä, ei-ensikertalainen :p

Kuule eiköhän niitä yhteiskunnan varoja käytä ihan isommat jehut, kuin jotkut muutama opiskelija, jotka sattuu opiskelemaan pari tutkintoa. Suurimpia rikollisia on ne, jotka vie verorahat ulkomaille yritystoimintojensa takia. 

Tää huolestuminen näistä yhteiskunnan varoista on ihan yhtä tyhmää, kuin se että huolestutaan jostain Kelan tukien käyttäjistä. Ikinä ei puhuta siitä kuinka paljon niitä Kelan tukia jää tai jätetään hakematta. Niitäkin on niin paljon!

Itse asiassa Suomi ei pysty ylläpitämään nykyistä tukimäärää. Esim. lasten kotihoidon tukea ollaan leikattu ja suunnitelmia leikata lisää. Vanhemmat yritetään saada laittamaan alle 12kk ikäiset vauvat päiväkoteihin, jotta itse tulevat töihin, tuottaviksi kansalaisiksi! Vielä muutama vuosi sitten oikein kannustettiin rahallisesti ja sanallisesti hoitamaan kotona 3v saakka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos ensikertalaisilta tiukennetaan mahdollisuuksia päästä sisään ja toiskertalaiset pääsevät helpommin. Toiskertalaisten mielenterveys paranee...jee, mutta suurempi osa ensikertalaisia jää ilman paikkaa ja päätyy ottamaan vähemmän hyvän vaihtoehdon. Sitten heidän mielenterveytensä alkaa järkkyä... Ai niin mutta sittenhän he ovat toiskertalaisia ja pääsevät helpommin taas hakemaan psykalle... :D Ainoa joka häviää on yhteiskunta, veronmaksajat, ensi- ja toiskertalaiset.... Yhteiskunnalta ja veronmaksajilta menee valtavasti rahaa kouluttaa ihmisiä kahteen kertaan ja veronmaksaminen näiltä moninkertaisilta opiskelijoilta jää vähemmäksi (muut joutuu maksumiehiksi) ja kaikkien hakijoiden mielenterveys kärsii koko ajan aivan kamalasti! ;) Ehkä olisi parempi ymmärtää, että psykologian opiskelu ei ole mitään niin ihmeellistä, etteikö hyvin samoihin päämääriin voisi päästä muutakin kautta. 

T. sisällä, ei-ensikertalainen :p

Kuule eiköhän niitä yhteiskunnan varoja käytä ihan isommat jehut, kuin jotkut muutama opiskelija, jotka sattuu opiskelemaan pari tutkintoa. Suurimpia rikollisia on ne, jotka vie verorahat ulkomaille yritystoimintojensa takia. 

Tää huolestuminen näistä yhteiskunnan varoista on ihan yhtä tyhmää, kuin se että huolestutaan jostain Kelan tukien käyttäjistä. Ikinä ei puhuta siitä kuinka paljon niitä Kelan tukia jää tai jätetään hakematta. Niitäkin on niin paljon!

Itse asiassa Suomi ei pysty ylläpitämään nykyistä tukimäärää. Esim. lasten kotihoidon tukea ollaan leikattu ja suunnitelmia leikata lisää. Vanhemmat yritetään saada laittamaan alle 12kk ikäiset vauvat päiväkoteihin, jotta itse tulevat töihin, tuottaviksi kansalaisiksi! Vielä muutama vuosi sitten oikein kannustettiin rahallisesti ja sanallisesti hoitamaan kotona 3v saakka.

Kotihoidon tuki on merkittävästi halvempi kuin päivähoitopaikka. Hoitopaikka maksaa noin 1000 e/kk/lapsi.

Syyt kotihoidon tuen leikkaamiseen on ihan muualla kuin tukimäärässä. Pitkät poissaolot töistä haittaavat naisten urakehitystä ja korkeahko tuki, tuota, ohjaa vääränlaisia ihmisiä lisääntymään. Lisäksi laadukas varhaiskasvatus vähentää tulevaisuuden ongelmia, eli tuottaa välillisiä säästöjä.

Yritetään palata takaisin ketjun otsikkoon, eli psykalle ja logopediaan hakemiseen.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007940876.html

Todella hyvä mielipidekirjoitus!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pitäis olla lukiomateriaalia pääsykokeissa, koska muuten taas suositaan ensikertalaisia, joilla lyhyt aika lukiosta ja jotka voi koittaa myös todistusväylää ja näin lukea innolla lukiokirjoja jo entuudestaan ja saada etumatkaa. Toiskertalaiset ei lukiokirjoja entuudestaan lue, koska ei ole todistusväylää heille.

Mutta, eihän kukaan nyt tällä hetkellä lue todistusvalintaa varten kun yo-kokeet oli jo. Ja annettiin tuossa lääkiksen materiaalissa linkit enkun kielisiin sivuihin, missä vektorilaskennan teoria. Voi sitten opiskella vaikka enkuksi...

Millä ihmeen logiikalla se, että annettiin linkit myös englanninkielisille sivuille vaikuttaisi tilanteen epäreiluuteen? Tottakai niillä, jotka ovat opiskelleet aihetta x lukiossa lähiaikoina on etu. Ei se, kuinka monesta eri lähteestä saman asian voi oppia, vaikuta siihen millään tapaa.

Ei niin. Mutta aika erikoista valitusta. Ihan sama mikä ennakkomateriaali niin aina jollakin on etu muihin nähden, jos aihe on tuttu. Kaikille kuitenkin samat mahdollisuudet opiskella se. Ja abeillekkin iso homma alkaa opettelemaan nelilaskimella laskemaan niitä laskuja kun kaikki on tähän asti opeteltu laskemaan ohjelmistoilla.

Kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia opskella materiaalia, kun se julkaistaan kuukautta ennen. Monella toiskertalaisella on töitä, kun taas suuri osa abeista voi chillailla kotona.

Ihme ajattelua. Ne joilla on töitä ja muuta elämää, ei niin paljon tarvikkaan sitä koulupaikkaa

Toivottavasti pääsykoe mittaa ja karsii riittävästi näin putkinäköiseen ajatteluun taipuvaiset.

Tajuatko, että moni valitsi aikanaan 18-vuotiaana väärän alan? Silloin ei ollut lähellekään nykyisiä mahdollisuuksia saada kattavasti tietoa eri aloista etukäteen. Kannustettiin hakemaan jonnekin kun voi myöhemmin vaihtaa. No, vuodet vieri töissä, ala vaan ei sinnikkäästä yrityksestä huolimattakaan kiinnosta. Päinvastoin, mielenterveys kohta menee kun töissä voi niin huonosti alalla, jonne ei vaan sovi ja jota inhoaa. Vaan eipä sitä alaa enää niin vain vaihdeta, ellei halua terveys/hoiva-alalle.

Työtilanne on myös merkittävästi voinut muuttua niistä ajoista kun moni on hakenut ekaa kertaa opiskelemaan. Lukuisat alat ei vain kerta kaikkiaan työllistä. Siellä sitten pitäisi jumittaa, koska ei voi mitään?

Terveys ei mahdollista ehkä työskentelyä vanhalla alalla. Harmi, mutta vaihtaa et voi.

Unelma-alakin voi löytyä vasta aikuisella iällä. Jokaiselle pitäisi taata mahdollisuus kovalla työllä tavoitella unelmiaan. Naurettavat muutaman paikan mahdollisuudet eivät sitä ole.

On aivan kohtuutonta puhua eläkeiän nostosta ja elinikäisestä oppimisesta jos samaan aikaan se estetään käytännössä lähes kokonaan. 70%kiintiö jättää monella alalla muille kuin ensikertalaisille muutaman paikan, hakijoita on satoja, jopa yli tuhat. Puhutaan siis promilleista!!

Joku kiintiö voisi ensikertalaisille olla, mutta kyllä korkeimmalla koulutustasolla voisi jo luovuttaa sen tasapäistämisen, paapomisen ja tunnustaa tasoerot. Motivaation, taidon ja älyn mukaan sisään jos halutaan parasta opiskelija-ainesta yliopistoihin saada. Piste-erot ensikertalaisten ja muiden kiintiön välillä on karua katsottavaa ja kertovat paljon miten hakujärjestelmä vinouttaa tilanteen. Huomattavasti heikommat pääsevät jono ohi vain, koska ovat ensikertalaisia.

Periaatteessa olen samaa mieltä, mutta en ymmärrä yhtään sitä valitusta, että on töitä ja ei ole aikaa lukea pääsykokeisiin. Mullakin on seitsemän lasta ja aikaa revin sieltä mistä sitä saa. Ja hakeminen unelma-alalle on useamman vuoden projekti, koska lukiossa tuli valittua kirjotuksiin väärät aineet.

Ja olen myös sitä mieltä, että avoimen väylä pitäisi olla ehdottomasti. Mahdollistaisi juuri sille ahkeralle sen väylän päästä opiskelemaan. Toki niihinkin saattaisi tulla jonkinlaiset pääsyvaatimukset jos ois paljon hakijoita.

No oikiksessa on avoimen väylä, ja niin hirveä määrä hakijoita, ettei alle 5 keskiarvolla ole toivettakaan päästä sisään. Että sitäkin kautta pääsevät sisään ne, joilla on aikaa opiskella kokopäiväisesti ja uusia tenttejä loputtomiin.

Vierailija kirjoitti:

Täällä on ilmeisesti paljon sellaisia, jotka ovat hakeneet psykalle useamman vuoden ajan. Miten teillä on mennyt aikaisemmat pääsykokeet? Oletteko olleet ihan pisteen-parin päässä monta kertaa? Oletteko hakeneet useampaan kohteeseen vai pelkästään Helsinkiin?

Hauskasti tää on mun neljäs haku, mutta kertaakaan en oo vielä päässyt yrittämään tosissaan - vaikka paloa on ollut joka vuosi. 2018 valmistuin lukiosta ja kävin lähinnä tsekkaamassa kokeen, ylppäreiltä ei ehtinyt paneutumaan lukemiseen. 2019 ei ollut mitään saumaa päästä sen tilastoyllätyksen myötä sisään, johon ei ollut osannut varautua, 2020 taas tilastoa oli tankattu, mutta amk-kokeessa ei ollut mitään saumaa päästä sisään - todistusvalinta oli silloin poissa laskuista. Tänä vuonna on todistusta koroteltu ja kaikki paukut vielä pääsykokeeseen, saa nähdä miten käy, kun ensimmäistä kertaa pääsee aidosti yrittämään! 

Kuinka nopeasti todistusvalinnan tulokset yleensä tulevat sen jälkeen kun yo-tulokset on julkaistu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos ensikertalaisilta tiukennetaan mahdollisuuksia päästä sisään ja toiskertalaiset pääsevät helpommin. Toiskertalaisten mielenterveys paranee...jee, mutta suurempi osa ensikertalaisia jää ilman paikkaa ja päätyy ottamaan vähemmän hyvän vaihtoehdon. Sitten heidän mielenterveytensä alkaa järkkyä... Ai niin mutta sittenhän he ovat toiskertalaisia ja pääsevät helpommin taas hakemaan psykalle... :D Ainoa joka häviää on yhteiskunta, veronmaksajat, ensi- ja toiskertalaiset.... Yhteiskunnalta ja veronmaksajilta menee valtavasti rahaa kouluttaa ihmisiä kahteen kertaan ja veronmaksaminen näiltä moninkertaisilta opiskelijoilta jää vähemmäksi (muut joutuu maksumiehiksi) ja kaikkien hakijoiden mielenterveys kärsii koko ajan aivan kamalasti! ;) Ehkä olisi parempi ymmärtää, että psykologian opiskelu ei ole mitään niin ihmeellistä, etteikö hyvin samoihin päämääriin voisi päästä muutakin kautta. 

T. sisällä, ei-ensikertalainen :p

Kuule eiköhän niitä yhteiskunnan varoja käytä ihan isommat jehut, kuin jotkut muutama opiskelija, jotka sattuu opiskelemaan pari tutkintoa. Suurimpia rikollisia on ne, jotka vie verorahat ulkomaille yritystoimintojensa takia. 

Tää huolestuminen näistä yhteiskunnan varoista on ihan yhtä tyhmää, kuin se että huolestutaan jostain Kelan tukien käyttäjistä. Ikinä ei puhuta siitä kuinka paljon niitä Kelan tukia jää tai jätetään hakematta. Niitäkin on niin paljon!

Itse asiassa Suomi ei pysty ylläpitämään nykyistä tukimäärää. Esim. lasten kotihoidon tukea ollaan leikattu ja suunnitelmia leikata lisää. Vanhemmat yritetään saada laittamaan alle 12kk ikäiset vauvat päiväkoteihin, jotta itse tulevat töihin, tuottaviksi kansalaisiksi! Vielä muutama vuosi sitten oikein kannustettiin rahallisesti ja sanallisesti hoitamaan kotona 3v saakka.

Kotihoidon tuki on merkittävästi halvempi kuin päivähoitopaikka. Hoitopaikka maksaa noin 1000 e/kk/lapsi.

Syyt kotihoidon tuen leikkaamiseen on ihan muualla kuin tukimäärässä. Pitkät poissaolot töistä haittaavat naisten urakehitystä ja korkeahko tuki, tuota, ohjaa vääränlaisia ihmisiä lisääntymään. Lisäksi laadukas varhaiskasvatus vähentää tulevaisuuden ongelmia, eli tuottaa välillisiä säästöjä.

Yritetään palata takaisin ketjun otsikkoon, eli psykalle ja logopediaan hakemiseen.

Lapset kotona on yhteiskunnalle ihan puhtaasti rahallisesti kalliimpaa kuin lapset päiväkodissa ja vanhemmat töissä. Siinä siitä on kyse. Vaikka päiväkotipaikka maksaa yhteiskunnalle 1000e/kk/lapsi ja kotihoidontuki vain joitain satasia, niin täytyy laskea myös tulot joita yhteiskunta saa työssäkäyvistä aikuisista. Jos vaikka äiti tienaa 3500e/kk ja veroprossa olis esim. 31%, niin tuloja tulee verojen muodossa 1085e/kk. Silloin äiti töissä on yhteiskunnalle halvempaa kuin äiti kotona. Ei kannatta mennä noihin sugar coated selityksiin naisten työurista ja tasa-arvosta. Ne ovat silmänlumetta. Sitä paitsi niidenkin takana on ajatus, että paljonko kilahtaa valttion kassaan. Jos naiselta katkeaa ura sen verta, ettei etene huipulle, niin hän tienaa vähemmän ja yhteiskunta saa vähemmän verotuloina. Täytyy myös muistaa, että kilpailemme kansainvälisellä kentällä ja raha virtaa sielläkin. Jos Maija Meikäläinen on kotona kolme vuotta, niin Amerikkalainen Janet Richardson on töissä jo 2kk vauvan syntymästä. Amerikkaan menee multinationaalisen firman rahat eikä Suomeen. Tällaisia ne siellä ajattelee ja laskee. Siis kenenkäänhän ei tähänkään mennessä ole ollut pakko laittaa uraansa jäihin,  vaan tähän mennessä on ollut vaihtoehto olla kotona tai olla töissä. Nyt se vaihtoehto halutaan viedä pois. Puhtaasti rahan takia. Lopuksi, varhaiskasvatus on kauttaaltaan kriisissä, etenkin pääkaupunkiseudulla jossa puuttuu kroonisesti 2000 pätevää varhaiskasvatuksen opettaajaa. Laatu on sen mukaista. Siis kun ammattiin koulutettua ei saada (pas*kalla palkalla ja huonoilla työoloilla), niin otetaan epäpäteviä tai ei oteta ketään. Laki sanoo muuta, mutta siihen ei liity sanktioita ja...omavalvonta. Eli laatu on todella vaihtelevaa ja paikoittain surkeata. Kannattaa tutustua Kansallisen arviointikeskuksen raporttiin. Varhaiskasvatuksen hyvät vaikutukset lapseen ovat ikävä kyllä sanahelinää.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka nopeasti todistusvalinnan tulokset yleensä tulevat sen jälkeen kun yo-tulokset on julkaistu?

Viikossa taisi viime vuonna tulla ekat. Löytyy viime vuoden keskustelusta, ekana tuli lääkis tyrmäävän korkeilla rajoillaan, joten siitä keskusteltiin vilkkaasti täälläkin.

Ne pyritään saamaan ennen pääsykokeita, joten pikkuhiljaa ala kerrallaan alkavat sieltä valua.

Ei vitsit, pääsykokeeseen oli tänään tasan kuukausi! Kuukauden päästä tähän aikaan se on jo ohi ja kesä saa tulla!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pitäis olla lukiomateriaalia pääsykokeissa, koska muuten taas suositaan ensikertalaisia, joilla lyhyt aika lukiosta ja jotka voi koittaa myös todistusväylää ja näin lukea innolla lukiokirjoja jo entuudestaan ja saada etumatkaa. Toiskertalaiset ei lukiokirjoja entuudestaan lue, koska ei ole todistusväylää heille.

Mutta, eihän kukaan nyt tällä hetkellä lue todistusvalintaa varten kun yo-kokeet oli jo. Ja annettiin tuossa lääkiksen materiaalissa linkit enkun kielisiin sivuihin, missä vektorilaskennan teoria. Voi sitten opiskella vaikka enkuksi...

Millä ihmeen logiikalla se, että annettiin linkit myös englanninkielisille sivuille vaikuttaisi tilanteen epäreiluuteen? Tottakai niillä, jotka ovat opiskelleet aihetta x lukiossa lähiaikoina on etu. Ei se, kuinka monesta eri lähteestä saman asian voi oppia, vaikuta siihen millään tapaa.

Ei niin. Mutta aika erikoista valitusta. Ihan sama mikä ennakkomateriaali niin aina jollakin on etu muihin nähden, jos aihe on tuttu. Kaikille kuitenkin samat mahdollisuudet opiskella se. Ja abeillekkin iso homma alkaa opettelemaan nelilaskimella laskemaan niitä laskuja kun kaikki on tähän asti opeteltu laskemaan ohjelmistoilla.

Kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia opskella materiaalia, kun se julkaistaan kuukautta ennen. Monella toiskertalaisella on töitä, kun taas suuri osa abeista voi chillailla kotona.

Ihme ajattelua. Ne joilla on töitä ja muuta elämää, ei niin paljon tarvikkaan sitä koulupaikkaa

Toivottavasti pääsykoe mittaa ja karsii riittävästi näin putkinäköiseen ajatteluun taipuvaiset.

Tajuatko, että moni valitsi aikanaan 18-vuotiaana väärän alan? Silloin ei ollut lähellekään nykyisiä mahdollisuuksia saada kattavasti tietoa eri aloista etukäteen. Kannustettiin hakemaan jonnekin kun voi myöhemmin vaihtaa. No, vuodet vieri töissä, ala vaan ei sinnikkäästä yrityksestä huolimattakaan kiinnosta. Päinvastoin, mielenterveys kohta menee kun töissä voi niin huonosti alalla, jonne ei vaan sovi ja jota inhoaa. Vaan eipä sitä alaa enää niin vain vaihdeta, ellei halua terveys/hoiva-alalle.

Työtilanne on myös merkittävästi voinut muuttua niistä ajoista kun moni on hakenut ekaa kertaa opiskelemaan. Lukuisat alat ei vain kerta kaikkiaan työllistä. Siellä sitten pitäisi jumittaa, koska ei voi mitään?

Terveys ei mahdollista ehkä työskentelyä vanhalla alalla. Harmi, mutta vaihtaa et voi.

Unelma-alakin voi löytyä vasta aikuisella iällä. Jokaiselle pitäisi taata mahdollisuus kovalla työllä tavoitella unelmiaan. Naurettavat muutaman paikan mahdollisuudet eivät sitä ole.

On aivan kohtuutonta puhua eläkeiän nostosta ja elinikäisestä oppimisesta jos samaan aikaan se estetään käytännössä lähes kokonaan. 70%kiintiö jättää monella alalla muille kuin ensikertalaisille muutaman paikan, hakijoita on satoja, jopa yli tuhat. Puhutaan siis promilleista!!

Joku kiintiö voisi ensikertalaisille olla, mutta kyllä korkeimmalla koulutustasolla voisi jo luovuttaa sen tasapäistämisen, paapomisen ja tunnustaa tasoerot. Motivaation, taidon ja älyn mukaan sisään jos halutaan parasta opiskelija-ainesta yliopistoihin saada. Piste-erot ensikertalaisten ja muiden kiintiön välillä on karua katsottavaa ja kertovat paljon miten hakujärjestelmä vinouttaa tilanteen. Huomattavasti heikommat pääsevät jono ohi vain, koska ovat ensikertalaisia.

Periaatteessa olen samaa mieltä, mutta en ymmärrä yhtään sitä valitusta, että on töitä ja ei ole aikaa lukea pääsykokeisiin. Mullakin on seitsemän lasta ja aikaa revin sieltä mistä sitä saa. Ja hakeminen unelma-alalle on useamman vuoden projekti, koska lukiossa tuli valittua kirjotuksiin väärät aineet.

Ja olen myös sitä mieltä, että avoimen väylä pitäisi olla ehdottomasti. Mahdollistaisi juuri sille ahkeralle sen väylän päästä opiskelemaan. Toki niihinkin saattaisi tulla jonkinlaiset pääsyvaatimukset jos ois paljon hakijoita.

No oikiksessa on avoimen väylä, ja niin hirveä määrä hakijoita, ettei alle 5 keskiarvolla ole toivettakaan päästä sisään. Että sitäkin kautta pääsevät sisään ne, joilla on aikaa opiskella kokopäiväisesti ja uusia tenttejä loputtomiin.

Sama logopedialla. Viime keväänä opintopolku arpoi sisäänpääsijät kaikkien 5 keskiarvon opiskelijoiden joukosta. Itselläni oli yhdestä kirjatentistä nelonen, ja taisin olla varasijalla yhdeksän. Tenttejä ei tietenkään voi enää virallisten rästitenttien ulkopuolella uusia. Ja kun on hakenut opintojen koostamista yliopistolta, jotta voi edes yrittää hakea opintojen perusteella, on koko opintokokonaisuus opiskeltava (ja maksettava) uudelleen mikäli mielii arvosanojaan parantaa. Erikoista on myös, että merkittävä osa perusopintojen kurssiarvosanoista perustui ainakin ennen koronaa ryhmätöihin. Toivottavasti tasapuolisuuden nimissä näin on ollut myös etäaikana.

Vaikka itse en noiden arvosanojeni perusteella opiskelupaikkaa ole ansainnutkaan, toivoisin kyllä muutoksia sekä väylän valintakriteereihin sekä arviointimenetelmiin. Ikävä tuottaa pettymys, jos joku täällä kovasti väylään valintatapana luottaa - kyllä sekin osataan tehdä huonosti. No, onneksi on pääsykoe ja ensikertalaisuus.

Seuraan ketjua, koska toistan omaa vanhaa pääsykoetraumaa. En ikinä enää pääsis näillä kriteereillä sisälle, vuonna 2013 sentään julkaistiin ajoissa materiaalitkin sinne minne hain (Joensuu) ja kiitos kaikkien jumalien tai jonkun ihmeen nuoruuden sinnin pääsin.

Ensikertalaisuuskiintiöt on pyllystä. Aina sinne kuitenki joku pääsee. Tsemppiä isosti, älkää luovuttako.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pitäis olla lukiomateriaalia pääsykokeissa, koska muuten taas suositaan ensikertalaisia, joilla lyhyt aika lukiosta ja jotka voi koittaa myös todistusväylää ja näin lukea innolla lukiokirjoja jo entuudestaan ja saada etumatkaa. Toiskertalaiset ei lukiokirjoja entuudestaan lue, koska ei ole todistusväylää heille.

Mutta, eihän kukaan nyt tällä hetkellä lue todistusvalintaa varten kun yo-kokeet oli jo. Ja annettiin tuossa lääkiksen materiaalissa linkit enkun kielisiin sivuihin, missä vektorilaskennan teoria. Voi sitten opiskella vaikka enkuksi...

Millä ihmeen logiikalla se, että annettiin linkit myös englanninkielisille sivuille vaikuttaisi tilanteen epäreiluuteen? Tottakai niillä, jotka ovat opiskelleet aihetta x lukiossa lähiaikoina on etu. Ei se, kuinka monesta eri lähteestä saman asian voi oppia, vaikuta siihen millään tapaa.

Ei niin. Mutta aika erikoista valitusta. Ihan sama mikä ennakkomateriaali niin aina jollakin on etu muihin nähden, jos aihe on tuttu. Kaikille kuitenkin samat mahdollisuudet opiskella se. Ja abeillekkin iso homma alkaa opettelemaan nelilaskimella laskemaan niitä laskuja kun kaikki on tähän asti opeteltu laskemaan ohjelmistoilla.

Kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia opskella materiaalia, kun se julkaistaan kuukautta ennen. Monella toiskertalaisella on töitä, kun taas suuri osa abeista voi chillailla kotona.

Ihme ajattelua. Ne joilla on töitä ja muuta elämää, ei niin paljon tarvikkaan sitä koulupaikkaa

Toivottavasti pääsykoe mittaa ja karsii riittävästi näin putkinäköiseen ajatteluun taipuvaiset.

Tajuatko, että moni valitsi aikanaan 18-vuotiaana väärän alan? Silloin ei ollut lähellekään nykyisiä mahdollisuuksia saada kattavasti tietoa eri aloista etukäteen. Kannustettiin hakemaan jonnekin kun voi myöhemmin vaihtaa. No, vuodet vieri töissä, ala vaan ei sinnikkäästä yrityksestä huolimattakaan kiinnosta. Päinvastoin, mielenterveys kohta menee kun töissä voi niin huonosti alalla, jonne ei vaan sovi ja jota inhoaa. Vaan eipä sitä alaa enää niin vain vaihdeta, ellei halua terveys/hoiva-alalle.

Työtilanne on myös merkittävästi voinut muuttua niistä ajoista kun moni on hakenut ekaa kertaa opiskelemaan. Lukuisat alat ei vain kerta kaikkiaan työllistä. Siellä sitten pitäisi jumittaa, koska ei voi mitään?

Terveys ei mahdollista ehkä työskentelyä vanhalla alalla. Harmi, mutta vaihtaa et voi.

Unelma-alakin voi löytyä vasta aikuisella iällä. Jokaiselle pitäisi taata mahdollisuus kovalla työllä tavoitella unelmiaan. Naurettavat muutaman paikan mahdollisuudet eivät sitä ole.

On aivan kohtuutonta puhua eläkeiän nostosta ja elinikäisestä oppimisesta jos samaan aikaan se estetään käytännössä lähes kokonaan. 70%kiintiö jättää monella alalla muille kuin ensikertalaisille muutaman paikan, hakijoita on satoja, jopa yli tuhat. Puhutaan siis promilleista!!

Joku kiintiö voisi ensikertalaisille olla, mutta kyllä korkeimmalla koulutustasolla voisi jo luovuttaa sen tasapäistämisen, paapomisen ja tunnustaa tasoerot. Motivaation, taidon ja älyn mukaan sisään jos halutaan parasta opiskelija-ainesta yliopistoihin saada. Piste-erot ensikertalaisten ja muiden kiintiön välillä on karua katsottavaa ja kertovat paljon miten hakujärjestelmä vinouttaa tilanteen. Huomattavasti heikommat pääsevät jono ohi vain, koska ovat ensikertalaisia.

Periaatteessa olen samaa mieltä, mutta en ymmärrä yhtään sitä valitusta, että on töitä ja ei ole aikaa lukea pääsykokeisiin. Mullakin on seitsemän lasta ja aikaa revin sieltä mistä sitä saa. Ja hakeminen unelma-alalle on useamman vuoden projekti, koska lukiossa tuli valittua kirjotuksiin väärät aineet.

Ja olen myös sitä mieltä, että avoimen väylä pitäisi olla ehdottomasti. Mahdollistaisi juuri sille ahkeralle sen väylän päästä opiskelemaan. Toki niihinkin saattaisi tulla jonkinlaiset pääsyvaatimukset jos ois paljon hakijoita.

No oikiksessa on avoimen väylä, ja niin hirveä määrä hakijoita, ettei alle 5 keskiarvolla ole toivettakaan päästä sisään. Että sitäkin kautta pääsevät sisään ne, joilla on aikaa opiskella kokopäiväisesti ja uusia tenttejä loputtomiin.

Sama logopedialla. Viime keväänä opintopolku arpoi sisäänpääsijät kaikkien 5 keskiarvon opiskelijoiden joukosta. Itselläni oli yhdestä kirjatentistä nelonen, ja taisin olla varasijalla yhdeksän. Tenttejä ei tietenkään voi enää virallisten rästitenttien ulkopuolella uusia. Ja kun on hakenut opintojen koostamista yliopistolta, jotta voi edes yrittää hakea opintojen perusteella, on koko opintokokonaisuus opiskeltava (ja maksettava) uudelleen mikäli mielii arvosanojaan parantaa. Erikoista on myös, että merkittävä osa perusopintojen kurssiarvosanoista perustui ainakin ennen koronaa ryhmätöihin. Toivottavasti tasapuolisuuden nimissä näin on ollut myös etäaikana.

Vaikka itse en noiden arvosanojeni perusteella opiskelupaikkaa ole ansainnutkaan, toivoisin kyllä muutoksia sekä väylän valintakriteereihin sekä arviointimenetelmiin. Ikävä tuottaa pettymys, jos joku täällä kovasti väylään valintatapana luottaa - kyllä sekin osataan tehdä huonosti. No, onneksi on pääsykoe ja ensikertalaisuus.

Siis onko todella niin, että kun opinnot on koottu, yksittäisiä kursseja ei voi enää korottaa vaan koko opintokokonaisuus tulee tehdä uudestaan, jotta jotain kurssia voi korottaa? En oo tienny tätä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pitäis olla lukiomateriaalia pääsykokeissa, koska muuten taas suositaan ensikertalaisia, joilla lyhyt aika lukiosta ja jotka voi koittaa myös todistusväylää ja näin lukea innolla lukiokirjoja jo entuudestaan ja saada etumatkaa. Toiskertalaiset ei lukiokirjoja entuudestaan lue, koska ei ole todistusväylää heille.

Mutta, eihän kukaan nyt tällä hetkellä lue todistusvalintaa varten kun yo-kokeet oli jo. Ja annettiin tuossa lääkiksen materiaalissa linkit enkun kielisiin sivuihin, missä vektorilaskennan teoria. Voi sitten opiskella vaikka enkuksi...

Millä ihmeen logiikalla se, että annettiin linkit myös englanninkielisille sivuille vaikuttaisi tilanteen epäreiluuteen? Tottakai niillä, jotka ovat opiskelleet aihetta x lukiossa lähiaikoina on etu. Ei se, kuinka monesta eri lähteestä saman asian voi oppia, vaikuta siihen millään tapaa.

Ei niin. Mutta aika erikoista valitusta. Ihan sama mikä ennakkomateriaali niin aina jollakin on etu muihin nähden, jos aihe on tuttu. Kaikille kuitenkin samat mahdollisuudet opiskella se. Ja abeillekkin iso homma alkaa opettelemaan nelilaskimella laskemaan niitä laskuja kun kaikki on tähän asti opeteltu laskemaan ohjelmistoilla.

Kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia opskella materiaalia, kun se julkaistaan kuukautta ennen. Monella toiskertalaisella on töitä, kun taas suuri osa abeista voi chillailla kotona.

Ihme ajattelua. Ne joilla on töitä ja muuta elämää, ei niin paljon tarvikkaan sitä koulupaikkaa

Toivottavasti pääsykoe mittaa ja karsii riittävästi näin putkinäköiseen ajatteluun taipuvaiset.

Tajuatko, että moni valitsi aikanaan 18-vuotiaana väärän alan? Silloin ei ollut lähellekään nykyisiä mahdollisuuksia saada kattavasti tietoa eri aloista etukäteen. Kannustettiin hakemaan jonnekin kun voi myöhemmin vaihtaa. No, vuodet vieri töissä, ala vaan ei sinnikkäästä yrityksestä huolimattakaan kiinnosta. Päinvastoin, mielenterveys kohta menee kun töissä voi niin huonosti alalla, jonne ei vaan sovi ja jota inhoaa. Vaan eipä sitä alaa enää niin vain vaihdeta, ellei halua terveys/hoiva-alalle.

Työtilanne on myös merkittävästi voinut muuttua niistä ajoista kun moni on hakenut ekaa kertaa opiskelemaan. Lukuisat alat ei vain kerta kaikkiaan työllistä. Siellä sitten pitäisi jumittaa, koska ei voi mitään?

Terveys ei mahdollista ehkä työskentelyä vanhalla alalla. Harmi, mutta vaihtaa et voi.

Unelma-alakin voi löytyä vasta aikuisella iällä. Jokaiselle pitäisi taata mahdollisuus kovalla työllä tavoitella unelmiaan. Naurettavat muutaman paikan mahdollisuudet eivät sitä ole.

On aivan kohtuutonta puhua eläkeiän nostosta ja elinikäisestä oppimisesta jos samaan aikaan se estetään käytännössä lähes kokonaan. 70%kiintiö jättää monella alalla muille kuin ensikertalaisille muutaman paikan, hakijoita on satoja, jopa yli tuhat. Puhutaan siis promilleista!!

Joku kiintiö voisi ensikertalaisille olla, mutta kyllä korkeimmalla koulutustasolla voisi jo luovuttaa sen tasapäistämisen, paapomisen ja tunnustaa tasoerot. Motivaation, taidon ja älyn mukaan sisään jos halutaan parasta opiskelija-ainesta yliopistoihin saada. Piste-erot ensikertalaisten ja muiden kiintiön välillä on karua katsottavaa ja kertovat paljon miten hakujärjestelmä vinouttaa tilanteen. Huomattavasti heikommat pääsevät jono ohi vain, koska ovat ensikertalaisia.

Periaatteessa olen samaa mieltä, mutta en ymmärrä yhtään sitä valitusta, että on töitä ja ei ole aikaa lukea pääsykokeisiin. Mullakin on seitsemän lasta ja aikaa revin sieltä mistä sitä saa. Ja hakeminen unelma-alalle on useamman vuoden projekti, koska lukiossa tuli valittua kirjotuksiin väärät aineet.

Ja olen myös sitä mieltä, että avoimen väylä pitäisi olla ehdottomasti. Mahdollistaisi juuri sille ahkeralle sen väylän päästä opiskelemaan. Toki niihinkin saattaisi tulla jonkinlaiset pääsyvaatimukset jos ois paljon hakijoita.

No oikiksessa on avoimen väylä, ja niin hirveä määrä hakijoita, ettei alle 5 keskiarvolla ole toivettakaan päästä sisään. Että sitäkin kautta pääsevät sisään ne, joilla on aikaa opiskella kokopäiväisesti ja uusia tenttejä loputtomiin.

Sama logopedialla. Viime keväänä opintopolku arpoi sisäänpääsijät kaikkien 5 keskiarvon opiskelijoiden joukosta. Itselläni oli yhdestä kirjatentistä nelonen, ja taisin olla varasijalla yhdeksän. Tenttejä ei tietenkään voi enää virallisten rästitenttien ulkopuolella uusia. Ja kun on hakenut opintojen koostamista yliopistolta, jotta voi edes yrittää hakea opintojen perusteella, on koko opintokokonaisuus opiskeltava (ja maksettava) uudelleen mikäli mielii arvosanojaan parantaa. Erikoista on myös, että merkittävä osa perusopintojen kurssiarvosanoista perustui ainakin ennen koronaa ryhmätöihin. Toivottavasti tasapuolisuuden nimissä näin on ollut myös etäaikana.

Vaikka itse en noiden arvosanojeni perusteella opiskelupaikkaa ole ansainnutkaan, toivoisin kyllä muutoksia sekä väylän valintakriteereihin sekä arviointimenetelmiin. Ikävä tuottaa pettymys, jos joku täällä kovasti väylään valintatapana luottaa - kyllä sekin osataan tehdä huonosti. No, onneksi on pääsykoe ja ensikertalaisuus.

Siis onko todella niin, että kun opinnot on koottu, yksittäisiä kursseja ei voi enää korottaa vaan koko opintokokonaisuus tulee tehdä uudestaan, jotta jotain kurssia voi korottaa? En oo tienny tätä!

Näin yliopistolta kerrottiin. On kai ihan yleinen käytäntö. En tiedä sen tarkemmin tuosta koko kokonaisuuden uudelleen opiskelusta, en usko että sitä kovin moni lähtee tekemään. Mutta luulisi, että sekin on mahdollista jos vaan ryhmiin mahtuu ja maksukykyä on.

Vierailija kirjoitti:

Täällä on ilmeisesti paljon sellaisia, jotka ovat hakeneet psykalle useamman vuoden ajan. Miten teillä on mennyt aikaisemmat pääsykokeet? Oletteko olleet ihan pisteen-parin päässä monta kertaa? Oletteko hakeneet useampaan kohteeseen vai pelkästään Helsinkiin?

Itsellä viides hakukerta tänä keväänä, ensisijaisesti joka kerta Jyväskylään. Abikeväänä luin kyllä pääsykokeeseen tosissani, mutta piti kokea koe kerran ennen kuin todella uskoin, kuinka paljon työtä se vaatii. Seuraavana vuonna pääsinkin heittämällä soveltuvuuskokeeseen, mutta siinä jäi parista pisteestä kiinni. Kolmannella kerralla yliopistojen kokeet yhdistyivät ja siten koko pääsykoe muuttui, mutta todella hyvin olin silti valmistautunut. Jos en olisi paria laskuvirhettä tehnyt kokeessa, olisin päässyt sisään (itse asiassa Joensuuhun olisin, mutta en sinne ollut hakenut). Hämmentää edelleen, kuinka pärjäsin viime kevään ekassa vaiheessa niinkin "huonosti", kun koe oli kuitenkin todella helppo.

Aiemmista vuosista oppineena olen laskenut ahkerasti tehtäviä, jottei taas pääsisi aikapaine voittamaan enkä tekisi huolimattomuusvirheitä kokeessa. Ylioppilaskirjoituksiakin olen käynyt korottamassa, koska viime keväänä todistusvalintakin oli pettymys. Täysin en pysty aiempien kertojeni tuloksia vertailemaan, koska kokeet ovat olleet niin erilaisia. Ehkä hyväkin niin, jotta on enemmän toivoa sisäänpääsystä!

Huoh, olen kymmenen vuotta sitten aloittanut psykologian avoimessa. Kertaakaan en ole uskaltautunut psykologian pääsykokeisiin. Olisi ehkä kannattanut silloin kymmenen vuotta sitten, mutta silloin oma työ - ja perhetilanne esti matkustamisen pääsykokeisiin. Nyt sitten elämäntilanne on sellainen, että voin vihdoin hakea ja alkaa panostamaan pääsykokeisiin, mutta valitettavasti ikä alkaa painaa päälle. Noh parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Psykologia tosissaan kiinnostaa. Ei terapiatyö. Sen työn opiskelijaksi todennäköisesti pääsisin jos hakisin.