Psykologia 2021

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoastaan tyyppi, joka ei luota kykyihinsä voi kannattaa ensikertalaiskiintiöitä. Kaikkien fiksujen tyyppien pitäisi ymmärtää, että avoin kilpailu on alankin etu.

Ensikertaisuuskiintiön perustelut ovat laajemmat kuin "minä" tai "ala". Kannatan lämpimästi ihan virallisten perustelujen kanssa samoista syistä.

Nämä niin kovin fiksut psykalle toiskertaisina hakevat eivät tuo kovin lasjaa näkemystä esille. Vain, että minä olen fiksu ja ne ensiertaiset ovat niin huonoja. Noloa!

Nyt käsitit kyllä ihan väärin. Ihminen ei ole fiksu tai tyhmä ensi- tai toiskertalaisuuden takia. Suurin osa sisäänpäässeistä olisi todennäköisesti ilman kiintiöitäkin ensikertalaisia - monet heistä ovat fiksuja ja päämäärätietoisia.

Mikä voi olla "laajempana", loogisesti kestävänä perusteena siihen, että kilpaillulle alalle pääsee huonommalla todistuksella/koesuorituksella vain siksi, että ei ole ennen ottanut vastaan korkeakoulupaikkaa?

Totta, sinulla ei tätä jaottelua ollut. Monilla on tässäkin ketjussa ollut, joten minä laitoin väärään osoitteeseen.

https://minedu.fi/usein-kysyttya-korkeakouluvalinnat

Olen lukenut tuon sivun, eikä perustelu ole edelleenkään loogisesti kestävää.

Mielestäni on eikä tähän asti tuloksetkaan muuta osoita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoastaan tyyppi, joka ei luota kykyihinsä voi kannattaa ensikertalaiskiintiöitä. Kaikkien fiksujen tyyppien pitäisi ymmärtää, että avoin kilpailu on alankin etu.

Ensikertaisuuskiintiön perustelut ovat laajemmat kuin "minä" tai "ala". Kannatan lämpimästi ihan virallisten perustelujen kanssa samoista syistä.

Nämä niin kovin fiksut psykalle toiskertaisina hakevat eivät tuo kovin lasjaa näkemystä esille. Vain, että minä olen fiksu ja ne ensiertaiset ovat niin huonoja. Noloa!

Nyt käsitit kyllä ihan väärin. Ihminen ei ole fiksu tai tyhmä ensi- tai toiskertalaisuuden takia. Suurin osa sisäänpäässeistä olisi todennäköisesti ilman kiintiöitäkin ensikertalaisia - monet heistä ovat fiksuja ja päämäärätietoisia.

Mikä voi olla "laajempana", loogisesti kestävänä perusteena siihen, että kilpaillulle alalle pääsee huonommalla todistuksella/koesuorituksella vain siksi, että ei ole ennen ottanut vastaan korkeakoulupaikkaa?

Totta, sinulla ei tätä jaottelua ollut. Monilla on tässäkin ketjussa ollut, joten minä laitoin väärään osoitteeseen.

https://minedu.fi/usein-kysyttya-korkeakouluvalinnat

Olen lukenut tuon sivun, eikä perustelu ole edelleenkään loogisesti kestävää.

Mielestäni on eikä tähän asti tuloksetkaan muuta osoita.

Perustelut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hitsi kun Vipusesta ei saa yhtä aikaa suodatettua sekä psykaa että logopediaa, että näkisi kokonaishakijoiden määrän. Ensisijaisia hakijoita jompaan kumpaan on 6700 ja siihen joku hattuvakiollinen niitä, joilla ykkösenä jotain ihan muuta. Kuinkahan lähelle 8000 hakijaa päästään?

Tulee kovat koepisteet, kun 4000-5000 osallistuu pääsykokeeseen. 1 % parhaimmisto saa sen 120 pistettä.

Tiedä vaikka maisterin pisteraja tänä vuonna olisi 120/120.

Kun psykalle hakee, ei kannata lähteä leikkiin mukaan jos ei usko siihen parhaimmistoon kuuluvansa. Yli 4500 ihmistä tulee tänäkin vuonna saamaan opintopolkuun ilmoituksen opiskelupaikan peruuntumisesta

Joensuuhun ja Jyväskylään kyllä pääsee ihan "keskiverto"tyyppikin, siis sellainen joka ei usko opiskelijana olevansa mitään erityistä parhaimmistoa, kunhan jaksaa vaan tehdä ahkerasti töitä. Helsinkiin pääsemiseen vaaditaan jo aika hyvää työ- sekä pitkäkestoista muistia ja nopeutta paineen alaisena, eli erityisiä opiskelijan lahjoja. Toisaalta olisi aika mielenkiintoista kuulla, onko joku esim. peruskoulussa huonosti pärjännyt päässyt joskus Helsingin psykalle. Kaikenlaisia taitoja kun voi kehittää.

Helsinki on itseasiassa monta kertaa ollut helpompi kuin Joensuu tai Jyväskylä.

Eipä ole ollut. Yhteisiä hakukertoja on takana vasta kaksi, ja molemmilla kerroilla järjestys on ollut niin, että Helsinki on ykkönen, Jyväskylä nelonen ja Joensuu vitonen. Eikä se tule tänäkään vuonna muuttumaan kuin niin, että Oulu mahdollisesti menee johonkin väliin.

Eikä se, että Helsingissä on korkeimmat pisterajat, tarkoita sitä, että Helsinki olisi paras kaupunki tai yliopisto. Se on vain sijaintinsa vuoksi suosituin. Jokainen suomalainen yliopisto on korkeatasoinen. Jossain USA:ssa on iso väli missä yliopistossa on, mutta Suomessa ei niinkään. Suomessa ei ole yhtä korkeatasoisisa yliopistoja kuin USA:n parhaat, mutta yhtä lailla Suomessa ei ole yhtä matalan tason yliopistoja kuin iso osa USA:n yliopistoista on.

Silloin, hyvään aikaan, kun Jyväskylässä oli soveltuvuusosio, oli vaikeampi kuin Helsinki. Joensuu myös parina vuonna ollut supsittu ja siksi vaikea. Ja tuo korkeatasoisuusosio oli ihan turha sepostus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hitsi kun Vipusesta ei saa yhtä aikaa suodatettua sekä psykaa että logopediaa, että näkisi kokonaishakijoiden määrän. Ensisijaisia hakijoita jompaan kumpaan on 6700 ja siihen joku hattuvakiollinen niitä, joilla ykkösenä jotain ihan muuta. Kuinkahan lähelle 8000 hakijaa päästään?

Tulee kovat koepisteet, kun 4000-5000 osallistuu pääsykokeeseen. 1 % parhaimmisto saa sen 120 pistettä.

Tiedä vaikka maisterin pisteraja tänä vuonna olisi 120/120.

Kun psykalle hakee, ei kannata lähteä leikkiin mukaan jos ei usko siihen parhaimmistoon kuuluvansa. Yli 4500 ihmistä tulee tänäkin vuonna saamaan opintopolkuun ilmoituksen opiskelupaikan peruuntumisesta

Joensuuhun ja Jyväskylään kyllä pääsee ihan "keskiverto"tyyppikin, siis sellainen joka ei usko opiskelijana olevansa mitään erityistä parhaimmistoa, kunhan jaksaa vaan tehdä ahkerasti töitä. Helsinkiin pääsemiseen vaaditaan jo aika hyvää työ- sekä pitkäkestoista muistia ja nopeutta paineen alaisena, eli erityisiä opiskelijan lahjoja. Toisaalta olisi aika mielenkiintoista kuulla, onko joku esim. peruskoulussa huonosti pärjännyt päässyt joskus Helsingin psykalle. Kaikenlaisia taitoja kun voi kehittää.

Helsinki on itseasiassa monta kertaa ollut helpompi kuin Joensuu tai Jyväskylä.

Eipä ole ollut. Yhteisiä hakukertoja on takana vasta kaksi, ja molemmilla kerroilla järjestys on ollut niin, että Helsinki on ykkönen, Jyväskylä nelonen ja Joensuu vitonen. Eikä se tule tänäkään vuonna muuttumaan kuin niin, että Oulu mahdollisesti menee johonkin väliin.

Eikä se, että Helsingissä on korkeimmat pisterajat, tarkoita sitä, että Helsinki olisi paras kaupunki tai yliopisto. Se on vain sijaintinsa vuoksi suosituin. Jokainen suomalainen yliopisto on korkeatasoinen. Jossain USA:ssa on iso väli missä yliopistossa on, mutta Suomessa ei niinkään. Suomessa ei ole yhtä korkeatasoisisa yliopistoja kuin USA:n parhaat, mutta yhtä lailla Suomessa ei ole yhtä matalan tason yliopistoja kuin iso osa USA:n yliopistoista on.

Silloin, hyvään aikaan, kun Jyväskylässä oli soveltuvuusosio, oli vaikeampi kuin Helsinki. Joensuu myös parina vuonna ollut supsittu ja siksi vaikea. Ja tuo korkeatasoisuusosio oli ihan turha sepostus.

Sinun sepostuksesi tässä on turhaa.

Joensuun ja Jyväskylän vanhoja kokeita ei voi verrata. Ne vaativat erilaista osaamista, filosofian essee vs. Hesan tilastomatikka.

Kun Helsingin koe otettiin valtakunnalliseksi, Jyväskylään ja Joensuuhun on päässyt selkeästi matalammilla pisteillä. Huomattavan moni hakija hakutoiveilta 4 ja 5.

Sama ilmiö esim lääkiksessä, jossa Helsinkiin on ollyt merkittävästi korkeammat pisterajat kuin Kuopioon aina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoastaan tyyppi, joka ei luota kykyihinsä voi kannattaa ensikertalaiskiintiöitä. Kaikkien fiksujen tyyppien pitäisi ymmärtää, että avoin kilpailu on alankin etu.

Ensikertaisuuskiintiön perustelut ovat laajemmat kuin "minä" tai "ala". Kannatan lämpimästi ihan virallisten perustelujen kanssa samoista syistä.

Nämä niin kovin fiksut psykalle toiskertaisina hakevat eivät tuo kovin lasjaa näkemystä esille. Vain, että minä olen fiksu ja ne ensiertaiset ovat niin huonoja. Noloa!

Nyt käsitit kyllä ihan väärin. Ihminen ei ole fiksu tai tyhmä ensi- tai toiskertalaisuuden takia. Suurin osa sisäänpäässeistä olisi todennäköisesti ilman kiintiöitäkin ensikertalaisia - monet heistä ovat fiksuja ja päämäärätietoisia.

Mikä voi olla "laajempana", loogisesti kestävänä perusteena siihen, että kilpaillulle alalle pääsee huonommalla todistuksella/koesuorituksella vain siksi, että ei ole ennen ottanut vastaan korkeakoulupaikkaa?

Totta, sinulla ei tätä jaottelua ollut. Monilla on tässäkin ketjussa ollut, joten minä laitoin väärään osoitteeseen.

https://minedu.fi/usein-kysyttya-korkeakouluvalinnat

Niin? Mikähän tässä nyt sit oli sun pointti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hitsi kun Vipusesta ei saa yhtä aikaa suodatettua sekä psykaa että logopediaa, että näkisi kokonaishakijoiden määrän. Ensisijaisia hakijoita jompaan kumpaan on 6700 ja siihen joku hattuvakiollinen niitä, joilla ykkösenä jotain ihan muuta. Kuinkahan lähelle 8000 hakijaa päästään?

Tulee kovat koepisteet, kun 4000-5000 osallistuu pääsykokeeseen. 1 % parhaimmisto saa sen 120 pistettä.

Tiedä vaikka maisterin pisteraja tänä vuonna olisi 120/120.

Kun psykalle hakee, ei kannata lähteä leikkiin mukaan jos ei usko siihen parhaimmistoon kuuluvansa. Yli 4500 ihmistä tulee tänäkin vuonna saamaan opintopolkuun ilmoituksen opiskelupaikan peruuntumisesta

Joensuuhun ja Jyväskylään kyllä pääsee ihan "keskiverto"tyyppikin, siis sellainen joka ei usko opiskelijana olevansa mitään erityistä parhaimmistoa, kunhan jaksaa vaan tehdä ahkerasti töitä. Helsinkiin pääsemiseen vaaditaan jo aika hyvää työ- sekä pitkäkestoista muistia ja nopeutta paineen alaisena, eli erityisiä opiskelijan lahjoja. Toisaalta olisi aika mielenkiintoista kuulla, onko joku esim. peruskoulussa huonosti pärjännyt päässyt joskus Helsingin psykalle. Kaikenlaisia taitoja kun voi kehittää.

Helsinki on itseasiassa monta kertaa ollut helpompi kuin Joensuu tai Jyväskylä.

Eipä ole ollut. Yhteisiä hakukertoja on takana vasta kaksi, ja molemmilla kerroilla järjestys on ollut niin, että Helsinki on ykkönen, Jyväskylä nelonen ja Joensuu vitonen. Eikä se tule tänäkään vuonna muuttumaan kuin niin, että Oulu mahdollisesti menee johonkin väliin.

Eikä se, että Helsingissä on korkeimmat pisterajat, tarkoita sitä, että Helsinki olisi paras kaupunki tai yliopisto. Se on vain sijaintinsa vuoksi suosituin. Jokainen suomalainen yliopisto on korkeatasoinen. Jossain USA:ssa on iso väli missä yliopistossa on, mutta Suomessa ei niinkään. Suomessa ei ole yhtä korkeatasoisisa yliopistoja kuin USA:n parhaat, mutta yhtä lailla Suomessa ei ole yhtä matalan tason yliopistoja kuin iso osa USA:n yliopistoista on.

Silloin, hyvään aikaan, kun Jyväskylässä oli soveltuvuusosio, oli vaikeampi kuin Helsinki. Joensuu myös parina vuonna ollut supsittu ja siksi vaikea. Ja tuo korkeatasoisuusosio oli ihan turha sepostus.

Sinun sepostuksesi tässä on turhaa.

Joensuun ja Jyväskylän vanhoja kokeita ei voi verrata. Ne vaativat erilaista osaamista, filosofian essee vs. Hesan tilastomatikka.

Kun Helsingin koe otettiin valtakunnalliseksi, Jyväskylään ja Joensuuhun on päässyt selkeästi matalammilla pisteillä. Huomattavan moni hakija hakutoiveilta 4 ja 5.

Sama ilmiö esim lääkiksessä, jossa Helsinkiin on ollyt merkittävästi korkeammat pisterajat kuin Kuopioon aina.

Filosofian essee? 😂 Ei, psykalla ei ole koskaan kirjoitettu filosofian esseetä ja tilastomatikka on ollut aina osa valintakoetta. Miksi mä puhuisin parista viime vuodesta? Totesin vain, että Helsinki ei ole aina ollut vaikein.

Minäkin liityn nyt tähän ensikertalaisuus keskusteluun. Vähän ihmettelen, että eikö jengi tajua, että koulutus ei ole yksilön oikeudenmukaisuutta tai mielihaluja varten, vaan yhteiskunnan tarpeita varten? Itse ajattelen, että ensikertalaisia tarvitaan kahdesta syystä. A) Saadaan nuorimpia hakijoita sisään, jolloin alalle tulee ihmisiä joilla on mahdollisuus pitkään työuraan. B) Yhteiskunnan ei tarvitse maksaa nuorten ylioppilaiden elätystä, koska heidät saadaan jonkun opinnon pariin. Suurin osa hakee useaan kohteeseen ja jos/kun ei pääse psykalle, ottaa toisen opintopaikan vastaan. Jos ensikertalaisuuskiintiötä ei olisi, vanhemmat hakijat pääsisisvät nuoria helpommin sisään ensinnäkin siksi, että heillä ei juuri olisi ollut rankkoja yo-kirjoituksia ja toiseksi siksi, koska he olisivat jo usean välivuoden aikana lukeneet pääsykoematskut kannesta kanteen. He olisivat parempia kokeessa, mutta se ei tarkoittaisi, että he olisivat oikeasti rannalle jääneitä tuoreita ylioppilaita lahjakkaampia. Lisäksi heillä olisi vähemmän työvuosia jäljellä ja tällainen systeemi suosisi yhteikunnalle kalliita välivuosia niinä herkkinä vuosina, kun yksilö muutenkin itsenäistyy, muuttaa pois kotoa ja kenties pariutuu (...vauvoja yhteiskunnalle, vanhempien mielen hyvinvointi ym.) Mikään maa ei rakenna koulutuspolkujaan yksilöiden mielihaluja tyydyttämään. Terv. toiskertalaisena sisäänpäässyt todella vanha opiskelija joka on henkilökohtaisella tasolla ikionnellinen opiskelupaikastaan

Vierailija kirjoitti:

Minäkin liityn nyt tähän ensikertalaisuus keskusteluun. Vähän ihmettelen, että eikö jengi tajua, että koulutus ei ole yksilön oikeudenmukaisuutta tai mielihaluja varten, vaan yhteiskunnan tarpeita varten? Itse ajattelen, että ensikertalaisia tarvitaan kahdesta syystä. A) Saadaan nuorimpia hakijoita sisään, jolloin alalle tulee ihmisiä joilla on mahdollisuus pitkään työuraan. B) Yhteiskunnan ei tarvitse maksaa nuorten ylioppilaiden elätystä, koska heidät saadaan jonkun opinnon pariin. Suurin osa hakee useaan kohteeseen ja jos/kun ei pääse psykalle, ottaa toisen opintopaikan vastaan. Jos ensikertalaisuuskiintiötä ei olisi, vanhemmat hakijat pääsisisvät nuoria helpommin sisään ensinnäkin siksi, että heillä ei juuri olisi ollut rankkoja yo-kirjoituksia ja toiseksi siksi, koska he olisivat jo usean välivuoden aikana lukeneet pääsykoematskut kannesta kanteen. He olisivat parempia kokeessa, mutta se ei tarkoittaisi, että he olisivat oikeasti rannalle jääneitä tuoreita ylioppilaita lahjakkaampia. Lisäksi heillä olisi vähemmän työvuosia jäljellä ja tällainen systeemi suosisi yhteikunnalle kalliita välivuosia niinä herkkinä vuosina, kun yksilö muutenkin itsenäistyy, muuttaa pois kotoa ja kenties pariutuu (...vauvoja yhteiskunnalle, vanhempien mielen hyvinvointi ym.) Mikään maa ei rakenna koulutuspolkujaan yksilöiden mielihaluja tyydyttämään. Terv. toiskertalaisena sisäänpäässyt todella vanha opiskelija joka on henkilökohtaisella tasolla ikionnellinen opiskelupaikastaan

Mitä että? Sepäs onkin kauheeta, jos 20-vuotiaana vasta pääsee opiskelemaan psykologiksi, siis eläköityy ihan just. Ja tuo, että pitää epäreiluna, jos joku on voinut lukea enemmän, on sitä itsekkyyttä, ei se, että jokainen pääsisi kokeen kautta lukemaan, jos pääsisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hitsi kun Vipusesta ei saa yhtä aikaa suodatettua sekä psykaa että logopediaa, että näkisi kokonaishakijoiden määrän. Ensisijaisia hakijoita jompaan kumpaan on 6700 ja siihen joku hattuvakiollinen niitä, joilla ykkösenä jotain ihan muuta. Kuinkahan lähelle 8000 hakijaa päästään?

Tulee kovat koepisteet, kun 4000-5000 osallistuu pääsykokeeseen. 1 % parhaimmisto saa sen 120 pistettä.

Tiedä vaikka maisterin pisteraja tänä vuonna olisi 120/120.

Kun psykalle hakee, ei kannata lähteä leikkiin mukaan jos ei usko siihen parhaimmistoon kuuluvansa. Yli 4500 ihmistä tulee tänäkin vuonna saamaan opintopolkuun ilmoituksen opiskelupaikan peruuntumisesta

Joensuuhun ja Jyväskylään kyllä pääsee ihan "keskiverto"tyyppikin, siis sellainen joka ei usko opiskelijana olevansa mitään erityistä parhaimmistoa, kunhan jaksaa vaan tehdä ahkerasti töitä. Helsinkiin pääsemiseen vaaditaan jo aika hyvää työ- sekä pitkäkestoista muistia ja nopeutta paineen alaisena, eli erityisiä opiskelijan lahjoja. Toisaalta olisi aika mielenkiintoista kuulla, onko joku esim. peruskoulussa huonosti pärjännyt päässyt joskus Helsingin psykalle. Kaikenlaisia taitoja kun voi kehittää.

Helsinki on itseasiassa monta kertaa ollut helpompi kuin Joensuu tai Jyväskylä.

Eipä ole ollut. Yhteisiä hakukertoja on takana vasta kaksi, ja molemmilla kerroilla järjestys on ollut niin, että Helsinki on ykkönen, Jyväskylä nelonen ja Joensuu vitonen. Eikä se tule tänäkään vuonna muuttumaan kuin niin, että Oulu mahdollisesti menee johonkin väliin.

Eikä se, että Helsingissä on korkeimmat pisterajat, tarkoita sitä, että Helsinki olisi paras kaupunki tai yliopisto. Se on vain sijaintinsa vuoksi suosituin. Jokainen suomalainen yliopisto on korkeatasoinen. Jossain USA:ssa on iso väli missä yliopistossa on, mutta Suomessa ei niinkään. Suomessa ei ole yhtä korkeatasoisisa yliopistoja kuin USA:n parhaat, mutta yhtä lailla Suomessa ei ole yhtä matalan tason yliopistoja kuin iso osa USA:n yliopistoista on.

Silloin, hyvään aikaan, kun Jyväskylässä oli soveltuvuusosio, oli vaikeampi kuin Helsinki. Joensuu myös parina vuonna ollut supsittu ja siksi vaikea. Ja tuo korkeatasoisuusosio oli ihan turha sepostus.

Sinun sepostuksesi tässä on turhaa.

Joensuun ja Jyväskylän vanhoja kokeita ei voi verrata. Ne vaativat erilaista osaamista, filosofian essee vs. Hesan tilastomatikka.

Kun Helsingin koe otettiin valtakunnalliseksi, Jyväskylään ja Joensuuhun on päässyt selkeästi matalammilla pisteillä. Huomattavan moni hakija hakutoiveilta 4 ja 5.

Sama ilmiö esim lääkiksessä, jossa Helsinkiin on ollyt merkittävästi korkeammat pisterajat kuin Kuopioon aina.

Tämä ilmiöhän on syntynyt nimenomaan tämän huonon uuden hakusysteemin tuloksena ja aiheuttaa juurikin tuota vääristynyttä ajattelua Helsingin paremmuudesta. Minäkin haluan tuoda esiin, että ihan turhaan ajattelette, että se Helsinki olisi nyt se mihin pitäisi yrittää. Esimerkiksi Jyväskylä on edelleen työnantajankin näkökulmasta arvostetumpi.

Vierailija kirjoitti:

Minäkin liityn nyt tähän ensikertalaisuus keskusteluun. Vähän ihmettelen, että eikö jengi tajua, että koulutus ei ole yksilön oikeudenmukaisuutta tai mielihaluja varten, vaan yhteiskunnan tarpeita varten? Itse ajattelen, että ensikertalaisia tarvitaan kahdesta syystä. A) Saadaan nuorimpia hakijoita sisään, jolloin alalle tulee ihmisiä joilla on mahdollisuus pitkään työuraan. B) Yhteiskunnan ei tarvitse maksaa nuorten ylioppilaiden elätystä, koska heidät saadaan jonkun opinnon pariin. Suurin osa hakee useaan kohteeseen ja jos/kun ei pääse psykalle, ottaa toisen opintopaikan vastaan. Jos ensikertalaisuuskiintiötä ei olisi, vanhemmat hakijat pääsisisvät nuoria helpommin sisään ensinnäkin siksi, että heillä ei juuri olisi ollut rankkoja yo-kirjoituksia ja toiseksi siksi, koska he olisivat jo usean välivuoden aikana lukeneet pääsykoematskut kannesta kanteen. He olisivat parempia kokeessa, mutta se ei tarkoittaisi, että he olisivat oikeasti rannalle jääneitä tuoreita ylioppilaita lahjakkaampia. Lisäksi heillä olisi vähemmän työvuosia jäljellä ja tällainen systeemi suosisi yhteikunnalle kalliita välivuosia niinä herkkinä vuosina, kun yksilö muutenkin itsenäistyy, muuttaa pois kotoa ja kenties pariutuu (...vauvoja yhteiskunnalle, vanhempien mielen hyvinvointi ym.) Mikään maa ei rakenna koulutuspolkujaan yksilöiden mielihaluja tyydyttämään. Terv. toiskertalaisena sisäänpäässyt todella vanha opiskelija joka on henkilökohtaisella tasolla ikionnellinen opiskelupaikastaan

Koskaan ennen ei ole ollut pudokkaita niin paljon kuin viime vuosina. Ja se ei ole ollut hakukriteerien syytä, vain ja ainoastaan motivaation puutteen syytä. Jo ennen uudistusta fiksut tajusi hakea useampaan paikkaan, jos se eka ei natsannut. Tämä systeemi ei pelasta ketään, päinvastoin.

Vierailija kirjoitti:

Minäkin liityn nyt tähän ensikertalaisuus keskusteluun. Vähän ihmettelen, että eikö jengi tajua, että koulutus ei ole yksilön oikeudenmukaisuutta tai mielihaluja varten, vaan yhteiskunnan tarpeita varten? Itse ajattelen, että ensikertalaisia tarvitaan kahdesta syystä. A) Saadaan nuorimpia hakijoita sisään, jolloin alalle tulee ihmisiä joilla on mahdollisuus pitkään työuraan. B) Yhteiskunnan ei tarvitse maksaa nuorten ylioppilaiden elätystä, koska heidät saadaan jonkun opinnon pariin. Suurin osa hakee useaan kohteeseen ja jos/kun ei pääse psykalle, ottaa toisen opintopaikan vastaan. Jos ensikertalaisuuskiintiötä ei olisi, vanhemmat hakijat pääsisisvät nuoria helpommin sisään ensinnäkin siksi, että heillä ei juuri olisi ollut rankkoja yo-kirjoituksia ja toiseksi siksi, koska he olisivat jo usean välivuoden aikana lukeneet pääsykoematskut kannesta kanteen. He olisivat parempia kokeessa, mutta se ei tarkoittaisi, että he olisivat oikeasti rannalle jääneitä tuoreita ylioppilaita lahjakkaampia. Lisäksi heillä olisi vähemmän työvuosia jäljellä ja tällainen systeemi suosisi yhteikunnalle kalliita välivuosia niinä herkkinä vuosina, kun yksilö muutenkin itsenäistyy, muuttaa pois kotoa ja kenties pariutuu (...vauvoja yhteiskunnalle, vanhempien mielen hyvinvointi ym.) Mikään maa ei rakenna koulutuspolkujaan yksilöiden mielihaluja tyydyttämään. Terv. toiskertalaisena sisäänpäässyt todella vanha opiskelija joka on henkilökohtaisella tasolla ikionnellinen opiskelupaikastaan

Nuoriin kohdistuva sosiaalipoliittinen hyväntekeväisyys voi olla ihan hyvä alalla, joka ei ole hakupaineala. Kaikkien ei tarvitse saada koulutusta juuri tällaiselta alalta. Näillä aloilla pitäisi pyrkiä parhaisiin mahdollisiin opiskelijoihin ja huippututkimukseen. Välivuosia on sitä paitsi luontevaa viettää nuorena - ne voi käyttää vaikka aikuistumalla ja tekemällä niitä p-duuneja (joiden takia alaa usein halutaan vaihtaa). Toiskertalainen maisteri voi sitä paitsi hyvin olla pitkälti alle kolmekymppinen - työvuosia siis riittää. Yhteiskunnan kannalta ongelmaksi voi muodostua muös aikuisten uupuminen töihin, joista ei jää mitään sukanvarteen, joten alanvaihto ei saa olla lian hankalaa.

Nykyäänhän toiskertalaisilla ei ole edes sitä etua, että pääsykoemateriaali olisi tuttu. Pahinta on mielestäni se, että todistusvalinta on varatu vain ensikertalaisille. Todistus kuitenkin jää käteen, mutta se pääsykoe joka jäi pinnan vaille sisäänpääsystä on yhtä tyhjän kanssa.

Siinä olet oikeassa, että tämä systeemi ei pyöri yksilön oikeuksien ympärillä, ei edes sen ensikertalaisen oikeuksien, joka ei pääsisi sisään ilman kiintiöillä avittamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hitsi kun Vipusesta ei saa yhtä aikaa suodatettua sekä psykaa että logopediaa, että näkisi kokonaishakijoiden määrän. Ensisijaisia hakijoita jompaan kumpaan on 6700 ja siihen joku hattuvakiollinen niitä, joilla ykkösenä jotain ihan muuta. Kuinkahan lähelle 8000 hakijaa päästään?

Tulee kovat koepisteet, kun 4000-5000 osallistuu pääsykokeeseen. 1 % parhaimmisto saa sen 120 pistettä.

Tiedä vaikka maisterin pisteraja tänä vuonna olisi 120/120.

Kun psykalle hakee, ei kannata lähteä leikkiin mukaan jos ei usko siihen parhaimmistoon kuuluvansa. Yli 4500 ihmistä tulee tänäkin vuonna saamaan opintopolkuun ilmoituksen opiskelupaikan peruuntumisesta

Joensuuhun ja Jyväskylään kyllä pääsee ihan "keskiverto"tyyppikin, siis sellainen joka ei usko opiskelijana olevansa mitään erityistä parhaimmistoa, kunhan jaksaa vaan tehdä ahkerasti töitä. Helsinkiin pääsemiseen vaaditaan jo aika hyvää työ- sekä pitkäkestoista muistia ja nopeutta paineen alaisena, eli erityisiä opiskelijan lahjoja. Toisaalta olisi aika mielenkiintoista kuulla, onko joku esim. peruskoulussa huonosti pärjännyt päässyt joskus Helsingin psykalle. Kaikenlaisia taitoja kun voi kehittää.

Helsinki on itseasiassa monta kertaa ollut helpompi kuin Joensuu tai Jyväskylä.

Eipä ole ollut. Yhteisiä hakukertoja on takana vasta kaksi, ja molemmilla kerroilla järjestys on ollut niin, että Helsinki on ykkönen, Jyväskylä nelonen ja Joensuu vitonen. Eikä se tule tänäkään vuonna muuttumaan kuin niin, että Oulu mahdollisesti menee johonkin väliin.

Eikä se, että Helsingissä on korkeimmat pisterajat, tarkoita sitä, että Helsinki olisi paras kaupunki tai yliopisto. Se on vain sijaintinsa vuoksi suosituin. Jokainen suomalainen yliopisto on korkeatasoinen. Jossain USA:ssa on iso väli missä yliopistossa on, mutta Suomessa ei niinkään. Suomessa ei ole yhtä korkeatasoisisa yliopistoja kuin USA:n parhaat, mutta yhtä lailla Suomessa ei ole yhtä matalan tason yliopistoja kuin iso osa USA:n yliopistoista on.

Silloin, hyvään aikaan, kun Jyväskylässä oli soveltuvuusosio, oli vaikeampi kuin Helsinki. Joensuu myös parina vuonna ollut supsittu ja siksi vaikea. Ja tuo korkeatasoisuusosio oli ihan turha sepostus.

Sinun sepostuksesi tässä on turhaa.

Joensuun ja Jyväskylän vanhoja kokeita ei voi verrata. Ne vaativat erilaista osaamista, filosofian essee vs. Hesan tilastomatikka.

Kun Helsingin koe otettiin valtakunnalliseksi, Jyväskylään ja Joensuuhun on päässyt selkeästi matalammilla pisteillä. Huomattavan moni hakija hakutoiveilta 4 ja 5.

Sama ilmiö esim lääkiksessä, jossa Helsinkiin on ollyt merkittävästi korkeammat pisterajat kuin Kuopioon aina.

Tämä ilmiöhän on syntynyt nimenomaan tämän huonon uuden hakusysteemin tuloksena ja aiheuttaa juurikin tuota vääristynyttä ajattelua Helsingin paremmuudesta. Minäkin haluan tuoda esiin, että ihan turhaan ajattelette, että se Helsinki olisi nyt se mihin pitäisi yrittää. Esimerkiksi Jyväskylä on edelleen työnantajankin näkökulmasta arvostetumpi.

Ei, vaan se perustuu Helsingin suosioon kaupunkina, ja on ilmiönä nähtävissä jotakuinkin kaikilla aloilla.

Helsingin lähellä asuu jo alkujaan paljon ihmisiä. Miksi esim. lohjalainen hakisi ensisijaisesti Jyväskylään, kun ei ole välttämättä koskaan siellä käynytkään, mutta Helsingistä olisi lyhyt matka kyläilemään vanhempien luona jne.

Muilla kuin julkisiin peruspalveluihin tähtäävillä aloilla nähdään myös se ilmiö, että valmistumisen jälkeen muutetaan pk-seudulle, kun työpaikatkin keskittyvät sinne. Psykologilla sentään on mahdollisuus työllistyä minne päin maata tahansa.

Toivottavasti korona ja etätyöt kääntävät tämän ilmiön. Jos töitä voi tehdä mistä vaan, voi asua missä vaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hitsi kun Vipusesta ei saa yhtä aikaa suodatettua sekä psykaa että logopediaa, että näkisi kokonaishakijoiden määrän. Ensisijaisia hakijoita jompaan kumpaan on 6700 ja siihen joku hattuvakiollinen niitä, joilla ykkösenä jotain ihan muuta. Kuinkahan lähelle 8000 hakijaa päästään?

Tulee kovat koepisteet, kun 4000-5000 osallistuu pääsykokeeseen. 1 % parhaimmisto saa sen 120 pistettä.

Tiedä vaikka maisterin pisteraja tänä vuonna olisi 120/120.

Kun psykalle hakee, ei kannata lähteä leikkiin mukaan jos ei usko siihen parhaimmistoon kuuluvansa. Yli 4500 ihmistä tulee tänäkin vuonna saamaan opintopolkuun ilmoituksen opiskelupaikan peruuntumisesta

Joensuuhun ja Jyväskylään kyllä pääsee ihan "keskiverto"tyyppikin, siis sellainen joka ei usko opiskelijana olevansa mitään erityistä parhaimmistoa, kunhan jaksaa vaan tehdä ahkerasti töitä. Helsinkiin pääsemiseen vaaditaan jo aika hyvää työ- sekä pitkäkestoista muistia ja nopeutta paineen alaisena, eli erityisiä opiskelijan lahjoja. Toisaalta olisi aika mielenkiintoista kuulla, onko joku esim. peruskoulussa huonosti pärjännyt päässyt joskus Helsingin psykalle. Kaikenlaisia taitoja kun voi kehittää.

Sä et taida tietää miten pisterajat rakentuu? Ne ihan samat taidot tarvitaan ja mitataan joka yliopistossa. Vasta, jos kaikki on susisurkeita, voidaan ajatella, että sisään pääsee keskivertojannukin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hitsi kun Vipusesta ei saa yhtä aikaa suodatettua sekä psykaa että logopediaa, että näkisi kokonaishakijoiden määrän. Ensisijaisia hakijoita jompaan kumpaan on 6700 ja siihen joku hattuvakiollinen niitä, joilla ykkösenä jotain ihan muuta. Kuinkahan lähelle 8000 hakijaa päästään?

Tulee kovat koepisteet, kun 4000-5000 osallistuu pääsykokeeseen. 1 % parhaimmisto saa sen 120 pistettä.

Tiedä vaikka maisterin pisteraja tänä vuonna olisi 120/120.

Kun psykalle hakee, ei kannata lähteä leikkiin mukaan jos ei usko siihen parhaimmistoon kuuluvansa. Yli 4500 ihmistä tulee tänäkin vuonna saamaan opintopolkuun ilmoituksen opiskelupaikan peruuntumisesta

Joensuuhun ja Jyväskylään kyllä pääsee ihan "keskiverto"tyyppikin, siis sellainen joka ei usko opiskelijana olevansa mitään erityistä parhaimmistoa, kunhan jaksaa vaan tehdä ahkerasti töitä. Helsinkiin pääsemiseen vaaditaan jo aika hyvää työ- sekä pitkäkestoista muistia ja nopeutta paineen alaisena, eli erityisiä opiskelijan lahjoja. Toisaalta olisi aika mielenkiintoista kuulla, onko joku esim. peruskoulussa huonosti pärjännyt päässyt joskus Helsingin psykalle. Kaikenlaisia taitoja kun voi kehittää.

Helsinki on itseasiassa monta kertaa ollut helpompi kuin Joensuu tai Jyväskylä.

Eipä ole ollut. Yhteisiä hakukertoja on takana vasta kaksi, ja molemmilla kerroilla järjestys on ollut niin, että Helsinki on ykkönen, Jyväskylä nelonen ja Joensuu vitonen. Eikä se tule tänäkään vuonna muuttumaan kuin niin, että Oulu mahdollisesti menee johonkin väliin.

Eikä se, että Helsingissä on korkeimmat pisterajat, tarkoita sitä, että Helsinki olisi paras kaupunki tai yliopisto. Se on vain sijaintinsa vuoksi suosituin. Jokainen suomalainen yliopisto on korkeatasoinen. Jossain USA:ssa on iso väli missä yliopistossa on, mutta Suomessa ei niinkään. Suomessa ei ole yhtä korkeatasoisisa yliopistoja kuin USA:n parhaat, mutta yhtä lailla Suomessa ei ole yhtä matalan tason yliopistoja kuin iso osa USA:n yliopistoista on.

Silloin, hyvään aikaan, kun Jyväskylässä oli soveltuvuusosio, oli vaikeampi kuin Helsinki. Joensuu myös parina vuonna ollut supsittu ja siksi vaikea. Ja tuo korkeatasoisuusosio oli ihan turha sepostus.

Sinun sepostuksesi tässä on turhaa.

Joensuun ja Jyväskylän vanhoja kokeita ei voi verrata. Ne vaativat erilaista osaamista, filosofian essee vs. Hesan tilastomatikka.

Kun Helsingin koe otettiin valtakunnalliseksi, Jyväskylään ja Joensuuhun on päässyt selkeästi matalammilla pisteillä. Huomattavan moni hakija hakutoiveilta 4 ja 5.

Sama ilmiö esim lääkiksessä, jossa Helsinkiin on ollyt merkittävästi korkeammat pisterajat kuin Kuopioon aina.

Tämä ilmiöhän on syntynyt nimenomaan tämän huonon uuden hakusysteemin tuloksena ja aiheuttaa juurikin tuota vääristynyttä ajattelua Helsingin paremmuudesta. Minäkin haluan tuoda esiin, että ihan turhaan ajattelette, että se Helsinki olisi nyt se mihin pitäisi yrittää. Esimerkiksi Jyväskylä on edelleen työnantajankin näkökulmasta arvostetumpi.

Ei, vaan se perustuu Helsingin suosioon kaupunkina, ja on ilmiönä nähtävissä jotakuinkin kaikilla aloilla.

Helsingin lähellä asuu jo alkujaan paljon ihmisiä. Miksi esim. lohjalainen hakisi ensisijaisesti Jyväskylään, kun ei ole välttämättä koskaan siellä käynytkään, mutta Helsingistä olisi lyhyt matka kyläilemään vanhempien luona jne.

Muilla kuin julkisiin peruspalveluihin tähtäävillä aloilla nähdään myös se ilmiö, että valmistumisen jälkeen muutetaan pk-seudulle, kun työpaikatkin keskittyvät sinne. Psykologilla sentään on mahdollisuus työllistyä minne päin maata tahansa.

Toivottavasti korona ja etätyöt kääntävät tämän ilmiön. Jos töitä voi tehdä mistä vaan, voi asua missä vaan.

No vaikkapa siksi, että Jyväskylän opinnot ovat omannäköisiä. Ja ilman tätä hakusysteemiä, sen painotuksen mukaan nimenomaan saataisiin ne oikeat tyypit oikeisiin yliopistoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hitsi kun Vipusesta ei saa yhtä aikaa suodatettua sekä psykaa että logopediaa, että näkisi kokonaishakijoiden määrän. Ensisijaisia hakijoita jompaan kumpaan on 6700 ja siihen joku hattuvakiollinen niitä, joilla ykkösenä jotain ihan muuta. Kuinkahan lähelle 8000 hakijaa päästään?

Tulee kovat koepisteet, kun 4000-5000 osallistuu pääsykokeeseen. 1 % parhaimmisto saa sen 120 pistettä.

Tiedä vaikka maisterin pisteraja tänä vuonna olisi 120/120.

Kun psykalle hakee, ei kannata lähteä leikkiin mukaan jos ei usko siihen parhaimmistoon kuuluvansa. Yli 4500 ihmistä tulee tänäkin vuonna saamaan opintopolkuun ilmoituksen opiskelupaikan peruuntumisesta

Joensuuhun ja Jyväskylään kyllä pääsee ihan "keskiverto"tyyppikin, siis sellainen joka ei usko opiskelijana olevansa mitään erityistä parhaimmistoa, kunhan jaksaa vaan tehdä ahkerasti töitä. Helsinkiin pääsemiseen vaaditaan jo aika hyvää työ- sekä pitkäkestoista muistia ja nopeutta paineen alaisena, eli erityisiä opiskelijan lahjoja. Toisaalta olisi aika mielenkiintoista kuulla, onko joku esim. peruskoulussa huonosti pärjännyt päässyt joskus Helsingin psykalle. Kaikenlaisia taitoja kun voi kehittää.

Helsinki on itseasiassa monta kertaa ollut helpompi kuin Joensuu tai Jyväskylä.

Eipä ole ollut. Yhteisiä hakukertoja on takana vasta kaksi, ja molemmilla kerroilla järjestys on ollut niin, että Helsinki on ykkönen, Jyväskylä nelonen ja Joensuu vitonen. Eikä se tule tänäkään vuonna muuttumaan kuin niin, että Oulu mahdollisesti menee johonkin väliin.

Eikä se, että Helsingissä on korkeimmat pisterajat, tarkoita sitä, että Helsinki olisi paras kaupunki tai yliopisto. Se on vain sijaintinsa vuoksi suosituin. Jokainen suomalainen yliopisto on korkeatasoinen. Jossain USA:ssa on iso väli missä yliopistossa on, mutta Suomessa ei niinkään. Suomessa ei ole yhtä korkeatasoisisa yliopistoja kuin USA:n parhaat, mutta yhtä lailla Suomessa ei ole yhtä matalan tason yliopistoja kuin iso osa USA:n yliopistoista on.

Silloin, hyvään aikaan, kun Jyväskylässä oli soveltuvuusosio, oli vaikeampi kuin Helsinki. Joensuu myös parina vuonna ollut supsittu ja siksi vaikea. Ja tuo korkeatasoisuusosio oli ihan turha sepostus.

Sinun sepostuksesi tässä on turhaa.

Joensuun ja Jyväskylän vanhoja kokeita ei voi verrata. Ne vaativat erilaista osaamista, filosofian essee vs. Hesan tilastomatikka.

Kun Helsingin koe otettiin valtakunnalliseksi, Jyväskylään ja Joensuuhun on päässyt selkeästi matalammilla pisteillä. Huomattavan moni hakija hakutoiveilta 4 ja 5.

Sama ilmiö esim lääkiksessä, jossa Helsinkiin on ollyt merkittävästi korkeammat pisterajat kuin Kuopioon aina.

Tämä ilmiöhän on syntynyt nimenomaan tämän huonon uuden hakusysteemin tuloksena ja aiheuttaa juurikin tuota vääristynyttä ajattelua Helsingin paremmuudesta. Minäkin haluan tuoda esiin, että ihan turhaan ajattelette, että se Helsinki olisi nyt se mihin pitäisi yrittää. Esimerkiksi Jyväskylä on edelleen työnantajankin näkökulmasta arvostetumpi.

Hgin taso mitä tulee pyrkijöihin on kovin taso srhän on ilman muuta selvää.

Siihen ei missään tapauksessa pidä palata, että eri kaupunkeihin oli eri pääsykokeet. Todistusvalintalaiset voivat päästä minne vaan, pääsykoelaiset joutuisivat taktikoimaan.

Ruotsissa kaikkialle haetaan yhdellä ja samalla Högskoleprovetilla. Suomessa yhteiskoe on jo AMK-puolella.

Ylioppilastutkintohan oli joskus hyvin kauan sitten yliopiston pääsykoe. On se yhteiskoe ennenkin onnistunut.

Vierailija kirjoitti:

Siihen ei missään tapauksessa pidä palata, että eri kaupunkeihin oli eri pääsykokeet. Todistusvalintalaiset voivat päästä minne vaan, pääsykoelaiset joutuisivat taktikoimaan.

Ruotsissa kaikkialle haetaan yhdellä ja samalla Högskoleprovetilla. Suomessa yhteiskoe on jo AMK-puolella.

Ylioppilastutkintohan oli joskus hyvin kauan sitten yliopiston pääsykoe. On se yhteiskoe ennenkin onnistunut.

Minusta taas silloin nimenomaan saatiin oikeat hakijat. Toki jos siihen palattaisiin, oletus olisi myös kiintiöstä poistuminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hitsi kun Vipusesta ei saa yhtä aikaa suodatettua sekä psykaa että logopediaa, että näkisi kokonaishakijoiden määrän. Ensisijaisia hakijoita jompaan kumpaan on 6700 ja siihen joku hattuvakiollinen niitä, joilla ykkösenä jotain ihan muuta. Kuinkahan lähelle 8000 hakijaa päästään?

Tulee kovat koepisteet, kun 4000-5000 osallistuu pääsykokeeseen. 1 % parhaimmisto saa sen 120 pistettä.

Tiedä vaikka maisterin pisteraja tänä vuonna olisi 120/120.

Kun psykalle hakee, ei kannata lähteä leikkiin mukaan jos ei usko siihen parhaimmistoon kuuluvansa. Yli 4500 ihmistä tulee tänäkin vuonna saamaan opintopolkuun ilmoituksen opiskelupaikan peruuntumisesta

Joensuuhun ja Jyväskylään kyllä pääsee ihan "keskiverto"tyyppikin, siis sellainen joka ei usko opiskelijana olevansa mitään erityistä parhaimmistoa, kunhan jaksaa vaan tehdä ahkerasti töitä. Helsinkiin pääsemiseen vaaditaan jo aika hyvää työ- sekä pitkäkestoista muistia ja nopeutta paineen alaisena, eli erityisiä opiskelijan lahjoja. Toisaalta olisi aika mielenkiintoista kuulla, onko joku esim. peruskoulussa huonosti pärjännyt päässyt joskus Helsingin psykalle. Kaikenlaisia taitoja kun voi kehittää.

Helsinki on itseasiassa monta kertaa ollut helpompi kuin Joensuu tai Jyväskylä.

Eipä ole ollut. Yhteisiä hakukertoja on takana vasta kaksi, ja molemmilla kerroilla järjestys on ollut niin, että Helsinki on ykkönen, Jyväskylä nelonen ja Joensuu vitonen. Eikä se tule tänäkään vuonna muuttumaan kuin niin, että Oulu mahdollisesti menee johonkin väliin.

Eikä se, että Helsingissä on korkeimmat pisterajat, tarkoita sitä, että Helsinki olisi paras kaupunki tai yliopisto. Se on vain sijaintinsa vuoksi suosituin. Jokainen suomalainen yliopisto on korkeatasoinen. Jossain USA:ssa on iso väli missä yliopistossa on, mutta Suomessa ei niinkään. Suomessa ei ole yhtä korkeatasoisisa yliopistoja kuin USA:n parhaat, mutta yhtä lailla Suomessa ei ole yhtä matalan tason yliopistoja kuin iso osa USA:n yliopistoista on.

Silloin, hyvään aikaan, kun Jyväskylässä oli soveltuvuusosio, oli vaikeampi kuin Helsinki. Joensuu myös parina vuonna ollut supsittu ja siksi vaikea. Ja tuo korkeatasoisuusosio oli ihan turha sepostus.

Sinun sepostuksesi tässä on turhaa.

Joensuun ja Jyväskylän vanhoja kokeita ei voi verrata. Ne vaativat erilaista osaamista, filosofian essee vs. Hesan tilastomatikka.

Kun Helsingin koe otettiin valtakunnalliseksi, Jyväskylään ja Joensuuhun on päässyt selkeästi matalammilla pisteillä. Huomattavan moni hakija hakutoiveilta 4 ja 5.

Sama ilmiö esim lääkiksessä, jossa Helsinkiin on ollyt merkittävästi korkeammat pisterajat kuin Kuopioon aina.

Tämä ilmiöhän on syntynyt nimenomaan tämän huonon uuden hakusysteemin tuloksena ja aiheuttaa juurikin tuota vääristynyttä ajattelua Helsingin paremmuudesta. Minäkin haluan tuoda esiin, että ihan turhaan ajattelette, että se Helsinki olisi nyt se mihin pitäisi yrittää. Esimerkiksi Jyväskylä on edelleen työnantajankin näkökulmasta arvostetumpi.

Hgin taso mitä tulee pyrkijöihin on kovin taso srhän on ilman muuta selvää.

Millähän logiikalla?

Vierailija kirjoitti:

Siihen ei missään tapauksessa pidä palata, että eri kaupunkeihin oli eri pääsykokeet. Todistusvalintalaiset voivat päästä minne vaan, pääsykoelaiset joutuisivat taktikoimaan.

Ruotsissa kaikkialle haetaan yhdellä ja samalla Högskoleprovetilla. Suomessa yhteiskoe on jo AMK-puolella.

Ylioppilastutkintohan oli joskus hyvin kauan sitten yliopiston pääsykoe. On se yhteiskoe ennenkin onnistunut.

Euotsin koulutussysteemi on yksi maailman surkeimmista muutoinkin. Siellähän pääsee ylioppilaaksi, kun on tietyn aikaa opiskellut, tuloksista viis.

Mitäs sitten jos toiskertalainen vois hakea kouluun todistuksella. Ensin lääkikseen -> ei ollutkaan oma ala. Seuraavana vuonna oikikseen -> ei ollutkaan oma ala. Sitten psykalle -> ei ollutkaan oma ala.